3 IKÄÄNTYNEIDEN MIELEN HYVINVOINTI
3.2 Kotona asuvien ikääntyneiden mielen hyvinvointi ja siihen yhteydessä olevat tekijät 22
Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen perusteella muodostettu viitekehys sisälsi viisi osa-aluetta, jotka ovat yhteydessä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin. Osa-alueet olivat demografiset ja so-sioekonomiset tekijät, sosiaaliset tekijät, henkilökohtaiset tekijät, fyysiset tekijät ja ympäristöteki-jät.
3.2.1 Demografiset ja sosioekonomiset tekijät
Useiden tutkimusten mukaan monilla demografisilla ja sosioekonomisilla tekijöillä on yhteys ikääntyneiden mielen hyvinvointiin. Korkea ikä on yhdistetty korkeampaan mielen hyvinvointiin (Barrech ym., 2016; Curl & Mason, 2019; Haesebaert ym., 2020; McAneney ym., 2015), mutta tut-kimustuloksissa on jonkin verran vaihtelua (Hitchcott ym., 2017). Ikään liittyvällä syrjinnällä on yhteys matalampaan mielen hyvinvointiin (Lyons ym., 2018). Tutkimustulokset sukupuolten vä-lisistä eroista mielen hyvinvoinnissa ovat ristiriitaisia. (Barrech ym., 2016; Curl & Mason, 2019).
Korkea koulutuksen taso (Alcañiz ym., 2020; Barrech ym., 2016; Curl & Mason, 2019) ja hyvä taloudellinen tilanne (Alcañiz ym., 2020; Curl & Mason, 2019; Lukaschek ym., 2017) ovat yhtey-dessä ikääntyneiden korkeampaan mielen hyvinvointiin. Lisäksi aiemmin elämässä koettu työ-elämän turvattomuus vaikutti mielen hyvinvointiin laskevasti vielä noin 20 vuotta myöhemmin (Barrech ym., 2016). Yksinasumisella on useassa tutkimuksessa huomattu olevan yhteys hei-kompaan mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym., 2020; Curl & Mason, 2019; Lukaschek ym., 2017;
McAneney ym., 2015), kun taas kumppanin kanssa asuvilla on keskimäärin korkeampi mielen hy-vinvointi (Alcañiz ym., 2020; McAneney ym., 2015).
Taulukko 3. Mielen hyvinvointiin yhteydessä olevat sosioekonomiset ja demografiset tekijät
Luokka Tutkimukset*
Korkea ikä Barrech ym., 2016
Curl & Mason, 2019 Haesebaert ym., 2020
McAneney ym., 2015 Hitchcott ym., 2017
Ikään liittyvä syrjintä Lyons ym.,2018
Sukupuoli Barrech ym., 2016
Curl & Mason, 2019
Korkea koulutuksen taso Alcañiz ym., 2020
Barrech ym., 2016 Curl & Mason, 2019 Hyvä taloudellinen tilanne Alcañiz ym., 2020
Curl & Mason, 2019 Lukaschek ym., 2017 Aiemmin koettu työelämän turvattomuus Barrech ym., 2016
Yksinasuminen Alcañiz ym., 2020
Curl & Mason, 2019 Inuma ym. 2017 Lukaschek ym., 2017 McAneney ym., 2015
*Kaikki taulukon tutkimukset ovat kvantitatiivisia
3.2.2 Sosiaaliset tekijät
Ikääntyneet kokevat sosiaalisten tekijöiden vaikuttavan mielen hyvinvointiin (Nordmyr ym., 2020) ja suurempi saadun sosiaalisen tuen määrä on yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym., 2020; Jones ym. 2015). Sosiaalinen kanssakäyminen perheen ja läheisten kanssa voidaan kokea mielen hyvinvointia edistäväksi tekijäksi (Curl & Mason, 2019). Ikääntyneet koke-vat, että yhteisöön kuulumisen (Hui Gan ym., 2020; Nordmyr ym. 2020) ja yhteyden tunteet (Nordmyr ym., 2020; Pera ym., 2020) liittyvät vahvasti sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tukevat iäkkäiden mielen hyvinvointia. Yhteisö voi olla virtuaalinen tai fyysinen. (Hui Gan ym., 2020). Yh-teyden tunteen koetaan liittyvän muun muassa perheen kanssa vietettyyn aikaan, puheluihin sekä kuvien jakamiseen sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa voidaan muodostaa
uusia suhteita, mutta tarvittaessa myös rikkoa niitä. (Pera ym., 2020) Ikääntyvät kokevat, että harrastukset mahdollistavat sosiaalisten yhteyksien ylläpitämisen (Hui Gan ym., 2020; Pera ym., 2020) ja vanhojen yhteyksien löytämisen uudelleen. He kokevat, että lemmikin omistaminen mahdollistaa ystävyyssuhteiden vahvistamisen sekä helpottaa uusien ystävien löytämistä. Lem-mikki voi mahdollistaa myös mielekkään yhteydenpidon sukulaisiin ja ystäviin esimerkiksi käyttä-mällä koiraa yhdessä lenkillä tai lähettäkäyttä-mällä heille kuvia lemmikistä. Lisäksi lemmikin omistajat kokevat, että heidät kutsutaan helpommin juhliin ja muihin yhteisiin ajanviettoihin. (Hui Gan ym., 2020)
Korkea ikä tuo haasteita ihmissuhteiden säilyttämiseen (Nordmyr ym., 2020; Pera ym., 2020). Ikääntyneet kokevat, että ihmissuhteiden määrä laskee huomattavasti iän myötä, kun lä-heisiä ihmisiä, perheenjäseniä ja kumppaneita kuolee (Nordmyr ym., 2020). Läheisten ihmissuh-teiden päättyminen on yhteydessä matalampaan mielen hyvinvointiin (Cleland ym. 2016). Sosi-aalinen media koetaan korvaavaksi yhteydenpidoksi niiden läheisten kanssa, joihin ei muutoin saa yhteyttä. Vaikka sosiaalinen media mahdollistaa yhteydenpidon, ei sen koeta täyttävän täy-sin yhteyden tarvetta muihin ihmisiin. (Pera ym., 2020) Yktäy-sinäisyys koetaan uhkaksi mielen hyvinvoinnille, mutta myös oma vastuu yksinäisyyden ehkäisyssä tunnistetaan (Nordmyr ym., 2020). Kotona olevan lemmikin koetaan vähentävän yksinäisyyttä ja tunnetta kodin tyhjyydestä (Hui Gan ym., 2020). Toisaalta osa ikääntyvistä kokee, ettei tarvitse yhtä paljon sosiaalisia kontak-teja mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen kuin ennen (Nordmyr ym., 2020).
Taulukko 4. Mielen hyvinvointiin yhteydessä olevat sosiaaliset tekijät
Luokka Tutkimukset
Sosiaalinen tuki Alcañiz ym., 2020*
Jones ym. 2015*
Sosiaalinen kanssakäyminen Curl & Mason, 2019*
Yhteisöön kuulumisen tunne Hui Gan ym., 2020 Nordmyr ym. 2020
Yhteyden tunne Nordmyr ym., 2020
Pera ym., 2020
Harrastukset ja lemmikit sosiaalisten suhtei-den mahdollistajina
Hui Gan ym., 2020 Pera ym., 2020 Iän tuomat haasteet sosiaalisten suhteiden
yl-läpitoon
Cleland ym. 2016*
Nordmyr ym., 2020 Pera ym., 2020 Yksinäisyys uhkana mielen hyvinvoinnille Nordmyr ym., 2020
* Tähdellä merkityt tutkimukset ovat kvantitatiivisia, muut tutkimukset ovat kvalitatiivisia
3.2.3 Henkilökohtaiset tekijät
Positiiviset tunteet ja elämästä nauttiminen ovat yhteydessä ikääntyneiden mielen hyvin-vointiin (Hui Gan ym., 2020; McAneney ym., 2015). Lemmikinomistajat kertovat, että lemmikin silittäminen tuo mielihyvää. Lemmikinomistajat kokivat, että vastavuoroinen välittäminen pa-ransi heidän mielialaansa. (Hui Gan ym., 2020). Nautintoa tuovia asioita lisäksi ovat muun mu-assa kaunis sää, luonto ja inspiroivat äänet (McAneney ym., 2015). Ikääntyneet ajattelevat, että positiivisella asenteella ja näkökulmalla on suuri merkitys mielen hyvinvoinnille (Nordmyr ym., 2020; Pera ym., 2020). Oikea asennoituminen auttaa pysymään positiivisena sekä hallitse-maan haasteita ja elämässä tapahtuvia muutoksia (Nordmyr ym., 2020). Ikääntyneet kokevat, että myös itsensä hyväksyminen liittyy mielen hyvinvointiin. Tämä näkyy esimerkiksi kuvissa oman identiteetin esille tuomisessa ja oman iän hyväksymisessä. Toisaalta itsensä näkeminen kuvissa koetaan vaikeaksi iän tuomien muutosten vuoksi, koska sisäinen kokemus iästä ei ole yhdenmukainen ulkoisen olemuksen kanssa. (Pera ym., 2020)
Ikääntyneiden on tärkeää tuntea itsensä tarpeelliseksi (Hui Gan ym., 2020; Pera ym., 2020).
Esimerkiksi lemmikin omistaminen vaati rutiineja sitoutumista ja tarpeellisuuden tunne lisää mielen hyvinvointia (Hui Gan ym., 2020). Ikääntyneet kokevat myös velvollisuutta yhteiskunnalle ja haluavat antaa osansa sille (Pera ym., 2020). Itsensä haastaminen ja henkilökohtainen kasvu koetaan myös tärkeäksi mielen hyvinvointia edistäväksi tekijäksi (Hui Gan ym., 2020, Nordmyr ym. 2020; Pera ym., 2020). Haasteiden koetaan lisäävän itsevarmuutta (Pera ym., 2020) sekä ymmärrystä siitä, mikä on todella tärkeää (Nordmyr ym., 2020). Toisaalta haasteet lisäävät
ymmärrystä omista rajoituksista (Nordmyr ym., 2020). Hyviä haasteita ovat muun muassa sosi-aalisen median käytön opetteleminen (Pera ym., 2020) sekä lemmikin hoitoon liittyvät haasteet (Hui Gan ym., 2020). Kuvien jakaminen sosiaaliseen mediaan henkilökohtaisesti haastavana ai-kana voidaan kokea myös henkilökohtaisena kasvuna (Pera ym., 2020).
Ikääntyneet kokevat harrastusten ja aktiviteettien lisäävän mielen hyvinvointia (Hui Gan ym. , 2020; Nordmyr ym., 2020). Harrastukset lisäävät sosiaalista kanssakäymistä (Hui Gan ym. 2020, Nordmyr ym. 2020), osallistumista erilaisiin aktiviteetteihin (Hui Gan ym., 2020) ja toisaalta tuo-vat helpotusta koettuihin tyhjyyden tunteisiin (Nordmyr ym., 2020). Tyhjyyden tunteet saattatuo-vat liittyä esimerkiksi puolison tai muiden läheisten menettämiseen. Harrastukset pitävät kiireisinä ja saavat ikääntyneet kokemaan täyttymystä ja iloa sekä arvostetuksi tulemista. Lisäksi ne tuovat saavutuksen tunteita päivittäiseen elämään. (Nordmyr ym., 2020)
Autonomialla, kyvyllä tehdä omia päätöksiä, koetaan olevan yhteys mielen hyvinvointiin (Nord-myr ym., 2020; Pera ym., 2020). Autonomia näyttäytyy vapautena tehdä elämässä yksilöllisiä rat-kaisuja ja määrittää päivittäinen elämä itselle mielekkäällä tavalla (Nordmyr ym., 2020; Pera ym., 2020). Se näyttäytyy muun muassa mahdollisuutena päättää siitä, mitä tekee ja toisaalta päättää myös, mitä haluaa jättää tekemättä (Nordmyr ym., 2020). Autonomia näyttäytyy myös yksilölli-sinä ratkaisuina sosiaalisessa mediassa jaettujen kuvien suhteen (Pera ym., 2020). Vähäisellä au-tonomialla on yhteys heikompaan mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym., 2020).
Yhteys johonkin suurempaan, kuten uskontoon tai henkisyyteen on usean tutkimuksen mu-kaan yhteydessä iäkkäiden korkeampaan mielen hyvinvointiin (Pandya, 2016; Pandya, 2019; Pera ym., 2020). Myös luonto herättää ikääntyvissä voimakkaita arvostuksen ja jopa henkisyyden tun-teita (Pera ym., 2020).
Taulukko 5. Mielen hyvinvointiin yhteydessä olevat henkilökohtaiset tekijät
Luokka Tutkimukset
Positiiviset tunteet ja elämästä nauttiminen Hui Gan ym., 2020 McAneney ym., 2015*
Positiivinen näkökulma ja asenne Nordmyr ym., 2020 Pera ym., 2020
Itsensä hyväksyminen Pera ym., 2020
Tarpeellisuuden kokemus Hui Gan ym., 2020 Pera ym., 2020 Itsensä haastaminen ja henkilökohtainen
kasvu
Hui Gan ym., 2020 Nordmyr ym. 2020 Pera ym., 2020 Harrastaminen mielen hyvinvoinnin lähteenä Hui Gan ym. ,2020
Nordmyr ym., 2020
Autonomia Nordmyr ym., 2020
Pera ym., 2020 Yhteys johonkin suurempaan Pandya, 2016*
Pandya, 2019*
Pera ym., 2020
* Tähdellä merkityt tutkimukset ovat kvantitatiivisia, muut tutkimukset ovat kvalitatiivisia
3.2.4 Terveyteen liittyvät tekijät
Useassa tutkimuksessa nousi esille, että ikääntyneiden koetulla terveydentilalla on yhteys mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym., 2020; Cleland ym., 2016; McAneney ym., 2015; Nordmyr ym., 2020). Hyväksi koettu terveydentila on yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin, kun taas fyysiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet ja hengityselinsairaudet sekä monisairasta-vuus olivat yhteydessä merkittävästi heikompaan mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym., 2020; Curl &
Mason, 2019; Lukaschek ym., 2017). Lisäksi mielenterveyden häiriöt, kuten masennus ja ahdistus ovat yhteydessä ikääntyneiden matalampaan mielen hyvinvointiin (Lukaschek ym., 2017).
Liikuntaa harrastavilla ikääntyneillä on useiden tutkimusten mukaan korkeampi mielen hyvinvointi kuin liikkumattomilla (Alcañiz ym., 2020; Curl & Mason, 2019; Lukaschek ym., 2017).
Iäkkäille on mielen hyvinvoinnin kannalta tärkeää pystyä toimimaan itsenäisesti (Alcañiz ym., 2020; Nordmyr ym., 2020; Lara ym., 2019). Univaikeudet ja vähäinen unen määrä ovat yhtey-dessä matalaan mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym., 2020; Lukaschek ym., 2017), kun taas riittävä unen määrä, 6–8 tuntia yössä oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym.
2020).
Ikääntyvän kehon asettamien fyysisten rajoituksien koetaan laskevan mielen hyvinvointia ja aiheuttavan menetyksen tunteita. Lisäksi ne vaikuttavat mahdollisuuksiin osallistua aktiviteettei-hin. Suhtautuminen iän asettamiin fyysisiin rajoitteisiin vaihtelee kuitenkin ihmiskohtaisesti.
(Nordmyr ym., 2020) Etenkin tuntohäiriöt ja matala kyky toimia päivittäisissä toimissa ovat yhtey-dessä matalampaan mielen hyvinvointiin (Alcañiz ym., 2020). Ikääntyneet kokevat, että itsenäi-syyttä pystytään lisäämään esimerkiksi tekemällä muutostöitä taloon, jotta liikkuminen helpot-tuu (Nordmyr ym., 2020). Myös tyytyväisyys ruokailuun ja ruuasta saahelpot-tuun nautinto ovat yh-teydessä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin (Inuma ym. 2017).
Taulukko 6. Mielen hyvinvointiin yhteydessä olevat terveyteen liittyvät tekijät
Luokka Tutkimukset
Terveydentilan kokemus Alcañiz ym., 2020*
McAneney ym., 2015*
Nordmyr ym., 2020 Curl & Mason, 2019*
Cleland ym., 2016*
Lukaschek ym., 2017*
Riittävä liikunnan määrä Alcañiz ym., 2020*
Curl & Mason, 2019*
Lukaschek ym., 2017*
Riittävä unen määrä Alcañiz ym., 2020 *
Lukaschek ym., 2017*
Ikääntyvän kehon asettamat fyysiset rajoituk-set
Alcañiz ym., 2020*
Nordmyr ym., 2020 Tyytyväisyys ruokailuun ja ruuasta saatu
nau-tinto
Inuma ym. 2017*
*Tähdellä merkityt tutkimukset ovat kvantitatiivisia, muut tutkimukset ovat kvalitatiivisia
3.2.5 Ympäristötekijät
Kaupungissa asuvilla ikääntyneillä on suhteessa heikompi mielen hyvinvointi ja he kokevat enemmän ahdistusta, kuin maaseudulla asuvat ikätoverit (Alcañiz ym., 2020). Tyytyväisyys naa-purustoon ja sen laatuun vaikuttavat ikääntyneiden mielen hyvinvointiin (Curl & Mason, 2019;
McAneney ym., 2015). Lisäksi mielen hyvinvointiin vaikuttavat kodin ympäristön turvallisuus ja saatavilla olevien palveluiden laatu (Curl & Mason, 2019; Hui Gan ym., 2020). Kokemusta tur-vallisuuden tunteesta lisää esimerkiksi koiran läsnäolo kotona (Hui Gan ym., 2020).
Taulukko 7. Mielen hyvinvointiin yhteydessä olevat ympäristötekijät
Luokka Tutkimukset
Asuminen maaseudulla Alcañiz ym., 2020*
Tyytyväisyys naapurustoon ja sen laatuun Curl & Mason, 2019*
McAneney ym., 2015*
Kodin ympäristön turvallisuus Curl & Mason, 2019*
Hui Gan ym., 2020 Saatavilla olevien palveluiden laatu Curl & Mason, 2019*
Hui Gan ym., 2020
* Tähdellä merkityt tutkimukset ovat kvantitatiivisia, muut tutkimukset ovat kvalitatiivisia