Kulutustavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta

Rinnakkaisversion käyttöönoton yhteydessä pilotointiympäristön huoneistoille asetettiin kulutustavoitteet sähköenergian- ja käyttövedenkulutuksen osalta. Lämmitysenergian osalta kulutustavoitteen asettamista ei nähdä tarpeelliseksi, koska ilmasto-olosuhteet määräävät kulutustason. Lämmitysenergiaa voidaan tarkastella toteutuneiden sisä- ja ulkolämpötilojen, asetettujen lämpötilarajojen ja kulutetun lämpöenergian kannalta.

Tavoitteet esitettiin kuluttajille kuukausitasolla kumulatiivisena kertymänä. Pitkän tähtäimen tavoitteen etuna nähtiin kulutuksen joustavuus. Mikäli kulutus kuukauden loppupuoliskolla olisi yli tavoiterajan, kuluttaja ehtii vielä muuttamaan kulutuskäyttäy-tymistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden seuraaminen lyhyemmällä aikajak-solla voi aiheuttaa kuluttajassa turhautumista, koska kulutuspoikkeamat voivat olla suu-ria, eikä näin ollen tavoiterajaa voi enää saavuttaa.

Tavoitteiden asettelussa käytettiin huoneistojen aikaisempia energian kulutusluke-mia. Keskimääräisiä ja yleisiä kerrostaloasuntojen kulutuslukemia ei ole viisasta käyt-tää, koska ominaiskulutusten poikkeamat näistä lukemista olivat ajoittain suuria. Osassa huoneistoista oltiin keskimääräistä kulutusta korkeammalla tasolla, jolloin tavoitteen saavuttaminen olisi ollut mahdotonta, kun taas osassa huoneistoista oltiin keskimääräi-siä kulutustasoja alemmalla tasolla, jolloin tavoite olisi saavutettu jo etukäteen.

Kuvasta 6.21 huomattiin, että huoneistojen ominaiskulutukset poikkeavat toisistaan.

Esimerkiksi Mallihuoneisto 6:n sähköenergian ominaiskulutus tammikuun osalta on yli kolminkertainen Mallihuoneiston 2:n sähköenergian ominaiskulutukseen verrattuna.

Huoneistojen välillä ominaiskulutusvaihtelut johtuvat todennäköisesti erilaisista kulutta-jista, huoneistojen varustelutasosta ja laitteiden käyttöasteesta. Vastaava ilmiö nähdään myös huoneistojen sisällä eri kuukausina: Mallihuoneisto 6:n ominaiskulutus on tammi-kuun osalta noin puolet suurempi elotammi-kuun kulutukseen verrattuna. Kulutuksen vaihtelu

voi aiheutua esimerkiksi eri vuodenajoista riippuvista lomista ja juhlapyhistä. Näin ollen tavoitetta ei voida asettaa kaikille mallihuoneistoille samanlaisiksi.

Mallihuoneistojen tavoiterajat määriteltiin kuvien 6.21 ja 6.24 kuukauden ominais-kulutusten perusteella. Keskimääräinen kulutus laskettiin kymmenen kuukauden kes-kiarvosta. Keskiarvon varianssin hallitsemiseksi otoksesta poistettiin kuukaudet, joissa ominaiskulutus oli suurin sekä pienin. Varianssin pienentämisellä pyritään hallitsemaan vuodenajoista riippuvien toimintojen kuten lomien vaikutusta keskiarvoon.

Kuvista 6.21 ja 6.24 etsittiin mallihuoneistot, joiden edellä mainittu keskiarvo oli pienin. Voidaan olettaa, että tässä huoneistossa energiankäyttö on tehokkainta. Mitä pienempi huoneiston ominaiskulutuksen keskiarvo on, sitä vähemmän energiaa pysty-tään suhteessa säästämään. Esimerkiksi Mallihuoneisto 6:n sähköenergian ominaiskulu-tuksen keskiarvo oli noin kaksi kertaa suurempi kuin pienimmän keskimääräisen omi-naiskulutuksen omaavan huoneiston. Tällöin voidaan ajatella, että Mallihuoneisto 6:lla on kaksi kertaa enemmän mahdollisuuksia säästää energiaa. Tällä keinolla otetaan huo-mioon huoneistojen eri lähtökohdat.

Tavoitetason määrittelemiseen käytetään siis parhaan käytännön -menetelmää, jossa vertailutasona käytetään pienimmän keskimääräisen ominaiskulutuksen omaavaa huo-neistoa sekä sille asetettua säästötavoitetta. Taulukossa 6.2 on vihreällä värillä eroteltu huoneistot, joiden ominaiskulutus oli pienin sähköenergian ja käyttöveden osalta. Näi-den huoneistojen säästötavoitteeksi asetettiin 5 %. MuiNäi-den huoneistojen säästöprosentit saadaan ominaiskulutuksien suhteesta.

Taulukko 6.2 Mallihuoneistojen säästötavoitteet sähköenergian- ja käyttövedenkulutuk-sen osalta.

Huoneistokohtaiset kulutustavoitteet asetettiin kullekin huoneistolle ja sen toteutumista seurattiin 30 päivän ajan. Tavoitetta voidaan seurata esimerkiksi päivätason ominaisku-lutuksen mukaan, mutta se ei ole kovin merkityksellistä, koska päivittäinen kulutusvaih-telu voi olla ajoittain suurta. Tässä tutkimuksessa kulutustavoitteen toteutumista seurat-tiin kuukausitasolla.

Mallihuoneisto 6:n toteutuneen, keskimääräisen sekä tavoitteellisen kulutuksen ku-mulatiiviset kertymät nähdään kuvassa 6.26. Kuvan vasemmalla puolella esitetään

säh-köenergiankulutus ja oikealla puolella vedenkulutus. Kuvasta 6.26 nähdään, että sähkö-energian osalta Mallihuoneisto 6 saavutti sille asetetun tavoitteen seurantajakson aikana.

Koko kuukauden aikana kertynyt kulutus seuraa melko tarkasti tavoitekertymää. Ve-denkulutuksen osalta tilanne on toinen: toteutunut kulutus seuraa melko tarkasti huo-neiston keskimääräistä ominaiskulutusta. Näin ollen kulutus pysyy lähes ennallaan kes-kimääräiseen kulutukseen nähden eikä säästötavoitetta saavuteta.

Kuva 6.26 Mallihuoneisto 6:n sähköenergian- ja vedenkulutuksen kumulatiivinen ker-tymä 30 päivän seurantajakson aikana. Sähköenergian osalta kulutustavoite saavute-taan, mutta vedenkulutuksen osalta ei.

Tavoitteiden toteutumistarkastelu voidaan tehdä myös muille pilotointiympäristöön kuuluville huoneistoille. Taulukossa 6.3 on esitetty tavoitteen mukainen, keskimääräi-nen ja toteutunut kulutus. Muutossarakkeella kuvataan kulutuksen muutosta keskimää-räiseen kulutukseen verrattuna. Solun eri väreillä kuvataan toteutuneen kulutuksen taso keskimääräiseen kulutukseen ja tavoitekulutukseen verrattuna. Vihreä väri osoittaa, että toteutunut kulutus alittaa tavoitekulutuksen, oranssi väri osoittaa, että toteutunut kulutus on tavoitekulutuksen ja keskimääräisen kulutuksen välissä ja punainen väri osoittaa, että myös keskimääräinen kulutus on ylitetty.

Taulukosta 6.3 nähdään, että lähes jokainen huoneisto saavutti tavoiterajan sähkö-energiankulutuksen osalta lukuun ottamatta yhtä huoneistoa. Vedenkulutuksen osalta kulutustavoitteiden saavuttaminen vaikutti haastavammalta, sillä kaksi huoneistoa alitti tavoitekulutuksen, kolme huoneistoa alitti keskimääräisen kulutuksen ja yksi huoneisto ylitti keskimääräisen kulutuksen. Keskimäärin sähköenergiankulutus pienentyi 13 % ja vedenkulutus 10 % keskimääräiseen ominaiskulutukseen verrattuna koko tarkastelujak-son aikana.

Taulukko 6.3 Mallihuoneistojen tavoitekulutus, keskimääräinen kulutus sekä toteutunut kulutus. Eri väreillä osoitetaan toteutuneen kulutuksen suhde keskimääräiseen ja tavoit-teeseen. Muutossarake kuvaa toteutuneen kulutuksen muutosta keskimääräiseen kulu-tukseen nähden.

Taulukosta 6.3 huomataan, että Mallihuoneisto 4:ssä ja 5:ssä keskimääräinen kulutus alitetaan sekä sähkö- että vedenkulutuksen osalta yli 20 % seurantajakson aikana. Kes-kimääräinen kulutus alittuu poikkeavasti muihin huoneistoihin verrattuna. Tämä voi johtua esimerkiksi tavanomaista pienemmästä käyttöasteesta. Asukashaastatteluiden perusteella näiden huoneistojen käyttöasteet olivat noin 0,65 ja 0,57 tarkastelujakson aikana, kun ne tavanomaisesti ovat 0,8 ja 0,7. Toisin sanoen näiden huoneistojen osalta käyttöasteet olivat noin 18 % pienemmät tarkastelujakson aikana.

Oletetaan, että käyttöaste on suoraan verrannollinen kulutukseen. Mikäli toteutunut käyttöaste on tavanomaista käyttöastetta 18 % pienempi, voidaan ajatella, että myös sähköenergian- ja vedenkulutus on 18 % pienempi tämän tarkastelujakson aikana. Tä-män korjauksen jälkeen taulukon 6.3 Mallihuoneisto 4:n ja 5:n muutosprosentit sähkö-energiankulutuksen osalta olisivat -6 % ja -3 % sekä käyttöveden osalta -2 % ja -12 %.

Nämä luvut vastaavat melko lähelle taulukon 6.2 mukaista säästötavoitteita ja kuvaavat paremmin todellista säästöä.

Muiden huoneistojen osalta asukkaat eivät ilmoittaneet käyttöasteen muuttuneen ta-vanomaisesta tarkastelujakson aikana. Kulutuksen korjauksen jälkeen voidaan osoittaa, että sähköenergiaa säästettiin kaikkien huoneistojen keskiarvona keskimäärin 6 % ja käyttövettä 3 % tarkastelujakson aikana. Tämä säästö voidaan olettaa aiheutuneen asu-kasportaalin rinnakkaisversioon tuotujen uusien toimintojen seurauksena.