Arviointi kiinnostaa sekä opiskelijoita että opettajia. Vaikka aihepiiri on kiinnostava, arjessa käytetty-jen arviointikäsitteiden määrittely on jäänyt epäselväksi ja väärinymmärrykset ovat mahdollisia, kuten tekemästämme kyselystä voi päätellä. Olisiko lukiossa tarpeen avata arviointikäsitteitä yhtenäisenä kokonaisuutena. Lukion arjessa opiskelijoiden ja opettajien väliset arviointikeskustelut koskevat usein oppiainekohtaista kurssin suorittamista.
Selvitimme kyselyssä, kuinka opiskelijat kokevat opetussuunnitelman arvioinnin tavoitteet ja niiden toteutumisen. Vastauksien perusteella opiskelijat ovat nähneet arvioinnin pääosin annettuina arvosa-noina.
Vaikka lukion opetussuunnitelmassa kuvataan arviointia pitkälti formatiivisesta näkökulmasta, opiske-lijoiden vastauksissa se ei tullut ilmi. Se oli yllätys. Vastausten perusteella iso osa opiskelijoista näkee vain arvosanat osaamisen kuvaajina. Opettajina pohdimme, osaammeko tukea opiskelijaa oppimispro-sessin aikana ja ehdimmekö antaa riittävästi palautetta oppimisen etenemisestä. Arvioinnin merkittä-vänä haasteena on osaamisen ja oppimisprosessin näkyväksi tekeminen.
Kyselyssämme selvitimme, tukevatko arviointimenetelmät opiskelijoita omien tavoitteiden asettami-sessa. Opiskelijat kokevat, että hyvät arvosanat motivoivat heitä opiskelemaan. Tämä tulos oli ole-tettava, kuten se, että vastausten perusteella heikot arvosanat eivät innosta. Arvioinnissa ei korostu riittävästi jo hankittu osaaminen. Opiskelija kokee epäonnistuneensa, mikäli arvosana ei vastaa hänen odotuksiaan. Keskeinen kysymys on, kuinka opiskelija voisi kokea arvioinnin aidosti kannustavaksi. Kan-nustavan arvioinnin tulee olla avointa ja rehellistä, joka tekee opiskelijan tietoiseksi omasta osaamises-taan. Kuitenkin vastausten mukaan opiskelijoita kannustavat pääasiassa vain hyvät arvosanat.
Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mukaan itsearviointi on heille tuttu menetelmä, jota käytetään paljon lukion opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti osana lukiokurssien arviointia. Hämmästyt-tävää oli se, että vaikka yli puolet vastanneista koki itsearvioinnin auttavan omien tavoitteiden asetta-misessa, tuli avoimissa kysymyksissä vahvasti esille se, että itsearviointi koetaan turhana jopa ärsyttä-vänä. Näiden vastausten perusteella voi kysyä, olemmeko onnistuneet perustelemaan itsearvioinnin merkityksen oman oppimisprosessin edistäjänä sekä jatko-opintojen keskeisenä toimintatapana. Lä-hes viidennes opiskelijoista koki ettei itsearviointi kannusta heitä omien tavoitteiden asettamisessa.
Vertaisarvioinnin kohdalla opiskelijat kokivat rehellisyyden vaikeaksi. Vastausten mukaan arvioinnin avoimuuden tilalle nousivat kaverisuhteet, kaverille annettiin mieluusti vain hyvää palautetta. Arvi-oinnin monipuolisuuden ja arviointitaitojen kehittämisen kannalta ajatuksia herättävä oli yhden opis-kelijan kommentti, jossa vertaisarviointia pidettiin “vitsinä”. Vertaisarviointitaidot jatko-opinnoissa ja tieteellisessä työskentelyssä ovat keskeisiä taitoja. Vastauksissa oli myös positiivisia näkemyksiä vertai-sarvioinnista ja yksi vastaaja toivoi sitä lisää. Itse- ja vertaisarviointiin liittyvä piirre on se, että arviointi on jossain määrin subjektiivista. Arvioinnin kriteerejä tulisi avata tarkemmin yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Keväällä 2018 tehdyssä kyselyssä näkyi opiskelijoiden huoli jatopintojen pistevalinnasta, joka ko-rostaa vain menestystä ylioppilaskirjoituksissa. Ristiriitaisesti nykyisessä lukion opetussuunnitelmassa halutaan vahvistaa moniammatillista osaamista ja ilmiöoppimista, joita jatko-opintojen pistevalinta ei tue. Uusi pistevalinta on vaikuttanut siten, että opiskelijat ovat muuttaneet henkilökohtaisia opin-tosuunnitelmiaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa (23.11.2018) haastateltu opiskelija kertoi tähtää-vänsä kauppakorkeaan tai oikeustieteellisen lukion jälkeen ja vaihtaneensa ylioppilaskirjoitussuunni-telmaansa koska pisteytystyökalu ei tuo yhteiskuntaopin ylioppilasarvosanalla riittävän hyviä pisteitä.
Yhteiskuntaoppi on ainoa lukion oppiaineista, jossa opiskellaan lakitietoa ja taloustiedon perusteita, joten on hyvin ristiriitaista, ettei niiden opiskeleminen lukiossa vahvista jatko-opintoihin pääsyä.
Marraskuussa 2018 hallitus antoi eduskunnalle ylioppilaskirjoitusten uudistamista koskevan lakialoit-teen. Sen mukaan ylioppilastutkinnon uudistuksella vahvistetaan yleissivistystä, edistetään tutkinnon kansainvälisyyttä ja joustavoitetaan kokelaan asemaa. Jatkossa opiskelijat kirjoittavat vähintään viisi ainetta. Tavoitteena on muodostaa tutkinnosta tasapainoisempi, joka mittaa nykyistä paremmin lukion opintojen osaamista ja ylioppilaskokeisiin tulee myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Ylioppilaskokeen
voi suorittaa myös englannin kielellä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen uskoo joustavamman ylioppilastutkinnon suorittamisen vähentävän kokelaiden stressiä. Kyselyymme vastanneet opiskelijat toivovat esille sen, että lukio-opinnot uuvuttavat ja etenkin ylioppilaskirjoitusten arvosanat luovat pai-neita opiskelijoille, joten on myönteistä, mikäli suunniteltu uudistus onnistuu vähentämään paipai-neita.
Ylioppilastutkintolaki ja lukiolaki astuivat voimaan 1.8.2019. (HE 235/2018 ja OKM tiedote 2015) Lukion opetussuunnitelmia on uudistettu 2000-luvun aikana kahdesti, viimeisin lukion opetussuun-nitelma otettiin käyttöön syksyllä 2016. Seuraava lukion opetussuunopetussuun-nitelma otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön syksyllä 2021, joten väliin jäävien viiden lukuvuoden aikana kertyviä kokemuksia ei ehditä tarkastella ja arvioida. Onko uudistuksen taustalla riittävästi tietoa mihin lukion opetussuunni-telmaa tulisi kehittää?
Lähteet
Hive Helsinki [verkkojulkaisu]. (Luettu 7.12.2018) Saatavissa: https://www.hive.fi/fi/meista Hive Helsinki [verkkojulkaisu]. (Luettu 7.12.2018) Saatavissa: https://www.hive.fi/fi/faq
Hotulainen, R. & Vainikainen, M-P. 2017. Arviointipalautteen merkitys minä-käsityksen kehittymiselle.
Teoksessa E. Kauppinen & E. Vitikka (toim.) Arviointia toteuttamassa.
Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2017:4.
Helsinki: Juvenes-Print, 26−41.
Keurulainen, H.: Pelisääntöjä arviointipäätösten tekemistä varten. 2013 Teoksessa: Räsänen, A.
(toim.) Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Opetushallituksen Raportit ja selvitykset 2013:3. Juvenes-Print. 37−58.
Laki ylioppilastutkinnosta 502/2019
Lukiolaki 21.8.1998/629. Finlex Luettu 6.12.2018 Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/
ajantasa/1998/19980629 Lukiolaki 714/2018
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Opetushallitus.
Löfström, J., Virta, A. & Salo U–M. 2017. Valppaaksi kansalaiseksi – yhteiskuntatiedollisen opetuksen taito ja teoria. 2017. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 15.
Merilaita, N. 2017. Assessment of learning or assessment for learning Lukio-opiskelijoiden näkemyksiä kemian opetuksen arvioinnista. Pro Gradu –tutkielma Jyväskylän yliopisto.
Opetus- ja kulttuuriministeriö Usein kysyttyä opiskelijavalintojen uudistuksesta. [verkkosivusto].
Luettu 6.12.2918. Saatavissa: https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat Opetus ja kulttuuriministeriö, Ylioppilastutkinto uudistuu – jatkossa kaikki opiskelijat kirjoittavat
vähintään viisi ainetta. (OKM tiedote 15.11.2018) [verkkojulkaisu]. Luettu 2.12.2018.
Saatavissa: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ylioppilastutkinto-uudistuu- jatkossa-kaikki-opiskelijat-kirjoittavat-vahintaan-viisi-ainetta
Ouakrim-Soivio, N. 2015. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Otava.
Pollari, P. 2017. (Dis)empowering Assessment? Assessment as Experienced by Students in Their Upper Secondary School EFL Studies. Jyväskylä Studies in humanities. University Printing House. University of Jyväskylä.
Pölkki, M. 2018. Stressiä, uupumusta ja kyynisyyttä kokee jopa puolet lukiolaisista – Professori:
Jaksaminen on otettava vakavasti uudistusten keskellä. Helsingin Sanomat 16.1.2018.
[verkkojulkaisu]. Luettu 26.5.2018. Saatavissa: https://www.hs.fi/kotimaa/art- 2000005526008.html
Salavuo M. 2018. Vertaisarviointi on yhteisöllistä oppimista parhaimmillaan. [verkkojulkaisu].
Luettu 6.12.2018. Saatavissa: https://www.arviointiakehittamassa.fi/blog/miikka-salavuo- vertaisarviointi-on-yhteisollista-oppimista-parhaimmillaan
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion opetussuunnitelma 2016. [verkkojulkaisu].
Luettu 6.12.2018. Saatavissa: 150818-230918-muutos.pdf
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Kouluterveyskysely 2017. [verkkojulkaisu]. Luettu 6.12.2018.
Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia
Tiikkala, A. & Seikkula-Leino, J. Yrittäjyyskasvatuksen arviointi sen kehittämisen näkökulmasta.
Teoksessa Rytkölä et al. (toim.) Yrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella – näkökulmia pedagogiikan kehittämiseen, 163-165.
Tähkä, T. & Kauppinen, E. 2017. Näkökulmia arviointikäytäntöjen kehittämiseen lukiokoulutuksessa.
Teoksessa E. Kauppinen & E. Vitikka (toim.) Arviointia toteuttamassa. Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2017:4.
Helsinki: Juvenes-Print, 20−25.