Halusimme nostaa esille opiskelijoiden näkemyksiä arvioinnista. Kyselyssä selvitimme kuinka opiskeli-jat kokevat lukion opetussuunnitelmassa arvioinnille kiteytetyt tavoitteet:
1. Arviointi edistää opiskelijan oppimista
2. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen
3. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.
Lopuksi kysyimme opiskelijoiden mielipidettä Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämästä hank-keesta, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja joustavoittaa jatko-opintojen aloittamista. Kartoitimme myös opiskelijoiden ajatuksia jatko-opintojen todistusvalinnasta ja ylioppilastutkinnon pisteytyksestä.
”Arviointi luo motivaatiota opiskeluun” - Opiskelijoiden kokemuksia arvioinnista
Lukion opetussuunnitelman perusteissa viitataan lukiolakiin ja määritellään arvioinnin tavoitteet seu-raavasti: ”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuoli-sesti.” (Lops 2016 ja Lukiolaki)
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan arvioinnin tulee antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion opintojen aikana, että niiden päättyessä. Arvioinnista todetaan myös, että arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.
Arvioinnin tehtävä on edistää opiskelijan oppimista. Ouakrim-Soivion (2015) mukaan arviointi on tote-avaa, motivoivaa, ohjaavaa sekä ennustavaa. Arviointi on siten mukana kaikissa oppimisen vaiheissa, sillä sen tehtävänä on tukea ja edistää oppimista ja opettamista. Etenkin opiskelun aikainen arvioinnin ohjaava -tehtävä korostuu formatiivisessa arvioinnissa. Pollari on väitöstutkimuksessaan (2017) selvit-tänyt lukiolaisten kokemuksia arvioinnista englanninkielen opiskelussa, vahvistaako arviointi opiskeli-jan voimaantumista (empowerment), vai estääkö se sitä (disempowerment). Pollarin (2017) mukaan riittävä palaute ja itsearviointi voimaannuttivat opiskelijoita, sen sijaan riittämätön palaute ja arvosa-nojen korostaminen aiheuttivat voimaannuttomuutta ja vähensivät lukiolaisten opiskelumotivaatiota.
Kyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat yllä mainitun arvioinnin tehtävän toteutuvan hyvin, yli 60 % koki arvioinnin edistävän oppimista joko kohtalaisesti (48,1%) tai vahvasti (13,5%). (KUVIO 2.)
KUVIO 2. Kannustaako arviointi opiskelijaa
Vain vajaa kymmenys vastaajista (9,6%) totesi, että arviointi edistää oppimista vähän. Yksikään ei va-linnut vaihtoehtoa: “Arviointi ei edistä lainkaan oppimista”. Opettajina yllätyimme siitä, että vastaajista lähes kolmannes (28,8 %) koki, ettei arvioinnilla ole vaikutusta heidän oppimiseen.
Avoimeen kysymykseen “Kuinka arviointi edistää oppimista?” vastasi 33 BN-linjan opiskelijaa. Kysy-myksellä halusimme saada esille opiskelijoiden näkemyksiä arvioinnin oppimista edistävästä tehtäväs-tä. Heidän ajatuksensa arvioinnin oppimista edistävästä tehtävästä vaihtelivat paljon.
Niissä vastauksissa, joissa arviointi koettiin positiivisena ja oppimista edistävänä asiana (16 vastaus-ta), sitä kuvattiin motivaation luojana ja vahvistajana. Joissakin vastauksissa nousi vahvemmin esille oppimisen edistämisen kokemukset. Opiskelija kertoi arvioinnin oppimista edistävästä tehtävästä seu-raavasti: ”Hyvin, arvioinnista ja virheistä oppii”. Toinen vastaaja kuvasi asiaa näin: ”Erilaisiin arviointita-poihin valmistautumalla oppii ja esimerkiksi arvioiduista kokeista voi oppia virheistään.” Yksi vastaaja totesi, että ”Hyvin, sillä se on usein oikeudenmukainen”.
Avoimissa vastauksissa esille nousi näkemys, että arviointi tarkoittaa arvosanaa. ”Hyvin. Riippuu tie-tenkin aineesta, haluaako oppimista kehittää vai onko nyk. numeroon tyytyväinen”. Toinen opiskelija ehdotti seuraavaa: ” Arviointi on hyvä osaamista suuntaava asia. Hyvä olisi jos opiskelija halutessaan pystyisi itse korottamaan arvosanaansa lisätehtävillä. Tämä edistää asian oppimista ja parempi arvosa-na motivoi aiarvosa-na enemmän, kuin huono.”
”Ei vaikuta opiskeluuni”
Osa avoimeen kysymykseen vastanneista (12 vastaajaa) koki arvioinnin merkityksen omaan oppimi-seensa melko neutraaliksi tai totesi, ettei sillä ole merkitystä opiskeluun. Nämä vastaukset hämmensi-vät ja herättihämmensi-vät kysymyksen: mikä on arvioinnin merkitys oppimisessa? Toisaalta vastauksia voi tulkita niin, että oppiminen on autonomista eivätkä siihen vaikuta ”ulkoiset” tekijät kuten arvosanat, jotka voi kokea ”vain” välitavoitteina tai palkkioina tehdystä työstä.
Huolestuttavia olivat ”en tiiä” -vastaukset, mikäli arviointi koetaan vieraaksi, ettei kysymykseen osaa tai halua vastata. Toinen askarruttava näkökulma nousi esiin vastauksissa, joissa arviointi koetaan ikään kuin ulkopuolelta annetuksi vastaukseksi osaamisesta: ” Kun olen kokeen suorittanut niin pystyn tulok-sesta päättelemään olenko sisäistänyt asian”. ja ”Arvosana kertoo opiskelijan työstä, jos arvosana on heikko, silloin saa tietää, että ei osaa asiaa.” Tämä vastaus kuitenkin jatkui ehdotuksella “Paras palaute olisi numero palaute sanallisen palautteen ohessa.”
”Huonosti, koska arviointi tulee aina kurssin päätteeksi”
Viiden vastaajan mukaan arviointi ei edistä oppimista. Yllä olevassa vastauksessa arviointi on ehkä nähty ainoastaan kurssiarvosanana. Muutamat vastaukset olivat lyhyitä kommentteja ”huonosti” tai
”ei toimi”. Niissä ei selitetty, miksi arviointi ei tue oppimista. Kyselyn kannalta lyhyetkin kommentit ovat kuitenkin arvokkaita, sillä ne kertovat opiskelijoiden kokemuksia arviointitehtävän toteutumisesta.
Yhdessä vastauksessa asiaa oli pohdittu laajemmin, myös sitä, miksi arviointi ei edistä oppimista.
”Erittäin huonosti, sillä on vaikeaa saada henkilökohtaista tukea, jos opiskeltava aihe on vaikea. Tällä on merkitystä siltä kannalta, että opiskelijalla ei ole motivaatiota, jos arvioitaessa ei ole saanut täsmen-nystä aiheisiin, joita ei osaa.”
Tämän vastauksen myötä lukiossamme voidaan herättää keskustelua siitä, onnistummeko tukemaan opiskelijoiden oppimista. Lukion opetussuunnitelman (2016) mukaan yksi arvioinnin tehtävä on auttaa opettajia ja kouluyhteisöjä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.
”Hyvät numerot motivoivat”
Lukion opetussuunnitelman 2016 mukaan opiskelijan arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan op-pimista. Arvioinnin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mitä heidän on tarkoitus oppia kullakin kurssilla. Arviointi kannustaa opiskelijaa omien tavoitteiden saavuttamisessa.
KUVIO 3. Kannustaako arviointi opiskelijaa
Opiskelijat olivat pääosin samaa mieltä väittämän ”Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden asettamiseen” kanssa, 20 % vastanneista oli täysin samaa mieltä ja 40 % vastanneista oli samaa mieltä väitteen numero kuusi kanssa.
Väitteeseen 6 liittyvässä avoimessa osuudessa opiskelijat saattoivat antaa perusteluja näkemyksilleen.
Useampi opiskelija oli perustellut vastaustaan sillä, että hyvät numerot motivoivat opiskelussa. Avoi-missa vastauksissa opiskelijat nostivat esille myös sen näkökulman, että arviointi kertoo siitä, miten oppiminen sujuu tällä hetkellä ja mitä pitäisi vielä parantaa.
Vastauksissa huomio kiinnittyy siihen, että lähes kolmannes vastanneista (27,3 %) oli vastannut, ettei-vät osaa vastata kysymykseen. Norssin BN-linjalaisille tehdyn kyselyn mukaan arviointi ei ole opiske-lijalle selkeä asia. Voidaan ajatella, että arvioinnin perusteista ei ole keskusteltu yhdessä opiskelijoi-den kanssa riittävästi. Etenkin arvioinnin laajat ulottuvuudet ovat jääneet monelle epäselviksi. Nuoret kokevat hankalaksi hahmottaa, miten arvioinnilla voidaan kannustaa opiskelijaa. Hyvät numerot toki tulkitaan selkeäksi kannustukseksi, mutta miten esimerkiksi opiskelija voi ymmärtää kohtalaisen arvo-sanan kannustukseksi, jos omat tavoitteet ovat korkeammalla?
Najat Ouakrim-Soivio (2015) on todennut, arvioinnin kieli on jo itsessään vaikeaa, kun arvioinnin on oltava samalla kannustavaa mutta myös realistisen kuvan antavaa. Arvioinnin kannustavuutta opiskeli-jalle lisäisi se, että opiskeliopiskeli-jalle osoitettaisiin se, mitä hän jo osaa ja on jo oppinut.
Opettajan kannustavalla arvioinnilla on tarkoitus auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omasta osaa-misestaan. Kun opiskelija osaa tiedostaa, mitä hän jo osaa ja hallitsee, on hänen helpompi hahmottaa, mitä alueita hänen tulisi vielä kehittää, jotta hän yltäisi kyseiselle kurssille asetettujen tavoitteiden tasolle. (Ouakrim-Soivio, 2015)
Kysymys 7. Kuinka edellä mainittu arvioinnin tavoite: ”Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien ta-voitteiden asettamiseen.” toteutuu mielestäsi. Kysymykseen saatiin 31 vastausta, joista 13 vastausta oli ainakin jossain määrin samaa mieltä.
Opiskelijat vastasivat esimerkiksi näin:
”Hyvin, mutta jälleen riippuu kiinnostuksesta opiskeltavaan aineeseen. Kiinnostavissa aineissa näin yleensä onkin, mutta joillekin esim. kohtalainen nro riittää.”
”Arviointi on tärkeä osa oppimista, sillä vain arvioinnin avulla voi saada todenmukaisen käsityksen osaamisestaan.”
Yllä olevassa vastauksessa arviointia pidetään jopa ainoana todellisena osaamisen kuvaajana.
Vain seitsemässä vastauksessa opiskelija pohtii tavoitteiden ja arvioinnin suhdetta. Kaikissa vastauksis-sa arviointi ei kannusta opiskelijaa tavoitteiden asettamiseen. Opiskelijat nostivat esille avoimisvastauksis-sa vas-tauksissaan sen, miten arviointi stressaa opiskelijoita. Joku ottaa paljon paineita hyvien arvosanojen hankkimisesta, toinen asettaa tavoitteensa hyvin korkealle ja uupuu lukion aikana. Kouluterveyskyse-lyiden yhteydessä on noussut esille niin peruskoululaisten kuin lukiolaisten uupuminen opinnoissaan.
(Kouluterveyskysely 2017)
”Arviointi luo ennemminkin paineita, eikä omia tavoitteita.”
”Itselläni on joka kurssin alussa tavoitteet, ja niiden saavuttamiseksi pyrin työskentelemään.”
”Jokainen opiskelee sen tasoisesti kuin pyrkii.”
”Asetan tavoitteeni kaikessa 10:iin”
”Pyrin saamaan itselleni asettamia arvosanoja.”
”Tavoitteiden asettamisesta ei kauheasti puhuta arvioinnin yhteydessä, mutta toki kurssien alussa jne.”
”Opiskelija saattaisi aliarvioida itsenään ja täten asettaa tavoitteet alemmaksi kuin mihin suuremmalla työpanoksella pystyisi.”