1. Sanomia Turusta 27.7.1858; Tommila 1963, 164-167;
Landgren 1988, 286; SLH 6,347-349.
2. Sanomia Turusta 7.1.1851; Tommila 1988,200-203.
3. Esim. Liikanen 1995,4iff.
4. Hämäläinen 8.2. ja 8.8.1862,17.8.1866.
5. MEL, RakK, I:i, XXVII; KBL, RakK I, III; Laki 1734, RakK, XXV § 2.
6. Suvanto 1973,153-157; Jokipii 1974, 503; Viertola 1974, 53; Salminen 1993,26-35; Kyläkoski 1979,7; AStk, 138;
Suvanto 1973,158; Lehtinen 1967, 582; TMA, Konsep- tituomiokirjat, Euran käräjäkunta 1791-92.
7. Jokipii 1974, 515; MaL 1671-1749 ja TalonHL.
8. AStk, 42, 27-28; TMKA, Kokemäki 64:3, Siltojen ja Haistilan lautan arv. 3.8.1801; Jokipii 1974,531-532.
9. Jokipii 1974, 506, 520; Lehtinen 1967, 572-573; Neno
nen 1999, 272-273; TMKA, Kokemäki 64:2, Pohjan
maan tien jako 1798.
10. Lehtinen 1967, 577; Mauranen 1999, 424-426, 428- 429; Viikki 1973, 383-384 ja Viikki 1989, 29; Horelli 1955,188-189; KNA, Kyytilaitos-, maanjako- ja vesias.
1820-1950, Prästgdrdsvägen 22.6.1849 ja Häyhtiön tietä koskevat asiak.; TMKA, Kokemäki 64:9; Suo
metar 23.11.1855; Horellin 1955,188 vuosi 1845 on vir
heellinen.
11. Sanomia Turusta 1.6., 8.6., 29.6. ja 13.7.1858.
12. LKK, Kestikiev. ja kyytil. kosk. asiak.; Jokipii 1974, 542-550; Salminen 1993,73; Nenonen 1999, 279-290.
13. Salminen 1993c, 214-216; Viertola 1974,91-92.
14. VA mm 8:73; Salminen 1993c, 214-216; Viertola 1974, 91-92; FRV, Ser. A, Portf. 122; KNA, Kyytilaitos-, maanjako- ja vesiasiat 1820-1950.
15. Kyläkoski 1979, 8; Jokipii 1973, 88; Gadd 1792, 48; Hä
mäläinen 28.10.1859.
16. VA mm n:439v; Hämäläinen 2.9.1859; Esim. Thomas lautturi Villiössä 1682, sekä Mats lautturi Haistilassa
1747, MaL; TMKA, Kokemäki 64:3, Siltojen ja Haisti
lan lautan arviointi 3.8.1801; Horelli 1955,193-194.
17. KSA ja HSA, Väestötaulut 1749-1870. Vuosina 1749- 1800 hukkuneista kuudestatoista lapsesta kolme me
nehtyi pudottuaan kaivoon. Vuoden 1800 jälkeen ei hukkuneiden kuolinsyytä ole ilmoitettu. 17.9.1749 hukkui viisi, mutta vain neljä haudattiin, kaikki 24.9.1749. Joulupäivän jälkeisenä yönä 1762 avantoon hukkuneen Haistilan emännän kohtaloa ei tabellissa ole tulkittu itsemurhaksi.
18. Viikki 1973, 30.
19. KSA ja HSA, Väestötaulut 1852-53; Vuorinen 2002, 317-322; Pitkänen 1980, 370-372, Kokemäen ja Har
javallan kuolleisuus oli 1770-luvulta 1870 luvulle Huittisten tavoin koko maan keskiarvoa alhaisempi, mutta noudatti samanlaista trendiä, Viikki 1973,3.
20. Lehtinen 1967,315; Viikki 1973, 26; Laakso 1994, 23.
21. Pitkänen 1980,367-368; Turpeinen 1986, 24-28.
22. HSA, Väkilukutaulu III, 1840 ja KSA, Muuttaneet 1834-75 ja muuttokirjat 1805-33; Liite 1.
23. HSA ja KSA, Väestötaulut 1749-1870; Lindström 1860, 277; Jahnsson 1955, 165; Lindström 1860, 278. Luvut ovat vanhoja manttaaleja, joista emäseurakunnassa oli 123 1/2 1/4 ja kappelissa 34 5/12. Ne eivät sisällä kolmea pappilaa, joiden yhteinen manttaaliluku oli 21/4. Uusia manttaaleja oli 145 1/2 3/4.
24. Viikki 1973, 62 ja Lehtinen 1967, 325; KSA ja HSA, Väestötaulu III1850 ja 1860.
25. Tommila 1961, 159-161; Murtorinne 1992, 110-117, 159-163, 286; Paavilainen 1973, 4-6.
26. Tommila 1961,161,164-165.
27. TKA, E VI 75a, ArkkipTark. 13.-15.5.1856 ptk.
28. Aakula I955d, 306-311,303; Karinen 1953, 283; Raimo- ranta 1953, 238; TKA, E VI 75 a, RovTark. 15.5.1825 ja ArkkipTark. 13.-15.5.1856 ptk; Jäntere 1926, nrot 717, 733, 742 ja 1053. Ahlström ja Nordlund on merkitty matrikkelissa torppareiden pojiksi. Ahlströmiä ei pidä sekoittaa kaimaansa teollisuusmies Anders Jo
han Ahlströmiin, joka syntyi Merikarvialla 1827, Jän
tere 1926, nro 730.
29. TKA, E VI 75 a, RovTark. 15.5.1825 ptk sekä K.Fr.
Grään kirje G. Renvallille 22.8.1836, RovTark. 21.8.
1836 ptkn liite.
30. Turun maakunta-arkiston yst. antama tieto; Kir- konk. 21.10.1832 ja 16.9.1832 ptk.
31. KSA, Avioliittokuulutukset. Tolpon kaudelta avioliit- tokuulutuksia on vuosilta 1749-58. Gottlebenin ajalta
Viitteet ja lähdeluettelo niitä on säilynyt vuosilta 1759-60, 64 ja 1774-76. Osa
viimeisen jakson kuulutuksista on pitäjänapulaisen Matts Sundvallin käsialaa, kuten säilyneet kuulutuk
set vuodelta 1777. Avellanin kaudelta kuulutuksia on säilynyt 1779-95,1796-1803; KSA, Kuulutuksia 1774- 86, »personalia». Caisa Simontytär oli kuollessaan 32 vuotias. Avellan käy läpi hänen elämänsä vaiheet.
Sundvallin viesti Limnellille 2.10.1784 alkaa terveh
dyksellä »God Middag».
32. KSA, Perunkirjat ja kirkon tilit sekä Pitkok. ptk;
KKA, KokSA, Talokohtaiset asiakirjat ja tunnista
mattomat.
33. KSA, Pitkok. ptk 1760-1863.
34. TKA, E VI 75a, RovTark. 13.-14.11.1831 ptk. ja Fr.
Grönholmin kirje kapitulille 30.4.1838.
35. TKA, E V I75 a, ArkkipTark. 13.-15.5.1856 ptk.
36. Suometar 4.7.1856.
37. Yhtenäisajasta Ollila 2002,181; Viitaniemi 2003,104- 105; Saramo 1936,19.
38. Ramsay 1999, 6-17, 85-91, 74-76, 90-91; Tuneld 1826, 296, 299; Schybergson 1911,183.
39. KSA, Maria Christina Kietzin perunkirja 1.10.1745;
HCKB, inventaari 24.71731; KM 2389:3; Solur, KLNM 16, 426-427.
40. Pitkok ptkt 25.3.1789,14.5.1792 ja 11.11.1798; TKA, E VI 75a, RovTark. 13.-14.11.1831 ja 21.-22.8.1836 ptkt;
KSA, Kirkonkassan tilit 1.1.1807-1.5.1808. Kellotaulu määrättiin uudelleen maalattavaksi rovastintarkas- tuksessa 15.5.1825.
KOKEMÄKI JA HISTORIAN MERKITYKSET (24-48)
1. Jokipii 1956, 20-31.
2. Tommila 1982, 292-294.
3. Cederberg 1938,83-84, josta ei käy ilmi, mistä Kecko- niuksen lähetystä koskevat tiedot ovat peräisin. Vuotta 1755 edeltävät tuomiokapitulin ptkt paloivat 1827.
4. Ephraim Careniuksen P.A. Gaddin johdolla julkai
sema Akademisk försök tili en physico-oeconomisk beskrifning öfwer Hwittis sokn, i Biörnebogrs Iän ilmestyi 1759, jolloin koskenperkaustyöt olivat alku
vaiheessaan.
5. Böcker, Carl Christian (1786-1841), SKB; Tommila 1982,301-302; Finlands Allmänna Tidning 10.2.1848;
Rabbe 1853, 251-294.
6. Lindström 1862.
7. Koskinen 1858, 111-150; Lindström 1859-60; Koski
sen vastineet Abo Underrättelser nrot 6 ja 30, 1860;
Lindström 1862a, 1-34; Lindström 1860 ja korjaukset Suomi 1860.
8. Lindström 1862a, 4-5, 28; Lindström 1862, 182-196;
Lindström 1859-60; KK, J. A. Lindströmin arkisto, Lefnadsanteckning sekä Antcekningsbok 1-2.
9. PapistoL; Jaakkola 1930, 467; Castrén, Matthias Alexander (1813-52), SKB; HYMatr 16236.
10. Lindström 1862, 182-196, Vrt. Jaakkola 1930; Lind
ström 1955, 231-233.
11. Lindström 1929; Luonnehdinta on peräisin Lindströ
min rippikoulun käyneeltä Sofia Elersiltä, Lindström 1955. 232.
12. Salo 1999,114-126; Teljän tanhuvilta I-XI; Kallio 1947, 36-40 ja Kallio 1955, 207-213, sekä teoksen esipuhe;
Länsi-Suomi 19. ja 21.12.1912, Kokemäen pitäjän ko- tiseutunumerot 1-7. Artikkelit käsittelevät kouluja (Juho Pere), kirkkoja (nimim. K-o eli K.E.Kallio), Kokemäen linnoja ja Kokemäenkartanoa, luontoa, seuroja ja yhdistyksiä (nimim. V-io ja W-io) jne.
Muistitiedon lisäksi lähteinä ovat ainakin Lindström 1862, KSA sekä muut paikallinen vanha materiaali ja sanomalehdet.
13. Vanhaa Harjavaltaa 1953,11-12.
14. Ruuth 1959, 43-72.
15. Sanomia Turusta 30.6.1857; Vuoden 1701 virsikirjan virsi 358 on vuoden 1986 virsikirjassa nro 532. Vuoden 1701 virsikirjan virsi 178 ei sisälly myöhempiin virsi
kirjan laitoksiin; KSA, II Has, Arkkip. E. Bergenheim Fr. Grönholmille 10.6.1857; Jokipii 1956, 28-30 sekä Esko Pertolan välittämä perimätieto tilaisuudesta.
16. Helsingfors Tidningar 8.7.1857 ja Wiborg 10.7.1857.
17. TKA, E VI 75b, Grönholmin selostus 19.6.1857.
18. Jokipii 1956, 21-23; Ranta 1971, 100-101; Takolander 1927, 234-235; KSA, II Ha5, W. Forsman Fr. Grönhol
mille 21.1.1839.
19. Ranta 1971,101-102 ja Jokipii 23-24; KSA, II Has, W.
Forsman Fr. Grönholmille 28.6.1839; TKA, E VI 75a, W. Forsmanin laskelma hiippakunnista kootuista lahjoituksista, Abo 31.12.1842; Jokipii 1956, 24.
20. TKA, E VI 75a, Fr. Grönholm kapitulille 30.4.1838.
21. TKA, E VI 75a, Fr. Grönholm kapitulille 27.10.1843;
Ätterna Knorring 2000,145.
22. Lampinen 1972; Gylich, Per Johan (1786-1875), SKB.
23. Kapituli hyväksyi ehdotuksen 26.3, Ranta 1971, 104- 106 ja TKA, E VI 75b, Henrikin kappelia koskevia asiakirjoja; Jokipiin 1956, 21 mainitsema Esko Perto
lan isoisän muistelo ajoittunee kuitenkin johonkin aikaisempaan talveen kuin 1857, sillä saarnahuone- rakennus purettiin osiin ja varastoitiin katon alle jo syksyllä 1851 kun rakennustyöt aloitettiin TKA, E VI 75a, K. von Knorring arkkip. E. Bergenheimille 18.11.1851; Jokipii 1956, 25.
24. TKA, E VI 75a, G.W. Homenin selostus kapitulille 19.10.1846; Jokipii 1956, 25.
25. TKA, E VI 75a, Näppärin isännän sitoumus 10.10.1850 ja Fr. Grönholm kapitulille 16.4.1851, Jokipii 1956, 25-27; Sanomia Turusta 26.10. ja 11.11.1851.
26. TKA, E VI 75a, von Knorring E. Bergenheimille Po
rista 18.11.1851; TKA, E VI 75a, von Knorringin kirje AD 1739/1851. Gylich oli hyväksynyt asian 7.12.1851, vrt. Gylichin selostus kapitulille elokuussa 1854, jossa myös Sahlbergin matkalasku, AD 879/1854; TKA, E VI 75a, kopio von Knorringin ja kapitulin sopimuk
Viitteet sesta 8.11.1851; Lampinen 1972, 23.
27. TKA, E VI 75a, von Knorringin kirje AD 284/1853 ja liitteet, Fr. Grönholmin kirje kapitulille 24.9.1852, von Knorringin selostus 6.11.1855 liitteenä Grönhol
min kirjeessä kapitulille 8.11.1855.
28. TKA, E VI 75a, ArkkipTark. ptk 13.-15.5.1856; Ran
ta 1971, 109; TKA, E VI 75b, von Knorring kapitulil
le 12.8.1856 ja Chiewitzin kertomus tarkastuksesta 9.2.1857. C. von Knorringin selostuksesta ilmenee, että alkuperäisen rakennukseen sisältyi osia, joita ei otettu mukaan museoituun aittaan.
29. TMKA, Kokemäki 64:11. Chiewitzin suunnitelman marraskuussa 1856 päivätyt piirrustukset myös TKA, E VI 75b, jossa kopio Wahlroosin toimituksesta 9.3.1857; TKA, E VI 75b, Fr. Grönholm kapitulille 15.5.1857; Ranta 1971,111-112; Maapalasta kirjoittivat ainakin Sanomia Turusta 5.5.1857, Sanan-Lennätin 16.5.1857 ja Äbo Tidningar 5.6.1857; TKA, E VI 75b, von Knorringin kirjeen 28.5.1857 kopio ja E. Nygre
nin ehdotus istutuksista. Tontti rajattiin molemmin puolin maantien ja joen välisillä ojilla ja maavalleil
la. Polut perustettiin kiville joiden päälle ajettiin hiekkaa, von Knorring lupasi istutuksille ja valleille 4 vuoden takuun. Nygrenin suunnitelman mukaan istutukset koostuivat eri lajeja olevista puista ja pen
saista. Nurmeen käytettiin rairuohoa.
30. Jokipii 1956, 22-23.
31. Heikkilä 2005, 138-145, 229-235, 208-210; Krötzl 1994, 80-81. Rinne 1932,179 katsoi kolmanteen ristiretkeen vedoten, että translaatio olisi tapahtunut 18.6.1293.
Ilkka Taiton (1998,17-18) mukaan translaatio tapahtui vasta vuosien 1309 ja 1320 välissä (näin myös Hiekka
nen 2003,193). Heikkilä 2005, 90-98 pitää todennä
köisempänä perinteistä ajoitusta 1292-96 tai 1300.
32. Maliniemi - Mikkola 1930, 3-7; Haavio 1948, 20-21, 216-223; Myös Tuomas Heikkilä (2005, 245-253) on pohtinut surmavirren ajoittumista 1400-luvulle; Sur
marunon lähteitä myös Neovius 1912, 20—28; Patro- nus, KLNM 13,146.
33. Haavio-Vallinkoski 1951, 62.
34. Forsius, Sigfridus Aronus, SKB; Cederberg 1935, 6-7;
Juusten; Heininen 1989,52-58.
35. Haavio 1951; Lehtinen 1968, 92-93; Messenius, Scon- dia illustrata. Tom. X, 4-5; Johannes Messenius, Suo
men riimikronikka, f. 27-28.
36. Haavio - Vallinkoski 1951, 59-82; Cederberg 1935,19.
37. Forsius, SKB; Handlingar 1, 110; Leinberg 1903,149.
38. Heikkinen 1989,15-16; Ivalo 1894, 9iff.
39. Bonad, KLNM 2, 76-81; Pylkkänen 1974, 11-40; Sä
kylän kirkkoherra osti 1466 Säkylän seurakunnalta maakappaleen, jota vastaan hän antoi pyhää kolmi
naisuutta kuvanneen seinäkankaan, FMUIV 3992.
40. Haavio 1948, 224-238; Salminen 1905,73-88, alueelta on kuitenkin myös myöhempiä rahoja; Rinne 1932, 94-108.
41. Jokipii 1956,10-12.
42. Anthoni 1949, 103; Suvanto 1973, 44; Läntinen 1978, 149-151; Jokipii 1953b, 93; Jokipii 2001-2002,49; TMKA, Kokemäki 61:4; REA 314; Suvanto 2001,1398-1399.
43. Lindström 1862,189; Killinen 1877, 68; KM, RahakA, Kokemäki. Luettelo lähetyksestä 1956; KM 5783:1-2, esineet löytyivät kesällä 1911; Salo 1965, 10. Ketalan siirrosta Pertola 1964, 32. Uusi tontti oli Latohaassa Matomäen eteläpuolella (nyk. Mäki-Ketala). Siirtoon liittyneissä maanvaihdoissa Ketalan vanha tontti siirtyi Malmin rusthollille.
44. FMU IV 3289. Kaarlen ja valtaneuvoston sopimus FMU IV 3256. Kaarle Knuutinpojan oleskelu Koke
mäellä liittyi Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan kä
sittäneeseen kierrokseen, jossa hän istui käräjiä 1.1.
Huittisten Sammussa, 7.1. Pirkkalassa, 10.1. Kanga
salla, 13.1. Tyrvään Tyrväänkylässä, 19.1. Kokemäellä, 30.-31.1. Eurassa ja 2.2. Yläneellä, josta Kaarle seu
rueineen matkusti Karjaalle ja jossa käräjäkierros jatkui 17.2. Huittisilla annetun tuomion originaali Punkalaitumen kirkonarkisto, Mika Kallioisen kirje ja asiakirjan kopio 20.3.1996 tekijän hallussa, muut FMU IV 3285-86,3288, 3290, 3289,3292,3293 ja 3295.
Kokemäen ja Eurassa pidettyjen Euran, Säkylän ja Köyliön käräjien välissä Kaarle istui todennäköisesti myös Ulvilan, Eurajoen ja Rauman käräjät, joista ei kuitenkaan ole säilynyt lähteitä. Kaarle lienee istunut käräjät myös Ylä-Sastamalassa (Karkku) ja Hämeen
kyrössä, ellei jälkimmäisiä oltu suunniteltu pidettä
väksi Pohjanmaalle ajatellun kierroksen yhteydessä.
45. FMU V I4729 ja 5307 sekä Suvanto 1973,358,319; FMU V I5437 ja 5567, VA mm 18:170. Sten Sturen vahvistuk
sen päiväksi on 1689 ilmoitettu pyhän Matiaksen aat
to (S:t Mathiaes afton). Koska Sten Sture kuitenkin antoi Pyhää Mikaelia edeltävänä lauantaina (lörda- gen nästes för S:t Michaelis dagh) Pirkkalan pitäjää koskevan tuomion, kyseessä lienee ollut pyhän Mat
teuksen aatto 20.9; ÄSF 1:2,120-122.
46. AStk, 295-296.
47. Suvanto 1972,145.
48. REA 476.
49. REA 476; Juusten, 61; Salminen 1995, 26-30; Pirinen 1947, 61.
50. Esim. Angenendt 1994, 258 ja Habermas 1991.
51. Scarin 1737, 51 ja Scarin 1748,11; Jokipii 1956,13.
52. Alanen 1935,377-387; Rudenschöld.
53. Rudenschöld, 99.
54. Tuneld 1826, 299; Schybergson 1911,183; Borgä Tidning 11.12.1841; Sanomia Turusta 11.11.1851; Pertola, 9.
55. Sanomia Turusta 28.10. ja 11.11.1851; Weikert 2004, 21-23; Salminen 1905, 88, 84; KBCS.
56. Laasonen 1991, 318-373; Taipale 1980, 134-225; Wei- kert 2004, 216, 220,236
57. Killinen 1877, 66-68; Esko Pertolan mukaan multaa käytettiin kääreissä parantamaan paiseita ja tikkuja hammassärkyyn, Jokipii 1956, 19; Herrmann-Mas- card 1976, 42-45.
Viitteet ja lähdeluettelo
58. L in d strö m 1862,306-307; K otiseu tu 1910,57-58; Jo k i
pii 1956,18-19; A ak u la 1955a, 83-84.
59. T K A , E V I 75b, von K n o r r in g in k ir je k a p itu lille 12.8.1856.
60. Ram say 1999,88; Lindström 1862,306; Zetterberg 1990.
61. Z etterberg 1990, 6.
62. K uvaavaa on, ettei kap p elin tontille erotettaessa oltu tehty lain h u u toa. A sia selvisi 1970-luvun alu ssa, kun tu o m io k ap itu li ja M u in aistiet, to im ik u n ta ryhtyivät selvittelem ään a siaa, K SA , II H a s, K h ra M artti H a a p ion kirje 6.2.1971 ja R an ta 1971 sek ä M V A :R H :K O K , H en rik in kappeli.
63. T K A , E V I 75b, Fr. G rön h olm k ap itu lille 17.12.1857;
K SA , II Ha5, L ask elm a P yhän H en rik in m u isto p at
saa n lu on a olevan köyh äin ark u n la h jo itu k sista 1857- 66 ; T K A , E V I 75b, A. E lers k apitu lille 24.11.1866.
64. H ä m ä lä in e n 2.9.1859.
65. T K A , E V I 75b, A. E lers kap itu lille 24.11.1866; T ähti 19.5. ja 8.9.1865; T K A , E V I 75b, J. W. L im on k ap itu lille 20.6. ja 4.10.1862 sekä so p im u s 20.6.1862; T ähti 19.5.1865; TK A , E VI 75b, A. Elers kapitulille 24.8.1866 ja 4.7.1867 sek ä A . L iliu s kap itu lille 30.8.1867.
66. K SK A , II Ha5, k u itteja 1881,1883,1897 sekä p tk Pyhän H en rik in k ap p elin y m p äry sa id an rak en tam isen h u u
to k au p asta 25.1.1888. P u u ain ek sen h uusi to im itetta
vaksi talo k as K aarlo O ittin en , kivet ja so ran K u staa Ahtee. Työm ieheksi o tettiin Joh an K uusinen. A idan o li oltava v a lm is 15.6., kolm e p äiv ää ennen H enrikin m u isto ju h la a; S alo 1999,12; P ertola 1976,11.
67. Suvan to 2001, 1503, 1468, 1459,1438,1434, 1429, 1419, 1407, 1390,1377, 1382, 1332, 1333, 1336, 1335, 1363, 1364, 1316. K ts. m yös Suvan to 1987, 200-217; Suvan to 2001,
1377.
KUUMOA KOKEMASSA (49-57)
1. S an an S aa tta ja VViipurista 23.12.1833.2. H e lsin gfors M orgon blad 4.3.1844 ja M aam ieh en ys
tävä 3.2.1844; S tran d b e rg 1832, 206; SLH 6,126-127;
M o rgon bladet 17.04.1845; S uom en Ju lk isia S an o m ia 22.06.1857.
3. L in d strö m 1862,174-175; K ts. m yös L in d strö m in a r tikkeli A n nu n ägra tan k ar om B irckala socken s be- n äm n in g, Ä b o U n derrättelser 31.8.1861.
4. F M U I 285; S u v an to 1973, 280 -2 8 1 ; Ja a k k o la 1919, 143 »T id e m an n u s de C u m e (C am e n ?)», 98, Ja a k k o la 1958, 154. de C a m e n m yös P itk äran ta 2004, 840;
Feyeraben d 1985, 85; F M U I 285; R E A 34, 35, 38, 63, 104; F M U I 769; N eoviu s 1912,147 ja F M U I 487.
5. P itäjän ja p a ik a n n im iv a r ia n tit m u s ta s sa k ir ja s sa (M k) ja S ko k lo sterin k o o d ek sissa (Sk) ovat R EA 63
Kumu (M k) Kumi (Sk), R EA 122 villam Kwma ja il- lis de Kwmo (Sk) 3.9.1347, R E A 128 Kumo sokti (M k ja Sk) 10.2.1348, R E A 159 Kumu (M k) ja Kumo (Sk) 25.2.1355. A lu etta ja jo k e a koskevat; R E A 120 Kum- boaa ja Kumoboo tai Kumoboho aa (M k) Kumabaa
ja Kwmoboa, Kumobodha tai Kumebaa (Sk) 1.9.1347, R E A 126 ja F M U I 538 Kunnoboo ja Kwmoboa (M k) i K w m oboa (Sk) 14.10.1347, R E A 129 Kumobaa (Sk) 13.2.1348; F M U V 4087 (v. 1486 kopio) m ain ittu Oleff Kumbulainen po. P u m b u lain en ; R E A 333, 2.3.1412 ja F M U IV 2926; R EA 362; F M U IV 3222.
6. Suvan to 1973, 143; F M U II 1571; Suvan to 2001, 1595- 99; VA m m i:88v, n :4 v , 31-32 ja m m 14:218; Lehtinen 1967,74; VA m m i:8 8 v ja m m 11:31-32.
7. -bo , K L N M 2, 2 8 -2 9 ; G a rd b e rg 1971, 157, P ih lm an 2003, 27-41, H iekkan en 2003b, 42-52.
8. M ik k o la 1907,131-132; A litalo 1990,111; Suvan to 1973, 55-56; REA 690, a sia k irja on ajoitettu n oin 1494; L än tin en 1978,163; Teitti 1555-1556, 283, Käkimä y läp u o lelle on k äsik irjo itu k se ssa lisätty Kwm&\ NA , S atak.
a sia k irja n im ik o k . 1540-47; Ä D R , 157.
9. F M U I 645, VA m m ja 9:145; T M K A , H a rja valta 1, A . P elan derin k artta ja selo stu s 4.9.1783; S u van to 1973, 56 ja S u van to 2001, 1502; Ja ak k o la 1926, 63; F o rsb y n -H aistila n ja k o k u n n a n ja u lv ila la iste n rajalla jo en p o h jo isp u o lella o lle e sta a lu e esta riidel- tiin a h k era sti 1600-lu vulla, k u n n e s h o v io ik eu s 1661 m ä ä r ä si, e ttä se tu li ja k a a k ah tee n yh tä su u reen o saa n (T M K A , H a rja v alta 1. A . P elan derin k a rtta ja selo stu s k atse lm u k se sta 4.9.1783; V iik k a la sekä Ku- konharja, Soinila ja A rantila olivat riidelleet Ylisjoen- m aa sta (Ylisjäki maa) U lv ilan k ärä jillä 1648, VA m m 6 :4 6 3 -4 6 5v; S u v an to 2001, 1602.). K o sk a ja k o a ei k o sk a a n p an tu täy tän tö ö n m a a sto ssa , tätä n k. Y lö- jo en m a a ta kosken ut riita n ousi uudelleen esiin iso ja on a ik aa n , jo llo in siihen liitty i A n olan k arta n o lä ä n in (joh on o sa K u k o n h arjan ta lo ista k in k u u lu i), V iik- k a la n sek ä F o rsb y n -H a istila n ja k o k u n n a n v älille syn tynyt k iista H aap av u o resta k o illiseen sijain n e es
ta a lu e esta . M o le m m ista jä r je s te ttiin s y y sk u u ssa 1783 katselm u s, jo ss a k u k o n h arjala iset väittivät, että
Käkimätyrinääs oli sija in n u t K ylm äojan su u ssa, jo sta raja oli m en n yt m aa n tie llä olevaan Koivusildaan ja sieltä H aapavuoreen (Hapawuori). K okem äkeläisten m ielestä Käkimätyrinääs oli ollut M u sta n o ja n su u s
sa läh e llä m aa n tie llä o levaa Mustasildaa, jo s ta raja ja tk u i H aapavu oreen . K atse lm u k se ssa to d ettiin että
Mustasilda sija itsi M u sta n o ja n p u r o s sa , jo k a la sk i jo keen . K u k o n h arjala iste n v ä ittä m ä n K o k em äty rin n iem en p a ik a lla oli k ah d en jokeen lask evan pu ron suut, joid en v ä lissä oli pieni saa ri. A la v irrassa olevan p u ro n n im i oli k o kem äkeläisten m u k aan Kylmäoja ja y läv irrassa olevan Maxanoja, k u k o n h arjala isten m u k aan päin vastoin . A jatu kse n a oli, että riita p an taisiin puoliksi ja raja m itattaisiin siltojen puoliväliin, m utta jak o tav a sta ei p äästy so p im u k se en ja asia m en i m aa n jak o -o ik e u te en , jo ss a sitä k äsite ltiin 1786. S o v in to a yrite ttiin uudelleen lo k a k u u ssa 1787, m u tta a sia p a la u te ttiin jälle e n m a a n ja k o -o ik e u d e n p ä ä te ttä v ä k si (TM K A , H arjavalta i:A ja K okem äki 6:2). H aapavu o
resta pohjoiseen olevan alueen o salta A n olan k artan o
-Viitteet
lä ä n in in sp e k to ri, U lv ila n k r u u n u n n im ism ie s ja r ä lssita lo n p o ik a L ein eb erg v äittiv ät, e ttä raja m en i H a a p a v u o r e sta e n sin Kackurin lammi -n im ise e n suoh on , jo k a sijaitsi kah den korkean m äen v ä lissä ja sieltä Ahdisma-nimiseen k ap e ik k o o n P itk äjärv e ssä (nyk. K atin h ä n n än k aa k k o isp ä ä ssä). K o kem äkeläisiä e d u sti a sia s sa V in n are n T u isk u n isän tä, jo k a esitti T u ru n ja P orin lä än in k o m issio n im a a n m ittari Joh an F orseliu k sen rajasta tekem än k irjallise n selostu ksen . F orselius oli jak o k u n n a n o sak a s ja oli selvitellyt a siaa m uid en isän tien k an ssa . K irjeen m u k aa n K okem äen ja A n olan raja m en i H aap av u o resta K b tasari-n im i- seen p a ik k a a n ja r a ja lin ja H a a p a v u o re sta K aa k k u - rin lam m iin o li K okem äen kylien ja V uolteen k a rta n on sisäin en raja, joh on m u illa ei ollut o sallisu u tta.
K ok em äkeläisetk in yrittivät vetää a sia ssa k otiin päin , sillä T u isk u n isän tä v ä itti, että K a a k k u rin la m m e n ra ja p a ik k a ei o llu t se, m itä U lv ila ssa tark o ite ttiin , vaan että rajam erkk i o lisi sijain n u t P itkäjärven (nyk.
K atin h än tä) p ää ssä olevalla suolla. V uoden 1783 kat
selm u k se ssa tark a ste tu t H aapavu oren ja K otasaaren rajam erkit o livat su u re sta silm äk iv e stä ja m u u ta m as
ta m ieh en n ostoisesta kivestä raken n ettuja röykkiöitä ja selviä, m u tta m u ilta o sin raja jä i m aa n ja k o -o ik eu den ratk aistav ak si.
10. Jaak k o la t926, 63; Suvan to t973, 56; N A , K okem äen- sa a ri; R uu th 1899, 5,15 sekä Jaak k o la 1926, 58 ja Ja ak k o la 1958, 135; S u v an to 2001, 1595, 1599; U lv ila ssa o li 1465 la u ta m ie h e n ä S aa re n H o lin g er (Holinger i Öen, F M U IV 3275). K o sk a n im i H olm ger tavataan Inderön erään talon isän n illä vielä 1500-luvulla (S u van to 2001, 1596), ja k o Inderöhön ja Y tteröhön v a i
k u tta a syn tyneen r46o-lu vun jälkeen ja ru o tsin k ie li
set ku tsu ivat e n tistä K u m b o ö tä 1400-luvun pu o liv ä
lissä v ain saarek si. V rt. S alm in en 2 0 0 0 ,1 9 , jo ssa olen v irh e ellisesti y h d istän y t S aaren H olin gerin U lv ilan Saaren k arta n o o n , jo k a on k esk iaik ain en k irkon tila (Su van to 2001,1627).
11. Suvan to 1973, 232-238 ja Su van to 1965, 4 6 - 4 9 ; A litalo 1990,112; J.R . A sp elin ille kerrottiin 1885 V uolteessa, e ttä K o k e m ä k i o li sa a n u t n im e n sä v a n h a n kivisa- kastin itäpu olella olevasta kallio n iem estä »siinä kun oltiin kaloja >kokemassa>», M V A :H A , K o k em ä k i, J.R . A sp elin in m u istila p p u vu od elta 1885.
12. Su van to 1973,142-143,186-187; Suvan to 1965, 4 4 -4 9 ; G allén 1993, 51; R E A 318, De libértate Erici de Kumis,
A nthoni 1970,311; F M U III 2849; Preiviikin eli Bredvi- kin lahden nim i on vuonna 1688 tehdyssä Inderön kar
tassa Cumnäs Wijk, Kuum inaisten lahti, M H A , Aib2.
13. Suvanto 1973,142-143; Suvanto 1965, 46-49; Kyläkoski
1979.8 ; T M K A , N a k k ila 5:0 ja 5:4; N A , K u u m o o n m ä- ki, v. 1963 ja 1980 n im en selitettiin jo h tu v an v a n h o is
ta K ok em äen k artan on o m istu k sista m äen läh istöllä.
14. O lau s M agn u s 1549,30 ja p assim .
15. V árd och vaka, K L N M 20, 291-297; Böte, K L N M 2, 517-519; V o ion m aa 1925,1-44; Suvan to 1973,143.
16. Suvanto 1973,143 ja Suvanto 2001,1594.
17. Alitalo 1990,112-113; MHA, Aib:24; NA, Kooma, Koo
man oja ja Kooman kangas; NA, Yleish., Kooma puo
liksi metsittynyt alue ja samannimiset pelto ja mäki Huittinen Korvenkylä 1975, Kooma n. 2 ha suurui
nen peltokappale Keikyän Purolassa 1959 (nimitystä käytetty silloin 180 vuotta), Kooma kirkkoaukeessa sijainnut pelto Kullaa, Koski, Äijä 1968, Kooma pelto
lohko, joka vuonna 1779 tehdyssä kartassa oli Kohma -niminen niitty Mellilä, Vähä-Perä, Uusi-Tohna 1986, Kooman korpi alue Rauman maalaisk. Anttilan ky
lässä 1964 ja Koomanperä Kastarin talon pelto Huitti
nen Karhiniemi 1984; TMKA, Kokemäki 6:1, Kooma umbiaita ja Kooma hage kuuluivat Havingin kylän rintamaahan; Esim.VA 7243:627ja 662 Cuhmo Sochn (1651), VA 7307:1018b Cuhmo Prästegärd (1668), VA 7318:1889b Cuhmo Sochn (1671), VA 7350:1403a Cuh
mo (1681).
18. Gallen 1996,51.
19. Lindström 1862, 195; Ojansuu 1920, 58-66; Lopmeri 1944,260-263. Tulkinnoista Alitalo 1990,16-17.
20. REA 428, 534 ja 584; FMU III 2851 (teksti on pahoin korruptoitunut), V 4013, 4087, 4206, VIII 6029; FMU IV 3389 ja 3369; Suvanto 2001,1489-94; Suvanto 1973,
51,175-176-21. Tacitus, Ann. 2:11. Chariovalda oli Bataavien ruhti
nas, joka kaatui n. 16 jKr roomalaisten puolella tais
telussa Cheruskeja vastaan; De Vries 1962, Haraldr, harja, vald, valda, valdr; Saxen 1899, 4; Nissilä 1980, 159 ja Vahtola 2001, 118; Alitalo 1990,17; Nevalainen - Sihvo 1991, 409; Uino 1991,19-20.