Haluan kiittää kaikkia pro graduni edistymisessä tukeneita henkilöitä. Erityiskiitokset THL:lle mahdollisuudesta toimia vierailevana tutkijana ja hyödyntää POMELA-hankkeessa kerättyä kyse-lyaineistoa sekä Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungalle gradutyön tukemisesta graduapura-han muodossa.
Lähteet
Alcañiz, M., Riera-Prunera, M. & Solé-Auró, A. (2020). “When I retire, i’ll move out of the city”: Men-tal well- being of the elderly in rural vs. urban settings. International Journal of EnvironmenMen-tal Re-search and Public Health, 17(7), 1–14.
Appelqvist-Schmidlechner K., Tuisku, K., Tamminen, N., Nordling, E & Solin, P. (2016). Mitä on po-sitiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Suomen lääkärilehti, 71(24), 1759–1764.
Alsuhail, Väliniemi-Laurson, J., Borg, P., & Keskinen, V. (2016). Yksin kaupungissa. Helsingin kau-pungin tietokeskus.
Barrech, A., Baumert, J., Emeny., RT., Gündel, H. & Ladwig, KH. (2016). Mid-life job insecurity asso-ciated with subjective well-being in old age: Results from the population-based MONICA/KORA study. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 42(2), 170–174.
Barua, A., Ghosh, M. K., Kar, N., & Basilio, M. A. (2011). Prevalence of depressive disorders in the elderly. Annals of Saudi medicine, 31(6), 620–624.
Barrett, B., Muller, D., Hayer, S., Ewers, T., Chase, J., Barnet, J H., Brown, R. (2019) Feeling Loved: A Novel Brief Self-Report Health Measure. EXPLORE, 15 (2),148–159.
Borg, P. (2015). Yksinasuvien helsinkiläisten kokema hyvinvointi. Tutkimuksia 3/2015.
Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.
Choi, & Pak, A. W. P. (2005). A catalog of biases in questionnaires. Preventing Chronic Disease, 2(1), A13–A13.
Cleland, C., Kearns, A., Tannahill, C & Ellaway, A. (2016). The impact of life events on adult physi-cal and mental health and being: Longitudinalanalysis using the GoWell health and well-being survey. BMC Research Notes, 9(1), 1–9.
Curl, A & Mason, P. (2019). Neighbourhood perceptions and older adults’ wellbeing: Does walking explain the relationship in deprived urban communities? Transportation Research Part A: Policy and Practice, 123, 119–129.
De Winter, J. F.C. and Dodou, D. (2010). "Five-Point Likert Items: t test versus Mann-Whitney-Wil-coxon" Practical Assessment, Research, and Evaluation,15 (11), 1–16.
Diener, E., Emmons, RA., Larsen, RJ., Griffin, S. (1985) The Satisfaction with Life Scale. J Pers As-sess, 49(1), 71–75.
Dhollande, S., Taylor, A., Meyer, S., & Scott, M. (2021). Conducting integrative reviews: a guide for novice nursing researchers. Journal of Research in Nursing, 26(5), 427–438.
ETK. 2021. Vanhuuseläke. https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/tyoelake-etuu-det/vanhuuselake/. (12.9.2021)
Fagerland, M. W., Sandvik, L., & Mowinckel, P. (2011). Parametric methods outperformed non-parametric methods in comparisons of discrete numerical variables. BMC Medical Research Met-hodology, 11(1), 44–44.
Ferguson, C. J. (2009). An effect size primer: A guide for clinicians and researchers. Professional Psychology: Research and Practice, 40(5), 532–538.
Fogelholm, M., Haapola, I., Raivio, R., & Karisto, A. (2013). Ikihyvä Päijät-Häme, kymmenen vuotta.
In I. Haapola, A. Karisto, & M. Fogelholm (Eds.), Vanhuusikä muutoksessa. Ikihyvä PäijätHäme -tutkimuksen tuloksia 2002–2012. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän julkaisuja 72, 9–16.
Forsman, AK., Wahlbeck, K., Aarø, LE., Alonso, J., Barry, MM., Brunn, M., Cardoso, G., Cattan,, M., de Girolamo, G., Eberhard-Gran,, M., Evans-Lacko S., Fiorillo, A., Hansson, L., Haro, JM., Hazo, JB., Hegerl, U., Katschnig, H., Knappe, S., Luciano, M., Miret, M., Nordentoft, M., Obradors-Tarragó, C., Pilgrim, D., Ruud, T., Salize, HJ., Stewart- Brown, SL., Tómasson, K., van der Feltz-Cornelis, CM., Ventus, DB., Vuori, J. &Värnik, A. 2015. ROAMER Consortium. Research priorities for public men-tal health in Europe: recommendations of the ROAMER project. European Journal of Public Health, 25, 249–254.
Gastwirth, J., Gel, Y. & Miao, W. (2010). The Impact of Levene's Test of Equality of Variances on Statistical Theory and Practice. Statistical Science, 24(3), 343–360.
Gerrish, K., & Lacey, A. (2013). The Research Process in Nursing. (6th ed). Wiley.
Gruenewald, T. L., Karlamangla, A. S., Greendale, G. A., Singer, B. H., & Seeman, T. E. (2007). Fee-lings of Usefulness to Others, Disability, and Mortality in Older Adults: the MacArthur Study of Successful Aging. The journals of gerontology. Series B, Psychological sciences and social sciences, 62(1), 28–37.
Haesebaert, Haesebaert, J., Zante, E., & Franck, N. (2020). Who maintains good mental health in a locked-down country? A French nationwide online survey of 11,391 participants. Health & Place, 66, 102440–102440.
Hitchcott, P. K., Fastame, M. C., Ferrai, J., & Penna, M. P. (2017). Psychological Well-Being in Italian Families: An Exploratory Approach to the Study of Mental Health Across the Adult Life Span in the Blue Zone. Europe's journal of psychology, 13(3), 441–454.
Hui Gan, G. Z., Hill, A. M., Yeung, P., Keesing, S., & Netto, J. A. (2020). Pet ownership and its in-fluence on mental health in older adults. Aging & mental health, 24(10), 1605–1612.
Hotus. (2021). Tutkimusten arviointikriteeristöt (JBI). https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioin-nin-tarkistuslistat/. (12.10.2021)
Iinuma, T., Arai, Y., Takayama, M., Takayama, M., Abe, Y., Osawa, Y., Fukumoto, M., Fukui, Y., Shioda, Y., Hirose, N., Komiyama, K., & Gionhaku, N. (2017). Satisfaction with dietary life affects oral health-related quality of life and subjective well-being in very elderly people. Journal of oral science, 59(2), 207–213.
Ilgaz, A., & Gözüm, S. (2019). Health promotion interventions for older people living alone: a sys-tematic review. Perspectives in Public Health, 139(5), 255–263.
Jacob, L., Haro, JM. & Koyanagi A. (2019). Relationship between living alone and common mental disorders in the 1993, 2000 and 2007 National Psychiatric Morbidity Surveys.
PLoS ONE, 14(5), 1–12.
Jones, R. B., Ashurst, E. J., Atkey, J., & Duffy, B. (2015). Older people going online: its value and be-fore-after evaluation of volunteer support. Journal of Medical Internet Research, 17(5), 1–12.
Joutsenniemi, K., Martelin T., Martikainen, P., Pirkola, S. & Koskinen, S. (2006). Living arrange-ments and mental health in Finland. Journal of Epidemiology & Community Health, 60, 468–475.
Keyes. (2005). Mental Illness and/or Mental Health? Investigating Axioms of the Complete State Model of Health. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 73(3), 539–548.
Keyes. (2007). Promoting and Protecting Mental Health as Flourishing: A Complementary Stra-tegy for Improving National Mental Health. The American Psychologist, 62(2), 95–108.
Keyes, & Simoes, E. J. (2012). To flourish or not: Positive mental health and all-cause mortality.
American Journal of Public Health (1971), 102(11), 2164–2172.
Kivipelto, M. & Kulmala, J. (2018) Monipuolinen elintapaohjelma ehkäisee muistihäiriöitä – nyt uutta mallia voi käyttää perusterveydenhuollossa. https://thl.fi/fi/-/monipuolinen-elintapaoh-jelma-ehkaisee-muistihairioita-nyt-uutta-mallia-voi-kayttaa-perusterveydenhuollossa. (9.10.2021)
Kivipelto, M., Ngandu T., Kulmala J. (2018) FINGER-toimintamalli ikääntyneiden muisti- ja ajattelu-toimintojen tukemiseksi. https://www.julkari.fi/handle/10024/136880. (9.10.2021)
Kroshavi, P., Rezvani, A., Wiewiora, A. (2016). The impact of technology on older adults ́ social isolation. Computers in Human Behavior, 63, 594–603.
Koushede, V., Lasgaard, M., Hinrichsen, C., Meilstrup, C., Nielsen, L., Rayce, S. B., Torres-Sahli, M., Gudmundsdottir, D. G., Stewart-Brown, S., & Santini, Z. I. (2019). Measuring mental well-being in Denmark: Validation of the original and short version of the Warwick-Edinburgh mental well-being scale (WEMWBS and SWEMWBS) and cross-cultural comparison across four European set-tings. Psychiatry research, 271, 502–509.
Lapinjärvi.fi. (2021). Lapinjärvitalot. https://www.lapinjarvi.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen-2/lapinjarvitalot/. (12.9.2021)
Lara, E., Martín-María, N., Forsman, AK., Cresswell-Smith, J., Donisi, V., Ådnanes, M., Kaasbøll, J., Melby, L., Nordmyr, J., Nyholm, L., Rabbi, L., Amaddeo, F & Miret, M. (2020). Understanding the multi-dimensional mental well-being in late life: Evidence from the perspective of the oldest old population. Journal of Happiness Studies 21(2), 465–484.
Lukaschek, K., Vanajan, A., Johar, H., Weiland, N & Ladwig, K. (2017). "In the mood for ageing": De-terminants of subjective well-being in older men and women of the population-based KORA-age study. BMC Geriatrics, 17(1), 171–179.
Lyons, A., Alba, B., Heywood, W., Fileborn, B., Minichiello, V., Barrett, C., Hinchliff, S., Malta, S. &
Dow, B. (2018). Experiences of ageism and the mental health of older adults. Aging & Mental Health 22(11), 1456–1464.
MacKinnon, D. P., Lockwood, C. M., Hoffman, J. M., West, S. G., & Sheets, V. (2002). A comparison of methods to test mediation and other intervening variable effects. Psychological methods, 7(1), 83–104.
McAneney, H., Tully, MA., Hunter, RF., Kouvonen, A., Veal, P., Stevenson, M. & Kee, F. (2015). Indi-vidual factors and perceived community characteristics in relation to mental health and mental well-being. BMC Public Health, 15(1237), 1–13.
Mukkila, S., Ilmakunnas, I., Moisio, P., Saikkonen P. (2017). Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti.
Moisio P. & Rämö T. (2007). Koettu yksinäisyys demografisten ja sosioekonomisten taustatekijöi-den mukaan Suomessa vuosina 1994 ja 2006. Yhteiskuntapolitiikka, 72 (4), 392–402.
Ng Fat, L., Scholes, S., Boniface, S., Mindell, J., Stewart-Brown, S., (2017). Evaluating and estab-lishing national norms for mental wellbeing using the short Warwick–Edinburgh Mental Well-being Scale (SWEMWBS): findings from the Health Survey for England. Quality Of Life Research Journal, 26 (5), 1129–1144.
Nihtilä, E. & Martikainen, P. (2008). Why older people living with a spouse are less likely to be ins-titutionalized: the role of socioeconomic factors and health characteristics. Scandinavian Journal of Public Health, 36(1), 35–43.
Nordmyr, J., Creswell-Smith, J., Donisi, V., Lara, E., Martín-María, N., Nyholm, L. & Forsman, AK.
(2020). Mental well-being among the oldest old: Revisiting the model of healthy ageing in a fin-nish context. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-Being, 15(1), 1–10.
Norman G. (2010). Likert scales, levels of measurement and the "laws" of statistics. Advances in health sciences education : theory and practice, 15(5), 625–632.
Nummenmaa, L., Holopainen, M. & Pulkkinen, P. (2019). Tilastollisten menetelmien perusteet.
Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Pandya SP. (2016). Hindu women in religious orders: Understanding their well-being in old age.
Journal of Religion, Spirituality & Aging, 28(3), 219–238.
Pandya SP. (2019). Meditation program mitigates loneliness and promotes wellbeing, life satis-faction and contentment among retired older adults: A two-year follow-up study in four south asian cities. Aging & Mental Health, 1–13.
Park, C., Majeed, A., Gill, H., Tamura, J., Ho, R. C., Mansur, R. B., Nasri, F., Lee, Y., Rosenblat, J. D., Wong, E., & McIntyre, R. S. (2020). The Effect of Loneliness on Distinct Health Outcomes: A Comp-rehensive Review and Meta-Analysis. Psychiatry research, 294, 1–13.
Pavot, W. G., & Diener, E. (1993). Review of the Satisfaction with Life Scale. Psychological Assessment, 5, 164–172.
Pera, R., Quinton, S. & Baima, G. (2020). I am who I am: Sharing photos on social media by older consumers and its influence on subjective well-being. Psychology and Marketing, 37(6), 782–795.
Perlman, D. & Peplau L. A. (1998) Loneliness. Encyclopedia of Mental Health, Academic Press, 751–581.
Putz, R., O’Hara, K., Taggart, F. and Stewart-Brown, S. (2012), “Using WEMWBS to measure the im-pact of your work on mental wellbeing: a practice-based user guide”, Coventry City Council, War-wick Medical School & NHS Coventry, available at: www.corc.uk.net/media/1244/wemwbs_practi-tioneruserguide.pdf. (12.9.2021)
Rissanen, P. (2020) Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2018. Asiantuntija-arvio. THL, Päätösten tueksi 2/2020.
Ryan, & Deci, E. L. (2001). On happiness and human potentials: A review of research on hedonic and eudaimonic well-being. Annual Review of Psychology, 52(1), 141–166.
Ryan, R. M., Huta, V., & Deci, E. L. (2008). Living well: a self-determination theory perspective on eudaimonia. Journal of Happiness Studies, 9(1), 139–170.
Ryff, C. D. (1989). Happiness is everything, or is it? Explorations on the meaning of psychological well-being. Journal of Personality and Social Psychology, 57(6), 1069–1081.
Röhr, S., Reininghaus, U. & Riedel-Heller, S.G. (2020). Mental wellbeing in the German old age po-pulation largely unaltered during COVID-19 lockdown: results of a representative survey. BMC Geriatrics 20, 489.
Sagherian, K., Rose, K., Zhu, S., Byon, H.D. & Crawford, K. (2021), "Productive Activities But Not Paid Work Relate to Well-Being in Older Adults", Research in Gerontological Nursing, 14 (1), 24–
32.
Shaw, B. A., Dahlberg, L., Nilsen, C., & Agahi, N. (2020). Trends in the Mortality Risk of Living Alone during Old Age in Sweden, 1992–2011. Journal of Aging and Health, 32(10), 1399–1408.
Sotkanet.fi. 2020.Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (ind.
237). https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/237. (22.11.2020)
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Mielenterveystrategia 2020–2030. https://stm.fi/mielenter-veyslinjaukset. (25.1.2021)
Soyuer, & Şenol, V. (2011). Fatigue and Physical Activity Levels of 65 and Over Older People Living in Rest Home. International Journal of Gerontology, 5(1), 13–16.
Swader, C. (2019). Loneliness in Europe: Personal and Societal Individualism-Collectivism and Their Connection to Social Isolation. Social Forces, 97(3), 1307–1336.
Soyuer, F. & Şenol, V. (2011). Fatigue and Physical Activity Levels of 65 and Over Older People Li-ving in Rest Home. International Journal of Gerontology, 5(1),13–16.
STM. (2020). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023.Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kunta-liitto. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Tilastokeskus. (2020). Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot. Tilastokeskus, Hel-sinki.
Suomi.fi. (2021). Ikääntyneiden palvelut. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/sosiaalinen-turva/ikaantyneiden-palvelut/palvelut. (12.10.2021)
Tamminen, N., Kettunen, T., Martelin, T., Reinikainen, J. & Solin, P. (2019). Living alone and posi-tive mental health: a systematic review. Systematic Reviews, 8(134), 1–8.
Teismann, T., Forkmann, T., Brailovskaia, J., Siegmann, P., Glaesmer, H., & Margraf J. (2018). Posi-tive mental health moderates the association between depression and suicide ideation: A longi-tudinal study. International Journal of Clinical and Health Psychology, 18(1), 1–7.
TENK. (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. (4.1.2021)
Tennant, R., Fishwic,k F., Platt, S., Joseph, S. & Stewart-Brown, S. (2006) Monitoring Positive Mental Health in Scotland: Validating the Affectometer 2 Scale and Developing the Warwick–
Edinburgh Mental Well-being Scale for the UK. NHS Health Scotland, Glasgow.
Tennant, R., Hiller, L., Fishwick, R., Platt, S., Joseph, S., Weich, S., Parkinson, J., Secker, J. & Stewart-Brown, S. (2007). The Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale (WEMWBS): Development and UK validation. Health and Quality of Life Outcomes, 5(63), 1–13.
THL. (2019). Yksinasuvien mielen hyvinvoinnin tutkimus 2019 (POMELA-kyselytutkimus)
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/suomalaisten-yksinelavien-po-sitiivinen- mielenterveys-elamanlaatu-ja-sosiaalinen-tuki-pomela-hanke-/suomalaisten-yksin-asuvien-mielen- hyvinvoinnin-tutkimus-pomela-kyselytutkimus. (18.12.2020)
THL. (2020) Tutkimukseen osallistuvalle. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja- hankkeet/suomalaisten-yksinelavien-positiivinen-mielenterveys-elamanlaatu-ja-sosiaalinen-tuki- pomela-hanke-/suomalaisten-yksinasuvien-mielen-hyvinvoinnin-tutkimus-pomela-kyselytutki-mus-/tutkimukseen-osallistuvalle. (7.11.2021)
THL. (2021a). Muuttuvat vanhuspalvelut. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhus-palvelut-. (11.9.2021)
THL. (2021b). Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma (KATI). https://thl.fi/fi/tutkimus-
ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati- ?redirect=%2Ffi%2Ftutkimus-ja-kehittaminen%2Ftutkimukset-ja-hankkeet%2Ftutkimukset-ja-hankkeet-aiheittain%2Fikaantyminen-tutkimukset-ja-hankkeet. (11.9.2021)
Tilastokeskus. (2018). Yksinäisyyden tunne neljän viikon aikana 16 vuotta täyttäneessä väestössä henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan 2018. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Stat-Fin/StatFin__eli__eot__koet/statfin_eot_pxt_11zc.px/table/tableViewLayout1/-. (13.9.2021)
Tilastokeskus. (2019). 890 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2017.
https://www.stat.fi/til/eot/2017/eot_2017_2019-05-24_tie_001_fi.html. (12.9.2021)
Tilastokeskus. (2020). Väestö iän (1-v. 0–112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2020.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/stat-fin_vaerak_pxt_11rd.px/table/tableViewLayout1/. (2.10.2021)
Tilastokeskus. (2021). Liitetaulukko 1. Väkiluku ja väestöllinen huoltosuhde vuoden 2030 lopussa eri vuosina laadituissa ennusteissa. https://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2021/vaenn_2021_2021-09-30_tau_001_fi.html. (2.10.2021)
Vaalavuo, M., Häkkinen, U. & Fredriksson, S. (2013). Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Raportti 24/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hel-sinki.
Valenzuela, T., Okubo Y., Woodbury A., Lord S., Delbaere K. (2018). Adherence to Technology-Ba-sed Exercise Programs in Older Adults: A Systematic Review. Journal of Geriatric Physical
Theraphy, 41(1): 49–61.
Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31, Helsinki.
Warwick. (2020). WEMWBS: 14-item vs 7-item scale. https://warwick.ac.uk/fac/sci/med/re-search/platform/wemwbs/about/wemwbsvsswemwbs. (15.10.2021)
Warwick. (2021). Validation and psychometric properties of WEMWBS. https://war-wick.ac.uk/fac/sci/med/research/platform/wemwbs/research/validation/. (15.10.2021)
Waterworth, S., Arroll, B., Raphael, D., Parsons, J., & Gott, M. (2015). A qualitative study of nurses’
clinical experience in recognising low mood and depression in older patients with multiple long-term conditions. Journal of Clinical Nursing (John Wiley & Sons, Inc), 24(17–18), 2562–2570.
Watson, D., Clark, L. A., and Tellegen, A. (1988). Development and validation of brief measures of positive and negative affect: the PANAS scales. Journal of Personality and Social Psychology 54, 1063–1070.
Weiss, R. S. 1973. Loneliness: The experience of emotional and social isolation. The MIT Press.
Whittemore, & Knafl, K. (2005). The integrative review: updated methodology. Journal of Advan-ced Nursing, 52(5), 546–553.
WHO. (1948). Preamble to the Constitution of WHO as adopted by the International Health Con-ference, New York, 19 June - 22 July 1946. Official Records of WHO 2, 100.
WHO 2018. Mental health: strengthening our response. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response. (17.11.2021)
Liite 1. Tietokannat, hakusanat ja rajaukset
CINAHL “positive mental health” OR “mental well-being” OR “mental wellbeing” OR “subjective being” OR “subjective well-being”OR “Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale” OR
“WHO-5 Well-being Index”
AND
“older adult*” OR elderly OR geriatric* OR aging OR senior* OR
"older people" OR "aged 65 and over" OR 65+
Peer
PsycInfo “positive mental health” OR “mental well-being” OR “mental wellbeing”OR “subjective being” OR “subjective well-being”OR “Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale” OR
“WHO-5 Well-being Index”
AND
“older adult*” OR elderly OR geriatric* OR aging OR senior* OR
"older people" OR "aged 65 and over" OR 65+
Peer
“positive mental health” OR “mental well-being” OR “mental wellbeing” OR “subjective well-being” OR “subjective wellbeing”
OR “Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale” OR “WHO-5 Well-being Index”
AND
“older adult*” OR elderly OR geriatric* OR aging OR senior* OR
"older people" OR "aged 65 and over" OR 65+
English
Scopus “positive mental health” OR “mental well-being” OR “mental wellbeing” OR “subjective well-being” OR “subjective wellbeing”
OR “Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale” OR “WHO-5 Well-being Index”
AND
“older adult*” OR elderly OR geriatric* OR aging OR senior* OR
"older people" OR "aged 65 and over" OR 65+
English
Liite 2. Tutkimuksia ikääntyneiden mielen hyvinvoinnista Tekijä (t), vuosi ja maa Tutkimuksen
tarkoi-tus
Aineisto / Otos
Menetelmä Päätulokset
laadunar-viointi (JBI) Alcañiz, M.,
Riera-Prunera, M. & Solé-Auró, A. 2020. Espanja.
Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli kartoittaa pysyviä ja muuttuvia riskitekijöitä, jotka vai-kuttavat mielen hyvin-vointiin elämän loppu-vaiheessa. Suuri pai-noarvo oli etenkin asuinympäristön
Tulosten mukaan ikä tai naissu-kupuoli ei lisännyt riskiä mata-laan mielen hyvinvointiin. Sen sijaan yksinasuminen ((OR = 1.36, 95 % CI = (1.00; 1.84), p = 0.049), matala koulutustaso (OR
= 1.74, 95 % CI = (1.33; 2.27), p <
0.001), huono taloudellinen ti-lanne (OR = 1.69, 95 % CI = (1.20; 2.39), p = 0.003; OR = 1.49, 95 % CI = (1.12; 1.97), p = 0.006) olivat yhteydessä mata-lampaan mielen hyvinvointiin.
Lisäksi matala koettu tervey-dentila (OR = 4.19, 95 % CI = (2.79; 6.29), p < 0.001; OR = 2.38, 95 % CI = (1.80; 3.14), p <
0.001, vastaavasti). sairaudet (OR = 1.52, 95 % CI = (1.06;
2.18), p = 0.022), fyysiset rajoit-teet (OR = 1.48, 95 % CI = (1.03;
2.14), p = 0.034; OR = 2.69, 95 % CI = (1.61; 4.47), p < 0.001,), haasteet päivittäisissä toimissa (OR = 1.97, 95 % CI = (1.29;
3.00), p = 0.002), autonomian puute (OR = 3.23, 95 % CI =
7/8*
(2.44; 4.28), p < 0.001) ja matala sosiaalinen tuki (OR = 3.86, 95
% CI = (2.34; 6.37), p < 0.001) olivat yhteydessä matalampaan mielen hyvinvointiin.
Barrech, A., Baumert, J., Emeny, RT., Gündel, H. &
Ladwig, KH. 2016. Saksa.
Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli seurata työelämän ja aineisto analysoitiin soveltuvin tilastollisin menetelmin.
.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa (T1) 39,5 % osallistujista raportoi työelämän muutta. Työelämän epävar-muus lisäsi matalan mielen hy-vinvoinnin riskiä 1,40 kertai-sesti. (95 % luottamusväli (95 % CI) 1.08–1.82]
Tutkimuksen toisessa osassa (T2) malliin liitettiin sosiodemo-grafiset sekä elämäntapaan ja terveyteen liittyvät tekijät. Lisä-tyillä tekijöillä ei ollut juuri vai-kutusta tutkimuksen aiem-massa osassa saatuihin tulok-siin.
10/11**
Otos: Cleland, C., Kearns A.,
Tannahill, C. & Ellaway. A.
2016. Iso-Britannia.
Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli määrittää kumulatiivisia ja yksi-löllisiä elämäntapahtu-mia ja niiden vaiku-tusta hyvinvointiin ja terveyteen.
Kuudella muuttujalla oli negatii-vinen yhteys ikääntyneiden mielen hyvinvointiin (asumis-paikan vaihtaminen ja paran-nukset, terveysongelmat, uhriu-tuminen ja ihmissuhteen päät-tyminen)
8/11**
Curl, A. & Mason. P.
2019. Iso-Britannia.
Tutkimuksen tavoit-teena oli tutkia kävele-misen yhteyttä
Iso-Kokemuksella naapurustosta oli suoria ja epäsuoria yhteyksiä mielen hyvinvointiin. Kävelemi-nen, naapuruston laatu ja
7/8*
hyvinvointiin sekä
paikallisten palveluiden käyttö olivat yhteydessä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin. Kävely ei selittänyt muuttujien yhteyttä mielen hyvinvointiin ja yhteys kävelyn ja mielen hyvinvoinnin välillä oli odotettua heikompi.
Haesebaert, F., Haese-baert, J., Zante, E., &
Franck, N. 2020. Ranska.
Tutkimuksen tarkoi-tuksena on kuvata Ranskassa asuvien henkilöiden mielen hy-vinvointiin yhteydessä olevia ympäristö- ja sosiodemografisia te-kijöitä COVID-19 sulun aikana. Rans-kassa vuonna 2020.
Aineisto analysoitiin soveltuvin tilastollisin menetelmin.
Tutkimukseen osallistuneilla 65-74-vuotiailla WEMWBS pisteet olivat 55.04 (kh = 13.34) ja yli 75-vuotiailla WEMWBS pis-teet 55.04 (kh = 13.34), ikäänty-neiden mielen hyvinvointi oli korkeampi kuin nuorempien tutkittavien.
6/8*
Hitchcott, PK., Fastame, MC., Ferrai, J. & Penna, MP. 2017. Italia.
Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli tarkastella eri-ikäisten perheen-jäsenten itseraportoi-tua mielen hyvinvoin-tia ja masennusta.
tutki-muksen mukaan mielen hyvin-vointia. Tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin perheen ja ystävien kanssa sekä sosiaalinen ja aktii-vinen elämäntyyli tukevat tutki-muksen mukaan mielen hyvin-vointia.
7/8*
75–101 vuotta Hui Gan, GZ., Hill, A.,
Yeung, P., Keesing S. &
Netto, J A. 2020. Uusi-Seelanti
Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli kuvata lemmikin omistamista ja sen vaikutuksia (po-sitiiviseen)
Aineistosta nousi neljä teemaa 1) turvallisuus ja mukavuus 2) sosiaalinen osallistuminen ja mukaanotto 3) tarkoituksellinen struktuuri ja rutiini sekä 4) Mer-kityksellinen rooli
8/10***
Iinuma, T., Arai, Y., Ta-kayama, M., TaTa-kayama, M., Abe, Y., Osawa, Y., Fu-kumoto, M., Fukui, Y., Shioda, Y., Hirose, N., Ko-miyama, K., & Gionhaku, N., 2017. Japani.
Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli selvittää, miten tyytyväisyys ra-vitsemukseen ja ruo-kailuun vaikuttaa suun terveyteen liittyvään Well-being-Index-mittarilla ja tulokset analysoitiin tilastolli-sesti.
Monimuuttujamallissa niillä henkilöillä, jotka olivat tyytyväi-siä ravitsemukseen ja ruokai-luun oli pienempi riski mata-lampaan WHO-5:llä mitattuun mielen hyvinvointiin (odds ratio [OR] = 0.460, 95 % confidence interval [CI] = 0.277-0.762; OR = 0.589, 95 % CI = 0.348-0.996;
and OR = 0.452, 95 % CI = 0.263–0.775, respectively).
Ruuasta nauttiminen oli yhtey-dessä mielen hyvinvointiin (WHO-5, p < 0,001) ja tyytyväi-syys ravitsemukseen oli myös yhteydessä mielen hyvinvoin-tiin.
6/8*
Jones, RB., Ashurst, EJ., Atkey, J. & Duffy, B. 2015.
Iso-Britannia.
Tutkimuksen tavoit-teena oli arvioida yli 50-vuotiaiden vapaa-ehtoisten rekrytointia ja heidän tukemis-tansa yli 65-vuotiaiden
Tutkimuksen tavoit-teena oli arvioida yli 50-vuotiaiden vapaa-ehtoisten rekrytointia ja heidän tukemis-tansa yli 65-vuotiaiden