Tämä monia asioita sisältävä päätös oli seuraavina vuosina ohjeena valtion taholta tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa. Kruunun auttavan käden
8. KRUUNU NVEROT JA SOTILASRASITUS
1 Suostuntaveroista ja muista veroista ks. Turun ja Porin läänin tili- ja tositekirjoja, joista yllämainitut summat on saatu.
2 Tuomiokirja 30.9. 1749.
3 Sama 8.6.1743; Lindeqvist, Pikku vihan aika Suomessa s. 39.
4 Maaherran kirjelmät Ruotsin Valtionarkistossa, Turun ja Porin lääni 1741—44.
(Filmi VA).
5 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa säästyivät tällä kertaa parhaiten. Lindeqvist, m.t. s. 37.
9. KAUPUNGIN ASUKKAAT
1 Porin väkilukua ei voida saada v. 1749 alkavista Tabellilaitoksen väkilukutauluista, koska Pori siinä laskettiin yhteen maaseurakunnan kanssa, niinkuin muissakin kau-pungeissa tapahtui. Jutikkala, Die Bevölkerung Finnlands in den Jahren 1721—49, s. 15—16 (Annales Academiae Scientiarum Fennicae B LV, 4.).
2 Porin kirkonarkisto.
2 a Selinheimo, Käsitteet "porvari” ja "suomalainen porvari” Ruotsin vallan aikana.
SSSV 8(1924) s. 243—258, erityisesti s. 253.
3 Tuomiokirja 4.3., 11.9. ja 6.11.1749.
4 Karl Indebetou, syntynyt Tukholmassa 18.12.1696. Tukholmasta Suomeen muutta-neen kauppiaan Govert Indebetoun ja Helena Brandtin poika. Isoisä Govert Inde-betou vanhempi (1583—1669) oli Filip IV aikaisten levottomuuksien johdosta siirty-nyt Hollannista Ruotsiin. Karl Indebetou kohosi lopulta raatimieheksi ja edusti Poria v:n 1734 valtiopäivillä. Omisti Kellahden säteriratsutilan Ahlaisissa. Naimi-sissa Maria Gottlebenin kanssa s. 5.2.1706, k. 1796. Karl Indebetou kuoli 28.11.1778.
5 Poikkeuksellisesti velottiin v. 1764 Matts Wadenia tavattoman korkeasta veroäyri-luvusta 18V2. Myös muuten tämä luettelo eroaa edellisistä. Wadenin jälkeen seuraa Indebetou 6 veroäyrillä, sitten lisak Backman vanhempi ja nuorempi sekä Fredrik Clouberg 5 veroäyrillä kukin. Porvareista maksoi eniten Lönblad yhteensä 6Vi
vero-äyristä.
6 Tuomiokirja 26. 9.1733.
7 Suomeksi ruotsinkielisessä Porin raastuvanoikeuden pöytäkirjassa 27. 3.1729.
8 Mikko Saarenheimo, Porin kaupungin kaikkia säätyjä loukkaava häväistyskirjoitus vuodelta 1729. Satakunta X s. 44—57.
10. KIRKKO, KOULU JA SIVISTYSELÄMÄ
1 Grönvall: Porin kirkot ja hautausmaat. Satakunta IV, sivu 144.
2 Kirkonkokouksen ptk. 5.9.1729, fol. 10.
3 Kirkonkokouksen ptk. 21.12.1728 ja 12.4.1729, fol. I—4.
4 Kirkonkokouksen ptk. 10.5.1729, fol. 9.
5 Kirkonkokouksen ptk. 11.4.1734,fol. 25.
5 a Prof. Lars Petterssonin toimittajalle ystävällisesti lainaamasta käsikirjoituksesta.
6 Grönvall: Porin kirkot jahautausmaat, Satakunta IV s. 144.
7 Grönvall: mt. s. 146.
8 Kirkonkokouksen ptk. 21.1.1750, fol. 77—78.
9 Kirkonkokouksen ptk. 20.7.1750, fol. 81—83.
10 Kirkonkokouksen ptk. 14.4.1751, fol. 96.
11Kirkonkokouksen ptk. 2.6.1751, fol. 100—101.
12Kirkonkokouksen ptk. 11.8.1752, fol. 108.
13 Kirkonkokouksen ptk. 20.2.1751, fol. 93.
704
Lähdeviitteitä
14 Kirkonkokouksen ptk. 2.6.1751, fol. 100.
15 Kirkonkokouksen ptk. 11.8.1752, fol. 108.
16 Kirkonkokouksen ptk. 30.11.1758, fol. 1 ja 24.6.1760, fol.
sr.
17 Kirkonkokouksen ptk. 2.6. 1751,fol. 98—99.
18 Kirkonkokouksen ptk. 3.3. 1754,fol. 122.
19 Kirkonkokouksen ptk. 1744,fol. 00.
20 Kirkonkokouksen ptk. 1.6.1762, fol. 8.
21 Kirkonkokouksen ptk. 21.12.1749, fol. 00.
22 Kirkonkokouksen ptk. 27.9.1752, fol. 111ja 25.3.1753, fol. 117.
23 Kirkonkokouksen ptk. 15.6.1755,fol. 131.
24 Tuomiokirja 15.6. 1743.
24 a K. O.Vikman, Suomen kansan lukutaidon synty ja kehitys Ruotsin vallan aikana s. 192.
25 Tätä juttua koskevat asiakirjat tavataan enimmäkseen VA:ssa, Kaupunkien vali-tuksissa. jotkakoskevat Poria.
26 Liite Turun konsistorin kirjelmään heinäkuun 14. p:ltä 1736 Ruotsin Valtionarkis-tossa. Eräs myös seurakunnan ulkonaisia oloja koskeva kysymys herätettiin aika-kauden alussa sen johdosta, että kappalainen Gabriel Gottleben, joka "oli menettä-nyt ne tulot, mitkä hänen edeltäjillään oli ollut lohi- ja siikakalastuksesta”, anoi kaupungilta virkatalon tahi vuotuisten vuokrarahojen saamista. Porvaristo asettui tätä anomusta vastaan, "koska kaupunkia ikimuistoisista ajoista ja sen perustami-sesta saakka ei ollut rasitettu papintalon vuokralla ja rakentamisella". Kun maa-herra kuitenkin 12.7.1726 päätti, että kirkkoherra ja kappalainen kumpikin saisi nauttia, edellinen 16 talaria hopearahaa ja jälkimmäinen puolta vähemmin vuotuisia vuokrarahoja, kaupunki vetosi korkeampaan oikeusasteeseen. 7.11.1727 se sai sitten päätöksen, joka sisälsi, että kaupungilta ei vaadittaisi muuta, kuin että se saisi siellä pitää kunnossa ja rakentaa pappilan tai antaa jommallekummalle heistä (kirkko-herralle tai kappalaiselle) vuokraa "tavallisuuden mukaan”. Tämän lisäyksen "taval-lisuuden mukaan” selitti porvaristo edukseen. Mutta Gottleben uudisti v. 1730 pyyntönsä, jonka maistraatti ehdotti, että kappalaiselle toimitettaisiin talo maalta,
"koska maaseurakunta on täällä sangen lukuisa ja kaupunki paljon suurempi kuin, mikä kovasti enentää hänen työtään, tuottaa seurakuntamatkoja ja tiheästi saarnoja sekä Ahlaisten kappelissa että Noormarkun kirkkotuvassa". Tähän esitykseen kanlarikollegio ei kuitenkaan voinut suostua, koska oli kysymys kaupunginkappa-laisesta. Kuninkaallinen Majesteetti päätti lyhyesti 13.11.1730, että asianomaisten oli noudatettava päätöstä 7.11.1727. Jatkettiinko riitaa sen jälkeen ei tiedetä.
27a Kaarlo Jäntere, Koulunkäynti sosiaalisena ilmiönä erityisesti silmällä pitäen Porin triviaalikoulua s. 27.
27 Biörneborgs Tidning, jouluk. 5 p:nä 1883. Kirjoitus: Biörneborgs skolas matrikel I.
28 Leinberg, Handlingar rör. Skolväsendet, 3. kokoelma, s. 282.
29 M.t., 1. kokoelma, s. 56.
30 F. I. Färling. Någragrundrag tili Björneborgs skolas historia, s. 20. • 31 Knut Svanljung. österbottens pedagogier och trivialskolar, s. 103.
32 F. I. Fährling. Några grunddrag tili Björneborgs skolas historia, s. 21.
33 Leinberg, Handlingar rör. Skolväsendet, Imen kokoelma, s. 57 ja61.
34 Bjötneborgs tidning, tammikuun 28. pmä 1882: muuan kirjoitus Porin kouluarkiston vanhimmasta käsikirjoituksesta.
34a Kaarlo Jäntere, Porin triviaalikoulun rehtori Juhana Kraftman realismin uran-uurtajana. Satakunta VIII s. 52—59 ym.
35 Leinberg, Handlingar rör. Skolväsendet, Imen kokoelma, s. 72.
36 Gabriel Fortelius, s. 1700,kuollut 1788, Ulvilan ja Porin kirkkoherra, Porvoon piispa;
ks. enemmän hänestä M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I s. 218.
37 Johan Fortelius. S. 9.8.1701; yliopp. 23.7. 1722. Stipendiaatti 1723—1731. Respondens 15.3.1729 Joh. Haartmanin johdolla, pro gradu Anders Pryssin johdolla. Maisteri 25.6.1729. Savonlinnan triviaalikoulun rehtori 1731. Eloqv. ja poes. (puhetaidon ja
runouden) lehtori Porvoossa 1734. Helsingin kirkkoherra 1741. Viaporin linnan-rakennusvaliokunnan jäsen. Porvoon tuomiorovasti Gabriel-veljen jälkeen v. 1765.
Kuollut 8. 9.1767. Puoliso Anna Hahn.
38 Petrus Fortelius. Yliopp. 20. 1.1726. Stipendiaatti 1731—33. Respondens 20.11.1731 Björklundin johdolla. 1.7.1732 "De primis initiis Biörneburgi” pro gradu J. Haart-manin johdolla, joka kirjan esipuheessa 1.7.1735 ilmoittaa, että vastaaja, joka 45 - Porin historia.
705
Porin
historia
hiljan on kuollut, on ehtinyt maisterinvihkiäisiin julkaista vain neljä ensimmäistä sivua teoksestaan, koska hän on ryhtynyt papin virkaan. Siksi oli Haartman omalla kustannuksellaan painattanut teoksen, joka oli heidän kummankin ahkeruuden hedelmä. Maisteri 4. 7.1732. Turun linnansaarnaaja 10.11.1732. Kuollut 17.5.1735, Pentti Aalto on julkaissut Forteliuksen väitöskirjan suomennoksen Satakunnan Kansa 18.8., 25.8., 8.9. ja 15.9.1946.
39 Johan Gabriel Bergman, s. 28.8. 1732. Vanhemmat: kollega Johan Bergman ja Anna Kekonius. Yliopp. 1751. Lähti v. 1753 Upsalaan opiskelemaan fysiikkaa, mate-matiikkaa, luonnonhistoriaa ja kemiaa. Fil.kand. 1756 Turussa, maisteri 1757.
Avusti tri Haartmania. Hoiti v. 1762 piiri- ja sairaalalääkärin virkaa Turussa.
Asetettiin ehdolle Porin piirilääkärin viran täyttämiseksi. Piirilääkäri Turun piirissä 1766, sairaalalääkäri Turussa 1767. Lääket. tri 1768 Upsalassa; asessori 1775; kuoli naimattomana 4.11.1793. Bergman oli oppinut, terävä-älyinen ja kokenut lääkäri.
11. HUOLTOTOIMI
1 Kirkonkokouksen ptk. 20.2.1751, fol. 94.
2 Kirkonkokouksen ptk. 25.3.1753, fol. 119.
3 Kirkonkokouksen ptk. 20.2.1751, fol. 94, sekä 25.3.1753, fol. 119 ja 25.2.1760, fol. 3.
4 Kirkonkokouksen ptk. 4.9.1737, fol. 26.
5 Kirkonkokouksen ptk. 21.3.1742, fol. 55.
6 Kirkonkokouksen ptk. 3.3.1763, fol. 12—12 r.
7 Kihlin jälkeen oli Erasmus Haberend nimestä päättäen saksalainen mies kau-punginvälskärinä 1737—1744.
8 Tuomiokirja 19. 5.1731.
9 Hjelt,Lääkintätoimen historia, 11, s. 184—185.
10 Mainittu teos, 11, s. 105 ja seur.
11 Sipi Siintola ja Väinö Kaleva, Porin ensimmäisen apteekin historia s. 31—32.
12. UUTTA
AIKAKAUTTA
KOHTI1 Alanen, Aulis J., Pohjanlahden vapaasta purjehduksesta Hist. Ark. 53, s. 7—36; sama, Etelä-Pohjanmaan historia IV, 2 s. 310—315.
IV JAKSO
V.1765 1809
1.
UUSI PURJEHDUSOIKEUS
1 Ruuth, Porin historia s. 243; Lähteenoja, Reposaaren historia s. 72; Alanen, Pohjan-lahden vapaastapurjehduksesta, Hist. Ark. 53 s. 40.
2 Tanskan valtionarkisto, Juutintullien Liste Bog for aar 1766.
3 Nina Ellinger Bang og Knud Korsi, Tabeller over skibsfartog varetransport gennem
Gresund 1661—1783... Is. 108 ja 259, 112 ja 261, 112 ja 262, 114 ja 263.
4 Maistraatin pöytäkirjat 18.10.1777.
5 Samoin. Laiva Porin vaakuna” ostettiin Vaasasta todennäköisesti jo v. 1774.
6 Maistraatin pöytäkirjat 18.10.1777. Uuden laivan arvioitiin tulevan maksamaan 8 333 riksiä 6 killinkiä tai 150 000 kuparitalaria.
7 Maistraatin pöytäkirjat 3. 6.1782.
8 Lähteenoja, Reposaaren historia s. 74.
9 Tanskan
828 v
ja859.valtionarkisto, Sundtoldsräkenskaper 1780 2. bind, fol 714 769’791 v
’820
10 Maistraatin pöytäkirjat 27.12.1785. Vararikoista tänä aikana mainittakoon erityi-sesti kauppahuone Thurmanin.
2.
KAUPPA
1 Maistraatin pöytäkirjat 3. 7.1773.
2 Lehterikaupasta: ks. esim. maistraatin pöytäkirjoja 10.H. 1772, 31.10. ja 7.11 1778 9.10.1786, niin ikään päätöstä 9. 6.1789.
706
Lähdeviitteitä
3 Kaila, Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvuilla s. 197; Lähteenoja, Reposaaren histo-ria s. 69; Ruuth, Porin histohisto-ria s. 249—250.
4 Tervakaupasta ks. esim. maistraatin pöytäkirjoja 22.4. sekä 20.5.1778, 27.2.1797.
V. 1797 sopivat kauppiaat keskenään, etteivät he maksaisi 10 riksin sakon uhalla tervatynnyristä enempää kuin 1 riksin 40 killinkiä, minkä sopimuksen kuitenkin kauppias Ascholin rikkoi ylitarjouksella. Samaista kauppiasta syytettiin myös siitä, että hän osti tervan jotulliportilla, antamatta sen tulla torille.
5 Karjakaupasta tulee ks. v:n 1774 maistraatin pöytäkirjoja.
6 Tukholma, Generaltullstyrelsens arkiv, Björneborgs landstullkammare, Personella berättelser och anmärkningspunkter v. 1783 § 1.
7 Tukholma, Generaltullstyrelsens arkiv, Stora Sjötullen, Björneborgs sjötullkammare, Personella berättelser och anmärkningspunkter v. 1789, fol. 221v
—222 v
§ 1.8 Mainittu lähde v. 1794 § 3. V. 1781 tuotiin Tukholmasta kaupunkiin, sen omat laivat kun eivät mainittuna vuonna ensinkään kotiutuneet ulkomaiden kauppapaikoilta, 1 567 tynnyriä suolaa, jonka ohessa kauppiailla oli vanhastaan varastossa 129 tynnyriä.
V. 1800 tuotiin vähän yli 2 000 tynnyriä, ja vanha varasto oli 300 tynnyriä. V. 1803 olivat asiaa koskevat luvut 1 675 ja 600, 1804 1 500 ja 1 030. Vuonna 1807 teki koko suolavarasto 2 012 tynnyriä 24 14 kappaa, siihen luettuna vakinainen suolavarasto.
Ne paikat, joista suolaa ensi sijassa tuotiin, olivat St. tlbes, Alicante, Trapani, Torre-vieja sekä Cagliari. Suolantuonnista ks. maistraatin pöytäkirjoja 17.8. 1772, 29.9.
1774, 16.12.1779, 26.3.1782, 3.3.1783, 4.4.1787 ynnä useissa muissa paikoin, samoin maistraatin tiedonantoja maaherralle (Porin raastuvanarkistossa) vuodesta 1800 vuo-teen 1807.
9 Maistraatin pöytäkirjat 4.1.1799, 3.1.1803 sekä 8.1.1808. Porvaristo vastusti myös v. 1794 asessori Bäckmanin anomusta saada oikeus siirtää Marieforsin rautatehdas Länsi-Göötanmaalla Solnaan (Fredriksberg). Se vastusti tätä pyyntöä sekä sen täh-den, että Kauttua valmisti parempaa rautaa että pääasiallisesti, koska pelättiin teh-taan,kaupalle vahingoksi, hävittävän metsiä.
10 Tukholma, Generaltullstyrelsens arkiv, Björneborgs landstullkammare, Personella berättelser och anmärkningspunkter v. 1785 § 1. Koska Kauttuan saapuva rauta-malmi kulki Rauman kautta, täytyy tullinhoitajan mainitseman malmin mennä Lei-neperiin.
11 Viljakaupasta ks. maistraatin pöytäkirjoja 7.5., 6.6. sekä 20.6. 1781, sekä maa-herran kirjettä, 14.2.1799 maaherrankirjelmäin joukossa Ruotsin Valtionarkistossa.
12 Yllä mainitut tiedot on saatu maaherra Willebrandin läänin tilaa koskevasta ker-tomuksesta 20.8.1792, liite Lit. F., Ruots. Valtionarkistossa.
13 Alanen, Pohjanlahden vapaasta purjehduksesta 1766—1808, Hist. Ark. 53, us. paikk.
14 Mahdollisesti oli olemassa puheenaolevaan aikaan kaksi näin nimitettyä laivaa, koska lästimäärä ilmoitetaan erisuuruiseksi: 100 tai 74 lästiksi.
15 Generaltullstyrelsens arkiv, Stora sjötullen, Björneborgs sjötullkammare, Personella berättelser och anmärkningspunkter v. 1801, § 1.
16Lähteenoja,Reposaaren historia s. 77 ja 82.
17 Tanskan valtionarkisto, Sundtoldsräkenskaper, toldbog 1782 bind 2 fol. 279, 288v, 296, 313, 338v, 342v, 346, 356
v
(uusi foliointi), 354v, 376.18 Tanskan valtionarkisto, Sundtoldsräkenskaper, oresunds Told Bog 1803 bind 2 fol.
332v, 371, 372v, 414v, 426, 447, sekä uusi nide Anhang til Gresundstoldbog 1804 Nro 2 fol. 70, 73.
19 Tukholma, Generaltullstyrelsens arkiv, Stora sjötullen, Björneborgs sjötullkammare, Personella berättelser och anmärkningspunkter 1766 § 1 fol. 211.
20 Sama v. 1767 § 1; Lähteenoja, Reposaaren historia s. 72—73, missä viljantuonti Wis-marista jää kuitenkin mainitsematta.
21 Lyypekin kaupunginarkisto, Liibeckische Anzeigen-nimisen lehden laivaliikennetieto-jen mukaan mainituilta vuosilta.
22 Lyypekin kaupunginarkisto, saapuvien sekä lähtevien tuulaakitilit v. 1800.
23 Hampurin valtionarkisto, Specification aller im Jahr 1788—1801 in Hamburg angelang-ten See-Schiffen nebst deren Ladungen, (vuosittainen käsinkirjoitettu tilasto Hampu-riin saapuneista laivoista, nide kultakin vuodelta) Cl VIII Nro I, nro 112—125. Vuo-silta 1799—1809 on lisäksi olemassa Verzeichnis der von der See hier gekommenen Schieffer, nide kultakin vuodelta. Siinä ovat saapuneiden laivojen laivurit aakkos-järjestyksessä, mutta kirjaimen sisällä kuukausittain järjestettyinä.
24 Lähteenoja, Reposaaren historia s. 71—85 ym.
707
Porin
historia
25 Tukholma, Generaltullstyrelsens arkiv, Stora sjötullen, Björneborgs sjötullkammare, Personella berättelser och anmärkningspunkter v. 1803§ 1.
Kulkureittien ruoppaus
10 Kunink. kirjeet v:lta 1773—1780 VArssa. Tuomiokirja 21.4.1773. Anomustaan kau-punki perusteli sillä, että ylempänä toimeenpantu virranperkaus oli kasannut hiek-kaa kaupungin alapuolisiin väyliin tavallista suuremmassa määrin. Kaupunki piti sen vuoksi kohtuullisena, että jokin osa koskenperkaukseen määrättyjä varoja ja kruunun miehistöä käytettäisiin samanlaiseen väylänperkaukseen kaupungin alapuo-lellakin, etenkin kun kaupunki omilla varoillaan ei siihen pystyisi. Tämän johdosta kuningas päätti 3.3.1773 ”että koska Niskakosken perkaamisella avautuu kautta-kulku Porin yläpuolella olevista paikoista, joten maakunnan asukkaat helposti voivat kuljettaa tavaransa mainittuun kaupunkiin ja kaupungille kaupan laajenemisen ja enenemisen johdostakarttuu enemmän etua ja hyötyä kuin kustannuksia, joitavaatii hiekan poistaminen laivaväylästä kaupungin alapuolella, niin tulee kaupungin itsensä kustantaa satamansa perkaaminen”.
11 Maistraatin pöytäkirjat 28. 6.1777.
12 Maistraatin pöytäkirjat 29.8. 1781.
13 Maistraatin pöytäkirjat 20. 9.1701.
14 Lana-väylän ruoppaamisesta ks. Turun ja Porin läänin maaherran kirjelmiä 1795.
Lana-väylän ohessa käytettiin myös Kokemäensaaren-väylää edelleen pienempien alusten purjehdusväylänä. Tammik. 1798 sakotettiin muutamia, "jotka olivat pitäneet mertoja Porin kaupungin joen ns. Sisemmässä väylässä koska kalanpyydyksiä käytettäessä purjehdusreitissä joki madaltuu ja koska Kokemäensaaren-väylä vielä on käytännössä kulkuväylänä vähemmän syväkulkuisille aluksille”. V. 1796 mää-rättiin kauppias Ascholin ja porvarit Kölling ja Selin katsastusmiehiksi ruoppaus-työssä.
15 Maistraatin pöytäkirjat 25.9. ja 28.11.1774. Päivätyöt koetettiin saada tasapuoli-siksi sillä tavoin, että 40:stä 20reen penninkiin taksoitetut tekivät 3 juhta- ja mies-päivätyötä, 20:sta B:aan penninkiin taksoitetut 2 päivätyötä, ja ne, joilla oli sitäkin alhaisempi veroäyri, ainoastaan yhden päivätyön.
16 Laitureista Reposaaren luona ks. maistraatin pöytäkirjoja 25.9. ja 28.11.1774, 4.4. ja 16.11.1775, 28.9.1776, 15.10. ja 31.10.1792 sekä Kaupunkien valituksia Pori, VArssa.
Laiturien korjauksia mainitaan 1796, 1805 ja 1807. Vrt. Lähteenoja, Reposaaren historia s. 58—69.
17 Maistraatin pöytäkirjat 13.5.1780. Nämä maksut näkyvätkin kannetun, vaikka niitä ei liene vahvistanut Kunink. Majesteetin käskynhaltija, jolta, sanotaan 1805, sitä oli usein kysytty. Tuulaakista ks. maistraatin pöytäkirjoja 20.12.1786. Sen määrä teki v. 1784 noin 21 jav. 1785 noin 17 riksiä.
18 V. 1780 määrättiin satamavoudiksi porvari Johan Lönnblad, mutta pari vuotta myö-hemmin nimitettiin siihen toimeenkalastaja Sundholm.
19 Maistraatin pöytäkirjat 13. 5.1780.
20 Kauppakollegion aie oli näet supistaa merimieshuoneiden luku vain 3reen koko valtakunnassa, nimittäin Tukholman, Gööteporin ja Turun kaupunkeihin. Tähän
vii-meksi mainittuun yhtyisivät kaikki suomalaiset kaupungit. Ks. muuten maistraatin pöytäkirjoja 7.4. ja 5. 8.1777.
20 a Tukholma, Generaltullstyrelsens arkiv, Stora sjötullen, Björneborgs sjötullkammare, Personella berättelser m.m. 1766, fol. 213—214: Pehr Lohning Porista 30.9.1766 Tulli-hallituksen ylijohtajalle.
20 b Sama sarja v. 1789§ 6.
21 Maistraatin pöytäkirjat 7. 8.1775. Väinö Wallin, Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana, Fennia 8 n:o 2s.55.
22 Vielä Porthan kirjoittaa, ettei Porista Kristiinankaupunkiin ole kunnollista tietä.
Kulkeakseen 8 tai 10 peninkulman matkan, täytyy tehdä 30 peninkulman mutka.
Rantaa pitkin kävi kyllä kivinen, ahdas ja kehno postitie, jota ainoastaan vaivoin voitiin ratsain kulkea, mutta kun hevosella matkaaja oli siellä henkensä kaupalla eikä tietä, huolimatta useasta siihen suuntaan tehdystä yrityksestä, ollut saatu parem-paan kuntoon, oli sen vuoksi uuden kulkukelpoisen maantien puute Porista Pohjan-maalle mitäkipein.
708
Lähdeviitteitä
23 £ol!U
l
k °ch oeconomisk afhandling om medel tili finska stapelstädernas uppkomst:P. A. Gaddin johdolla julk. C. G. Holmberg 1766.
24 Maistraatin pöytäkirjat 7.1.1797.
25 Maistraatin pöytäkirjat 7.11.1797. Kun porvaristo samana vuonna vieläkin teki anomuksen saadakseen kolmannet markkinat, jotka olisi pidettäväkaupungissa loka-kuun puolivälissä, ei tähän pyyntöön suostuttu.
26 Ahvenanmaalaisista ja maalaiskaupasta ks.: Kunink. kirjeitä Turun maaherralle
YY'-
17.6„6~7?VA:ssa (esim. n:o 41), Maistraatin pöytäkirjoja 28.9. ja 17.10.1776, 18. 3 ja26.7.1797, Kaupunkien valituksia, Pori v. 1796 VA:ssa. - V. 1769 oli maaherra Wallen jo antanut julistuksen Ahvenanmaan talonpoikien kauppaa vastaan, mutta kun ei siitä ollut mitään tulosta, oli kaupunki v. 1778 anonut kiellon uudistamista, minkä lisäksi kauppiaat sopivat, etteivät vuokraisi maalaisten aluksia tavaroittensa kuljettamista varten 100 hopeatalarin sakon uhalla ”ja se. joka toisen kerran tästä saadaan kiinni, menettäköön porvanoikeutensa”. Gävlen valtiopäivillä oli kaupunki uudestaan
esit-tanyt valituksensa.
27 Kaupunkien valitukset, Pori 1796,VArssa.
28 Maistraatin pöytäkirjat 26.7.1797. Maalaispurjehduksesta v. 1800 ks. Jutikkala,
;oU
r
e" tar
POlkaiSPUrJBhtljat •ia heidän aluksensa Ruotsin-ajan lopussa, Hist. Aik.iyöu s. o5—94.
29 Maistraatin pöytäkirjat 29. 9.1775.
30 Maistraatin pöytäkirjat 6. 7.1804.lingiksi vuosittain, kaikki menot poistettuina.Tämä keskimäärä laskettiin 232 riksiksi 29 kil-31 Vuoden 1801 palon jälkeen jalähinnä seuraavien vuosien kehnojen liikesuhteiden
joh-dosta aleni kuitenkin kauppaa tekevien luku hiukan, niin että se 1809 ilmoitetaan 21:ksi.
3.
TEOLLISUUS
1 Mallioikeuden kertomukset tältä ajalta sisältyvät enimmäkseen Porin raastuvan-arkistossa säilytettäviin maistraatin pöytäkirjoihin. Toiset tavataan Ruotsin Valtion-arkistossa.
2 Annala, Suomen varhaiskapitalistinen teollisuus Ruotsin vallan aikana s. 365.
3 Annala, m. t. s. 366.
4 Annala, m. t. s. 280.
5 Annala,m. t. s. 260.
6 Tuorsniemen lasitehtaasta on esitys Annala, Suomen lasiteollisuus I s. 64—72
4. KÄSITYÖ JA
SIIHEN VERRATTAVAT
ELINKEINOT
1 V. 1805 maistraatti pyysi myös ammattikirjaa lasimestareille, joiden lukumäärä
sil-oin näyttää olleen 4. Mutta kun 2 heistä ennätti kuolla, ennen kuin asia oli kauppa-kollegiossa päätetty, peruutettiin hakemus.
2 V. 1769 oli raumalainen puuseppä Petter Hammarström julistettu Porissa mestariksi,
ja v. 1775 maistraatti pyysi Porin suutariammattikunnanpuolestaRauman maistraat-tiajannesmaksunsaperimään kahdelta siellä oleskelevalta mestarilta heidänvuosilta 1772 ja 1773. 6 talaria kuparirahaa kummaltakin vuodelta.suorittamattomat nel-3 Luetteloita käsityöläisistä on vielä tallella ainakin vuosilta 1774, 1778 ja 1798 niin kuin
myös viisivuotistauluv:lta 1805.
4 Leipuieita jateurastajia oli kumpaakin lajia 3 aikakauden lopulla.
5Ala-Satakunnan tuomiokirja, Ulvilan käräjät 8 2 1770
6 rajoitustaMaistraatinkummankinpöytäkirjat 24.11,1794.riitapuolen työalojen- Yllä kosketellussavälillä, mutta vaikeampi on käsittäätapauksessa voi ajatella millä perusteella kultaseppä Kihlbom v. 1794 valitti kärsivänsä sortoa ammatissaan
aupungin toisen kulta- ja hopeatyöntekijän Wendischaun puolelta. Tämä oli ruven-nut,joidensanotaan valituskirjoituksessa, valmistamaan sellaisia kulta- ja hopeateoksia
valmistelu oikeastaan kuului Kihlbomille. Kun nyt molemmat olivat
kulta-sepana.mm3.tm mestareita, näyttää olleen vaikeata päättää toisen tai toisen oikeuk-mäksi
J t6n maistraattl llenee osunut oikeaan julistaessaan Wendischaun syyttö--7 Maistraatin pöytäkirjat 11. 3.1776.
709
Porin
historia8V. 1774 oli määrä maksaa myyntiveroa 5Vs hopeaäyriä tynnyriltä, kuten v;n 1756 myyntiverojärjestys määräsi. V. 1776 muutettiin myyntiveroasetus sellaiseksi, että kapakoitsijan tulisi maksaa jokaisesta juomanpanoon käytetystä tynnyristä 17%
äyriä. V. 1777 ilmoitti tullimies Tordelin pano- ja kapakoimisveron lähinnä edellisinä vuosina nousseen noin 43 hopeatalariin, leipomaveron 20 talariin, teurastusveron 7 talariin ja kalastusveron 12 äyriin mainittua rahalajia. Kun Tordelin v. 1777 oli laiminlyönyt myyntiveromääräyksen voimaanpanemisen, mikä olisi melko lailla kohot-tanut juomanpanoveron tulosta, hän sai siitä hyvästä ottaa vastaan ankaria moitteita.
9 Paroni Hastfer oli ottanut huolekseen polttimon rakentamisen; tähän laitokseen oli kuuluva 8 kpl 360 kannun vetoista rankkipannua sekä 4 kpl 150 kannun selvitys-kattilaa.
10 Maistraatin pöytäkirja 18.10.1777.
11 Maistraatin pöytäkirja 25. 9.1777.
12Maistraatin pöytäkirja 8. 8.1787.
13 Riksarkivet, Sammansatta kollegier voi. 160 b, Kamarikollegio ja valtiokonttori Ku ninkaalliselle Majesteetille 1. 3.1803.
5.
MAATALOUSELINKEINOT
1 Myös Koiviston omistajan kanssa porvaristo tahtoi 1770-luvulla aloittaa rajariidan, joka ei kuitenkaan koskenut kaupungin omaa maata, vaan kaupungin vuokraamia kuninkaanhakoja. Mutta tämän riidan ehkäisi, porvariston suureksi tyytymättömyy-deksi, maistraatti, joka piti vuoden 1728 rajatuomiota täsmällisenä ja selvänä, niin ettei tämä antanut syytä erilaisiin tulkintoihin.
2 Maistraatin pöytäkirja 20.11.1782.
3 Maistraatin pöytäkirja 25.8. 1783.
4 Maistraatti yritteli tosin toisinaan puolustaa kaupungin oikeutta. Niinpä esim. v.
1772 se kehoitti Merikarvian kirkkoherraa Strandbergiä ja Vaasan apulaisopettajaa Strandbergiä, jotka omistivat muutamia perimiään peltoja, pakkohuutokaupan uhalla myymään ne jollekin kaupunkilaiselle, "koska ei kellään muulla kuin porvaristolla ole oikeutta viljellä jakäyttääkaupunginmaata.”
5 Mahdollisesti oli kuitenkin tähän laskettu myös Kuninkaanhaan peltojen pinta-ala, koska koko peltoalan v. 1816 sanotaan, "aikaisempien vuosien mittauksen mukaan", olevan ainoastaan 272 tynnyrinalaa, lukuun ottamatta myöhempien aikojen laajen-nuksia, joita ei vielä ollut mitattu. V. 1768 sanotaan Kuninkaanhaan maalla olevan asuttuja peltoja hiukan 40:ttä tynnyrinalaa; tämän vuosisadan alussa taas ilmoitet-tiin siellä olevat peltoalat 55 tynnyrinalaksi. Kun tämä vedetään pois edellä maini-tuista luvuista, olisi kaupungin oma peltoalue siis ollut noin 285 tynnyrinalaa. Noin 20 tynnyrinalaa oli kaupungin palon jälkeen osaksi jäänyt autioksi osaksi otettu kaupungin alueeseen, niin että uudessa mittauksessa jäi jäljelle 272.
6 Tämä kertomus on Ruotsin Valtionarkistossa kaupunkien peltomaata koskevien maaherrankirjelmien joukossa.
7 Turun maaherran kiertokirjeen mukaan 17.5. 1750 (säilytettynä Uudenkaupungin
maistraatinarkistossa) lähetettiin samana päivänä maaherran virastosta pikalähetti, joka toi siemenperunoita Uuteenkaupunkiin, Raumalle ja Poriin, tynnyrin kuhunkin kaupunkiin. Björneborgs Tidn. 5. 3.1892.
8 Maistraatin pöytäkirja 11.6.1773 ja 11.5.1774 sekä myös vuoden 1792 valtiopäivä-kertomus.
9 V. 1778 saatiin ainoastaan 103jav. 1800 ainoastaan 50 leiv. tupakan lehtiä.
10 Jo 1775 oli koetettu viljellä hamppua suuressa määrin, mutta se ei ollut onnistunut.
Maistraatinpöytäkirja 25.8. 1783.
11Kaupunkien asiakirjat (Pori), VA. Toimittajalla on ollut apua Juhani Saaren-heimon Lattomerenkuivatusta koskevasta esitelmästä 6. 3.1956.
12 Sen ohessa korotettiin karjalaidunmaksua, joka ennen oli ollut 6 runstykkiä hevo-selta, härältä, lehmältä, vasikalta ja sialta, sekä 3 runstykkiä lampaalta, v. 1779 siten, että porvarien tuli maksaa kaksinkertainen määrä, mutta kaikkien muiden kaupun-kilaisten 4 killinkiä hevoselta, 2 killinkiä härältä, mullikalta, lehmältä, vasikalta ja sialta sekä 1 killinki lampaalta.
13 Maistraatin pöytäkirja 20.5.1776. Mitä vihdoin tulee kalastukseen lahdessa, oli uusia asetuksia annettu 14.11.1776 ja 24.1.1771, ja niissä olevien määräysten johdosta porvarit v. 1773 muiden kalastuspaikkojen omistajien kanssa tekivät sopimuksen 710
Lähdeviitteitä
kalastaa sellaisella tavalla, että kalanpoikia ei vahingoitettaisi. Kuitenkin naapurit saattoivat yhä edelleen haittaa porvaristolle tämän kalastaessa kaislalahdissaan ja rannoillaan,etenkin vähäraumalaiset,jotkaUlasourin luona omavaltaisesti kalastelivat porvariston vesillä, sekä suosmereläiset, jotka väittivät erään Juhana III: n v. 1576 antaman kirjeen mukaan olevansa oikeutettuja kalastamaan itse kaupungin ran-nassa. Vähä-Rauman kanssa syntyneessä kalavesiriidassa kihlakunnanoikeus jo
v. 1755 oli antanut päätöksen, jonka mukaan porvaristolla oli oikeus kalastaa Ula-sourin rannassa, sikäli kuin he omistivat maata, kuitenkaan ei katiskoilla, vaan ainoastaan rysillä, ettei kalan nousu Rauman jokeen estyisi. Ja hovioikeus näyttää v. 1785 vahvistaneen suosmereläisten oikeuden, koskapa raatimies Mentzer sai toi-mekseen kaupungin puolesta jatkaa tätä riitaa ja koettaa estää heitä heidän uska-liaista yrityksistäänkalastella kaupungin kalavedessä.
14 Melander, m. t. s. 234.
6.
KAUPUNGIN ULKOMUOTO
1 Maistraatin pöytäkirja 15.2.ja 21. 2.1797.
2 Urkuihin kuului 8 äänikertaa: 396 soivaa ja 31 mykkää torvea. Uusien urkujen maksamiseen tarvittavat varat 4 000 kuparitalaria oli saatu kokoon keräyslistoilla, ja Lindistä, joka oli muuttanut kaupunkiin, tuli ensimmäinen palkattu urkuri.
3 Maistraatin pöytäkirja 10. 6.1774. 8.11.1794 maaherra oli määrännyt yleisen kiveyk-sen ennen vuoden 1796 loppua. Porvarit selittivät kuitenkin 2.3.1796, että sellainen kiveys nyt oli mahdoton, koska kaikki työväki oli veistämöllä laivatöissä. Kun Ku-ninkaankatu kivettiin (1774), päätettiin samalla, ”että jos joitakin katuja välttä-mättä tässä kaupungissa kivetään, maksaa kaupunginrahasto puolen palkkaa, toisen puolen talonomistajat”.
4 Maistraatin pöytäkirja 15. 4.1775.
5 Maistraatin pöytäkirja 8.12.1781.
6 Kaupungin kolme tullihuonetta oli uudestaan katettu v. 1783.
7 Aittaluodon silta näyttää rakennetun v. 1781. Se oli silloin 123 kyynärää pitkä.
■8 Talot olivat myös varustetut porttien päälle kiinnitetyillä numerotauluilla. (Maistraa-tin pöytäkirja 4.3.1782).
9 Maistraatin pöytäkirja 30.11.1778.
7.
KAUPUNGIN
HALLINTO1 Sacklenista tuli v. 1783 kauppaneuvos etupäässä maatalouden edistämiseksi saavutta-mistaan ansioista. Hän kuoli 19. 5.1795.
2 Kaupunkien valitukset. Pori, 1785VA;ssa.
3 Vuoden 1791 pormestarin vaalia koskevat maaherrankirjelmät, Ruotsin Valtion-arkistossa.
4 Vuoden 1791 pormestarin vaalia koskevat maaherrankirjelmät Ruotsin Valtionarkis-tossa.
5 Maistraatin pöytäkirja 8. 2.1773.
6 Toisen tiedon mukaan oli vuoden 1720 päätös päivätty 8.7. ja vuoden 1758 kuninkaal-linen määräys 9.1.
7 Maistraatin pöytäkirja 8. 2.1773.
8 Aksiisioikeuden puheenjohtajina mainitaan Joh. Sourander 1769—72, Lars Backien 1773, raatimies Gerhard Brander 1774—76, tullimies Tordelin 1777, tullimies Matts
8 Aksiisioikeuden puheenjohtajina mainitaan Joh. Sourander 1769—72, Lars Backien 1773, raatimies Gerhard Brander 1774—76, tullimies Tordelin 1777, tullimies Matts