Kuluttajakohtaisten kulutusluonteiden selvittämisen lisäksi oleellista on myös tunnistaa energian tarpeeton käyttö. Kuluttajilla on luonteenpiirteistä johtuen erilaisia tarpeita, eikä energian tarpeeton käyttö ole aina yksiselitteistä. Esimerkiksi yksi kuluttaja pitää mielekkäänä 95 asteen saunan lämpötilaa, kun toiselle 80 astetta on riittävä. Korkeam-masta lämpötilasta pitävä kuluttaja ei kuitenkaan oKorkeam-masta mielestään hukkaa energiaa.
Tämän tapaisella ajattelulla sellaista energiankäyttöä, joka tuottaa arvoa kuluttajan nä-kökulmasta, ei voida suoraan luokitella energian tarpeettomaksi kulutukseksi – tuhlauk-seksi.
Kulutustottumusten ohjauksen ei tulisi olla määräävää tai pakottavaa vaan sen pitäisi tukea ihmisten erilaisia tarpeita. Tarkoituksena on ohjata kuluttajaa tekemään energiate-hokkaampia kulutuspäätöksiä rikkomatta kuluttajan yksilöllistä arvokenttää. Mikäli ih-misten arvokenttään vaikutetaan pakonomaisesti, ei energiansäästöä usein saavuteta.
5.2.1 Arvon muodostuminen
Arvo käsitteenä on muodostunut kansantaloustieteistä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vastaavan hyödyn, palvelun tai rahan saamista vaihtokaupan seurauksena. Hyötyä, pal-velua ja rahaa on helppo mitata yksinkertaisten indikaattorien avulla. Näitä arvoja usein kutsutaan koviksi arvoiksi. Arvo voi olla myös relatiivista hyötyä, eli pehmeä arvo, jota ei voida suoraan mitata. Relatiivista hyötyä voidaan kuvata emotionaalisilla elementeillä kuten palvelun tärkeydellä tai sen hyödyllisyydellä. Pehmeiden arvojen indikaattoreille tulisi asettaa painoarvoja esimerkiksi sen tärkeydestä riippuen.
Energiankäytön kannalta arvon muodostumista pitää tarkastella ainoastaan kulutta-jan näkökulmasta. Esimerkiksi kuluttaja pitää kahvista, jolloin kuluttaja on valmis mak-samaan sähköenergiasta saadakseen kahvin valmistettua. Kahvin nauttimiseen voidaan liittää kovia arvoja: sähköenergian kustannus tai toimituksen laatu. Kuluttaja voi harkita kahvin keittämisen ajankohtaa, mikäli energiakustannus on juuri sillä hetkellä korkea tai energiantoimitus on epävakaata. Todennäköisesti kahvin nauttiminen sisältää enemmän pehmeitä kuin kovia arvoja, koska kyseessä on osittain emotionaalinen toiminto. Kulut-taja muodostaa itse painoarvon kahvin nauttimiselle indikointia varten. Mikäli hän pitää erityisen tärkeänä kahvin nauttimista, hän valmistaa sen energiakustannuksista riippu-matta ja valmistaa sen silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi.
Ongelmaksi voi muodostua kuluttajan tarpeiden määrittäminen. Usein kuluttaja ei ole itsekään tietoinen omista tarpeistaan, eikä ymmärrä tarpeen merkitystä (Liker 2004).
Tällöin kuluttajaa on opastettava valinnan tekemisessä. Kuluttaja voi esimerkiksi työs-kennellä pöytätietokoneella vaikka saman työn voisi tehdä yhtä tehokkaasti vieressä olevalla kannettavalla tietokoneella. Toiminnoista riippuen molemmilla vaihtoehdoilla voi olla täysin sama arvo kuluttajan näkökulmasta, mutta energiankulutuksen kannalta pöytätietokoneen kulutus voi olla kaksinkertainen kannettavaan tietokoneeseen verrat-tuna.
5.2.2 Hukan eliminointi
Liiketoiminnassa hukalla tarkoitetaan sellaista työtä tai toimintoa, joka ei tuota arvoa asiakkaan näkökulmasta. Täysin turhan toiminnon, eli hukan eliminoinnissa on tarkoitus erottaa toiminnot, jotka tuottavat lisäarvoa tai vähentävät sitä. Arvoa tuottamattomat toiminnot jakautuvat liiketoiminnassa kahteen osaan: arvoa tuottamaton, mutta välttä-mätön sekä arvoa tuottamaton toiminto. Oleellista on erottaa näiden kahden arvoa tuot-tamattomien toimintojen eroavaisuus. Arvoa tuottamaton, mutta välttämättömien toi-mintojen eliminointi aiheuttaa ongelmia perustoitoi-mintojen tekemisen laadussa ja muun-tojoustavuudessa. Ainoastaan täysin lisäarvoa tuottamattomat toiminnot on eliminoitava kokonaan. (Liker 2004)
Vastaavaa hukan määritelmää voidaan soveltaa energian käytössä. Energian tuhlaus, eli sellainen energian käyttö, joka ei luo kuluttajalle lisäarvoa, on hukkaa. Vastaavasti energiankulutus voi olla kuluttajalle arvoa tuottamatonta, mutta välttämätöntä. Esimer-kiksi energian siirtäminen ei tuota lisäarvoa kuluttajan näkökulmasta, mutta se on
vält-tämätön toiminto energian toimittamiseksi kuluttajalle. Vastaavasti kulutuksen mittaus ei suoraan tuota lisäarvoa kuluttajan näkökulmasta, mutta mikäli kuluttaja haluaa muut-taa kulutustottumuksia ja säästää energiakustannuksissa, niin kulutuksen ymmärtämistä voidaan pitää tapojen muuttamisen edellytyksenä.
Lisäarvoa täysin tuottamattomia toimintoja voidaan kutsua energiaa tuhlaaviksi minnoiksi. Kotitalouden laitteiden ja koneiden kannalta lisäarvoa tuottamattomat toi-minnot on helppo ymmärtää. Esimerkiksi rikkoutuneet tai huonosti huolletut kodinko-neet voivat kuluttaa energiaa tavanomaista tasoa enemmän kuluttajan tiedostamatta.
Kuluttajan kannalta täysin lisäarvoa tuottamaton toiminto on vaikeampi osoittaa. Toinen kuluttaja voi kokea viiden minuutin suihkun riittäväksi, kun taas toinen arvostaa 15 mi-nuutin suihkua. Tällöin ei voida suoraan ajatella pidemmästä suihkusta nauttivan kulut-tajan hukkaavan energiaa. Toisaalta kuluttaja voi esimerkiksi hampaita harjatessaan juoksuttaa samalla vettä, jolloin tämä voidaan ajatella tuhlaukseksi, koska se ei tuota hampaiden pesun kannalta lisäarvoa.
6 ENERGIANKULUTUKSEN HALLINTA ASU-KASPORTAALIN AVULLA
Tämä tutkimus liittyy laajempaan Cleen Oy:n (Cluster for Energy and Environment) Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat -tutkimusohjelmaan (Smart grids and energy markets). Cleen Oy on ympäristöalan yritysten sekä tutkimuslaitosten vuonna 2008 yh-dessä perustama Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). Cleen Oy:n tehtävä-nä on koota suomalaisista energia- ja ympäristöalan huippuosaamista entistä kilpailuky-kyisemmäksi kokonaisuudeksi. Tähän toimintaan kytkeytyy myös kansainvälisiä yrityk-siä, jotka harjoittavat Suomessa huomattavaa energia- ja ympäristöalan kehitystoimin-taa.
Tutkimusohjelmaan kuuluu kaksi demonstraatiota. Helsingin Kalasatamaan liitty-vässä demonstraatiossa integroidaan paikallisia sekä kiinteistökohtaisia energiaratkaisu-ja energiaratkaisu-ja niiden hallintaan liittyviä toimintoenergiaratkaisu-ja osaksi laajempaa yhteisjärjestelmää. Toinen demonstraatio energiatehokkaasta kaupunkiasumisesta on toteutettu Espoon Mäkkylässä sijaitsevassa As. Oy Espoon Adjutantissa. Kestävän kaupunkiasumisen demonstraatios-sa on etsitty matala- ja nollaenergiaratkaisuja tulevaisuuden kaupunkiasumiseen. Ta-voitteena oli minimoida asuinkerrostalon nettoenergiankulutus erilaisten energiatehok-kuusratkaisujen avulla.
Adjutantissa on toteutettu kestävän kehityksen mukaisia elementtejä monesta eri nä-kökulmasta. Asuinrakennuksen sijainnissa on otettu huomioon palveluiden ja kulkuyh-teyksien läheisyys ja helppous. Osa kiinteistöenergiankulutuksesta katetaan oman hajau-tetun tuotannon – aurinkopaneelien avulla. Rakennuksen eri osat on toteutettu energia-tehokkaasti esimerkiksi lämpöhäviötä on pyritty vähentämään hyvällä tiiviystasolla, ilmanvaihtojärjestelmän on varustettu korkealla vuosihyötysuhteella omaavalla läm-möntalteenottojärjestelmällä sekä ulkovalaistuksen järjestämisessä on käytetty energiaa säästäviä led-valaisimia. Rakennuksen hissi ottaa talteen jarrutuksesta syntyvää energiaa ja palauttaa sen sähköverkkoon. Demonstraation yhteistyökumppanit ovat myös tarjon-neet vuodeksi asukkaiden käyttöön sähköauton, jonka lataamisessa voidaan hyödyntää aurinkosähköä. Asumisen energiatehokkuutta yritetään parantaa energian seuranta- ja hallintapalvelulla, jonka avulla asukkaat pääsevät tutustumaan oman energiankulutuk-sen muodostumiseen.