Kyselytutkimus on hyvä keino saada vastauksia suurelta joukolta ihmisiä.
Kyselyyn tulee liittää saatekirje, jonka tarkoitus on informoida vastaajaa kyselyn tarkoituksesta. Saatekirjeen tulee olla tiivis ja selkeä, koska liian pitkä saateteksti voi lyhentää vastausten määrää. Saatekirjeen informatiivisuus on osa tutkimusetiikkaa. (Kananen, 2015, 207–210.) Kysely on testattava ennen lähettämistä, jotta nähdään ymmärtävätkö vastaajat kyselyn oikein (Vilkka, 2007, 78). Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ei ollut vastaavia henkilöitä, jotka olisivat tietoisia kotihoidon ja pelastuslaitoksen yhteiskäynneistä ja toiminnasta, joten ei ollut sopivia koevastaajia, joilla kyselyä olisi voinut testata. Lisäksi avointen kysymysten vastauslogiikka on yksilöllistä, joten sitä on vaikea päätellä etukäteen. Tämän takia kysely testattiin ainoastaan työpaikkaohjaajalla.
Kyselytutkimus tehtiin kesällä 2019, ja se kohdennettiin EKSOTEN henkilöstölle, ketkä olivat olleet mukana yhteiskäynneillä. Näiltä kotihoidon henkilöiltä haluttiin selvittää, mitä koulutusta he olisivat kaivanneet pelastuslaitokselta sekä mitkä olivat yhteiskäyntien kehityskohdat, joita voitaisiin parantaa koulutuksella.
Kyselyä varten hankittiin EKSOTElta tutkimuslupa aiheeseen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2013, 6).
Otoksen koko vaikuttaa siihen, miten tarkkaa analyysia tuloksesta voidaan esittää. Pieni vastausprosentti vääristää tulosta, koska pienempi hajonta aiheuttaa suuremman muutoksen kokonaistuloksessa, verrattuna suurempaan otantaan. (Heikkilä, 2014, 75–75.) Kysely tehtiin internet-pohjaisella ohjelmalla ja se lähetettiin 13 henkilölle. Vastuksia tuli kuusi, joten täysin kattavaa otantaa ei saatu. Kysymyksissä oli kuitenkin variaatiota sekä kehitysehdotuksia, jotka voidaan huomioida tutkielmassa. Painopisteitä vastauksille ei tullut, vastausten vähäisen määrän takia, joten raportissa ja kehitystyössä huomioidaan kaikki vastaukset tasa-arvoisina. Näin saadaan jokainen kehitysehdotus hyödynnettyä.
Kysyttäessä, saivatko kotihoidon henkilöstö riittävästi tietoa yhteiskäynneistä, tuli kaksi kappaletta kyllä-vastauksia. Muissa vastauksissa todettiin epäselvyyttä käynneistä. Vastauksissa toivottiin lisätietoa, millaisissa asioissa yhteistyötä voi tehdä pelastuslaitoksen kanssa ja mitä asioita pitää tiedottaa eteenpäin. Tämä tarkoittaa pelastuslaitoksen tehtäviä ja ne ovat käyntien lähtökohdat, joten ne lisätään kotihoidon koulutusmateriaaliin. Lisäksi toivottiin tärkeitä puhelinnumeroita pelastuslaitokselta sekä hoitajien ja pelastuslaitoksen välistä suunnittelua käynneistä. Tällä hetkellä hoitajien esimiehet hoitavat sovittavat asiat pelastuslaitoksen ryhmän esimiehen kanssa.
Pelastuslaitoksen tuottama tieto kotihoidolle painottui palo- ja poistumisturvallisuuteen. Jokaisessa vastauksessa oli huomioita näihin asioihin.
Yksittäiset kuvatut asiat olivat palovaroittimien tarkastus, lieden päällä olevan tavaran poistaminen, sähkölaitteiden pölyttömyys ja hormien nuohoaminen.
Lisäksi koettiin, että asukkaalle annettu informaatio kohteessa oli vaikuttavampaa, kun se tuli pelastusalan ammattilaiselta.
Kun kysyttiin, mitä pelastuslaitoksen henkilöstön tulisi tietää kotihoidon työstä ennen käyntejä, tuli esille useita aiheita. Yksi vastaus oli tyhjä. Vastauksissa ehdotettiin vanhustyöstä tiedottamista, kuten aggressiivisten ja sekavien asiakkaiden kohtaamista, intimiteettisuojaa, vaitiolovelvollisuutta ja sitä, ettei moni asiakas voi itse hoitaa asioitaan ja niiden hoitaminen voi olla vaikeaa tai
hidasta omaisten kautta. Ajankäytöstä ja aikatauluista tuli kaksi erillistä vastausta.
Kun pyydettiin arvioimaan pelastuslaitoksen edustajan vuorovaikutuskykyä ja turvallisuusvaikuttamista käynnillä asukasta kohtaan, olivat vastaukset positiivisia. Vastauksissa painottui se, että henkilö kertoi, miksi oli paikalla ja mitä tehtävää ja tavoitetta varten. SOTE-toimijaan suhtautuminen koettiin myös positiivisena jokaisessa vastauksessa. Vuorovaikutuksen kehittämiseen ehdotettiin useammin käyntejä sekä havaittujen puutteiden kertomista hoitajille.
8 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT
Kehitystyön osiin kuuluu suunnittelu, toteutus ja arviointi. Suunnittelussa tuodaan havaittu ongelma esille ja tehdään tavoite sekä menetelmä ongelman saavuttamiseksi. Toteutusvaiheessa suunnitelman mukainen menetelmä suoritetaan käytännössä. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka suunnitelma ja toteutus ovat kokonaisuudessaan onnistuneet. Arviointi voi olla analyysi tavoitteiden saavuttamisesta. (Toikko & Rantanen, 2009, 62). Tässä osiossa pohditaan työn menetelmien onnistumista, työn tuloksen onnistumista, eli tavoitteen saavuttamista sekä mahdollista jatkokehitystä.
Työn menetelmiin kuului ryhmähaastattelu, kysely ja teoriakatsaus.
Tarkoituksena oli käyttää useampaa soveltuvaa menetelmää opinnäytetyön tuottamiseen. Menetelmät olivat kullekin osiolle toimivat ja perustellut. Otanta molempiin tutkimusmenetelmiin oli varsin pieni, mutta toiminta on niin uutta, jotta sille ei löytynyt kyseisistä ryhmistä suurempaa massaa. Tutkimussuunnitelmaa tehtäessä oli suunnitteilla myös haastatella ensimmäisellä kokeilulla käynyttä pelastuslaitoksen päällystöä, mutta lisäarvo palomiesten tehtävään kouluttamiseen olisi ollut työn laajuuteen suhteutettuna vähäinen, joten se jätettiin toteuttamatta. Tämä päällystölle suunnattu syvähaastattelu olisi ollut raskas keino saada detaljitietoa ja mielipiteitä koulutusmateriaaliin.
Haastattelu olisi voitu tehdä kahdessa osassa, jossa esimies olisi haastateltu erikseen miehistöstä, jolloin olisi voitu saada erilaisia näkemyksiä. Tämä parantaisi mahdollisesti miehistön vastausten aitoutta, kun heidän ei tarvitse vastata esimiehen kuullen. Lisäksi näin miehistön vastauksia olisi voitu käyttää esimiehen kanssa haastattelussa pohjana ja syventää kysymyksiä. Mahdollinen lisäarvo työn lopputulokseen voi kuitenkin olla verrattain vähäinen koko uuden haastattelun tekemiseen ja sen litteroimiseen. Kun huomioidaan lisäaika, joka haastattelun toteuttamiseen olisi mennyt, toimi käytetty menetelmä mielestäni hyvin työn tavoitteet ja lopputulos huomioiden.
Kyselytutkimusosiossa vastanneiden määrä jäi vähäiseksi, sillä kolmestatoista tavoitellusta vastaajasta vain kuusi vastasi kyselyyn. Kyselyä muistutettiin kaksi
kertaa ja aikaa jatkettiin, joten lopuksi todettiin kuuden vastanneen olevan riittävä määrä materiaalin tuottamiseen ja kotihoidon havaintojen huomioimiseen. Osa kyselyn kohdista jäi vastaajilta vastaamatta, joten heitä olisi pitänyt mahdollisesti ohjeistaa tai motivoida enemmän. Kysely tehtiin yleisten loma-aikojen ulkopuolella, jotta vastausmäärä olisi mahdollisimman suuri. Syynä vastaamattomuuteen saattoi olla myös työn kiireisyys ja työssä käytetty aika tietokoneella. Kotihoidon henkilöstö on pääasiallisesti kentällä työssä, joten toimistotyötä tekevältä henkilöstöltä kyselyn vastausten saanti olisi voinut olla helpompaa, mutta tässä tapauksessa mahdotonta, koska toimistotyötä tekevää henkilöstöä ei ollut kokeiluryhmässä.
Haastattelua ja kyselyä olisi ollut hyvä testata koeryhmällä. Testaaminen todettiin mahdottomaksi, koska vastaavia ryhmiä ei ollut kyselyn kohderyhmän ulkopuolella. Testaaminen suoritettiin kyselijän itsensä vastaamisella kyselyyn sekä kyselyohjelman tuottaman aika-arvion perusteella.
Tuotettu materiaali ja testattu toimintatapa soveltuvat hyvin pelastuslaitoksille, joiden alueella väestön ikärakenne on muuttumassa iäkkäisiin painottuvaksi.
Työssä huomioitiin pelastuslaitoksen henkilöstön lisäksi myös kotihoidon henkilöstön koulutus, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa. Tuloksena on molemmille toimijoille koulutusmateriaali, jossa on ohjeita kouluttajalle.
Kouluttajan olisi suositeltavaa myös tutustua mahdollisuuksien mukaan opinnäytetyön teoria-osioon, mikäli aihe ei ole tuttu tai hänellä ei ole paljoa kokemusta koulutustehtävistä. Työn tuloksesta olisi saanut selkeämmän arvion, mikäli se olisi ehditty pilotoida. Näin materiaali olisi testattu henkilöstöllä ja heidän palautteensa toimisi suorana arviona opinnäytetyön tuloksista.
Jokaisella pelastuslaitoksen alueella on omat tarpeet toiminnoille ja tässä kehitystyössä tuotettuja menetelmiä ja materiaalia tullaan muokkaamaan näiden tarpeiden mukaan. Powerpoint-esitykset on tehty tyhjällä taustalla, jotta niitä voidaan muokata organisaation oman ulkoasun mukaiseksi. Kouluttajille on annettu kommenttikentässä ohjeet materiaalin muokkaukseen laitoksensa mukaiseksi. Lisäksi heillä on vapaus muokata materiaalia oman ammattitaitonsa mukaan soveltuvaksi omalle koulutusryhmälle. Opinnäytetyössä tuotettu
materiaali perustuu oppimis-, koulutus- ja johtamisteorioihin, ja toimii perusteltuna pohjana koulutusmateriaaliksi jo sellaisenaan.
Opinnäytetyön aikana tehtiin päätelmiä yhteiskäynti-toimintamallin hyödyistä.
Suurimmat hyödyt yhteiskäynneistä tulee pelastuslaitoksen organisaatiolle, palomiehelle sekä asukkaalle, jolle yhteiskäynti suoritetaan. Kotihoito on sivuhyötyjä toiminnassa henkilöstön ammattitaidon lisääntymisenä sekä kohteiden turvallisuuden parantumisena ja helpon konsultointiväylän saamisena turvallisuusnäkökulmaan
Pelastuslaitoksen henkilöstön osaaminen monipuolistuu toiminnan myötä.
Suurempi pelastuslaitoksen saama hyöty yhteiskäynneistä tulee riskikohteiden tavoittamisesta, joita ei ole mahdollista havaita samalla tarkkuudella perinteisillä palotarkastustoimenpiteillä. Palomiesten saama hyöty toiminnasta on oman ammattitaidon syventyminen onnettomuuksien ehkäisyn osalta sekä työuramahdollisuuden monipuolistuminen tätä kautta. Mahdollinen sijaisten hyödyntäminen pelastustoiminnan tarpeen ulkopuolella on yksi palomiesten saama hyöty toiminnasta, jos he toimivat pelastustoiminnassa kesäsijaisina ja tekevät talvikautena osittaista onnettomuuksien ehkäisyn työpanosta. Asukas puolestaan saa monipuolista palvelua ”yhden luukun”-periaatteella ja heiltä toiminnan käynnistyminen ei vaadi toimenpiteitä. Lisäksi asukas voi kokea yhteiskäynnin tutummaksi ja turvallisemmaksi, kun mukana on jo tuttu kotihoitaja.
Opinnäytetyön jatkokehitysideana on testata näillä kehitystoimilla tuotettua menetelmää ja arvioittaa se koulutettavilla. Tällä tavoin saadaan uuden menetelmän kehityskohdat selville ja sitä voidaan muokata paremmaksi.
Pilotointia ei toteutettu Etelä-Karjalassa opinnäytetyön tuottamisen aikana.
Jatkokehityksenä koulutusmateriaalia voidaan testata muulle soveltuvalle henkilöstölle, kuten palotarkastajille. Heidän koulutustaustansa luo edellytykset sujuvaan yhteiskäyntikokeilun kaltaiseen toimintaan.
LÄHTEET
Alasuutari, P. 2005: Yhteiskuntatutkimuksen etiikasta. Teoksessa: (Toim.) Räsänen, P., Anttila, A. & Melin, H.: Tutkimus menetelmien pyörteissä. Juva:
PS-kustannus.
Birzer, M. 2003. The theory of andragogy applied to police training. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management. Vol 26 lss1 pp 29-34.
Emerald Insight.
Branskyddsröreningen. Viitattu 15.4.2020.
https://www.brandskyddsforeningen.se/brandsakerhet-i-hemmet/hemma/
Brodkin, M. 2013. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen tekniikkaa hyödyntäen. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Brotkin, H., Koivula, R. & Saarslami O. 2018. Turvallisia kotiin annettavia sote-palveluja: opas kotihoitoon. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.
Carlsson, M.& Forssel, C. 2017. Esimies ja coaching. Helsinki: Tietosanoma Oy.
Dunderfelt, T. 1998. Henkilökemia. Juva: WSOY EKSOTE johtaminen ja strategia. Viitattu 19.7.2019.
http://www.eksote.fi/eksote/strategia-ja-johtaminen/Sivut/default.aspx EKSOTE visio ja arvot. Viitattu 19.7.2019
http://www.eksote.fi/eksote/strategia-ja-johtaminen/Sivut/Visio-ja-arvot.aspx Eskola, J. &Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 28.1.2019
https://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2019/09/V%C3%A4est%C3%B6ennuste-2019.pdf Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätös 2013-2020.
Fagerström, V. & Leino, T. 2014. Väkivalta ja sen uhka kotihoitotyössä.
Työterveyslaitoksen verkkojulkaisu.
Fireservice. Viitattu 24.2.2020. https://www.fireservice.co.uk/safety/
Forssell, C. 2012. Huipulle! Henkinen valmentautuminen urheilussa. Tallinna:
Tallinna Raamatutrükikoda.
Haake, N. 2014. ”Niille ei oo enää mitään tehtävissä” – vai onko sittenkin?
Ikääntyvien palomiesten työurat psykologisen sopimuksen näkökulmasta.
Yhteiskuntatieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Pro-gradu –tutkielma,
Haaparanta, L. & Niiniluoto, I. 2017. Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsinki:
Gaudeamus
Haslam, S., Reicher, S. & Platow, M. 2012. Uusi johtamisen psykologia.
Tallinna: Gaudeamus.
Havunen R. 2004. Kehitä valmentajan taitojasi esimiestyöskentelyssä. Helsinki:
Talentum.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9., uudistettu painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Heliskoski, J., Joentakanen, J. & Lepistö, J. 2019. Pelastustoimen
onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman laadintahankkeen hankeraportti.
Helsinki: Sisäministeriö.
Huuskonen, H. 2018. KAT-kehittäminen-diat. Etelä-Karjalan pelastuslaitos.
Huuskonen, H., Immonen, M., Kanerva, J., Kapulainen, K., Koivuniemi, J. &
Kokki, E. 2020. Kotona asumisen turvallisuuteen liittyvän ennakoivan analytiikan kehittäminen KAT3-hankkeessa. Kuopio: Pelastusopisto.
Hyvärinen, M. & Löyttyniemi, V. 2005. Kerronnallinen haastattelu. Teoksessa Ruusuvuori Johanna & Tiittula Liisa (toim.) Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Jabe, M. 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. Helsinki: Kauppakamari.
JHL 2005. Vanhustyön ammattilaisen opas. JHL monistamo.
JIK Ky. Viitattu 31.3.2020.
https://www.jikky.fi/palvelut/ikaantyvien_palvelut/kotiin_tarjottavat_palvelut/kotih oidon_sisallot
Kananen, J. 2015. Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
KAT-tiedote. 5.3.2019.
Keva. Viitattu 31.3.2020. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/palomiesten-urapolkumallilla-jatkoa-tyourille/
Kotona asumisen turvallisuus. Viitattu 31.3.2020.
https://www.kotonaasumisenturvallisuus.fi/asumisturvallisuustesti Kunta työnantajana. Viitattu 31.3.2020.
https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2020/irtisanomisia-ja-lomautuksia-poikkeuksellisen-paljon
Kupias, P., Peltola, R. & Pirinen, J. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kuula, Arja 2006: Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys.
Tampere: Vastapaino.
Lanning H.,Roiha M. & Salminen A. 1999. Matkaopas muutokseen. Helsinki:
Kauppakaari Oyj.
London-fire. Viitattu 24.2.2020. https://www.london-fire.gov.uk/safety/the-home/home-fire-safety-visits/
Lönnqvist, J. 2007. Johtajan ja johtamisen psykologia, 4. painos. Helsinki: Edita Prima Oy.
MSB. Viitattu 15.4.2020. https://www.msb.se/sv/amnesomraden/skydd-mot- olyckor-och-farliga-amnen/brandskydd/aktiv-mot-brand/hembesok---varfor-och-hur/
Mäkinen, O. 2006. Tutkimusetiikan ABC. Helsinki: Tammi.
New South Wales. Viitattu 24.2.2020.
https://www.fire.nsw.gov.au/page.php?id=9316
Northern Ireland. Viitattu 24.2.2020. https://www.nifrs.org/community-safety-ad-vice/fire-safety-check-form/
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät - Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3.-4. painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Pelastuslaki 29.4.2011/379.
Pelastusopisto. Viitattu 31.3.2020.
https://www.pelastusopisto.fi/tutkinnot/pelastajatutkinto/
Scotland-Fire. Viitattu 24.2.2020. https://www.firescotland.gov.uk/your-safety/for-householders/home-fire-safety-visit.aspx
Sisäasiainministeriö. 2010. Sisäasiainministeriön julkaisuja 42/2009:
Palomiesten vaihtoehtoiset urapolut. Porvoo: Painoyhtymä Oy.
Sosialli- ja terveysministeriö. Viitattu 31.3.2020. https://stm.fi/ensihoito Statistiska Centralbyrån. Viitattu 4.4.2020.
http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__B E0101D/MedelfolkFodelsear/
Syd. Viitattu 15.4.2020. https://www.rsyd.se/hem-och-fritid/senior/
Sydänmaanlakka, P. 2012. Älykäs organisaatio. Helsinki: Talentum.
Tilastokeskus. Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900 - 2070 (vuodet 2020-2070:
ennuste) Korjattu 18.12.2018 . Viitattu 19.4.2019.
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. 3. korjattu painos. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki.
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.
Törrönen, P. 2019. Verkko-oppimiseen perustuva työntekijän perehdytys.
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Törönen, P. 2019. Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen yhteiskäyntikokeilun toimivuus asiakkaan näkökulmasta. Terveyden edistäminen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Valli, R. 2018. Vastausten tulkinta määrällisessä tutkimuksessa. Teoksessa Valli, R. (toim.). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Victoria. Viitattu 24.2.2020. https://www.cfa.vic.gov.au/plan-prepare/fires-in-the-home
Vilka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Helsinki: Tammi.
Väst. Viitattu 15.4.2020.
https://www.rvast.se/tips-och-info/traning-kost-och-halsa-
White, A. 2008. From Comfort Zone to Performance Management. Belgia:
White & MacLean Publishing.
Östra Götaland. Viitattu 15.4.2020. https://rtog.se/hem-fritid/boende/fallolyckor/
LIITTEET