Kyselyn (n=250) tiedot tallennettiin IPM SPSS Statistics 19. -ohjelmaan, lääkekaap-pitutkimuslomakkeet (n=10) kirjattiin tekstinkäsittelyohjelmaan, jonne myös haas-tatteluaineistot (n=24) litteroitiin. Litteroitua tekstiä saatiin yhteensä 84 sivua fontti-koolla 12 ja ykkösen rivivälillä. Haastateltavaa kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 3,5 sivua. Aineistoissa ei ole tunnistetietoja.
Aineiston analysointi suoritettiin kyselyn osalta tilastollisia menetelmiä käyttä-en. Kyselystä laskettiin tunnuslukuja, tehtiin summamuuttujia, ristiintaulukointia ja χ2-riippumattomuustestejä sekä K-keskiarvoklusterointia. Kyselytutkimuksissa, niin kuin tässä, summamuuttujaa käytetään usein asenneväittämien vastausten yh-distämisessä. Näin saadaan tiivistetty kuva tutkittavien asenteista ja näistä uusista tilastollisista muuttujista voidaan tehdä laskutoimituksia. (Van Peer, Hakemulder &
Zyngier 2012, 160.)
K-keskiarvoklusteroinnissa aineisto jaetaan ryhmiin keskiarvojen perusteella, niin että havainnot olisivat mahdollisimman samanlaisia ryhmän sisällä, mutta ryh-mien välillä olisi mahdollisimman paljon eroja (Hastie, Tibshiran & Friedman 2009).
Klusterianalyysia varten aineiston täytyy täyttää tietyt ehdot: aineiston koko vähin-tään 50, muuttujat vähinvähin-tään välimatka-asteikollisia, muuttujat normaalijakautuneita ja varianssit ovat homogeeniset (Nummenmaa 2009, 432).
Tämän tutkimuksen osalta aineisto oli sopivan iso (n=250). Kuitenkaan normaali-jakaantuneisuus oletus, eikä varianssien homogeenisuus toteutuneet kaikkien muut-tujien osalta, joita käytettiin klusteriratkaisussa. Onneksi monimuuttujamenetelmät antavat yleensä luotettavia tuloksia, vaikka kaikki edellytykset menetelmän käytölle eivät toteutuisikaan (Metsämuuronen 2009, 11). Normaalijakaantuneisuusoletus muut-tujalle on hyvin vahva vaatimus, mikä harvoin toteutuu (Heikkilä 2002, 225). Isompi aineistokoko poistaa onneksi ei-normaalijakaantuneen aineiston haittoja. Jos aineis-tokoko on alle 50 ja erityisesti jos se on alle 30, huomattavilla poikkeamilla normaa-lijakaantuneisuuden suhteen voi olla merkittävä vaikutus tuloksiin. Kahdensadan tai sen yli menevissä aineistoissa samat vaikutukset voivat olla merkityksettömiä.
(Hair ym. 2010, 72.) Kuitenkin tässä tutkimuksessa K-keskiarvoklusterointiin käyte-tyistä muuttujista suurin osa täytti normaalijakaantuneisuusoletuksen Kolmogorov-Smirnovin testin perusteella, ja aineisto on tarpeeksi iso, joten voidaan olettaa, että normaalijakaantuneisuus toteutuu aineistossa.
Tutkijana määritin itse klustereiden lukumäärän kokeilemalla ensin kahdella ryh-mällä, sitten kolmella, neljällä, viidellä ja kuudella. Tämän analyysin päätarkoituk-sena oli luokitella aineistoa, jotta sieltä löytyisi erilaisia tietolähteiden käyttäjiä sekä eritavoin toimivia terveys- ja lääkekasvattajia.
Kyselyssä perheiden käytössään mainitsemien resepti- ja itsehoitolääkkeiden luo-kittelussa on käytetty ATC-luokitusta (Anatomical Therapeutic Chemical) (ks. liitteet 9 ja 10). ATC on WHO:n ylläpitämä kansainvälinen, lähinnä lääkkeiden tutkimus-ta varten luotu luokitusjärjestelmä (WHO Collaborating Centre for Drug Stutkimus-tatistics Methodology 2011), jossa lääkkeet on jaettu ryhmiin sen mukaan, mihin elimeen tai elinjärjestelmään ne vaikuttavat sekä niiden kemiallisten, farmakologisten ja tera-peuttisten ominaisuuksien mukaan (Fimea 2013). Lääkkeet on luokiteltu 14 pääryh-mään (1.taso) ja siitä edelleen neljään alatasoon. Tasoista 2. ja 3. ovat terapeuttisia/
farmakologisia alaryhmiä, 4.taso ilmaisee joko farmakologisen, kemiallisen tai te-rapeuttisen ryhmän, johon lääke kuuluu ja 5. taso yksittäisen kemiallisen aineen tai yhdistelmävalmisteen aineyhdistelmän (Fimea 2013).
Kysymyskohtaiset analyysit löytyvät taulukosta 8. Kyselylomake löytyy liittees-tä 4, jota tarkastellessa tulee huomata, etliittees-tä koulupäivän aikainen lääkkeiden käyttö (kysymykset 10–12) raportoidaan toisessa yhteydessä.
Taulukko 8. Kyselyn analyysimenetelmät.
Kysymys Analyysimenetelmä Päämäärä
Kysymykset 1-3
1. Onko perheessänne tällä hetkellä käytössä mitään lääkärin määrää-mää lääkettä?
2. Onko perheessänne joku käyttä-nyt eilen tai toissapäivänä ilman reseptiä saatavaa itsehoitolää-kettä?
3. Onko perheessänne joku käyttä-nyt eilen tai toissapäivänä ilman reseptiä saatavaa luontaistuo-tetta, rohdosvalmistetta ja/tai homeopaattista valmistetta, mukaan lukien vitamiinit?
Tunnusluvut Perheen tällä hetkellä käytössä
olevat lääkkeet.
4. Alla on lueteltu tietolähteitä.
Ympyröi jokaisen tietolähteen kohdalle, kuinka paljon olet käyt-tänyt kyseistä lähdettä lasten lääkitykseen liittyvissä asioissa.
Tunnusluvut, Kolmogorov-Smirnovin testi, ristiintaulukointi ja χ2-riippumattomuustesti taustamuuttujien kanssa sekä K-keskiarvoklusterointi
Vanhempien jakaminen erilaisiin tietolähteiden käyttäjiin lasten lääkitykseen liittyvissä asioissa.
5. Miten luotettavina pidät seuraa-via tietolähteitä lasten lääkityk-seen liittyvissä asioissa?
Tunnusluvut Tietolähteiden luotettavuus
van-hemman näkökulmasta.
6. Seuraavassa on joukko lääkkeitä koskevia väittämiä. Ympyröi mielipidettäsi lähinnä oleva vaihtoehto.
Tunnusluvut, Kolmogorov-Smirnovin testi, ristiintaulukointi ja χ2-riippumattomuustesti taustamuuttujien kanssa, summa-muuttujien luominen &
K-keskiarvoklusterointi Summamuuttujat:
1. Yleinen lääkeasenne
2. Asenne reseptilääkkeitä kohtaan 3. Asenne itsehoitolääkkeitä
kohtaan
4. Suhtautuminen lääkeriskeihin 5. Suhtautuminen pitkäaikaiseen
särkylääkkeiden käyttöön
Vanhempien jakaminen heidän uskomustensa ja asenteidensa perusteella erilaisiksi terveys- ja lääkekasvattajatyypeiksi.
7. Lapsi saa ottaa pieneen vaivaan esimerkiksi päänsärkyyn itsenäi-sesti lääkkeitä.
Tunnusluvut Lasten itsenäinen lääkkeiden
käyttö.
8. Keskusteletko kotona lapsiesi kanssa seuraavista sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä asioista.
Tunnusluvut Vanhemman ja lasten väliset
kes-kustelut terveyden hoidosta.
Taustatiedot Tunnusluvut Vaikuttavatko esimerkiksi vastaajan
ikä tai koulutustaso vastauksiin?
Kyselyn avoimien kysymysten, haastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin ana-lyysi tehtiin teoriaohjaavalla sisällönanaana-lyysillä. Voidaan puhua myös deduktiivi-sesta sisällönanalyysistä, jossa analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan viite-kehykseen, joka tässä tapauksessa muodostuu aikaisemmista tutkimuksista kodin toiminnasta ja lääkkeiden käytöstä (ks. Tuomi & Sarajärvi 2009,113). Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin aineiston pelkistystä eli redusointia, ryhmittelyä eli klusteroin-tia, ala- ja yläkategorioiden sekä yhdistävien kategorioiden luomista (Kyngäs &
Vanhanen 1999; Tuomi & Sarajärvi 2009, 113–114). Teoriaohjaavassa sisällönana-lyysissä kategoriat määritellään aikaisemman tiedon perusteella, ja niihin etsitään sisältöjä niitä kuvaavista lausumista (Tuomi & Sarajärvi 2009). Tämän tutkimuksen osalta analyysin kategoriat tulivat suoraan aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta perustuen tutkimuksiin arjesta, kotikasvatuksesta ja lääkkeiden käytöstä.
KUVIO 10. Haastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin sisällönanalyysivaiheiden eteneminen ja analyysivaiheet (I, II ja III). Haastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin luokittelut on merkitty kuvioon mustalla. Kvantitatiivisen aineiston analyysivaiheet on merkitty kuvioon punaisella kertomaan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen aineiston yhdistymisestä.
Lääkkeisiin
suhtautuminen Perheen käytänteet
lääkekasvatuksessa Kodin, koulun ja terveydenhuoltopalveluiden
käyttö Vuorovaikutus &
keskustelut
Kuvio 10. Haastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin sisällönanalyysivaiheiden etenemi-nen ja analyysivaiheet (I, II ja III). Haastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin luokittelut on merkitty kuvioon mustalla. Kvantitatiivisen aineiston analyysivaiheet on merkitty kuvioon punaisella kertomaan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen aineiston yhdistymisestä.
Kvalitatiivisten aineistojen, haastattelu ja osallistuva havainnointi, analyysivaihei-den eteneminen ja vaiheissa tehty luokittelu on esitetty kuviossa 10. Luokittelua teh-tiin kolmessa vaiheessa, joiden kautta äidit voiteh-tiin jakaa neljään tyyppiin terveys- ja lääkekasvattajina. Lääketurvallisuutta, -mainontaa sekä kodin, koulun että tervey-denhuoltopalveluiden välistä vuorovaikutusta tarkasteltiin omina analyysiryhminä.
Lisäksi kuvioon merkittiin kvantitatiivisen aineiston analyysiluokat, jotta voitaisiin katsoa, miten kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto yhdistyvät ja tukevat toisi-aan (mixed methods).