annetun ulosottolain pykäliä.
5 Luku.
Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta.
17 §.
Se, jonka toimitettava huutokauppa on, hankkikoon rasitustodistuksen kiinteistöstä sekä velallisen omistusoi-keuden vahvistamiseksi tahi kiinteistöön kiinnitetyn tai
68 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.
rekisteriöidyn oikeuden luonnon selvittämiseksi tar-peelliset ja vielä saamatta olevat asiakirjat, jotka ovat oikeudelta saatavissa, niin myös, milloin maalaiskiinteistö on myytävä, tarpeellisen otteen maarekisteristä; kuitenkin olkoon velkoja, jos huutokaupan toimittaja vaatii, velvol-linen edeltä maksamaan asiakirjan lunastamiseen tar-peelliset kulut.
21 §.
Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoi-tetaan, pitää myös mainita, että kaikkein asianomistajain tulee huutokaupassa taikka, jos 19 §:n mukaan eri kokous keskustelua varten on määrätty, tässä kokouksessa oikeu-tensa valvoa; että saaminen tai vuokraoikeus, joka 26 ja 32 §:n mukaan on ilmoitettava, pitää huutokaupan toimit-tajalle viimeistään keskustelussa ilmoitettaman, sekä että vuokraoikeuden haltijan samalla myös tulee näyttää vuok-rakirjansa tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä.
Niille, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauksen tahi kiinnityksen tai saaneet siihen vuokraoikeuden rekis-teröidyksi, taikka joilla on saaminen tai muu oikeus, josta omaisuus maksamattoman kappasumman oikeutta koske-vain säännösten mukaan tai muuten on vastaava, taikka jotka ovat oikeutetut saamaan kiinteistöstä etu oikeudellista veroa tahi muuta maksettavaa, pitää sen ohessa, jos he ja heidän asuinpaikkansa tiedetään, huutokauppak eskuste-lusta ja huutokaupasta annettaman tieto eri kutsumuskir-jeillä. Sellainen tieto on, ellei sitä ole saaduksi erittäin tunnustettu, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirj«
vähintään neljää viikkoa ennen huutokauppaa on pantu postiin sisäänkirjoitettuna kuljetettavaksi.
24 §.
Kun kiinteistö on myytävä, lukekoon huutokaupan toimittaja julki ulosmittauspöytäkirjan tahi sen päätöksen, jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulosmitatuksi,
Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 69 niin myös rasitustodistuksen ja muut 16, 17 ja 21 §:ssä mainitut asiakirjat, sekä kehottakoon niitä, joilla on saa-minen tahi muu oikeus, mikä on kiinteistöstä suoritettava tahi muuten myymisessä huomioon otettava, sen ilmoitta-maan; antakoon myös läsnäoleville velkojille sekä velalli-selle, jos hän on saapuvilla, tilaisuuden lausua mielipiteensä niistä saamisvaatimuksista, jotka ovat ilmoitetut tahi äsken sanotuista asiakirjoista käyvät ilmi, niin myös myynti-ehdoistakin.
Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:n mukaan eri kokous on määrätty pidettäväksi, noudatetta-koon siinä mitä tässä on säädetty; ja toimitettanoudatetta-koon silloin huutokaupassa ainoastaan asiakirjain julkilukeminen.
31 §.
Jos saamisesta tai muusta oikeudesta myönnetyn kiin-nityksen tai rekisteröimisen pätevyys on erityisen tutkimuksen varassa tahi ratkaistu päätöksellä, joka ei ole saanut laillista voimaa, taikka jos sellaista kiinnitystä tai rekisteröimistä on haettu, mutta hakemusta ei vielä ole tutkittu, merkittäköön sekin saaminen tahi oikeus velko-jain luetteloon ia otettakoon lukuun alinta tarjousta mää-rättäessä.
32 §.
Nautintaoikeus, josta kiinteistö kiinnityksen tai rekis-teröimisen nojalla tahi maksamattoman kauppahinnan oi-keutta koskevain säännösten mukaan on vastaava, merkit-täköön etuoikeutensa mukaan velkojain luetteloon, sille kuitenkaan mitään arvoa kirjoittamatta? Sama olkoon laki oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka on jollekulle myönnetty omaisuudesta suoritettavaksi, jos ei sitä oikeutta saateta, sen mukaan mitä 30 §:n 2 momentissa on sanottu, panna luetteloon pääoma-arvoonsa, niin myös sellaisesta kiinnittämättömästä tai rekisteröimättömästä
vuokraoikeu-70 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.
desta, josta kiinteistö sen mukaan kuin erikseen on sää-detty on vastaava ja joka on velkojain keskustelussa tai kirjallisesti sitä ennen huutokaupan toimittajalle ilmoitettu.
38 §.
Jos kiinteistö velkojain luetteloon on merkitty vas-taavaksi nautinto-oikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka jollekulle on myönnetty kiinteistöstä suoritettavaksi; huudeltakoon kiinteistö sillä ehdolla myy-täväksi että se oikeus on voimassa pysyvä. Jos silloin havaitaan, että joku, jolla on parempi oikeus, ei voi tar-jotusta kauppasummasta saada täyttä hyvitystä, panta-koon, ellei tämä suostu jättämään tapahtunutta huutoa voimaansa, kiinteistö uudestaan huutoon, tekemättä ehtoa oikeuden pysyväisyydestä. Jos kauppasumma silloin nou-see suuremmaksi, ja jos viimemainitun oikeudenhaltija ei heti maksa sisään mitä parempi-oikeuksinen on ylijäämistä saapa, olkoon viimeinen myyminen pätevä; muussa tapauk-sessa jääköön ensimmäinen pysyväiseksi.
51 §.
Kun kiinteän omaisuuden ulosmittaus on peräytynyt tahi toimitetun myymisen kautta lakannut, tehköön huuto-kaupan toimittaja siitä heti ilmoituksen, maalla tuomarille ja kaupungissa oikeudelle; liittäköön siihen myöskin, kun kiinnitetty kiinteistö on myyty, tarpeellisen otteen 6 luvun 9 §:ssä mainituista luettelosta ja ne kiinnityskirjat, jotka koskevat kauppasummasta maksettua velkaa, kuin myöskin ilmoituksen pysytetyistä ja rauenneista nautinto-oikeuksista sekä oikeuksista tuloon tahi muuhun etuun, jotta voitaisiin merkitä, mitkä kiinnitykset ja rekisteröimiset on pysytetty voimassaan, sekä kuolettaa rauenneet kiinnityk-set -ia rekisteröimikiinnityk-set.
Laki torpan y. tn. vuokrauksesta.
Maanvuokralakia koskevaan arm. esitykseen on lii-tetty eri lakiehdotus, jossa uudelle maanvuokralaille eh-dotetaan erinäisissä kohdissa annettavaksi taaksepäin vai-kuttava voima ennen lain voimaan astumista tehtyihin vuokrasopimuksiin.
Valiokunta tunnustaa oikeaksi sen arm. esityksessä lausutun mielipiteen, että aikaisemmin syntyneitä oikeus-suhteita järkyttäviin tahi muuttaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä vasta silloin, kun erityisen tärkeät syyt siihen pakottavat, kuin myös, ott.'i nyt esilläoleva tapaus on sel-lainen, jossa tämän suuntainen menettely on välttämätön.
Valiokunta ei kuitenkaan oi * voinut kannattaa arin.
esityksen säännöksiä sellaisinaan, vaan on katsonut, että uuden lain vaikutus entisiin vuokrasuhteisiin olisi osaksi ulotettava pitemmälle, osaksi rajoitettava vähempään, kuiu mitä arm. esityksessä on ehdotettu.
Arm. esityksen mukaan olisi uuden lain määräyksiä, niikäli ne koskevat parannuksista maksettavaa korvausta sekä vuokrasopimuksen uudistamista, siirtämistä ja päät-tymistä sovellettava myös jo oleviin ennen lain voimaan-astumista syntyneisiin vuokrasuhteisiin, ellei vuokrasuhde kuulu niihin, joista esityksen 62 ja 63 §:ssä puhutaan, kui-tenkin siten, että korvausta sen lisäksi mitä vanhemmassa laissa on säädetty, olisi annettava ainoastaan sellaisesta parannuksesta, jotka on tehty sen jälesjbä kuin uusi laki on astunut voimaan, Valiokunnan ajatuksen mukaan olisi kuitenkin tällaisessa tapauksessa vuokramiehelle, jos hän vuokra-ajan umpeen kuluttua ei saa sopimusta uudiste-tuksi, vaan on pakotettu jättämään vuokramaansa vuok-ranantajan haltuun, turvattava riittävä korvaus ei
ainoas-72 1908. — V. M. - Esit N o 7.
taan niistä parannuksista, jotka hän on tehnyt uuden lain voimaanastumisen jälkeen, vaan myös niistä, jotka vuokra-alueella on suoritettu sitä ennen. Kun entistä oi-keampi käsitys vuokranantajan velvollisuuksista tässä kohden on tullut hyväksytyksi ja uudessa laissa tulisi saa-maan ilmaisun, on lainsäätäjän koetettava saada tämä korvausvelvollisuuden periaate noudatettavaksi niin laa-jalta, kuin todellista kohtuuttomuutta toista asianosaista vastaan tekemättä on mahdollista. Tosin ei voida enää kor-jata niitä vääryyksiä, jotka aikaisemman lainsäädännön aikana ovat vuokramiehiä kohdanneet, mutta katsottava on, että tällaiset vääryydet tulevaisuuteen nähden tulevat mahdollisuuden mukaan ehkäistyiksi. Maanomistajan velvoittaminen suorittamaan korvausta siitä omaisuuden lisäyksestä, joka on syntynyt vuokramiehen työn ja pää-oman kautta, vaikkakin ennen uuden lain voimaan astu-mista, on Valiokunnan mielestä pidettävä oikeuden ja kohtuuden vaatimusten mukaisina, sillä maanomistaja suorittaa silloin vastikkeen ainoastaan siitä omaisuuden lisäyksestä, joka todellakin joutuu hänen omakseen. Luon-nollisesti on korvauksen suuruutta määrättäessä huomioon otettava, mitä maanomistaja vuokramaksun vähennyksen tai muiin avustuksen kautta jo ennen on vuokramiehelle hänen tekemäinsä parannusten korvaamiseksi suorittanut.
Sekä oikeudenmukaisinta että myös korvausmäärän suu-ruuden selvittämiseen nähden välttämätöntä on kuitenkin rajoittaa maanomistajan korvausvelvollisuus niihin paran-nuksiin, jotka ovat tehdyt uuden lain voimaan astuessa vuokra-aluetta hallitsevan vuokramiehen omana hallinta-aikana. Kun kuitenkaan ei olisi kohtuullista, että vuokra-mies, joka esim. vanhemmiltaan on, ehkäpä vain joita-kuita vuosia ennen uuden lain voimaanastumista, perinyt vuokraoikeuden, niin on Valiokunta katsonut tällaisessa tapauksessa vuokramiehen pitävän saada korvausta mää-rättäessä hyväkseen lukea myös edeltäjänsä toimittamat
Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 73 parannukset, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin viideltä-kolmatta vuodelta taaksepäin lain voimaanastumisesta lukien. Sitävastoin vuokramies ei olisi oikeutettu kor-vaukseen niistä parannuksista, jotka oston kautta ovat siirtyneet hänelle, sillä kauppasopimus ei ole voinut tar-koittaa muuta kuin nautintaoikeuden siirtämistä määrä ajaksi, joka jääkin lyhentämättä.
Katsoen siihen, että ehdotetun lainsäädäntötoimen-piteen kautta maanomistaja joutuisi sellaisen korvausvel-vollisuuden alaiseksi, jota nykyinen lainsäädäntö ei hä-nelle aseta, sekä siihen, että tämäntapaisessa lainsäädän-nössä, joka järkyttää yksityisten välisiä voimassaolevia oikeussuhteita, on suurta varovaisuutta noudatettava, ei Valiokunnan mielestä tässä kohden saa mennä pitemmälle, kuin mikä on aivan välttämätöntä. Kun vuokramies saapi vuokrasopimuksen uudistetuksi ja siten jääpi edel-leenkin pitkäksi ajaksi asumaan vuokratilaansa ilman että hän joutuu maksamaan korotettua vuokraa teke-miensä parannusten johdosta, niin on hänen etunsa kat-sottava tulevan riittävästi tyydytetyksi, varsinkin kun huomioon otetaan, että vuokramies nyt puheenaolevassa tapauksessa useimmiten ei olisi lainmukaisesti oikeutettu
"saamaan tekemistään parannuksista mitään korvausta.
Senvuoksi olisi tämä korvausvelvollisuus Valiokunnan mielestä rajoitettava pääasiassa niihin tapauksiin, joissa maanomistaja vuokrakauden kuluttua ei suostu uudista-maan vuokrasopimusta, ja jolloin vuokramies siis on pako-tettu jättämään vuokra-alueen maanomistajan haltuun.
Vuokramiehen omat rakennukset eivät kuitenkaan, katsoen niiden suhteellisesti suureen arvoon, Valiokunnan ajatuksen mukaan, saisi vuokrasopimuksen uudistamisen kautta joutua maanomistajan omiksi, vaan olisi niihin nähden uuden lain 26 §:n 3 momentin määräyksiä nou-datettava.
Arm. esityksen mukaan olisi vuokramiehellä, joka
74 1908 — V. M. — Esit N:o 7.
on tehnyt vuokrasopimuksen ennen sitä päivää, jolloin uusi laki astui voimaan, oikeus sanoa sopimus irti, sitten-kun sanotusta päivästä on kulunut kolme vuotta, jotta vuokramies, joka on tehnyt vuokrasopimuksen vanhem-man lain aikana ja joka katsoo oikeussuhteen olevan it-selleen epäedullisen, voisi päästä sopimuksesta vapaaksi, jolloin hän myös saisi nauttia sellaista oikeutta korvauk-sen saantiin kuin esitykkorvauk-sen l momentissa säädetään. Kun tämä korvaus kuitenkin olisi suoritettava ainoastaan uuden lain voimaanastumisen jälkeen tehdyistä parannuksista, tulisi arm. esityksen myöntämä irtisanomisoikeus itse asiassa olemaan vuokramiehelle varsinaista merkitystä vailla. Niiden muutosten vuoksi, jotka Valiokunta on teh-nyt l §:ään, on Valiokunta jättäteh-nyt tämän momentin pois.
Arm. esityksessä ehdotetaan lisäksi, että vuokramie-helle maanvuokralakiehdotuksessa varattu oikeus siirtyä päivätyö verosta rahamaksukannalle, jos hän vuotta ennen siitä vuokranantajalle ilmoittaa, olisi heti ulotettava kos-kemaan myös aikaisemmin tehtyjä vuokrasopimuksia.
Valiokunta on jo edellä esiintuonut ajatuksensa siitä, että siirtyminen työvuokrasta rahavuokraan on katsottava suureksi edistysaskeleeksi. Kuitenkin voi tämän muutok-sen äkkinäisestä toimeenpanosta olla arveluttavia seu-rauksia sellaisen vuokranantajan talouteen, jossa melkoi-nen osa työvoimista hankitaan torppajärjestelmän kautta. Ja jos maanomistaja, ehkäpä aivan äskettäin, on omilla varoillaan perustanut ja rakentanut torppia, sen kautta hankkiakseen itselleen työvoimia, niin on odotta-maton siirtyminen rahaveroon sellaisessa tapauksessa katsottava kohtuuttomuudeksi maanomistajaa kohtaan.
Muutoksen vaikutuksien lieventämiseksi maanomistajaan nähden olisi Valiokunnan ajatuksen mukaan sellainen rajoitus tehtävä arm. esityksen säännökseen, että vuokra-mies, joka asuu vuokra-aluetta ennen uuden lain voi-maanastumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla, saisi
Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 75 käyttää oikeutta siirtyä rahamaksukannalle vasta kun kymmenen vuotta on kulunut lain voimaanastumisesta.
Kun Valiokunta lakiehdotuksen 20 §:ään lisäksi on otta-nut säännöksen, että myös maanomistajalle olisi varattava oikeus vaatia vuokraa rahassa suoritettavaksi, on vastaava muutos tehty myös nyt esillä olevaan säännökseen.
Vihdoin on arm. esityksessä säännös siitä, että sen jälestä kuin uusi laki on astunut voimaan, vuokramiestä ei saa julistaa vuokraoikeuttansa menettäneeksi muista syistä kuin semmoisista, jotka mainitussa laissa on myön-netty, mikä säännös Valiokunnan mielestä on kaikin puolin hyväksyttävä.
Selvyyden vuoksi on Valiokunta jakanut puheena-olevan lakiehdotuksen kolmeen eri pykälään.
Sen perusteella mitä tässä on esiintuotu, Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
että Eduskunta alamaisesti ilmoittaisi puo-lestansa hyväksyneensä näin kuuluvan lain:
76 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.