Aloitan pitkittyneen huoltoriidan keskellä elävän lapsen asumisliikkuvuuden tarkastelun kuvaamalla ensin, millaiset erilaiset muutot liikuttivat lapsia pitkittyneiden huoltoriitojen aikana. Kun tarkastellaan muuttoja niiden perusteena tai taustalla olevien tekijöiden valossa, aineistosta on tunnistettavissa seuraavanlaisia muuttoja: huoltoriitaliitännäiset muutot, niin sanotut normaalit muutot eli asuinpaikan vaihdokset esimerkiksi vanhempien työn tai uusperhesuhteiden vuoksi, vanhempien henkilökohtaisiin ongelmiin perustuvat muutot ja muutokset sekä lapsilähtöiset muutot ja muutokset.
Ensimmäisen ryhmän muodostavat huoltoriitaliitännäiset muutot ja muutokset eli sellaiset muutot, joiden perusteena on nimenomaisesti huoltoriita ja siinä annettu ratkaisu. Aineiston 12 tapauksesta viidessä lapsen virallinen asuinpaikka pysyi eron jälkeen ja huoltoriidan ajan saman vanhemman luona. Kahdessa tapauksessa riidanalainen asia ei ollut lapsen asuminen, mikä osaltaan selitti lähivanhemman vaihtumattomuutta. Yli puolessa tapauksista (7/12) lapsen lähivanhemmassa ja näin ollen myös lapsen virallisessa asuinpaikassa tapahtui muutoksia, jotka perustuivat huoltoriidassa annettuun ratkaisuun.
33 Lapsen virallisen asuinpaikan lisäksi huoltoriita vaikutti myös lapsen ja etävanhemman tapaamisjärjestelyihin. Kaikissa aineistoon kuuluvissa tapauksissa lapsen ja etävanhemman tapaamisissa tapahtui jotakin muutoksia huoltoriidan pitkittyessä. Luonnollista on, että lähivanhemman muutoksen myötä myös etävanhempi ja tapaamisjärjestelyt muuttuivat usein huomattavalla tavalla. Seuraavassa esimerkki paitsi huoltoriitaliitännäisestä muuttamisesta, myös vaihtuvien asumis- ja tapaamisjärjestelyjen yhteen kietoutumisesta.
Eron jälkeen lapsi asuu vuoroviikkojärjestelyin vanhempiensa luona. Toinen vanhemmista muuttaa lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle ja asia etenee käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus antaa väliaikaismääräyksen lapsen paluusta alkuperäiselle paikkakunnalle siellä asuvan vanhemman luokse ja vahvistaa asumisen tämän järjestelyn mukaisesti. Muuttanut vanhempi muuttaa takaisin paikkakunnalle, jossa lapsi asuu. Lapsi muuttaa omasta tahdostaan takaisin muuttaneen vanhemman luokse vastoin käräjäoikeuden päätöstä. Lapsi asuu takaisin muuttaneen vanhemman luona ja tapaa toista vanhempaansa säännöllisesti. (t3)
Aineisto ilmentää hyvin kuinka moninaisia lapsen ja etävanhemman tapaamisjärjestelyt voivat olla. Osa lapsista asui vuoroasumisen periaattein ja osa lapsista tapasi etävanhempaansa joka toinen viikonloppu tai kerran viikossa arkitapaamisin tai harvemmin. Aineiston kahdestatoista tapauksesta viidessä tapaamiset järjestettiin ainakin jossakin vaiheessa valvotusti tai tuetusti, jolloin tapaamiset eivät toteutuneet etävanhemman kotona vaan erillisessä tapaamispaikassa.
Aineistossa on tapauksia, joissa tavallisista tapaamisista siirryttiin valvottuihin tapaamisiin kriisiytyneen tilanteen vuoksi ja tapauksia, joissa tapaamiset muuttuivat tavanomaisiksi valvottujen tai tuettujen tapaamisten mentyä hyvin. Seuraavat aineistoesimerkit kuvaavat huoltoriitaliitännäisten muutosten moninaisuutta.
Lasten asumis- ja tapaamisasia etenee oikeuteen heti vanhempien eron jälkeen.
Käräjäoikeus antaa väliaikaismääräyksen vuoroviikkoasumisesta. Käräjäoikeus vahvistaa lasten asumisen äidin luokse ja isän laajat tapaamiset. (t5)
Lapsi jää eron jälkeen asumaan toisen vanhemman luokse. Asia etenee käräjäoikeuteen ja hovioikeuteen, jotka pysyttävät asumisen lähivanhemmalla ja vahvistavat etävanhemman tapaamisoikeuden. Etävanhemman tapaamisiin tulee taukoja ja tapaamiset käynnistetään käräjäoikeuden täytäntöönpano-oikeudenkäynnin kautta valvottuina. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätösten
34 myötä asuminen säilyy lähivanhemmalla ja etävanhemman ja lapsen tapaamiset vahvistetaan tavanomaisiksi tapaamisiksi etävanhemman luona. (t6)
Toisena suurena ryhmänä huoltoriitaliitännäisten muuttojen lisäksi aineistosta on tunnistettavissa niin sanotut tavanomaiset muutot. Nämä muutot liittyvät asunnon vaihtamiseen esimerkiksi uusperhesuhteiden, perheen muuttuneen tilan tarpeen tai vanhemman työn vuoksi.
Esimerkkeinä tavallisesta muuttamisesta ovat seuraavat aineisto-otteet:
Lähivanhempi, tämän avopuoliso ja lapset ovat muuttaneet paikkakunnalla toiseen asuntoon. (t8)
Vanhempi on muuttanut lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle uuden avopuolisonsa luokse. (t7)
Merkillepantavaa tavalliseen muuttamiseen liittyen on, että neljässä tapauksessa lapsen ja vanhemman toiselle paikkakunnalle suuntautuva muutto oli syynä etävanhemman käynnistämään oikeusprosessiin.
Vanhempi kertoo, että syynä asian viemiselle oikeuteen oli toisen vanhemman yksipuolinen päätös muuttaa lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle. (t11)
Vanhempi kertoo, että ei olisi laittanut asumisasiaa oikeuteen, jos toinen vanhempi ei olisi muuttanut toiselle paikkakunnalle. (t9)
Aineistoesimerkit osoittavat, että niin sanottu tavallinen muuttaminen muuttui ongelmalliseksi, kun se toteutettiin ilman vanhempien yhteisymmärrystä. Muuttojen myötä syntyvä välimatka vanhempien asuinpaikkojen välille toi muutoksia myös lapsen ja etävanhemman tapaamisjärjestelyihin ja loi reunaehtoja tapaamisten toteuttamiselle.
Vanhempi kertoo lasten toivoneen tapaamismallia, jossa toinen lapsista oli hänen luonaan joka toinen viikonloppu torstaista lauantaihin ja toinen lapsista perjantaista maanantaihin. Lasten muutettua toiselle paikkakunnalle tästä tapaamismallista oli luovuttava. (t9)
Tapaamisten osalta kumpikin vanhempi totesi välimatkan määrittelevän viikonlopputapaamiset toteutettavaksi joka toinen viikonloppu perjantaista sunnuntaihin. (t3)
Aineistosta ilmenee myös niin sanottua tavallista muuttamista, joka kuitenkin kytkeytyy vanhempien välisiin erimielisyyksiin.
35 Vanhempi kertoo, että he ovat muuttaneet toiselle paikkakunnalle, koska hän haluaa turvata lapselle rauhallisen koulunkäynnin...Vanhempi kertoo muuttoon vaikuttaneen etävanhemman häirinnän. (t4)
Tapaamisjärjestelyihin kytkeytyvänä asumisliikkuvuutta lisäävänä tekijänä aineistosta ilmenevät myös etävanhemman tavalliset muutot.
Etävanhempi muutti toiselle paikkakunnalle uuden avopuolisonsa luokse…Etävanhempi ja avopuoliso päätyivät muuttamaan kyseiseltä paikkakunnalta toiselle paikkakunnalle, jossa työnsaanti on varmempaa. (t6) Aina lapsen ei ole helppo sopeutua etävanhemman uuteen asuinpaikkaan, etenkin jos lapsen arki on painottunut pitkälti toisen vanhemman luokse.
Lapsi on tuonut ilmi, että ei pidä etävanhemman uudesta asuinalueesta…Etävanhemman luona lapsi ei ole kavereiden kanssa ja kavereita on vain yksi. (t11)
Tämä esimerkki tuo ilmi myös sen, että lapsen arjen jakautuminen kahteen eri maailmaan voi vaikeuttaa ystävyyssuhteiden luomista. Kun aika kummankin vanhemman luona on rajallinen, voi aika ystäville kaventua. (Castrén 2012, 53-54.)
Vaikeissa huoltoriidoissa on havaittu vanhempien henkilökohtaisten ongelmien yleisyys (Hannuniemi 2015, 66; Bergman & Rejmer 2017a, 146). Myös tässä tutkimusaineistossa tämä tuli esiin lasten asumisliikkuvuutta luovana tekijänä huoltoriitaliitännäisen ja tavanomaiseen muuttamiseen kytkeytyvän asumisliikkuvuuden rinnalla. Vanhemman henkilökohtaisten ongelmien vuoksi lapsen asumis- tai tapaamisjärjestelyt muuttuivat joko vanhempien sopimuksen tai lastensuojelullisten toimenpiteiden myötä, kuten seuraavat aineistoesimerkit osoittavat.
Lapsi asuu vanhempien eron jälkeen lähivanhemman luona, josta asuminen siirtyy lähivanhemman henkilökohtaisten ongelmien vuoksi etävanhemmalle...Vanhempi on itse ilmoittanut, että ei halua tavata lapsiaan oman tilanteensa vuoksi. (t8)
Lapsen ja etävanhemman tapaamiset ovat muuttuneet tavanomaisista tapaamisisista valvotuiksi tapaamisiksi ensin sosiaaliviranomaisten ja sen jälkeen käräjäoikeuden päätöksellä. Valvottuihin tapaamisiin on johtanut huoli etävanhemman vanhemmuudesta ja kyvystä vastata lapsen huolenpidosta. (t7)
36 Vanhempien henkilökohtaisiin ongelmiin liittyen myös erilaiset lastensuojelun tukitoimet saattavat liikuttaa lasta eri asuinpaikkojen välillä. Tapaamisjärjestelyihin rinnastuvana niin sanottuna pienenä muuttamisena voidaan pitää lapsen säännöllisesti viettämää aikaa tukiperheessä. Myös tällaista asumisliikkuvuutta ilmenee yhdessä aineiston tapauksista.
Neljäntenä muuttojen ryhmänä aineistosta erottuvat lapsilähtöiset muutot ja muutokset. Lapset tekivät sekä asuinpaikkaansa että etävanhemman tapaamisia koskevia päätöksiä.
Lapsi on muuttanut toisen vanhemman luokse omasta halustaan. (t3)
Lapsi on jäänyt asumaan etävanhempansa luokse ja toistuvasti tuonut esiin halunsa jäädä asumaan tämän luokse. (t9)
Lapsi on kieltäytynyt tapaamasta etävanhempaansa. (t2)
Puhtaasti lapsen aloitteesta tapahtuvien muutoksien lisäksi lapsilähtöisten muuttojen ja muutosten ryhmään luokittuvat tapaukset, joissa muuton tai muutoksen lähtökohtana on nimenomaisesti lapsen toiminta tai lapsen oireilu.
Lähivanhemman lapsen ja etävanhemman tapaamista rajoittava käyttäytyminen on perustunut huoleen lapsen hyvinvoinnista. (t2)
Lähivanhempi ei ole antanut lasta etävanhemman luokse tapaamisille lapsen puhuttua lähivanhemman mielestä huolestuttavia asioita liittyen olosuhteisiin etävanhemman luona. (t4)
Lapsilähtöisille muutoille ja muutoksille oli ominaista se, että hyvin usein ne johtivat asian etenemiseen tuomioistuimeen vanhempien yhteistyökyvyttömyyden vuoksi.
Muuttojen ja muutosten tarkastelu niihin kytkeytyvien taustatekijöiden valossa ja erityyppisten muuttojen ja muutosten tunnistaminen aineistosta tuo esiin sen, kuinka monenlaista muuttamista pitkittyneen huoltoriidan aikana lapsi voi kokea. Kaikki muuttaminen ei suinkaan kytkeydy vanhempien väliseen huoltoriitaan. Vanhempien yhteistyökyvyttömyys kuitenkin vaikuttaa myös muuhun muuttamiseen ja tekee siitä usein ongelmallisempaa.
37