Musiikkiammattilaisten haastatteluiden avulla taustoitettiin muusikkojen, musiikinteki-jöiden ja musiikinopettajien työnkuvaa ja tiedontarpeiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, koska aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja kirjallisuutta ei ole julkaistu paljon tai ollen-kaan. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli puolestaan tavoittaa mahdollisimman suuri määrä tutkielman kohderyhmään kuuluvia musiikkiammattilaisia ja selvittää heidän työhönsä liittyviä tiedontarpeita, tietokäytäntöjään, näkemyksiään ja mahdollisia kehit-tämiskohteita.
Vilkka (2015, 94) kuvailee kyselylomaketutkimuksen soveltuvan erityisen hyvin tilan-teeseen, jossa aineistoa pyritään keräämään lukumäärällisesti suurelta ja hajautuneel-ta ihmisjoukolhajautuneel-ta. Tästä syystä kyselytutkimus soveltui erinomaisesti
musiikkiammatti-63 laisten tavoittamiseksi, koska musiikkialalle on tunnusomaista erilaisten roolien ja tyy-lien sekoittuminen ja täsmällisten määritelmien vaikea kuvaileminen. Vilkka jatkaa, että kyselytutkimus soveltuu erinomaisesti myös arkaluontoisten aiheiden tutkimuk-seen ja kysymysten esittämitutkimuk-seen, koska kyselyjen vastaajat jäävät aina anonyymeiksi.
Kyselytutkimus tiedonkeruumenetelmänä palveli musiikkiammattilaisten tiedontarpei-ta ja tiedonhankintiedontarpei-takanavia käsittelevän tutkielman tiedontarpei-tavoitteitiedontarpei-ta, koska tulokset keskit-tyivät tarkastelemaan pääasiallista tutkimusaihetta eikä kyselyvastaajilta ollut tarpeel-lista kysyä liian henkilökohtaisia tietoja, kuten asuinpaikkaa, tarkkaa ikää, perhetaustaa tai vakaumuksellisia mielipiteitä.
Kyselytutkimuksessa käytetty kyselylomake löytyy tutkielman loppuun lisätystä liittees-tä 2. Kyselylomake koostui 18 kysymyksesliittees-tä, joista 11 oli monivalinta- ja 7 avovastaus-pohjaista kysymystä. Kysymykset oli jaettu neljään pääkategoriaan, jotka olivat vastaa-jan taustatiedot, musiikkiammattilaisten työnkuva ja tiedontarpeet, ammattiin liittyvän tiedonhankinnan tiedonhankintakanavat sekä musiikkiammattilaisten ajatukset tiedon ja tiedonhankintakanavien riittävyydestä. Kyselylomakkeessa oli ainoastaan 13 pakol-lista kysymystä, jotka olivat valtaosin monivalintakysymyksiä. Vapaaehtoisiksi määritel-lyt kysymykset olivat avovastauksia, joiden kautta kyselyyn vastanneiden musiikkiam-mattilaisten oli mahdollista kommentoida eli pääasiassa täydentää tai tarkentaa moni-valintakysymyksissä antamiaan vastauksia.
Kyselypohjana toimi Google Forms. Kyseinen kyselyalusta valittiin erityisesti kyselylo-makkeen visuaaliseen esittämistapaan, kysymysten jaotteluun ja kyselyvastausten yh-teenvetoon liittyvien ominaisuuksien vuoksi. Google Formsin koettiin tarjoavan par-haat työkalut visuaalisesti selkeän ja vastaajaystävällisen kyselylomakkeen luomiseen sekä saapuneiden kyselyvastausten selkeään ja kyselyvastaajien anonymiteettiä kunni-oittavaan analysoimiseen.
Kyselytutkimusta laadittaessa ja toteutettaessa tärkeimpinä periaatteina oli luoda ky-selytutkimuksesta vastaajien näkökulmasta katsottuna mahdollisimman helppo ja miellyttävä vastattava, kunnioittaa kyselyvastaajien anonymiteettiä sekä selvittää ai-noastaan tutkimusaiheen kannalta välttämättömintä tietoa. Myös Vilkka (2015, 101,
64 105) korostaa, että kyselylomakkeessa esitettyjen kysymysten tulee perustua aina var-sinaiseen tutkimusongelmaan ja tutkimuksen viitekehykseen. Tämä tarkoittaa, että kyselylomakkeessa tulisi esittää ainoastaan kysymyksiä, jotka ovat tutkimustulosten tulkinnan kannalta oleellisia ja edesauttavat tutkimuksen pääasiallisten tavoitteiden saavuttamista.
Mahdollisimman vastaajaystävällisen ja informaatiorikkaan kyselyn toteuttamiseksi kyselylomakkeen visuaalisessa ilmeessä käytettiin vaaleita värejä, kysymykset jaoteltiin neljään selkeään kategoriaan, lomakkeessa suosittiin erityisesti monivalintakysymyksiä, pyrittiin kysymään lomakkeessa lukumäärällisesti mahdollisimman vähän, nopeasti ja tarkasti vastattavia kysymyksiä eikä kyselyvastaajilta kysytty tarkkoja henkilötietoja, kuten asuinpaikkaa, täsmällistä ikää, mahdollista musiikki-instrumenttia tai toimimista freelancerina tai vakituisesti kiinnitettynä. Kyselytutkimuksen toteuttamisessa pyrittiin suojaamaan vastaajien anonymiteettiä ja korostamaan tutkimusaiheeseen liittyviä asiasisältöjä mahdollisimman vahvasti.
Vilkka (2015, 106) kuvailee standardoiduille monivalintakysymyksille olevan ominaista, että ne ovat yksinkertaisia ja tuottavat vertailukelpoista dataa. Hän jatkaa, että avoi-met kysymykset tarjoavat vastaajille puolestaan mahdollisuuden antaa mahdollisim-man spontaaneita ja rajaamattomia vastauksia. Vilkka täydentää lopuksi sekamuotois-ten eli monivalinta- ja avoinsekamuotois-ten kysymyssekamuotois-ten yhdistelmän, toimivan tilanteissa, joissa on olemassa mahdollisuus, ettei tutkija tunne kaikkia käytettävissä olevia vastausvaihto-ehtoja.
Musiikkiammattilaisten tavoittamiseksi ja kyselylomakkeen levittämiseksi mahdolli-simman laajalle otettiin yhteyttä suomalaisten musiikkiammattilaisten keskeisimpiin ammattiliittoihin eli Muusikkojen liittoon, Suomen musiikintekijät ry:hyn, Suomen mu-siikinopettajien liittoon, erikseen lukuisiin musiikkioppilaitoksiin sekä musiikkiammatti-laisten käyttämille keskusteluforumeille. Yhteistyötahoille kerrottiin yhteydenotoissa tutkielmasta ja kyselystä. Yhteydenotoissa painotettiin, että vastaajien anonymiteettiä kunnioitetaan, kyselyn olevan lyhyt ja miellyttävä vastata. Yhteydenotoissa korotettiin myös olevan erityisen tärkeää, että kyselyyn saataisiin mahdollisimman suuri määrä
65 vastauksia, koska musiikkiammattilaisten työnkuvaa, tiedontarpeita ja tietokäytäntöjä on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Yhteistyökumppaneilta pyydettiin apua mahdolli-simman monien musiikkiammattilaisten tavoittamiseksi ja kyselylomakkeen jakamisek-si verkostoilleen ja jäsenilleen.
Valtaosa yhteistyökumppaneista olivat erittäin kiinnostuneita ja ilahtuneita tutkimus-aiheesta, ja jakoivat kyselylomaketta laajalti omille verkostoilleen. Toisaalta osa poten-tiaalisista yhteistyökumppaneista eivät vastanneet yhteydenottoihin tai ilmoittivat suoraan, etteivät jaa kyselylomaketta eteenpäin omien toimintaperiaatteidensa vastai-suuden perusteella.
Kyselytutkimuksen suurimmaksi haasteeksi ei osoittautunut kyselylomakkeen levittä-minen musiikkiammattilaisille, vaan tutkimustuloksen vahvan pätevyyden kannalta riittävän vastausmäärän saaminen. Kyselylomakkeen linkkiä levitettiin yhteistyötaho-jen kautta kaksi kertaa, joista ensimmäinen kerta oli marraskuun 2020 alussa kuukau-den vastausajalla ja toinen, luonteenomaisesti lähinnä muistutus kyselyyn vastaami-sesta, joulukuun 2020 puolessa välissä reilun viikon vastausajalla. Kyselyyn saapui ko-konaisuudessaan kaikki musiikkiammattilaisten ammattiryhmät yhteenlaskettuna 16 vastausta.
Kyselyn alhaiseksi jäänyt vastausmäärä johtui todennäköisesti erityisesti kahdesta syys-tä. Ensimmäisenä syynä voi olla kyselylle ensimmäisellä levityskerralla asetettu liian pitkä eli yhden kuukauden vastausaika. On myös mahdollista, etteivät musiikkiammat-tilaiset kenties olleet motivoituneita vastaamaan kyselyyn heti ja myöhemmin mahdol-lisesti unohtivat kyselyn. Lisäksi kyselyn toinen eli muistutuskerta ajoittui lähelle jou-lua, jolloin potentiaaliset vastaajat eivät kenties olleet motivoituneita työasioihin.
Toisena syynä eräs yhteistyötahojen yhteyshenkilöistä arveli vähäiseksi jääneen vas-tausmäärän johtuneen vuonna 2020 vallinneesta koronapandemiasta, musiikkialalle aikaisemmin samana vuonna tehdyistä lukuisista kyselytutkimuksista ja näiden seu-rauksena musiikkiammattilaisten nk. ”kyselyväsymyksestä”. Yhteyshenkilö arveli, ettei-vät musiikkiammattilaiset olleet enää riittävän motivoituneita vastaamaan
ammat-66 tialaansa koskevaan kyselytutkimukseen, vaikka tutkimusaihe ei olisi liittynytkään ko-ronapandemian vaikutuksiin musiikkialalla.
Vähäisen vastausmäärän syitä pohdittaessa on huomioitava, että kyselylomakkeen lopussa vastaajien oli mahdollista kommentoida kyselytutkimusta, tutkimusaihetta tai musiikkialan tietokäytäntöihin liittyviä seikkoja vapaassa avovastauksessa. Kuusi mu-siikkiammattilaista vastasi kommentointimahdollisuuteen. Vastaajat kiittelivät erityi-sesti aihevalintaa ”erittäin hyväksi”, ”kiinnostavaksi” ja ”tärkeäksi”, ja toteutettua kyse-lylomaketta ”mukavan lyhyeksi ja nopeaksi”.
Kyselyn alhaisen vastausmäärän ja kyselyvastaajien kommenttien välisestä suhteesta voidaan päätellä, että tutkimuksen aihevalinta ja kyselyn toteuttamistapa olivat onnis-tuneita, mutta tutkimuksen ajoitus osoittautui huonoksi. Kyselyvastauksia käsitellään seuraavaksi suppealta vastaajapohjalta ja olisi toivottavaa, että tällainen samanlainen tutkimus voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa uudelleen paremmalla ajankohdalla ja suuremmalla vastaajamäärällä.