• Ei tuloksia

sisältää tätä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "sisältää tätä"

Copied!
140
0
0

Kokoteksti

(1)

I908. — V, M, - Esit. N:o 7.

M a a t a l o u s v a l i o k u n n a n m i e t i n t ö N:o l Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh- dosta, joka koskee lakia maanvuokrasta maalla.

Esillä olevan armollisen esityksen on Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten, pöytäkirjanotteella viime- kuluneen helmikuun 18 päivältä, lähettänyt Maatalous- valiokuntaan, joka myös on saanut vastaanottaa lähete- keskustelusta Eduskunnassa tehdyn pöytäkirjan, minkä ohella Valiokunnalla on ollut käytettävänään erinäisiä Senaatista saatuja tätä kysymystä koskev a asiakirjoja.

Kun arm. esitys on sama, kuin viime vuoden val- tiopäivillä Eduskunnalle annettu, ja kun silloinen Maa- talousvaliokunta siitä valmisti mietinnön, jota Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt lopullisesti käsitellä, on Valiokunta ottanut mainitun mietinnön uuden tarkastuksen alai- seksi ja havainnut voivansa pää-asiallisesti asettua siinä esitettyjen periaatteitten kannalle, tehden kuiten- kin sanotussa mietinnössä oleviin ehdotuksiin erinäisiä muutoksia.

Samoinkuin 19 p:nä kesäkuuta v. 1902 annettu laki tain ala maanvuokrasta maalla, sisältää arm. esitys säännöksiä

kaikenlaisesta maalla olevan maan vuokraamisesta.

Arm. esityksen määräykset ovat laaditut pitäen silmällä

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o L

(2)

2 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.

etupäässä torppareita ja taloudellisesti ja yhteiskun- nallisesti niihin verrattavia koko tilojen vuokramiehiä (lampuoteja) sekä mäkitupalaisia. Mitä tulee muun- laiseen maanvuokraukseen, on esityksen 62 ja 63 §:ssä määräyksiä siitä missä määrin lain säännöksiä olisi nou- datettava silloin, kun vuokrasopimus tarkoittaa sem- moista maanviljelykseen käytettäväksi aiottua koko- naista tilaa, joka hallintonsa puolesta ei ole minkään päätalon alainen, sekä mitkä säännökset olisivat voi- massa muuta kuin maanviljelys- ja asuntotarkotusta varten tehdyistä vuokrasopimuksista taikka maanvilje- lysvuokrasta kun vuokrattu alue ei ole rakennettu eikä rakennettavaksi aiottu.

Maan vuokraa maalla koskevain lainsäädösten tar- kastamisen varsinaisena tarkotuksena on ollut torppain, lampuotitilain ja mäkitupa-alueiden vuokramiesten oi- keudellisen aseman turvaaminen. Vaikka 1902 vuoden laki erinäisissä kohdin paransikin sanottujen vuokra- miesten asemaa, on kuitenkin yhä vielä sitä varten lain- säädäntötoimenpiteitä tarpeen. Muiden vuokrasuhteiden järjestäminen vuokramiesten sopimusvapautta rajoitta- vien säädösten kautta ei sitävastoin ole samassa mää- rässä tarpeen vaatima, vaan voisi sopimusvapauden supistaminen heihin nähden käydä haitalliseksikin.

Tosin Valiokunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että viirneksimainittuun vuokramiesryhmään tulisivat kuulu- maan myös vuokramiehet sellaisilla yhtiöiden ja yksityisten omistamilla tiloilla, joita käytetään pää- asiallisesti metsän tuotantoa varten, mutta koska tällaisia tiloja koskevat kysymykset ovat muissakin suhteissa erityisellä lainsäädännöllä järjestettävät, niin Valio- kunta on katsonut asianmukaiseksi, että näitä tiloja koskevat vuokrasopimukset jäisivät nyt esillä olevan lainsäädännön ulkopuolelle.

(3)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 3 Kun ne määräykset, jotka Valiokunta on katsonut tarpeellisiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraukseen nähden, oleellisesti poikkeevat niistä, jotka soveltuvat muuhun maanvuokraukseen, niin ei Valio- kunta ole havainnut mahdolliseksi lain kokoonpanoon nähden noudattaa sitä arm. esityksessä seurattua jär- jestelmää, että eräitä torpan, lampuotitilan ja mäki- tupa-alueen vuokrausta koskevia säännöksiä sellaisinaan sovellutettaisiin muihin maanvuokrauksen lajeihin. Va- liokunta tunnustaa kyllä ne edut, joita olisi siitä, että kaikkia eri vuokralajeja koskevat säännökset olisivat löy- dettävissä samasta laista, vaikka asetettuina eri osas- toihin, niinkuin Maatalousvaliokunta viime valtiopäivillä ehdotti. Mutta kun mainitun Valiokunnan itsenäistilo- jen vuokrausta koskevaa ehdotusta vastaan on tehty lakiteknilliseltä kannalta muistutuksia ja kun tällaista vuokrausta koskeva lainsäädäntö, joka Valiokunnan käsi- tyksen mukaan ei ole aivan kiireellisten korjausten tarpeessa, asiallisestikin mahdollisesti voisi kaivata joitakin muutoksia, eikä Valiokunta ole katsonut voivansa käyt- tää tähän kysymykseen niin paljon aikaa, kuin sen sel- vittämiseksi välttämätöntä olisi, niin on Valiokunta rajoit- tanut ehdotuksensa koskemaan ainoastaan torppia, lam- puotitiloja ja mäkitupa-alueita sekä katsonut, että muu- hun maanvuokraukseen nähden nykyään voimassa oleva laki saisi jäädä toistaiseksi voimaan, kunnes uusi, niitä koskeva lainsäädäntö saataisiin aikaan.

Mitenkä laajoja kansanryhmiä Valiokunnan laki- Tilaito*

ehdotus tulisi koskemaan, selviää siitä tilastollisesta tut- kimuksesta, joka Tilattoman väestön alakomitean toi- mesta tohtori H. Gebhardin johdolla on suoritettu. Siitä käy selville, että Suomessa v. 1901 oli 152,753 alaltaan 0,05 ha suurempaa talonosan vuokraviljelmää, joihin li-

(4)

4 1908. — V. M. — Esit N:o 7.

saksi tulee noin 10,000 pienempää vuokraviljelmää, eli siis yhteensä yli 160,000 vuokralla viljeltyä talonosaa, joi- hin myöskin lakiehdotuksessa mainitut lampuotitilat ovat luetut. Mainitut 0,05 ha suuremmat vuokraviljel- mät tekivät sanottuna vuonna 57,98 % maan kaikista viljelmistä, ja jakaantuivat maan eri läänejä kohti siten, että Uudenmaan läänissä oli vuokraviljelmiä 77,77 % kaikista viljelmistä, Turun ja Porin 78.21 %, Hämeen 77,73 o/o, Viipurin 19,35 %, Mikkelin 58,33 o/0, Kuopion 56,52 o/o, Vaasan 54,95 % jaf Oulun läänissä 44,75 o/0. Kaikista maalaiskunnissa olevista ruokakunnista oli v.

1901 34 % sellaisia, joilla oli vuokraviljelmä (siihen luet- tuna 7,772 itsenäistilan vuokraajaa, mutta ei ylempänä mainittuja noin 10,000, joiden .viljelmä oli alle 0,05 ha), kun sitävastoin oma viljelys oli ainoastaan 23 %:lla; vas- taavat luvut eri lääneissä olivat Uudenmaan läänissä vuokramiehiä 42 %, omia viljelmiä 11 %, Turun ja Porin 47 o/o ja 13 O/Q, Hämeen 40o/0 ja 11 o/0, Viipurin 12 % ja 44o/o, Mikkelin 30 o/0 ja 19 o/0, Kuopion 30 o/0 ja 21 o/0, Vaasan 36 o/0 ja 28 % ja Oulun läänissä 29 % ja 34 <V0. Mainitussa tutkimuksessa on tehty myös vertailuja vuokra- oloista Suomessa ja eräissä muissa maissa. Niiden mukaan oli tutkimuksessa mainittuina vuosina 100:sta viljelmästä Tanskassa 15,2, Ranskassa 29,3, Saksassa 24,5, Englan- nissa 91,9 ja Suomessa 59,2 vuokraviljelmiä. Tästä sel- viää, että vuokraviljelmien suhteellinen lukumäärä Suo- messa on suurempi kuin muissa tutkimuksessa maini- tuissa maissa, Englantia lukuunottamatta.

Tärkeimmät niistä kohdista, joissa Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi asettua arm. esityksestä eroavalle kannalle, ovat kysymykset vuokra-ajasta, tehtyjen pa- rannusten korvauksesta ja asiallisten välisten riitai- suuksien ratkaisutavasta.

(5)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 5

Voimassa olevassa 19 p:nä kesäkuuta 1902 annetussa Vuokm-alka laissa maan vuokrauksesta maalla on pisimmäksi vuokra-

ajaksi määrätty viisikymmentä vuotta. Lyhimmästä vuokra-ajasta ei sitävastoin sanotussa laissa ole mi- tään yleistä määräystä ei edes torppia varten. Ainoas- taan poikkeustapauksia varten on maanvuokralaissa säädetty kymmenen vuoden vähin aika sikäli, että jos vuokrakirjassa ei ole mitään määräystä vuokra-ajasta, on sopimus voimassa kymmenen vuotta, ja jos suullinen vuokravälipuhe oikeuden päätöksellä vahvistetaan voi- massa olevaksi, niin tulee senkin aika kestämään kymme- nen vuotta. Jos taasen määräaikainen vuokra jatkuu si- ten, että vuokramies ilman poismuuttokäskyä on saanut pysyä paikoillaan kuusi kuukautta vuokra-ajan umpeen kulumisen jälkeen, niin katsotaan uusi vuokrasopimus tehdyksi yhtä pitkäksi ajaksi kuin entinen sopimus, ei kuitenkaan kymmentä vuotta kauemmaksi.

Vakavuuden saavuttamiseksi vuokramiehen nautinta- oikeuteen on arm. esityksessä lyhin vuokra-aika määrätty viideksikolmatta vuodeksi ja pisin aika viideksikahdek- satta vuodeksi. Siltä varalta kuitenkin, että molempain sopimuskumppanein etu jossain tapauksessa vaatisi ly- hempää kuin viidenkolmatta vuoden vuokra-aikaa, on vuokralautakunnalle myönnetty valta sallia sopimuksia tehtäväksi viittäkolmatta vuotta lyhemmäksi määräajaksi.

Valiokunta ehdottaa lyhimmäksi ajaksi, joksi torp- paa, lampuotitilaa tai mäkitupa-aluetta koskeva vuokra- sopimus voidaan tehdä, viisikymmentä vuotta. Tällai- nen lyhin vuokra-aika on tärkeä niinhyvin varsinaisiin maanviljelystorppiin ja lampuotitiloihin kuin mäkitupa- alupisiin nähden. Mitä varsinaisiin maanviljelystorppiin ja lampuotitiloihin tulee, niin on sekä vuokramiehen edun, että maanviljelyksen edistymisen kannalta se vuokra- muoto edullisin, joka jatkuu mahdollisimman pitkän ajan, ja onnellisimmaksi olisi sellainen kehitys katsottava,

(6)

6 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.

että vuokramies saisi tilaisuuden, sovittuaan siitä maan- omistajan kanssa, lunastaa viljeleinänsä maan omakseen.

Kun vuokramies tietää, että hän saa vuokra-aluetta kauan viljellä ja että sitä työtä, minkä hän maahan pa- nee, hänen perillisensä vielä voivat jatkaa, hoitaa hän viljelystään heti alusta alkaen sillä kiintymyksellä, jota ilman voimaperäistä maanviljelystä ei saata syntyä.

Näin ei kuitenkaan tulisi olemaan asian laita, jos arm.

esityksessä ehdotettu 25 vuoden aika hyväksyttäisiin lyhimmäksi vuokra-ajaksi. Tällainen määräys vuokra- ajasta aikaansaisi, että vuokrasopimus menisi umpeen silloin kun vuokramies on miehuutensa voimat kulutta- nut ja hän joutuisi vaaraan saada vanhuutensa päivinä jättää kotinsa. Se olisi myös omiansa aiheuttamaan, että torpparien lapset, tultuaan työikään, lähtevät pois ko- distaan ja jättävät vanhempansa, koska ei ole varmuutta siitä, saavatko he vanhempainsa viljelystä jatkaa.

Viisikymmenvuotista lyhintä vuokra-äikaa säädet- täessä on lisäksi otettava huomioon, että useimmissa ta- pauksissa vuokralle annetut tilukset lienevät asemansa takia sellaiset, että maanomistajalle ei ole edullista ottaa niitä ornaan viljelykseensä. Nykyisen kehityksen suunta maatalouden alalla ei myöskään edistä eri viljelmien yhdistämistä, vaan on päinvastoin omansa joudutta- maan uusien viljelmien lohkeamista tilojen ulkopals- toilla ja syrjäisillä mailla. Kun siis maanomistaja ei oman etunsa kannalta yleensä pyri saamaan torppien viljelys- maita haltuunsa, niin hänen ei tarvitse pelätä itselleen haittoja siitä, että ne pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kautta joutuvat tarkoituksenmukaisen hoidon alaisiksi, kun hän vaan saattaa luottaa siihen, että hänelle kuuluvat kohtuulliset tulot vuokra-alueesta samalla hänelle turva- taan. Tämän lisäksi katsoo Valiokunta sitäkin suurem- malla syyllä voivansa ehdottaa Viisikymmenvuotista vuokra-aikaa, koska se eräissä osissa maata jo pitemmän

(7)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 7 aikaa talonpoikaistiloilla on ollut käytännössä, samalla kun toisissa osissa maata olot ovat siten muodostuneet, että vuokramiehet miespolvia ovat pysyneet paikallaan.

Näin pitkän lyhimmän vuokra-ajan säätämistä vas- taan voidaan tosin väittää, että maanomistaja ei vuokra- maksun suuruutta määrättäessä voi kovin pitkältä ajalta eteenpäin ottaa huomioon sitä yleistä yhteiskunnallisista syistä johtuvaa maan arvon nousemista, joka toden- näköisyyden mukaan vuokra-ajalla on tapahtuva, eikä kaikkia tulevaisia olosuhteita. Valiokunta on kuitenkin, mitä tulee yhteiskunnallisista syistä johtuvaan maan arvon nousemiseen, ollut sitä mieltä, että niin kauan kuin tätä arvonnousua ei voida saattaa yhteiskunnan omaksi, pitäisi sen tulla maan viljelijän, siis vuokramiehen hy- väksi, koska tämä työnsä kautta osaltaan vaikuttaa sen syntymiseen.

Mäkitupa-alueisiin nähden ei tosin ole olemassa sa- manlaisia maatalouden tarpeisiin perustuvia syitä, jotka puhuvat viidenkymmenen vuoden lyhimmän vuokra- ajan puolesta torppien vuokrauksessa. Mutta, katsoen toiselta puolen siihen suureen vahinkoon, minkä vähäva- rainen työmies voi tulla kärsimään, jos hän lyhyen vuokra- ajan päätyttyä on pakoitettu hajoittamaan kotinsa ja muuttamaan muualle, toiselta puolen siihen tosiasiaan, että maanomistajille tällaisista vuokramiehistä useim- miten on hyötyä, kun he niistä voivat saada kiireel- lisinä aikoina välttämätöntä aputyöväkeä, minkä saanti vuosi vuodelta käy heille yhä vaikeammaksi, ja kun he yleensä eivät voi tuottavammin käyttää tällaisia pieniä alueita, jotka tavallisesti ovat heidän viljelyksilleen tar- peettomia, usein aivan karujakin, on Valiokunta myös niihin nähden ehdottanut viisikymmentä vuotta lyhim- mäksi vuokra-ajaksi.

Kummassakaan tapauksessa ei Valiokunta ole voinut puoltaa sitä arm. esityksen määräystä, että vuokra-aika

(8)

8 1908. - V. M. - Esit N:o 7.

vuokralautakunnan hyväksymisellä voitaisiin määrätä myös lyhemmäksi, koska Valiokunta on arvellut tämän kautta useinkin voitavan kiertää määräyksen lyhim- mästä vuokra-ajasta sekä koska olisi vaikeata löytää objektiivisia perusteita, joita vuokralautakunnan tässä kohden olisi noudatettava.

Pääasiallisesti samoista syistä kuin Valiokunta on ehdottanut lyhimmäksi vuokra-ajaksi viisikymmentä vuotta, ehdottaa Valiokunta poistettavaksi elinkautisen vuokra-ajan. Elinkautinen vuokra on sekä vuokramie- helle että vuokranantajalle monessa kohden epäedulli- nen ja yleisemmin käytäntöön pantuna myös viljelyksen edistymisen kannalta haitallinen, eikä sovellu yhteen vuokran jatkuvaisuuden ajatuksen kanssa, vieläpä on omiansa tekemään tämän jatkuvaisuuden saavuttamiseksi laaditut määräykset lyhimmästä vuokra-ajasta tyhjiksi.

Vuokramiehen vanhetessa vähenevät hänen voimansa ja hänen viljelyksensä voivat senvuoksi helposti joutua rap- piolle, jotapaitsi häneltä ei voi odottaa yhtä suurta halua edistää hallitsemansa maan viljelystä, kuin siltä, joka en- nakolta voi laskea miten kauvan hänen vuokransa kes- tää. Tämän ohessa on elinkautisessa vuokrassa vuokra- tilan kunnollisen hoitamisen esteenä myös se seikka, että täydellistä korvausvelvollisuutta ei voine maanomista- jalle määrätä, koska korvauksen maksaminen vuokra- sopimuksen uudistamisen kautta ei ole tässä, niinkuin määrä-aikaisessa vuokrassa, mahdollinen. Elinkautiseen vuokraan liittyy myös se haitta, että vuokramiehen lap- set päästyään varttuneempaan ikään, poistuvat kodista, kun heillä ei ole varmuutta siitä, että he vanhempainsa kuoltua saisivat jatkaa heidän viljelyksiään.

Korvaus Vuoden 1902 maanvuokralain 49 ja 50 §:n mukaan on vuokramies, joka on parantanut tilaa maan, raken-

(9)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 9 nusten tahi muiden laitosten puolesta, vuokrakauden lo- pussa tai vuokrasuhteen muuten lakatessa oikeutettu saamaan siihen panemastaan työstä ja kustannuksista korvausta sen verran kuin tilan arvo parannusten kautta on kohonnut, ei kuitenkaan sitä kustannusta suurempaa määrää, kuin työn suorittamiseen on mennyt. Kor- vauksen määrää laskettaessa on lisäksi otettava huo- mioon, onko vuokramies lisääntyneen tulon kautta saa- nut tekemänsä parannukset isommalta tai pienemmältä osalta korvatuiksi, niin että jos vuokramies parannuksen tuottaman hyödyn kautta on saanut kustannuksistaan täyden hyvityksen, vuokranantaja on kaikesta korvaus- velvollisuudesta vapaa.

Valiokunta on pääasiassa hyväksynyt arm. esityksen periaatteen ja ehdottaa molemmat nämä rajoitukset jä- tettäväksi pois. Oikeuden ja kohtuuden mukaisena on pidettävä, ettei korvauksesta tule vähentää sitä hyötyä, minkä parannus vuokramiehelle itselleen on tuottanut, sillä se on oikeudenmukainen hyvitys siitä yritteliäisyy- destä ja toimeliaisuudesta, jota hän parannuksia te*- meenpannessaan on osottanut, ja siitä tappionvaarasta, jonka alaiseksi hän on antautunut, kuin myös siitä pää- omasta ja työstä, j onka hän on parannuksiin kiinnittänyt.

Valiokunta on sitä mieltä, että korvausta laskettaessa olisi lähdettävä siitä, minkä arvoinen parannus vuokra- kauden lopussa maanomistajalle on. Tästä syystä pitää Valiokunta oikeudenmukaisena myös sen, että korvauk- sen suuruutta ei rajoiteta niiden kustannusten määrään, joka vuokramieheltä työn suorittamiseen on mennyt.

Sillä vuokramies on saattanut suorittaa työn halvem- malla kuin millä maanomistaja sen olisi voinut saada aikaan. On myös kohtuullista, että vuokramies saa hy- väkseen sen erotuksen, mikä mahdollisesti on olemassa parannukseen tarvittavien kustannusten määrän välillä silloin kuin ne maanomistajalle luovutetaan ja silloin

(10)

10 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.

kuin ne tehtiin. Luonnollista kuitenkin on, ettei vuok- ranantajan tule maksaa korvausta siitä vuokraesineen ar- vosta tai arvonlisäyksestä, joka johtuu maan sisäisestä laadusta. Sillä jos esim. suo kuivauksen kautta, johon menee työtä ja pääomaa 500 markan arvosta, muuttuu niin, että se tuottaa tulon 2,000 markan pääomasta, niin tämä pääoma-ftrvo ei johdu yksinomaan suon kuivaami- seen käytetystä työstä ja pääomasta, vaan melkoiselta osalta siitä erityisestä laadusta, joka tällä suomaalla on.

Korvausta määrättäessä ovat myös arm. esityksen 16

§:ssä mainitut seikat otettavat huomioon. Valiokunnan kä- sityksen mukaan ei sitävastoin vuokramiehen oikeutta kor- vauksen saantiin olisi tehtävä riippuvaksi vuokranantajan erikoisesti myöntämästä luvabta niissäkään tapauksissa, joista arm. esityksen 17 §:ssä puhutaan. Järvenlaskuun j a sellaiseen pengertämiseen, jonka kautta veden peittämä ala kuivataan, ei vuokramies, voimassa olevan lainsäädän- nön mukaan, voi ilman maanomistajan suostumusta ryh- tyä, eikä siis korvauksen maksaminen tällaisissa tapauk- sissa voi tulla kysymykseen. Mitä taasen muihin sano- tussa pykälässä mainittuihin maanparannuksiin tulee, ovat ne, erityisesti sala-ojitus ja suurempien uutisvilje- lysten tekeminen, omiansa edistämään maanviljelystä sekä laajentamaan viljelykseen otetun maan pinta-alaa ja ovat ne siis maanviljelyksen kannalta siksi tärkeitä, ettei ole paikallaan asettaa esteitä niiden toimeenpane- miselle. Kustannukset parannuksista näissä tapauksissa tuskin myöskään nousevat niin korkeiksi, että niiden lunastaminen maanomistajalle tuottaisi vaikeuksia, erit:

tainkin kun vuokra-alue vuokrasopimuksessa tarkoin voidaan rajoittaa, jonka lisäksi on muistettava, että maanomistaja voi alempana esitettävällä tavalla ilman rahallisia kustannuksia suorittaa korvauksen, jos hän uudistaa vuokrasopimuksen.

Rakennusten korvausvelvollisuuteen nähden Valio-

(11)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 11 kunta ehdottaa arm. esityksen säädökset siten täydennet- täviksi, mikäli koskee maanviljelystarkotuksiin tehtyjä vuokrasopimuksia, että niistä kävisi ilmi maanomistajan velvollisuutena olevan maksaa korvausta ainoastaan sel- laisten rakennusten parannuksista, jotka ovat viljelyk- seen tarpeelliset. Mäkitupa-alueen vuokrassa olisi maan- omistaja velvollinen lunastamaan vuokra-alueella olevat huoneet, kuitenkin siten että, kun laki on tarkotettu turvaamaan vain varsinaisia mäkitupalaisia, eikä huvi- lanomistajia tai muita rakennustarkotukseen vuokrattua alaa käyttäviä vuokramiehiä, huoneista maksettavaa korvausta ei saisi määrätä suuremmaksi kuin mitä lakiehdotuksen l §:n 3 momentissa mainitun per- heen paikkakunnalla tavalliset asuinhuoneet välttä- mättömine ulkohuoneineen arvioidaan maksavan. Kun otetaan huomioon lakiehdotuksen 26 § 3 momentin sään- nös, havaitaan, että maanomistajan korvausvelvollisuus mäkitupalaisten rakennuksiin nähden tietää sitä, että maanomistaja on velvollinen vuokrakauden lopussa, ellei hän tahdo vuokrasopimusta uudistaa, lunastamaan mai- nitut huoneet niiden silloisen arvon mukaan. Valiokun- nan mielestä maanomistaja, joka yleensä voi hyödykseen käyttää näitä rakennuksia, olisi tällaiseen lunastamiseen velvoitettava s-tä suuremmalla syyllä, kun poislähtevä mäkitupa-alueen vuokramies ainoaltaan melkoisella tap- piolla voi pois viedä tai rahaksi muuttaa rakennuksensa.

Arm. esityksessä ehdotetaan, että vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta parannuksista, jos vuokrasopimus on tehty vähintään viideksikolmatta vuo- deksi ja vuokranantaja katselmuksen tapahduttua tarjou- tuu entisillä ehdoilla tekemään uuden sopimuksen vuokra- miehen kanssa niin pitkäksi ajaksi kuin, jolleivät asian- osaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten arvon mukaan määrää, ei kuitenkaan viittäkolmatta vuotta pitemmäksi ajaksi. Tämä määräys olisi vastaavalla ta-

(12)

12 1908. — V. M. - Esit. N:o 7.

valla sovellettava myös niihin parannuksiin, jotka vuok- ramies tekee siten kerran tai useammin pidennettynä vuokra-aikana, jos vuokranantaja jokaisen semmoisen ajan lopussa tarjoutuu mainitulla tavalla yhä edelleen uudistamaan sopimuksen.

Tätä arm. esityksen määräystä ei Valiokunta ole voi- nut sellaisenaan hyväksyä, sillä siitä tulisi olemaan seu- rauksena, että vuokramies vuokrakauden loppuaikana, jona hänen pitäisi maasta ajnsaita korvaussumma, tulisi houkutelluksi harjoittamaan ryöstöviljelystä. Sen ohella tällainen järjestelmä, koska vuokra-ajan pituus vuokra- sopimuksen uudistamisessa tulisi riippumaan parannuk- sista maksettavan korvauksen määrästä, aikaansaisi epävarmuutta vuokraoloihin. Valiokunnan mielestä ei se työ ja pääoma, jolla vuokramies on lisännyt vuok- ranantajan maaomaisuuden arvoa, saa jäädä vuokran- antajalle ilman että tämä muodossa tai toisessa suorit- taa vuokramiehelle siitä korvauksen. Mutta kun vuok- ranantajalle toiselta puolen voipi tulla vaikeaksi, usein ehkä mahdottomaksikin korvausta rahalla yhdellä kertaa suorittaa ja kun sen suorittamisen lykkääminen siksi kun- nes vuokrasuhde kokonaan lakkaa, niinkuin viime valtiopäi- vien Maatalousvaliokunnan ehdotuksen mukaan olisi voi- nut tapahtua, on katsottu haitalliseksi sen vuoksi, että sen kautta korvaussummat saattaisivat kuormittua vastaisten sukupolvien maksettaviksi, on Valiokunta nyt ehdottanut sellaisen menettelyn korvauksen maksamisessa, että maan- omistajalle valmistetaan tilaisuus vuokra-ajan umpeen- kuluttua suorittaa Valiokunnan lakiehdotuksen 24 §:ssä määrätty korvaus viljelysparannuksista sekä hänelle kuu- luvista rakennuksista, uudistamalla vuokrasopimuksen laissa määrätyksi lyhimmäksi ajaksi ja sallimalla vuok- ramiehen nauttia vuokrasopimusta entisillä ehdoilla niin pitkän ajan vuokrakaudesta, kuin, elleivät asianosaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten arvon

(13)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 13 mukaan määrää. Jos vuokranantaja haluaisi, myöntä- mällä suuremman vuokramaksun alennuksen, t. s. vä- hentämällä sitä vuokramaksua, joka ennen vuokrasopi- muksen uudistamista oli maksettu, suorittaa korvauk- sen lyhemmässä ajassa, olisi sekin sallittava. Sittenkun korvaus täten olisi suoritettu, tulisi vuokranantajan luonnollisesti saada sellainen korotettu vuokramaksu, jonka ei ainoastaan vuokrasopimuksen uudistamisaikana vallitsevat olot, vaan myöskin tällä tavalla korvatut pa- rannukset, jotka nyt ovat vuokranantajan omat, oikeut- tavat. Jotta se määrä,johon vuokramaksu tulisi korotet- tavaksi, ei jäisi asianosaisille epätietoiseksi eikä aiheut- taisi myöhemmin riitaisuuksia, olisi se sopimusta uudis- tettaessa, jolloin parannukset voidaan tarkoin arvostella, vuokrakirjaan merkittävä.

Vuokramiehen omista rakennuksista, jotka vuokran- antaja lakiehdotuksen 24 §:n mukaan on velvollinen kor- vaamaan, ei vuokramies olisi oikeutettu korvausta vaa- timaan niin kauvan kuin vuokra-alue on vuokramiehen hallussa. Jos sitävastoin vuokranantaja jonkun vuokra- ajan umpeen kuluttua tahtoo ottaa vuokra-alueen hal- tuunsa, olisi hänen suoritettava korvausta mainituista rakennuksista niiden silloisen arvon mukaan.

Tätä Valiokunnan ehdottamaa järjestelmää vastaan on, katsoen siihen, että vuokrasopimuksen uudistaminen on tehty vuokranantajasta riippuvaksi ja että vuokramies ei olisi oikeutettu vuokrakauden päätyttyä vaatimaan korvausta rahassa, jos vuokranantaja tarjoisi hänelle vuokrasopimuksen uudistamista, tehty se muistutus, että vuokramies sen kautta tulisi liiaksi sidotuksi. Tämä muis- tutus ei kuitenkaan Valiokunnan mielestä ole oikeutettu, sillä vuokramiehellä olisi oikeus myydä vuokraoikeu- tensa toiselle henkilölle, jonka vuokralautakunta voi hy- väksyä, ja siten päästä vuokrasuhteesta irti ja samalla saada korvaus vuokraesineeseen panemastaan työstä ja

(14)

14 1808 — V. M, — Esit. N:o 7

pää-omasta. Vuokramies ei siis olisi sidottu maalian muulla tavalla kuin maanomistaja, joka hänkin ainoas- taan myynnin kautta saattaa irroittaa maahan sijoitetun pääomansa.

Vaikka lakiehdotukseen otettujen säännösten kautta on koetettu saada järjestetyksi vuokra-olot oikeudenmu- kaisuuden ja kohtuuden sekä molempien asianosaisten etuja tyydyttävälle kannalle, tekee eri osissa maata val- litsevien olojen erilaisuus sekä muut asianhaarat mahdot- tomaksi edeltäkäsin antaa ehdottomia, kaikkiin yksityis- tapauksiin soveltuvia määräyksiä useista vuokrasuhteen tärkeistä kohdista. Välttämättömäksi käysentähden, niin- kuin arm. esityksessä on ehdotettu, asettaa sekä maan- omistajien että vuokramiesten edustajista, ehdotuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla kokoonpantuja vuokra- lautakuntia, joiden tulisi edellä mainitun laatuisissa ta- pauksissa vaikuttaa vuokrasuhteen tasoittamiseksi ja vakaannuttamiseksi. Vuokralautakunnan tehtäväksi tulisi tarkastaa vuokrakirjat ja vahvistaa ne, jos se huomaa että ne ovat laillisesti tehdyt sekä että vuokraehdot eivät tasapuolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle koh- tuuttomat, minkä ohessa, syystä, josta Valiokunta jälem- pänä tekee selkoa, sen tulisi, vuokramiehen luovuttaessa vuokraoikeutensa toiselle, vahvistaa siirtosumman suu- ruus. Paitsi näitä tehtäviä tulisi vuokralautakunnan katselmuslautakuntana tuomarinvastuulla toimittaa kat- selmukset, tutkia onko vuokramiehen sallittava siirtää vuokraoikeutensa toiselle henkilölle, jollei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy tahi vuokrakirjassa sanota, että vuokraoikeuden saa ilman maanomistajan suostu- musta siirtää, samoinkuin erinäisten, lakiehdotuksen 23

§:ssä mainittujen seikkojen sattuessa harkita ja ratkaistar

onko vuokramiehelle myönnettävä oikeus vuokrata toi- selle hänelle vuokralle annettu alue, sekä antaa suostu-

Vuokralauta- kunta ja vuokratuo- mioistuin. ]

(15)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 15 muksensa vuokranantajalle siirtyä päivätyöverosta raha- maksukannalle.

Näiden tehtävien lisäksi ehdottaa Valiokunta, että vuokralautakunnan tulisi vuokrasuhdetta koskevien rii- taisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen välillä syn- tyessä jommankumman asianosaisen pyynnöstä ottaa riitakysymys käsiteltäväksi sekä ratkaista asia sovinto- oikeutena. Menettely tulisi kuitenkin poikkeamaan ta- vallisesta välimiesmenettelystä siinä, että asianosaiset olisivat velvolliset alistamaan riita-asiansa vuokralauta- kunnan tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Asiallisen poissa- olo ei olisi esteenä tuomion antamiseen, jos hänelle on määrätyssä järjestyksessä annettu kutsumus. Päätök- seen tyytymättömällä asianosaisella olisi oikeus hakea muutosta vuokratuomioistuimessa; muussa tapauksessa se pantaisiin täytäntöön, niinkuin välitystuomiosta ulos- ottolaissa säädetään.

Vuokranantajan ja vuokramiesten välisten riitai- suuksien ratkaisemiseksi täten ehdottamaansa menettelyä, jonka kautta tällaiset riitakysymykset paikkakunnan olojen tuntemuksella ja nopeasti tulisivat selvitetyiksi, samalla kuin tällainen ratkaisutapa olisi omiaan herät- tämään asianosaisten luottamusta, pitää Valiokunta oi- keutettuna, koska asianosaisilla on oikeus valita jäsenet vuokralautakuntaan ja ne sen tekevät tietäen, että kaikki vuokrasuhdetta koskevat riitaisuudet tulevat näiden rat- kaistaviksi.

Ne vuokra-asioita koskevat riitaisuudet, joissa joku asianosaisista on tyytymätön vuokralautakunnan päätök- seen, samoinkuin lakiehdotuksen 7 pykälässä mainitut asiat, tulisivat Valiokunnan ehdotuksen mukaan käsitel- täviksi vuokratuomioistuimessa. Vuokratuomioistuimena toimisi kihlakunnanoikeus, kuitenkin siten, että varsi- naisen lautakunnan sijalle astuisi erityinen kuusijäseni- nen lautakunta, jonka jäsenistä puolet olisi vuokran-

(16)

16 1908. - V. M. — Esit N:o 7.

antajien ja puolet vuokramiesten valitsemia. Puheen- johtajana vuokratuomioistuimessa olisi vakinainen kihla- kunnantuomari, sekä hänen esteellisenä ollessaan joku muu tuomarintehtäviin hyvin harjaantunut henkilö, minkä ohessa oikeudenkäyntimenettely, paitsi mitä koskee eräitä lakiehdotuksessa erittäin mainittuja seikkoja, olisi saraa kuin alioikeuksissa yleensä.

Ne syyt, joiden nojalla Valiokunta ehdottaa täten kokoonpannun vuokratuomioistuimen muodostamista, joh- tuvat osaksi siitä, että tällaisilla tuomioistuimilla tulisi olemaan mahdollisimman paljon asiantuntemusta vuokra- asioissa, osaksi siitä, että sekä vuokranantajien että vuokramiesten katsantokanta pääsisi asian käsittelyssä ja ratkaisussa vaikuttamaan. Edelleen on Valiokunta kat- sonut asiakseen ehdottaa, että vuokratuomioistuimen pää- asiassa antamat päätökset olisivat lopullisia, joten muu- toksen hakeminen ei olisi sallittu. Täten estyisi nyt ky- seessä olevissa asioissa, jotka ylimalkaan ovat sitä laatua, että niiden ratkaisun pohjana on oleva paikallisolojen tun- temiseen nojautuva harkinta ja arvostelu, oikeudenkäyn- nin tarpeeton pitkittyminen.

Mitä tulee vuokralautakunnan puheenjohtajan ja vuokratumioistuimen puheenjohtajan sijaisen palkkioon ehdottaa Valiokunta että ne suoritettaisiin valtion va- roista. Vuokralautakunnan puheenjohtajan samoinkuin jäsenten palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista olisivat kuitenkin kaikkien kunnassa olevien vuokranantajain ja vuokramiesten yhteisesti suoritettavat. Valiokunta on katsonut asianmukaiseksi, että kunta suorittaa, palk- kiot tulo- ja lähtökatselmuksista etukäteen, jonka jälkeen ne kunnallisverojen taksotuksen mukaan jaetaan mainitun taksotuksen alaisten vaalioikeutettujen vuokranantajain ja vuokramiesten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna kunnallisverojen kannossa.

Vuokratuomioistuimen lautakunnan jäsenten palk-

(17)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 17 kauksen määräämisen ja suorittamisen Valiokunta ehdot- taa samalla tavalla tapahtuvaksi kuin kihlakunnanoikeu- den lautakuntien palkkauksesta on säädetty.

Kun Suomessa on useita kuntia, joissa vuokran- antajain ja vuokramiesten lukumäärä on niin vähäinen, että vuokralautakunnan ja vuokratuomioistuimen lauta- kunnan asettaminen niissä olisi vähemmän tarpeellinen, on Valiokunta ehdottanut, että Senaatille jätettäisiin valta määrätä, että tällaisissa kunnissa vuokralautakunnan toi- met olisivat toistaiseksi jätettävät kunnallislautakunnalle, sekä että paikkakunnan kihlakunnanoikeus tavallisessa kokoonpanossaan saisi ratkaista myös ne asiat, jotka kuu- luisivat vuokratuomioistuimelle, ellei yhteensä 20 vuok- ranantajaa tai vuokramiestä vuokralautakunnan ja vuok- ratuomioistuimen lautakunnan asettamista vaadi.

Tämän yleisen perustelun jälkeen Valiokunta seu- raavassa käypi tekemään yksityiskohtaisesti selkoa muu- tamista tärkeimmistä lakiehdotuksen kohdista.

Valiokunta on tähän pykälään ottanut määritelmät l niistä eri vuokralajeista, joitä lakiehdotus tulisi koske- maan. Sen mukaan on torppana pidettävä määrätty maatilan alue, joka maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan, ja on varustettu maanviljelykseen tarkotetuilla rakennuksilla tai aijottu niillä varustetta- vaksi. Viimeksi mainittu seikka erottaa tällaisen vuokra- alueen niittypalstasta y. m. sellaiselta maasta, joka on vuokralle annettu maanviljelyksen harjoittamista var- ten, mutta joka ei ole varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla, ja jota koskeva vuokrasopimus siis ei tulisi olemaan tämän lain määräysten alainen.

Lampuotitilalla tarkotetaan semmoista maanvilje- lykseen käytettäväksi aijottua manttaaliin pantua tilaa,

(18)

18 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.

joka hallintonsa puolesta on jonkun päätalon alainen.

Ensi kädessä ovat lampuotitiloja ne, jotka maantieteellisen asemansa puolesta tahi siihen tapaan nähden, miten ne ovat omistajilleen joutuneet, kuuluvat suurempaan tila- ryhmään. Huomioon on tässä myös otettava, onko tila samassa suhteessa päätaloon kuin torppa on kokonai- seen tilaan. Milloin näin on asianlaita, on kussakin yksi- tyistapauksessa asianomaisten, vuokralautakunnan ja vii- me kädessä vuokratuomioistuimen ratkaistava.

Jos tila, aatteellisesti manttaalinsa puolesta jaettuna, on sovintojaon kautta eri tiloina jätetty viljeltäväksi, tulevat tällaiset eri osat, mikäli ne ovat vuokratut, lam- puotitiloja koskevien määräysten alaisiksi.

Milloin asuntotarkotukseen vuokrattu alue on tämän lain määräysten alainen, riippuu vuokramiehen yhteis- kunnallisesta asemasta vuokrasopimusta tehtäessä. Ai- noastaan maanviljelys- tai teollisuustyö väestöön kuuluvat tai muuten taloudellisesti samanvertaiset henkilöt, niin- kuin käsityöläiset y. m. sellaiset, ovat yhteiskunnan eri- tyisen suojeluksen tarpeessa. Määräävänä tässä on vuok- ramiehen yhteiskunnallinen asema sopimusta tehtäessä, niin ettei vuokramiehen varallisuuden lisääntyminen tahi hänen yhteiskunnallisen asemansa muuttuminen, yhtä- vähän kuin sekään, lakiehdotuksen 31 §:n 3 momentissa mainittu seikka, että mäkitupa-alueen vuokramies luo- vuttaa vuokra-oikeutensa toiseen yhteiskuntaluokkaan kuuluvalle henkilölle, aiheuta vuokrasopimuksen siirty- mistä toisten määräysten alaiseksi.

3 § (2 §). Vuokramaksuun nähden Valiokunta ehdottaa hy- väksyttäväksi arm. esityksen määräyksen, että vuokramak- sun tulee olla rahassa määrätty. Kun nykyisessä maan- vuokralaissa oleva määräys, että vuokramaksun tulee olla todellinen, on antanut aihetta sellaiseen käsitykseen, että maan vuokralle antaminen alhaista vuokraa vastaan ei olisi sallittu, jollaisen käsityksen voimassa pitämiseen Valio-

(19)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 19 kunnan mielestä ei ole aihetta, niin ehdottaa Valiokunta määrättäväksi, että vuokrakirjaan tulee olla merkitty koko se vastike, mikä vuokramiehen on saamistaan eduista to- dellisesti suoritettava. Tällainen määräys on myös vält- tämätön sen tarkastuksen vuoksi, jonka alaiseksi vuokra- maksu lakiehdotuksen mukaan alistetaan. Valiokunta ei ole myöskään yhtynyt käsitykseen, että vuokramak- sun tulisi olla vuotuinen, koska monin paikoin maata käytännössä oleva tapa, että vuokramies edeltäpäin suo- rittaa jonkun summan, saadakseen vuokramaksun vähene- mään, ei näy tuoneen mukanaan mainittavia haittoja, eikä lainsäädäntö, jossa jo kauan on ollut käsirahan käyttämisen ehkäisemistä tarkoittava määräys voimassa, ole kyennyt poistamaan tätä kansan käsitykseen juur- tunutta vuokravastikkeen muotoa. Jos vuokra ilman vuokramiehen syytä kesken vuokrakautta lakkaa, voi kohtuus vaatia, että suurempi tai pienempi osa käsira- hasta olisi maksettava takaisin, jolloin hän 38 §:ssä ole- vien vahingonkorvausta koskevien säännösten nojalla on siihen oikeutettu.

Jotta lakiehdotuksen säännös siitä, että vuokramak- sun tulee olla rahassa määrätty, ei tulisi tehottomaksi, kun vuokra suoritetaan luonnontuotteina tai päivä töinä, on Valiokunta pykälän toiseen momenttiin lisän- nyt määräyksen, että niistä on vuokramiehen hyväksi laskettava paikkakunnalla käypä hinta, ja on, elleivät asianosaiset hinnasta sovi, se vuokralautakunnan mää- rättävä joko toistaiseksi tai määrä-ajaksi.

Siitä muutoksesta, jonka Valiokunta ehdottaa tehtä- väksi pykälän l momenttiin, seuraa, että m. m. vapaa- vuosien sekä muiden vuokramaksun helpotusten myön- täminen on sallittu. Erityinen määräys siitä käy sen- tähden tarpeettomaksi, minkä vuoksi Valiokunta ehdottaa poistettavaksi arm. esityksen 2 §:n viimeisen momentin.

(20)

20 -1908. - V. M. — Esit. N:o 7

7 § (é §). Siitä yleisestä kannasta, jolle Valiokunta on asettunut asiallisten keskenäisten riitaisuuksien ratkaisutapaan nähden, seuraa, että Valiokunta arm. esityksessä mainitun kihlakunnanoikeuden sijasta ehdottaa, että pykälässä mai- nitut asiat olisivat vuokratuomioistuimessa käsiteltävät.

Kun tuskin koskaan suullisissa välipuheissa vuokrat- tavaksi aiottu alue ja vuokramaksu ovat niin muodolli- sesti tarkoin määrättyjä, kuin arm. esityksen 2 ja 4 §:ssä säädetään, jäisivät arm. esityksen mukaan useimmat niistä vuokramiehistä, jotka suullisen sopimuksen nojalla ovat alkaneet toisen maata viljellä, tämän pykälän suomia oikeuksia vaille, vaikkakin asiallisesti voitaisiin sekä vuokra-alue että vuokramaksun suuruus tarkoin saada selville. Tämän takia on Valiokunta katsonut tarpeelli- seksi muuttaa esityksen sananmuotoa.

Tämän pykälän 2 momentissa on vuokranantajalle annettu oikeus irtisanoa vuokramies, jollei tämä vuokran- antajan kehotuksesta huolimatta tee kirjallista vuokra- sopimusta, ja jollei hän myöskään ole pannut vireille sem- moista oikeudenkäyntiä kuin pykälän edellisessä momen- tissa on sanottu. Kun jälkimäisessä tapauksessa saattaisi syntyä epäselvyyttä siitä, mitenkä kauvan vuokran- antajan tulee tämän tapaista toimenpidettä vuokra- miehen puolelta odottaa, ja siten aiheuttaa rettelöitä, on Valiokunta tähän momenttiin ehdottanut otettavaksi sen lisämääräyksen, että vuokramiehen kuuden kuukauden kuluessa senjaikeen, kuin hän on saanut momentissa mai- nitun kehotuksen, tulee vuokranantajalle toimittaa haaste siinä mainitussa tarkotuksessa.

Vuokrakirjaa Nykyisen lain mukaan on vuokramiehellä mahdol- n e nu s i m s kiinnityksen kautta turvata vuokraoikeutensa sen varalta, että tila joutuisi ulosottotoimin tai konkurssin johdosta myytäväksi. Kokemus on kuitenkin osottanut, että suuri osa vuokramiehiä, vaikka heillä on ollut kir- jallinen sopimus, on jättänyt hyväkseen käyttämättä

(21)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 21 tätä oikeutta vuokrasopimuksensa kiinnittämiseen, ja että, jos sopimus on ollut kiinnitetty, sen uudistami- nen on laiminlyöty. Kun kiinnitysjärjestelmä nykyisessä muodossaan, mikäli se koskee torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta, täten on osoittautunut tar- koitustaan vastaamattomaksi, on Valiokunta koettanut löytää muita muotoja kiinnittämisellä tarkotetun pää- määrän saavuttamiseksi ja ehdottaa näihin vuokrasopi- muk3im nähden voimaanpantavaksi erityisen rekisteröi- misjärjestelmän. Sen mukaan kihlakunnanoikeuden vel- vollisuutena olisi rekisteröidä vuokrakirjat sitä varten laadittuun luetteloon, mikä luettelo, samoinkuin siihen kuuluvat liitteet, olisi julkinen ja pidettävä jokaisen näh- tävissä, jolla havaitaan olevan oikeudenmukaista syytä saada siitä tietoa. Valiokunta on ajatellut, että vuokra- kirjat merkittäisiin luetteloon aikajärjestyksessä, ja olisi kihlakunnantuomari rasitustodistusta antaessaan velvolli- nen myös mainitsemaan tähän luetteloon merkityt vuok- raoikeudet. Näin rekisteröidyllä vuokraoikeudella olisi yhtäläinen etuoikeus kuin jos vuokrakirja olisi kiinnitetty sinä päivänä, jolloin ilmoitus tähän toimenpiteeseen ryhty- mistä varten tuomarille tehtiin, jota paitse se pysyisi ilman uudistamista voimassa kunnes se kuoletettaisiin. Samoin- kuin arm. esityksessä kiinnitys, olisi rekisteröiminen kui- tenkin tarpeen ainoastaan pakollisen myynnin varalta. Jos tilan, joka on joko kokonaan tai osaksi annettu vuok- ralle, vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa vuokran- antaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssipesän toimitsijat, ei kauppa rikkoisi vuo.kraa, jos sopimus on oikeassa järjestyksessä vahvistettu ja vuokramies on ot- tanut vuokratun alueen haltuunsa.

Valiokunnalle ei tosin ole tuntematonta, että jo kau- vemman aikaa on ollut vireillä kysymys yleisen kiinteistö- kirja- ja rekisteröimisjärjestelmän voimaanpanemisesta.

Kun kuitenkin todennäköistä on, että pitkä aika on kuluva,

(22)

22 1908. - V. M. - Esit. Na> 7.

ennenkuin tämä uudistus on ehditty perille saattaa, ei Valio- kunta ole tätä seikkaa pitänyt riittävänä syynä luopua eri- tyisen rekisteröimisjärjestelmän voimaanpanemisesta tor- pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasopimuksiin nähden. Kaikissa tapauksissa tulisi Valiokunnan ehdottama rekisteröimisjärjestelmä kuitenkin olemaan ainoastaan väli- aikainen, siksi kunnes yleinen rekisteröimisjärjestelmä saa- daan aikaan.

15 § (7 §). Maanvuokra sisältää vuokraesineen jättämisen vuokramiehen käytettäväksi oikeudella nauttia sen tuot- teita, mutta ainoastaan, mikäli ne sisältyvät sen tavan- mukaiseen nauttimukseen ja vuokrasopimuksen ehtoihin.

Yksinomaan tällä edellytyksellä määrätään se vastike, jonka vuokranantaja vuokramieheltä saa, minkä vuoksi on tärkeää, että vuokramies vuokraesinettä ainoastaan sopimuksessa määrätyllä tavalla käyttää. Valiokunta on erityisesti tahtonut tätä seikkaa painostaa ja senvuoksi ehdottanut tähän pykälään lisättäväksi lauseen, että vuokramies ei ole oikeutettu vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttämään vuokra-aluetta muuhun; kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu. Tämä kielto sisältää, mitä erityisesti maanviljelystarkotukseen annettuun vuok- raan tulee, osaksi sen, että vuokramies ei vuokra-alueelle saa perustaa esim. tehdaslaitosta, osaksi myös, ettei hän saa vuokra-aluetta käyttää niin, että maapohjan vähe- nemisen kautta varsinaista vahinkoa syntyy. Kiellon rikkominen, varotuksesta huolimatta, on yhtenä niistä syistä, joista vuokramies 40 §:n mukaan saattaa menet- tää vuokraoikeutensa.

I<» i (* §)• Arm. esityksen 8 § sisältää sen nykyisessäkin laissa olevan säännöksen, että jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen viljelemiseen tarpeellinen rakennus, on van- huuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kel- paamattomaksi, niin tulee vuokranantajan, ellei ole toisin sovittu, tilan tai päätalon alueelta osottaa tahi sinne

(23)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 23 hankkia rakennuksen uudestaan rakentamiseen tarpeel- liset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekä vuokramiehen hankkia muut aineet ja toimittaa uudis- rakennustyö. Sitävastoin tulisi, jos tällainen rakennus tulipalon kautta tai muuten ilman vuokramiehen tuotta- musta on hävinnyt tai niin vahingoittunut, että se on uudestaan rakennettava, vuokranantajan yksin, ellei ole toisin sovittu, toimittaa uudestarakentaminen.

Jälkimäinen määräys ei Valiokunnan mielestä näytä olevan paikallaan.

Tämän lain pääperiaatteita on, että vuokramies saa täyden korvauksen niistä parannuksista, jotka hän on tehnyt ja jotka korottavat vuokramaan tai rakennusten arvoa. Kyseessä oleva määräys, mikäli se koskee tuli palon kautta hävinneen rakennuksen uudestaan raken- tamista voisi vaikeuttaa vuokramiehelle tulevan korva- uksen määräämistä, samalla kun se antaisi tilaisuuden kunnottomille ja huolimattomille vuokramiehille, vaik- kapa rikollisella tavalla, siirtää heille kuuluvan rakennus- velvollisuuden vuokranantajalle.

Nämä näkökohdat huomioonottaen, Valiokunta eh- dottaa, että velvollisuus tulipalon hävittämän, edellämai- nittua laatua olevan rakennuksen uudestarakentamiseen olisi järjestettävä samojen perusteitten mukaan kuin siinä tapauksessa, että rakennus vanhuuttaan on rappeu- tunut. Kun vuokranantajan ja vuokramiehen osuus hä- vinneen rakennuksen uudestaanrakentamisessa on täl- löin katsottava jotenkin yhtä suureksi, olisivat palova- kuutusmaksut vuokranantajan ja vuokramiehen, puo- leksi kummankin, suoritettavat, minkä vuoksi myös palovakuutuskorvaus olisi jaettava tasan heidän keskensä.

Pykälän 3 momenttiin on otettu määräys, että l momentissa mainittua menettelyä on, jos tilan metsävarat sen sallivat, noudatettava myös sellaisen uuden rakennuk- sen rakentamiseen nähden, joka paikkakunnalla yleisesti

(24)

24 1908 — V. M. — Esit N:o 7.

käytäntöön tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra- alueen viljelysten laajentamisen kautta havaitaan välttä- mättömäksi. Tällaisen määräyksen ottaminen lakiin on katsottu maanviljelyksen edistymisen kannalta tarpeel- liseksi, jotapaitsi se, kun rakennukset kuitenkin jäävät vuokranantajan omiksi, tuskin saattaisi tulla hänelle ra- sittavaksi.

18 § 00 §) Koska työpäivän kohtuuton pituus on useissa seu- duin tehnyt vuokramiesten aseman vaikeaksi ja aiheut- tanut riitaisuuksia vuokranantajien ja vuokramiesten välille, ja koska lakiehdotuksessa sitäpaitsi on koetettu vuokramaksu saada suuruudeltaan tarkasti määrätyksi, on Valiokunta katsonut suotavaksi, että lakiin otettaisiin määräys pisimmästä työajasta vuokrasopimuksessa so- vittua päivätyövelvollisuutta suoritettaessa. Ottaen huo- mioon, että työaika kesällä useissa paikoin jo on yksitoista tuntinen ja talvella keskimäärin yhdeksäntuntinen, olisi pisimrnäksi ajaksi määrättävä kuutena kesäkautena yksi- toista tuntia ja kuutena talvikuukautena keskimäärin seitsemän tuntia. Maanomistajan ja vuokramiehen välillä vuokrasopimuksen ulkopuolella tehty välipuhe ylityön tekemisestä eri maksua vastaan tulisi luonnollisesti siitä huolimatta olemaan sallittu. Kysymyksessä oleva määräys sisältäisi ainoastaan sen, ettei vuokrasopimuksen nojalla voitaisi pitempää työ-aikaa vaatia.

If §• Usein tuottaa vuokramiehelle suuria hankaluuksia se, että hän saa kutsun tulla päivätöitä suorittamaan myöhään edellisenä iltana, niin ettei hänellä ole tilai- suutta järjestää orr.ia töitään, hankkimalla sijaisen niitä suorittamaan, tai riittävää aikaa panna työkalujaan kuntoon. Tämän takia ehdottaa Valiokunta säädettäväksi, että kutsumus päivätyön suorittamiseen olisi vuokramie- helle annettava viimeistään vuorokautta ennen, ellei päivä töiden suorittamisen ajasta jo ennen vuokrakirjassa tai muuten erittäin ole sovittu.

(25)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 25 Kun vuokramies sovittuna aikana tai vuokrananta-a jalta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut, tai puolestaan lähettänyt toisen henkilön työvelvolli- suutta suorittamaan, mikä oikeus vuokramiehelle tässä pykälässä nimenomaan myönnetään, ei vuokranantaja saisi kieltäytyä päivätyötä vastaanottamasta. Jos kui- tenkin hevospäivätyö sinä päivänä huonon sään vuoksi estyy, olisi vuokramies velvollinen uudestaan saapumaan sitä päivätyötä suorittamaan; jossa tapauksessa vuok- ranantajan olisi korvattava puolet siitä ajan hukasta, jonka vuokramies on tullut kärsimään matkasta työpai- kalle ja sieltä takaisin. Jotta vuokramiehelle näin synty- neitä rästipäiviä ei kasaantuisi kovin monta yhdessä jak- sossa tehtäväksi, on ehdotettu, ettei vuokranantaja olisi oikeutettu vaatimaan niiden suorittamista luonnossa myöhemmin kuin viikon kuluessa kesken j äänneestä päi- västä lukien. Jos niiden suorittaminen sinä aikana kä- visi mahdottomaksi, olisi puuttuva maksettava rahalla.

— Vuokranantajalle tässä pykälässä ehdotettu oikeus kes- keyttää päivätyö on rajoitettu ainoastaan hevospäi- vätyöhön, koska on katsottu hänen sadepäivänä voivan hankkia jalkapäivätyötä tekevälle vuokramiehelle katon alla suoritettavaa työtä.

Arm. esitykseen on otettu määräys siitä, että vuok- 2§ § ( l l 8).

ramiehellä tulee olla oikeus siirtyä päivätyöverosta rahamaksukannalle. Vaikka tämä määräys epäilemättä tulee olemaan koko lakiehdotuksen uudistuksista maan- omistajille, eritoten suurtilallisille, kaikista raskain, ja itse asiassa vähitellen tulee muuttamaan koko torppa- järjestelmän luonteen, ei arm. esityksessä ole katsottu tarpeelliseksi tätä määräystä sanottavasti perustella.

Koska Valiokunta puolestaan on yksimielisesti tämän tärkeän periaatteen hyväksynyt, katsoo se tarpeelliseksi jonkunverran laajemmin esittää syyt siihen. Yleisesti tunnettua on, että velvollisuus suorittaa vuokramaksu

(26)

26 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.

päivätöissä on viime aikoina aiheuttanut rettelöitä ja vai- keuksia. Luonnotontahan on, että kymmentuhansiin nouseva maanviljelijäluokka, joka taloudellisesti on ai- van itsenäinen, s. o. maanviljelyksestään täysin toi- meentuleva, yhteiskunnallisesti on maanomistajaan näh- den palvelijan asemassa. Jos tätä järjestelmää varem- min tehtyjen vuokrasopimusten ja lain pakosta tulisi jatkumaan kaukaiseen tulevaisuuteen, niin on pelättä- vissä, että se tulisi viemään mitä vakavimpiin hankauk- siin asianosaisten kesken, jotka hankaukset voisivat käydä sitä katkerammiksi, kuta enemmän yleinen kan- sanvalistus ja vähäväkisten saavuttama valtiollinen vai- kutusvalta tulee kohottamaan torppariväestön itsetun- toa. Avaamalla vuokramiehelle mahdollisuuden siirtyä rahamaksukannalle, milloin hän huomaa sen itselleen taloudellisesti mahdolliseksi, toivoo Valiokunta siis, että uusi laki tulee vaikuttamaan rauhoittavasti.

Tähän tulee lisäksi vielä se, että torpparien päivä- työt eivät useinkaan enää tätä nykyä ole täysarvoisia, syystä että torpparit tavallisesti eivät niitä enää itse tee, vaan lähettävät puolestaan usein vähemmän kelvollisia palkkalaisia tai renkejään. Toiselta puolen on kokemus osoittanut, että taloon suoritettavat päivätyöt kiireellisenä kesäaikana useinkin tekevät suurta haittaa torpparien omalle maanviljelykselle, kun he eivät ole olleet tilai- suudessa käyttämään työvoimiaan edukseen juuri niinä hetkinä, joina niitä olisi tarvittu.

Kuten jo edellä mainittiin, tulee puheenaoleva muu- tos etupäässä tuntumaan niillä suurtiloilla, joilla työ pää- asiallisesti suoritetaan torpparien verop ai vätöitten avulla, ja joita maassamme on verrattain vähän.

Arm. esityksessä on ainoastaan vuokramiehelle myön- netty oikeus siirtyä rahamaksukannalle. Valiokunnan mielestä vaatii kuitenkin kohtuus samanlai. en oikeuden myöntämistä maanomistajallekin, sillä uuden lain mukaan

(27)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 27 voitaisiin tujla täten kytkemään maanomistaja vuosi- kymmeniksi, usein ehkä koko elinajakseen, sellaiseen päivätyönsuorittajaan, joka kiusanteolla tekisi työnsä kelvottomasti. Senvuoksi Valiokunta on katsonut tar- peelliseksi myöntää maanomistajalle oikeuden vapautua tämänlaatuisesta päivätyön suorituksesta. Tätä vastaan voidaan väittää, että maanomistajalle täten annetaan sel- lainen valta, joka voipi olla vuokramiehen taloudelle tur- mioksi. Kunnollisilla vuokramiehillä tulee kuitenkin useimmiten olemaan se luonnollinen turva, että maan- omistaja vuosi vuodelta yhä enenevässä määrässä tarvit- see työväkeä, jonka vuoksi hänen etunsa mukaista ei ole vaatia kunnollisesti päivätyönsä suorittavia torppareita maksamaan veronsa rahassa. Yksinomaan vuokramie- helle myönnetty oikeus siirtyä rahamaksukannalle tulisi siis olemaan suojana pääasiallisesti ainoastaan vähemmän kunnollisille torppareille. Valiokunta on sitäpaitsi ehdot- tanut lakiin otettavaksi sen määräyksen, että maanomis- taja ei olisi oikeutettu vaatimaan päivätöitä muutettaviksi rahaksi, ellei vuokralautakunta harkitse sitä kohtuulli- seksi.

Arm. esityksen mukaan olisi se aika, jonka kuluttua siirtyminen rahamaksukannalle saisi tapahtua, yksi vuosi luettuna siitä laissa määrätystä palkollisten muuttopäi- västä, joka ensiksi seuraa sen jälkeen kuin ilmoitus rahamaksukannalle siirtymisestä on tehty. Koska kui- tenkin vuokramaksu meillä vielä enimmäkseen suorite- taan päivätöissä, tuottaisi äkillinen siirtyminen raha- vuokran suorittamiseen useimmille maanviljelijöille, joi- den tilojen hoito perustuu torppari- ja lampuotipäivä- töihin, suuria vaikeuksia. Samoin vuokranantajan puo- lelta tapahtunut äkillinen rahamaksukannalle siirty- minen tuottaisi vuokramiehelle hankaluuksia. On tär- keätä, että asianosaiset saavat riittävästi aikaa, voidak- seen ryhtyä tarpeellisiin valmistuksiin sen muutoksen

(28)

28 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.

johdosta, jonka tällainen siirtyminen heidän taloudessaan aiheuttaisi. Tämän tähden ehdottaa Valiokunta, että arm. esityksessä mainittu yhden vuoden aika muutettai- siin kahdeksi vuodeksi.

21 § (12 §). Kun vuokranantajan ja vuokramiehen vuokramak- sua koskevain välien selvittäminen voisi vaikeutua siitä, että se lykkääntyisi pitemmäksi ajaksi, niin on Valio kunta ehdottanut, että arm. esityksen 12 §:ssä määrätty kolmen vuoden aika muutettaisiin yhdeksi vuodeksi.

31 § (23 §). Arm. esityksen 23 §:stä selviää, että vuokramies 011 oikeutettu siirtämään vuokraoikeutensa rintaperillisil- leen, tarvitsematta siihen enempää maanomistajan kuin vuokralautakunnan suostumusta. Samalla kun Valio- kunta on hyväksynyt tämän määräyksen, on Valiokunta ulottanut sen koskemaan myös vuokramiehen vanhempia ja sisaruksia, koska nämä useinkin ovat vuokratilalla kasvaneet ja siihen työvoimansa käyttäneet.

Arm. esityksen määräys siitä, että vuokramaksu on vuokralautakunnan tutkittavaksi ja vahvistettavaksi alistettava, tarkoittaa vuokramiehen turvaamista koh- tuuttoman veron suorittamiselta. Tätä tarkoitusperää ei kuitenkaan saavuteta, jos vuokramies, siirtäessään vuokraoikeuden toiselle, voisi tehdä sen ehdoilla, jotka uudelle vuokramiehelle ovat kohtuuttoman raskaat. Tä- män tähden Valiokunta ehdottaa lisättäväksi määräyk- sen, jonka mukaan vuokramiehellä olisi oikeus siirtää vuokraoikeutensa toiselle sellaisesta summasta, jonka hän korkeintaan parannusten korvauksena vuokran- antajalta itse saisi, jos vuokrakausi silloin päättyisi.

34 § (28 §). Samasta syystä kuin vuokranantaja arm. esityksen 28 §:ssä mainituissa tapauksissa on velvollinen alenta- maan vuokramaksua, on myös vuokramies puolestaan katsottava velvolliseksi maksamaan korotettua vuokraa, jos vuokra hänelle tulee melkoista tuottavammaksi. Va- liokunta on sen vuoksi ehdottanut tätä tarkoittavan mää-

(29)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 29 räyksen ottamista lakiin, sekä samalla ehdottanut myön- nettäväksi vuokranantajalle, siinä tapauksessa, että vuok- ramies ei tahdo sitoutua kohtuulliseen vuokralautakun- nan hyväksyttävään vuokramaksun korotukseen jälellä olevaksi vuokra-ajaksi oikeuden irtisanoa hänet.

Kun torppaa, lampuotitilaa tai mäkitupa-aluetta 39 §.

koskevat vuokrasopimukset voisivat olla esteenä ti- lan myymiseen ositettavaksi tilattomaan väestöön kuu- luville henkilöille, ehdottaa Valiokunta, että vuokra- sopimukset tällaisissa tapauksissa lakkaisivat olemasta voimassa ja että vuokramiehillä olisi oikeus saada kor- vaus tekemistään parannuksista sen mukaan kuin laki- ehdotuksen 24 §:ssä on sanottu. Näissä tapauksissa tulisi vuokramiehen kuitenkin olla oikeutettu, jos sitä haluaa, ostamaan osan tilasta omakseen.

Valiokunnan mielestä ovat arm. esityksen säännök- 49 §. (31 §).

set vuokra-oikeuden menettämisestä hyväksyttävät. Koska kuitenkin voi, paitsi arm. esityksen 31 §:n 2 momentissa mainittuja seikkoja, sattua muitakin erittäin lieventäviä asianhaaroja, jotka saattaisivat tehdä vuokra-oikeuden menettäminen kohtuuttomaksi, ehdottaa Valiokunta, että vuokramies vuokralautakunnan harkinnan mukaan voisi tällaisissa tapauksissa päästä ainoastaan vahingonkor- vauksen suorittamisella.

Vaikka yleisenä sääntönä on pidettävä, että vuokra- 50, 51 § lautakunnan tulee suorittaa katselmukset, on arm. esityk- (39« ** So- seen kuitenkin otettu määräys, että, jos jompikumpi

asianosainen haluaa, katselmuksen voisi toimittaa myös- kin erityinen katselmuslautakunta, jofron kumpikin asianosainen valitsisi yhden jäsenen ja nämä yhteisesti kolmannen puheenjohtajaksi. Koska saattaa sattua tapauksia, jolloin erityisen katselmuslautakunnan käyt- täminen olisi asianosaisille mukavampi, niin on Valio- kunta ehdottanut hyväksyttäväksi arm. esityksen mää- räyksen, semminkin kun sen kautta asianosaiselle, joka

(30)

30 1908. - V. M. — Esit. N:o 7.

syystä tai toisesta ei luottaisi vuokralautakuntaan, siten hankittaisiin mahdollisuus saada katselmus toimitetuksi tarvitsematta kääntyä vuokralautakunnan puoleen. Vii- meksi mainitusta syystä on Valiokunta katsonut tarpeel- liseksi, että, elleivät asianosaisten valitsemat katselmus- lautakunnan jäsenet voisi sopia puheenjohtajan vaalista, olisi puheenjohtaja vuokratuomioistuimen määrättävä.

Jotta ei katselmuksen pitäminen syystä tai toisesta liiaksi viipyisi tai jäisi kokonaan pitämättä, on 51 §:ään ehdotettu lisättäväksi 2 momentti, jonka kautta tarpeeton viivytys ehkäistään. Jotta ei erityisen katselmuslautakunnan käyt- täminen kävisi asiallisille epäedullisemmaksi kuin käänty- minen vuokralautakuntaan, olisivat kustannukset myös katselmuslautakunnan toimittamista katselmuksista suo- ritettavat samojen perusteitten mukaan, kuin vuokra- lautakunnan toimittamasta katselmuksesta lakiehdotuk- sen 65 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

85 § (64J§). Tähän pykälään on Valiokunta ottanut ne säännök- set, jotka ovat arm. esityksen 64 §:ssä, lisäämällä niihin kuitenkin, että maanvuokralain säännösten ulkopuolelle tulisi jäämään myöskin sellainen vuokraus, jonka esineenä on kaupunkiin yhdistetty tai kaupungin omistama muu maa, koska Valiokunnan mielestä kaupunkien omistaman maan käyttämistä koskevat kysymykset vaativat järjes- tämistä erityisen lainsäädännön kautta. Sitä paitsi on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa, että uutta vuokralakia ei olisi sovellutettava valtion tai kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hankkimien tilanosien vuok- raukseen, koska lain soveltaminen tällaisissa tapauksissa voisi olla sellaiselle toiminnalle esteenä.

87 g (é5 g). Arm. esitykseen liitetyn lakiehdotuksen mukaan, joka koskee vuokralain soveltamista aikaisemmin synty- neisiin vuokrasuhteisiin, ja jonka lakiehdotuksen Valio- kunta on ehdottanut muutamilla muutoksilla hyväksyttä- väksi, tulisi erinäisillä maanvuokralain säännöksillä ole-

(31)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 31 maan taaksepäin vaikuttava voima aikaisemmin syntynei- siin vuokrasuhteisiin. Tämän vuoksi on tärkeätä, että se aika, mikä on kuluva ennenkuin laki astuu voimaan, saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Harkitessaan tätä kysymystä on Valiokunta katsonut tarkoituksenmukaisimmaksi, että laki astuisi voimaan heti, kun se on julaistu, mutta että väliaikaisesti, siksi kunnes vuokralautakuntien ja vuokra- tuomioistuinten lautakuntien vaalia koskevat tarpeelli- set järjestävät säännökset on ehditty hallinnollista tietä antaa, ja sanotut lautakunnat asettaa, vuoralautakun- nan toimet suorittaisi kunnallislautakunta ja vuokra- tuomioistuimen tehtävät paikkakunnan kihlakunnan- oikeus.

Edellä olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen eh- dottaa:

että Eduskunta alamaisessa vastauksessaan ilmoittaisi hyväksyneensä puolestaan näin kuu- luvan lain:

(32)

32 1908. — V. M. — Esit. N:o 7.

Laki

torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta.

l Luku.

Vuokrasopimuksesta ia vuokramaksusta.

Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka maanviljelyksen harjottamista varten vuokralle annetaan ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi.

Lampuotitilaksi sanotaan semmoista maanviljelyk- seen käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua tilaa, joka hallintonsa puolesta on päätalon alainen.

Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka annetaan vuokralle maanviljelys- tai teottisuustyöväestöon kuuluvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai perheen asunto-alueeksi.

2 § (l §).

Sopimus (poist.) l §:ssä 'mainitun maan vuokraami- sesta on tehtävä määräajaksi, (poist.) enintään sadaksi, vähintään viideksikymmeneksi vuodeksi.

(33)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 33 Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta tahi jos vuokra-aika (poist.) on määrätty lyhemmäksi tai muulla tavalla kuin l momentissa sanotaan, olkoon sopi- mus voimassa viisikymmentä vuotta.

Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maa- liskuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä.

Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin laskettava, noudatettakoon sitä määräystä,

3 § (2 §).

Vuokramaksu pitää olla (poist.) rahassa määrätty, ja vuokrakirjaan koko se vastike, merkitty, mikä vuokramiehen on saamistaan eduista todellisesti suoritettava.

Vuokrasopimuksessa olkoon kuitenkin oikeus mää- rätä, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä (poist.) ajalta, (poist.) joko kokonaan tai osaksi, on paikkakun- nalla käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnontuot- teina tai päivätöinä. Etteivät asianosaiset hinnasta sovi, on se 6 luvussa mainitun vuokralautakunnan määrättävä joko toistaiseksi tai määrä-ajaksi.

Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on oikeus siirtyä rahamaksukannalle, säädetään 20 §:ssä.

(Poist.)

4 § (3 §).

Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todis- tajan läsnä ollessa.

5 § (4 §)•

Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaa missä ja aikaa milloin se on tehty:

sen tilan nimi tai numero, johon vuokrattu alue kuu- luu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra ei koske koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu tarkka selvitys siitä;

(34)

34 1908. - V. M. — Esit N:o 7.

vuokra-aika; sekä vuokramaksun määrä.

Jos vuokrasopimuksessa on määräyksiä siitä, että vuokramiehellä on oikeus metsäntuotteihin tai laidun- maahan taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuolella, (poist.) ovat nekin vuokrakirjaan pantavat.

Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, merkittä- köön nekin, ollakseen voimassa, vuokrakirjaan.

(Poist.)

Vuokrakirjaa laadittakoon kolme yhtäpitävää kappa- letta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokra- lautakuntaa varten.

6 § (5 §).

Vuokrakirja on alistettava (poist.) vuokralautakunnan tutkittavaksi. Jos lautakunta huomaa vwofcrakirjan lailli- sesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen arvos- telun mukaan ole vuokramiehelle (poist.) kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan tarpeelliseksi. Vahvistukselta on sekä kummankin asian- osaisen että vuokralautakunnan vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin. Jollei «wofcrakirjaa voida vahvis- taa, ovat syyt asianosaisille ilmoitettavat.

Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.

Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis- tettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voimassa mitä i ja 2 momentissa on säädetty.

7 § (6 §).

Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokra- kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessä tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokra-

(35)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 35 mies, vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla, vuokratuomioistuimessa vaatia välipuhetta vahvistetta- vaksi. Vuokratuomioistuin merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun saatavissa olevan selvi- tyksen mukaan heidän keskensä on sovittu sekä kuulusta- koon asiasta vuokralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelli- seksi. Jos saadaan selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokramaksusta, ja vuokra- tuomioistuin havaitsee, että vuokraehdot eivät ole vuokra- miehelle (poist.) kohtuuttomat, vahvistakoon sopimuksen olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioonottamalla vuokra-aikaan nähden, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään.

Täten vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.

Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli- matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin l momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajalla oikeus irtisanoa hänet.

2 Luku.

Vuokrakirjan rekisteröimisestä.

Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti vah- vistettu, vuokralautakunnan toimesta rekisteröitävä. Kui- tenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa myös itse tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekisteröimisestä.

Jos vuokrasopimukseen tehdään muutos tai lisäys, tai jos vuokrasopimus vuokra-ajan umpeenkuluttua uudistetaan, on sekin rekisteröitävä, sittenkun vuokralautakunta on sitä koskevan sopimuskirjan vahvistanut.

Kun suullinen vuokravälipuhe on 7 §:ssä säädetyssä järjestyksessä vahvistettu, on se vuoleratuomioistuimen pu- heenjohtajan toimesta rekisteröitävä.

(36)

36 1908. — V. M, — Esit N:o 7.

9 § -

Kun vuokrakirja rekisteröitäväksi ilmoitetaan, esitettä- köön samalla selvitys vuokranantajan omistusoikeudesta.

Vuokranantaja olkoon velvollinen vuokralautakunnalle tai, 8 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa, vuokratuo- mioistuimen puheenjohtajalle antamaan vastamainittua sel- vitystä varten tarpeelliset asiakirjat.

Vuokrakirjan rekisteröiminen myös sukukartanoon olkoon sallittu.

10 §.

Vuokrakirjat rekisteröi kihlakunnanoikeus sitä varten laadittuun vuokrarekisteriin, joka, samoinkuin siihen kuulu- vat liitteet, on julkinen ja pidettävä jokaisen nähtävissä, jolla havaitaan olevan oikeudenmukaista syytä saada siitä tietoa.

Otteita vuokrarekisteristä ja siihen kuuluvista asiakir- joista annettakoon säädettyä maksua vastaan.

U §.

Kun vuokrakirja on rekisteröity, nauttikoon vuokra- mies vuokraoikeuteen nähden yhtäläistä oikeutta, kuin jos vuokrakirja olisi rekisteröimispäivänä tilaan kiinnitetty.

Ilmoituksen rekisteröimisestä saa tehdä kihlakunnan tuomarille, ellei ole oikeuden istuntopäivä; ja olkoon re- kisteröimisellä silloin, jos rekisteröimisasia lähinnä seuraa- vissa varsinaisissa käräjissä käsiteltäväksi ilmoitetaan, ja rekisteröiminen sen johdosta toimitetaan, etuoikeus siitä päi- västä, jona ilmoitus tuomarille tehtiin.

Rekisteröiminen pysyy ilman uudistamista voimassa, kunnes se kuoletetaan.

12 §.

Torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokra- mies, joka nauttii vuokraoikeutta ennen tämän lain voimaan- astumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla, olkoon oikeu- tettu saamaan vuokrakirjansa rekisteröidyksi siinä järjes- tyksessä kuin 8, 9 ja 10 §:ssä sanotaan.

(37)

Laki torpan y. m. vuokrauksesta. 37

Jos sellainen vuokrakirja ennen oli kiinnitetty ja kiin- nitys rekisteröimisaikana oli voimassa, pysylcö&n vuokra- miehellä se etuoikeus, minkä hän kiinnityksen nojalla oli saanut.

13 §.

Senaatin asiana on antaa vuokrakirjain rekisteröimi- sestä tarpeellisia lähempiä määräyksiä.

3 (2) Luku.

Vuokranantajan Ja vuokramiehen oikeuksista Ja velvollisuuksista.

l* § (7 §).

Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan vuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossa pitä- mään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotka ovat vuokra-alueen viljelykseen tarpeelliset, niin, ettei- vät ne tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta huo- none. Maata laihduttava viljelystapa on rappiolle laske- miseksi katsottava.

15 § (7 §).

Noudattaen mitä 14 §:ssä on säädetty, olkoon vuok- ramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niin- kuin parhaaksi näkee. Älköön kuitenkaan vuokramies vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi Käyttäkö vuokra- aluetta muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu.

Vuokrasopimuksessa älköön kiellettäkö viljelysparan- nuksia toimeenpanemasta.

Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra- mies, ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeek-

(38)

38 1908. — V. M. — Esit N:o 7.

seen käyttämään. Jos tällaista käyttämistä varten on tehty suunnitelma, noudatettakoon sitä.

Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys- oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalas- tusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.

16 § (8 §).

(Poist.)

Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen viljele- miseen tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu, vuokran- antajan tilan tai päätalon alueelta osotettava tahi sinne hankittavi rakennuksen uudestaan rakentamiseen tar- peelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja suoritettava uudisrakennustyö. (Poist.)

Palovakuutusmaksut tällaisista rakennuksista ovat vuok- ranantajan ja vv&kramiehen, puoleksi kummankin, suori- tettavat. Jos tällainen vakuutettu rakennus palaa, raken- nettakoon uudestaan niinkuin l momentissa on sanottu.

Palovakuutuskorvaus jaettakoon tasan vuokranantajan ja vuokramiehen välillä.

Mitä l momentissa on säädetty, noudatettakoon myös- kin, jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisen uuden raken- nuksen rakentamiseen nähden, joka paikkakunnalla ylei- sesti käytäntöön tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra- alueen viljelysten laajentamisen takia havaitaan välttämät- tömäksi.

Mitä l momentissa on sanottu vuokranantajan vel- vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki- miseen, sovellettakoon myöskin siinä mainittujen raken- nusten kunnossapitoon.

Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk- sissa aineiden hankkimiseen nähden (poist.) on velvollinen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sitä varten mahdollisesti pitää kehittää uusia menetelmiä todistaa, että luku on alkuluku, mutta sillä mikä luku tarkasti ottaen on uusi suurin löytynyt alkuluku, ei ole niin

Olkoon X atunnaismuuttuja, jonka arvo on testin A l¨ ap¨ aisevien l¨ ammittimien suhteellinen osuus ja Y testin B l¨ ap¨ aisevien l¨ ammittimien

Mutta että niin monet joutuvat vain sattumalta, syntyperänsä ja olosuhteiden vuoksi elämään elämää, joka muodostuu yksinomaan tauottomasta raadannasta, kärsimyksistä,

Toohey myös yrittää erottaa ka- teuden mustasukkaisuudesta viit- taamalla Peter van Sommersin mää- ritelmään, jonka mukaan kateus koskee sitä, mitä kadehtija haluaa

Aristoteles tiivistää tämän singulaarin kysymisen ja universaalin välisen suhteen nousin käsitteeseensä, nousin, joka on ”toisenlaista” aisthesista ja joka on ainoa

vattajakin voidaan kasvattaa.» Toisin sanoen, tämä probleem i, samoin kuin kaikki probleem it, sisältää itsessään vähintään kaksi laatua; se ei ole yksinomaan

Aseman sähkönj ohtavuustulokset oli vat mi ttausvahvi stimen epälineaart sen toiminnan vuoksi niin virheellisiä, että muutoksia on tarkasteltava yksinomaan manuaalisten

Terveystiedon tietovarannoista kansalaisnäkökulmasta puhunut Eija Hukka kertoi, että lähtökohtaisesti yhteisin varoin tuotetun tiedon kuuluu olla saatavissa.. Webistä saatava tieto,