Haastattelututkimus suoritettiin ryhmähaastatteluna joulukuussa 2018, RiPe-miehistölle sekä heidän esimiehelleen. Tarkoituksena oli löytää yhteiskäyntien koulutuksen epäkohdat sekä koulutusosion vahvuudet, joita voidaan hyödyntää tehokkaamman koulutusmateriaalin luomisessa.
Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelu toteutettiin valmiilla kysymyksillä, joihin jokainen sai vastata sanallisesti, sekä osaan tuli antaa myös numeraalinen arvio. Kysymykset kerrottiin haastateltaville noin viikkoa aiemmin, jotta henkilöt osaisivat miettiä vastauksiaan jo valmiiksi.
Ryhmähaastattelu valittiin, jotta heidän vastauksensa voisivat ruokkia muille vastaajille ideoita. Haastattelija pyrki ohjaamaan keskustelua kysymysten suuntaan, mikäli keskustelu poikkesi paljon kysyttävästä aiheesta. Haastattelulla selvitettiin haastateltavien kokemukset koulutusjaksot ja kehitystarpeet koulutukseen. Strukturoidun ja strukturoimattoman haastattelun erottaminen on suhteellista (Hyvärinen & Löyttyniemi, 2005, 200). Strukturoidun ja avoimen
kyselyn yhdistelmällä voidaan saada vaihtoehtoja, joita haastattelija ei osaa kysyä (Valli, 2018, 270).
Numeraalinen arvio oli arvoilla 1-4, joista 1 oli todella huono ja 4 todella hyvä.
Arvosanat kyselyn kohdalla ovat keskiarvoja, mutta hajontaa vastanneiden kesken ei tullut, joten numerot olivat jokaisessa kohdassa vastaajasta riippumatta samat. Numeraalinen arviointi kerättiin, jotta saadaan kehityskohdat sekä jotta kehitystyön vaikuttavuutta voidaan arvioida myöhemmin numeraalisella arvioinnilla. Arviot ovat subjektiivisia ja kehitystyön vaikuttavuuden sekä tuloksen arvioon vaikuttaa haastateltavien vaihtuminen, sillä samat henkilöt eivät ole haastatteluryhmässä enää seuraavalla kerralla.
Haastateltavia oli yhteensä neljä. Neljä haastateltavaa on vähimmäisaineisto, jolla voidaan saada hajontaa ja muutosta haastatteluun (Eskola & Suoranta, 1998, 35). Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen pääasialliset kehityskohteet etsittiin vastauksista. Haastattelun kohteena olevista henkilöistä kolme olivat palomiehiä, joilla on sama koulutustausta pelastajana. Aiempi koulutus vaihteli ammattikoulu- ja lukiotaustalla. Yksi haastateltavista oli heidän esimiehensä, palomestari, jonka koulutustausta pelastusalalle on palopäällystön insinööritutkinto.
Raportointitarkkuus ja haastateltavien anonymiteetti ovat osa tutkimuksen eettisistä piirteistä. Tutkimuksessa säilytetään vain tärkein ja oleellisin suojaamalla identiteettiä. (Alasuutari, 2005, 20; Kuula, 2006, 200–227.) Litteroinnissa haastateltavat on merkitty numeroin identiteetin suojaamiseksi.
Perehdytyksen tärkeimmiksi asioiksi koettiin yleiskuvan muodostuminen, kuten yhteiskäyntien tarkoitus ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan. Myös varsinaiset toimenpiteet kohteessa koettiin tärkeäksi sekä se, mihin kiinnitetään huomio käynneillä. Lisäksi haluttiin tarkempaa selvennystä heti alkuun, mitkä ovat yhteiskäyntien erot tavalliseen palotarkastukseen sekä niiden merkitsemisen selkeyttäminen Merlot-ohjelmaan. Lisäksi toivottiin kotihoidon ohjeistamisen opastaminen, eli kuinka palomiesten tulisi ohjeistaa kotihoitoa tarkkailemaan ja
käydä paloturvallisuusasioita läpi heidän kanssaan. Pelastajan oman roolin selkeytystä toivottiin haastattelussa myös lisää.
Perehdytyksessä koettiin ylimääräiseksi pitkä hankeosio, jossa kuvattiin hanketta, jolla toiminta mahdollistetaan. Hankeosion tiivistys ja yksinkertaistaminen tulivat ilmi kolmessa kohdassa. Hankeosio on osa motivointia, joten osa siitä tulee pitää mukana koulutuksessa, ainakin strategian ja väestömuutoksen osalta.
Koulutuksen osalta asukkaan lähestyminen ja tilanteen vuorovaikutuksen arviointi kotihoidon kanssa koettiin vähäiseksi. Tämän osalta koulutukselle annettiin arvoksi 2. Lähestymisen ongelmana koettiin, ettei omaisille oltu välttämättä informoitu käynnistä ja se aiheutti ongelmia kohteessa. Tämä oli kotihoidon tehtävä, mutta se näkyi asiakaskohtaamisessa ja sai heikon arvosanan arvioinnissa. Asiakkaiden ja omaisten informointi käynnistä tulee siis lisätä kotihoidon koulutusosioon. Haastateltavat eivät kokeneet tarvitsevansa koulutusta asiakaskohtaamiseen. Koulutuksessa siis tulee käydä informointivastuut läpi sekä ohjeistaa kohteessa toimintaan, mikäli tulee epäselvä tilanne ilmoituksista ja asiakkaan tai hänen omaistensa ihmettelyä toiminnastamme.
Motivointi ja perehdytys uuteen toimintamalliin sai arvosanaksi 2. Haastateltavat kaipasivat tiivistystä ja selkeytystä tähän osioon. Lisäksi toivottiin käytännön näkökulmaa, eli mitä toimenpiteitä kohteessa käynti aiheuttaa tarkastajalle.
Kehityksenä hankeasiaa lyhennetään ja pyritään luomaan selkeä kuva toiminnasta, kuvaamalla mitä ennen kohdetta tulee tehdä, kuinka kohteessa toimitaan ja miten merkkaukset suoritetaan kohdekäynnin jälkeen.
SOTE-työhön perehdyttäminen sai arvosanaksi 3. Haastateltavat kokivat, että kotihoidon työ selvisi nopeasti kohteessa, mutta sen voisi käydä nopeasti läpi.
Erityistarpeisiin, joita kohteissa tulee vastaan, toivottiin ohjeistusta ja mallia. Tällä tarkoitettiin, mitä vaikeassa kohteessa voidaan tehdä ja mitä pitää tehdä. Vastaus kuuluu pelastustoimen ohjeistukseen ja sitä lisätään materiaaliin selkeinä malleina, joita kohteessa tehdään yleisissä ennalta tiedossa olevissa tapauksissa. Tässä kysymyksessä tuli vastauksia kohtaan viisi, yhteistyö ja
ohjeistus. Käyn kyseiset vastaukset ja kehitysehdotukset läpi viidennessä numeraalisesti arvioitavassa kohdassa.
Palo – ja poistumisturvallisuuden osuus sai arvosanaksi 4, eikä sitä tarvitse siis muokata. Käytetty materiaali ja koulutus koettiin hyväksi. Puolen päivän koulutus aiheeseen oli myös riittävä. Lisäkehityksenä pohdittiin ongelma- ja erityistilanteiden läpikäyntiä, kuten liikunta- ja aistirajoitteisten kanssa toiminta ja ratkaisut heidän asumisturvallisuutensa kehittämiseen.
Kysymyksessä yhteistyötaidot ja –ohjeet EKSOTEn henkilöstön kanssa tuli ilmi useita kehityskohtia. Arvosanaksi annettiin 2. SOTE-työhön perehdytys-kysymyksessä ilmitulleet asiat, jotka kuuluvat tähän kohtaan, olivat ajanvarauksen selkeyttäminen sekä kohteen kuvailu. Ohjeistusta varsinaiseen toimintaan tuli liian myöhään, ei perehdytyksessä. Tätä voidaan parantaa selittämällä ajanvarauksen perusteet perehdytyksessä sekä ylipäänsä pääasiallisten kohteiden kuvailun lisäämisellä perehdytyskoulutukseen.
Palomiesten piti käydä läpi omat toimet kotihoidolle, mutta koettiin, että kotihoidon henkilöstö oli todella kiireisiä työssään, eikä asioita voinut käydä paikalla kunnolla läpi. Ratkaisua haetaan mahdollisesti kotihoidon perehdytyksellä pelastustoiminnan näkökulmaan ja ohjeistukseen, että tärkeimmät asiat yritetään käydä läpi kohteessa, mutta yksinkertaiset asiat voidaan selittää matkalla pois.
Kysymyksessä muuta lisättävää tuli ilmi, että kotihoidolle toivottiin lisää perehdytystä sekä nettitestin päivitystä. Tämä huomio tuli siitä, ettei liian herkästi lähdettäisi mukaan kohteeseen, jossa ei tosiasiallisesti ole tehtävää pelastustoimelle. 21-osainen nettitesti on tehtävissä kaikille (Kotona asumisen turvallisuus). Kotihoito täyttää kyseisen asumisturvallisuustestin, johon pelastuslaitos reagoi, kun riittävät puutteet täyttyvät. Vastausten perusteella kolme toimenpidettä tulisi tehdä: kouluttaa kotihoitoa testin tekoon, kuten millä näytöillä mikäkin kohta täyttyy; testin itsensä tarkentaminen kuvissa tai selitteissä; millä perusteilla ilmoitus tulee pelastuslaitokselle.
Muut huomiot olivat, että korjausmääräysten tekemisestä ja kustantamisesta nousi ihmetystä. Tämä ongelma oli noussut jo kotikäynneillä. Huoli nousi
tilanteen hoitamisesta, kun omistaja ei kykene kustantamaan korjauksia. Näihin tilanteisiin tulee antaa lähtökohtainen periaate toimintamalliksi jo koulutuspäivässä.
Myös puolen päivän case-tarkastelu-päivä koettiin hyväksi ehdotukseksi. Tämä voitaisiin suorittaa esimerkiksi ensimmäisen viikon tai kahden viikon jälkeen, ja käydä yhdessä läpi ongelmallisia tapauksia. Tässä koulutuspäivässä voidaan käydä läpi ylipäänsä havaittuja ongelmia ja mietityttäviä asioita, mutta myös tarkastella yhteiset toimenpiteet hankalissa tilanteissa.
Haastattelututkimuksen kehittämiseksi jatkossa esimiehen haastattelua erikseen ryhmän jälkeen kannattaa harkita, koska esimiehen paikallaolo voi vaikuttaa vastauksiin. Esimieheltä voidaan myös kysyä tarkentavia osia ryhmähaastattelun analysoinnin jälkeen, jos tarvetta ilmenee.