Tässä tutkimuksessa oli perusteltua käyttää useampia menetelmiä, sillä tutkittava ilmiö, kodin lääkekasvatus, on moniulotteinen. Mixed methods -menetelmä vahvis-taa tulosten uskottavuutta (Creswell & Plano Clark 2011). Logiikka käsittelee tutki-muksen luotettavuutta eli, miten tulokset voidaan todistaa tosiksi (Hirsjärvi, Remes
& Sajavaara 2007, 126). Koska tässä tutkimuksessa käytettiin mixed methods -lä-hestymistapaa aineiston keruussa, analyysimenetelmien valinnassa ja tulosten tulkinnassa, on perusteltua tarkastella tutkimuksen luotettavuutta mixed methods -tutkimuksen laadun arvioinnin kriteerien kautta (Sale & Brazil 2004; Teddlie &
Tashakkori 2009). Sale ja Brazil (2004) määrittelevät mixed methods -tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin kriteereiksi: totuusarvon (truth value), sovellettavuuden (applicability), johdonmukaisuuden (consistency) ja puolueettomuuden (neutrality).
Totuusarvo viittaa tutkimuksen sisäiseen validiteettiin ja uskottavuuteen (Sale ja Brazil 2004). Sisäinen validiteetti kvantitatiivisen tutkimuksen osalta liittyy mittarei-den kykyyn mitata juuri sitä asiaa, mitä on tarkoituskin (Metsämuuronen 2009). Mixed methods -menetelmä parantaa tutkimuksen uskottavuutta, vaikka mikään menetel-mä ei olekaan aukoton (Creswell & Plano Clark 2011). Kun tarkastellaan tutkimuksen sovellettavuutta luotettavuuden näkökulmasta, keskitytään ulkoiseen validiteettiin (tulosten yleistettävyys) ja siirrettävyyteen tutkimustraditiosta riippuen (Sale & Brazil 2004, 354). Tutkimuksen johdonmukaisuus koostuu mixed methods -tutkimuksessa realiabiliteetista (mittaustulosten toistettavuus) ja luotettavuudesta, ja tutkimuksen puolueettomuus taas objektiivisuudesta ja vahvistettavuudesta (Sale & Brazil 2004).
Valittuja tutkimusmenetelmiä arvioidaan kriteerien perusteella jokaista erikseen taulukossa 30. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa käytetään vielä Parkkilan, Välimäen ja Routasalon (2000) sisällönanalyysin luotettavuuden arvioin-nissa käytettyjä käsitteitä: uskottavuus, siirrettävyys, riippuvuus ja vahvistettavuus.
Uskottavuudella (credibility) viitataan tutkimukseen osallistuneiden riittävään kuva-ukseen ja arvioon kerätyn aineiston todenmukaisuudesta. Siirrettävyys (transferabi-lity) kertoo tulosten siirrettävyydestä tutkimuskontekstin ulkopuoliseen vastaavaan kontekstiin. Riippuvuus (depandability) viittaa siihen, onko tutkimus toteutettu tie-teellisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Vahvistettavuus (confirmability) taas kertoo, onko tutkija oikeuttanut tehdyt ratkaisunsa ja päätelmänsä. Lukijan on pys-tyttävä seuraamaan tutkijan päättelyä ja arvioimaan sitä.
Taulukko 30. Tutkimuksen luotettavuuden arviointia mixed methods -tutkimuksen arviointi-kriteerien mukaan (Sale & Brazil 2004).
Luotetta vuus-kriteeri
Kysely Haastattelut Osallistuva
havainnointi Totuusarvo
(truth value)
Sisäinen validiteetti - Kyselylomake validoitu ja esitestattu (ks. esim.
Hämeen-Anttila ym. 2011 ja osittain Siponen 2014). Tässä tutkimuksessa lomakkeeseen lisättiin muutama kysymys (liite 4, kohta 8) vanhempien ja lasten välisiä terveyden-hoitoa koskevia keskusteluja kar-toittamaan.
-Kysely kokonaistutkimus (n=600), jonka vastauspro-sentti kohtalainen (42 %).
Syyt: Ajankohtana toukokuu saattoi olla huono. Kysely meni oppilaiden mukana koteihin, joten ei välttämättä päätynyt perille.
Uskottavuus (creadibility) (Parkkila, Välimäki & Routasalo 2000)
- Haastatteluun osallistuminen vapaaehtoista ja motivoituneet informantit.
- Runsaasti suoria lainauksia haas-tatelluilta.
- Anonymiteetin takaamiseksi tutkittavien kuvauksista jätettiin joitakin perustietoja pois.
Käytetty menetelmä tuki sekä kyselyssä että haastattelussa saatuja tietoja kotien lääkkei-den käytöstä.
Sovellettavuus
(applicability) Ulkoinen validiteetti - Tapaustutkimus, joten tulokset voidaan yleistää kos-kemaan vain tutkimuskoulun vanhempia.
- Aikaisempiin väestötason tutkimuksiin verrattaessa, tut-kimuksen tulokset olivat kuitenkin monelta osin yhte-neväisiä (ks. esim. Hämeen-Anttila 2006).
Siirrettävyys (transferability) (Parkkila, Välimäki & Routasalo 2000)
- Voidaan puhua olemuksellisesta yleistettävyydestä, jossa tavoit-teena on ymmärtää tiettyä ilmiötä, mutta samalla luoda ymmärrystä aiheesta yleisemmälläkin tasolla (Saarela-Kinnunen & Eskola 2001, 163.)
- Tulosten siirrettävyys tut-kimus-kontekstin ulkopuoliseen vastaa-vaan kontekstiin on mahdollista.
- Äitien jaottelu erilaisiin terveys- ja lääkekasvattajatyyppeihin on siirrettävissä tapauksen ulkopuo-lelle. On mahdollista, että tyyppejä voidaan löytää tutkimuksen ulko-puolelta. On myös mahdollista, että erilaisia tyyppejä paljastuisi lisää.
- Tulosten siirrettävyys tutkimus-ontekstin ulko-puolelle mah-dollista.
- Väestötason lääke-kaappitutkimuksissa 8 eri Euroopan maassa on saatu vastaavia tuloksia (Sanz, Bush &
Garcia 1996).
Johdon-mukaisuus (consistency)
Reliabiliteetti
-Kyselylomake oli esitestattu aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Hämeen-Anttila 2006).
- Kysely on toistettavissa ja analysoitavissa SPSS-ohjelmalla toisen tutkijan toimesta.
Luotettavuus
Riippuvuus (dependability) (Parkkila, Välimäki & Routasalo 2000)
- Haastattelu esitestattiin puoli-strukturoituna ja teemahaas-tat-teluna.
-Tarkka tutkimusvaiheiden rapor-tointi.
- Tutkimusaineiston keräämisen olosuhteet ja saatu aineisto on kuvattu kattavasti.
- Sisällönanalyysin läpinäkyvyys.
- Jotta lukija voisi päätyä samoihin tuloksiin kuin minä, olen värittänyt tekstiä suorilla haastatteluotteilla.
- Haastattelu olisi toteutettavissa toisen tutkijan toimesta ja analysoi-tavissa teoriaohjaavalla
Tutkijan ja tutkittavan suhde oli kyselyn osalta tyypillisen etäinen.
Vahvistettavuus (confirmability) (Parkkila, Välimäki & Routasalo 2000)
- Ei henkilökohtaista suhdetta tutkittaviin.
- Tulokset esitetään neutraalissa valossa. En esitä päätelmiä, joiden tueksi minulla ei ole todisteita, kuten suoria lainauksia tutkittavilta.
- Litteroidun aineiston koko oli pieni (84 sivua), mutta aineisto oli rikasta ja monipuolista.
- Informanttien rehellisyyttä ei ole syytä kyseenalaistaa, sillä niissä harvoissa tilanteissa, joissa kysymykseen ei haluttu vastata, kysymys ohitettiin.
- Ei henkilökohtaista suhdetta tutkittaviin.
- Lääkekaappitut-kimusaineistoa ei saatu kaikista 12. perheestä, mutta aineisto oli kymmenen perheen osalta rikasta.
Tapaustutkimukseen liittyvä epistemologinen kysymys on: mitä voidaan oppia yh-destä tapauksesta? (Metsämuuronen 2011, 223.) Cohenin ja Manionin (1995, 106–107) mukaan yksittäistä tapausta havainnoimalla pyritään pääsemään syvälle ja analy-soimaan intensiivisesti moni-ilmeistä ilmiötä. Stakesin (2000, 236–237) mukaan kyse on enemmänkin halusta ymmärtää tapausta, kuin yleistää sitä koskemaan laajempaa joukkoa. Siksi tässä tutkimuksessa ei pyritty tekemään yleistyksiä kodin lääkekas-vatuksesta.
Kyselyn avulla saatiin vastaukset haluttuihin tutkimuskysymyksiin, joita sitten täydennettiin kvalitatiivisella osuudella. Kvantitatiivinen kysely antoi tietoa per-heiden käytössä olevista lääkkeistä, vanhempien asenteista lääkkeitä kohtaan, van-hempien käyttämistä luotettavista tietolähteistä lääkkeiden käyttöön liittyen sekä vanhempien ja lasten välisistä lääkekeskusteluista. Kvantitatiivisen aineiston analyy-sissä pitäydyttiin perusanalyysimenetelmissä, kuten tunnusluvut, ristiintaulukointi ja χ2-riippumattomuustesti, summamuuttujien luominen ja K-keskiarvoklusterointi.
Koettiin, että näillä analyyseillä saatiin tutkimuskysymyksiin vastaukset.
Keskeinen idea K-keskiarvoklusteroinnissa on parantaa aluksi usein satunnaisesti muodostettuja jakoja klustereiksi. Tämän klusteroinnin ongelmana usein onkin juuri se, että tutkija määrittää kokeilemalla klustereiden lukumäärän. K-keskiarvoklusterointi toimii kuitenkin joissakin kvantitatiivisissa aineistoissa, kun aineisto on mahdollisim-man helppo erilaisten ryhmien löytämisen kannalta, (Hastie, Tibshiran & Friedmahdollisim-man 2009.) Tämä ehto toteutui omassa aineistossani.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa lääkekasvatushankkeen toimijat järjestivät kekasvatusinterventiot 4. ja 7.luokille. Intervention jälkeen tein haastattelut ja lää-kekaappitutkimukset niille perheille, jotka ilmoittivat halukkuudestaan lähteä mu-kaan tutkimukseen. Haastattelu esitestattiin sekä teema- että puolistrukturoituna.
Esitestauksessa, muutamalle tutulle perheelle, huomasin, ettei teemahaastattelu toi-minut. Sillä, kun haastateltaville annettiin vapaus keskustella, useita tutkijan mie-lestä tärkeitä asioita sivuttiin vain ohimennen. Puolistrukturoitu haastattelu palveli tarkoituksiani paremmin, sillä kaikille tutkittaville esitettiin samat kysymykset suu-rin piirtein samassa järjestyksessä, eikä näin joku tärkeä asia jäänyt jonkun kohdal-la keskustelematta.
Litteroitua haastattelua saatiin yhteensä 84 sivua ykkösen rivivälillä. Äitiä ja lasta kohden tämä tarkoitti 5,5–9 sivua riippuen siitä, kuinka innokkaasti kysymyksiin vas-tattiin. Kaikilla haastateltavista ei ollut halua paljastaa perheen sairauksia tai lääk-keiden käyttöä kovin yksityiskohtaisesti. Aiheen arkaluonteisuus näkyi vastaamisak-tiivisuudessa. Aineisto oli kuitenkin rikasta ja kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaus. Haastateltavat eivät halunneet, että heihin otetaan enää yhteyttä haastatte-luiden jälkeen mahdollisten tarkennusten saamiseksi. Haastattelu toimi tästä huoli-matta hyvin, ja palveli hyvin kvantitatiivisen osuuden tarkentajana ja täydentäjänä.
Haastattelussa isovanhempien suhtautumista lääkkeisiin tarkasteltiin äidin kerto-mana. On huomattava, että tällöin voidaan puhua ainoastaan äidin tulkinnoista van-hempiensa lääkkeiden käytöstä.
Lääkekaappitutkimuksesta tutkittaville ei kerrottu etukäteen, jotta tilanne kotona olisi pysynyt mahdollisimman luonnollisena. Haastattelun päätyttyä kysyttiin äidil-tä, saako perheen lääkkeiden säilytyspaikat tutkia. Näin ollen kukaan tutkittavista ei ehtinyt siivota lääkkeiden säilytyspaikkoja ennen tutkimusta. Myös lääkekaappitut-kimuslomake esitestattiin tuttavaperheen kanssa, ja sen huomattiin toimivan hyvin.
Lomakkeella saatiin halutut tiedot kotona olevista lääkkeistä säilytyspaikkoineen, niiden käyttötarkoituksesta, säilyvyydestä sekä niiden käyttäjistä.
Lääkekaappitutkimuksessa kaikissa kymmenessä perheessä minulle ei kuiten-kaan esitelty kaikkia lääkkeiden säilytyspaikkoja, eikä näin ollen myöskään kaikkia lääkkeitä. Syynä tähän oli lähinnä se, että ei jaksettu käydä hakemassa kaikkia lääk-keitä esille tai ei haluttu minun kiertelevän kodin eri huoneissa. Toisaalta osa kertoi hyvin avoimesti esimerkiksi ehkäisyvalmisteista tai tupakan polton lopettamiseen liittyvistä lääkevalmisteista. Lääkekaappitutkimus tehtiin kaikissa kodeissa rennos-sa ja vapautuneesrennos-sa ilmapiirissä.
Laadullisen aineiston teoriaohjaavan sisällön analyysin apuvälineenä olisi voinut käyttää myös jotakin ohjelmaa. Kokeilin Atlas.ti -ohjelman käyttöä omaan aineistooni, mutta se ei palvellut tarkoituksiani. Ohjelmalla tyypitellystä ja luokitellusta aineistos-ta oli vaikea hahmotaineistos-taa kokonaisuutaineistos-ta, enkä halunnut menettää aineistoni hallinaineistos-taa.
Päädyinkin tekemään laadullisen aineiston analyysin tekstinkäsittelyohjelman avulla.
Osallistuminen tutkimusprojektiin on tarjonnut luontevan ja motivoivan kanavan hankkia tutkimusaineistoa, ja tukea aina kun sitä on tarvinnut. Projektiin kuuluneet asiantuntijat ovat jakaneet meille jatko-opiskelijoille arvokasta tietoa. Hakkarainen ym. (2014) ovatkin todenneet yhteisöllisyyden merkityksen jatko-opiskelijan näkökul-masta väitöskirjaa tehtäessä. Lääkekasvatushankkeeseen on osallistunut eri alojen asiantuntijoita: farmakologeja ja toksikologeja, jotka ovat lääkkeiden asiantuntijoita, kasvatus- ja kotitaloustieteen asiantuntijoita, joiden osaaminen keskittyy ihmisten oppimisen ja arjen tutkimiseen sekä sosiaalifarmasian asiantuntijoita, joiden erikois-osaaminen keskittyy lääkkeiden rooliin yhteiskunnassa. Näin ollen minulla on ollut saatavilla ammattitaitoista ohjausta tutkimusprosessin aikana.