Kirkkoon liitettävissä mielikuvissa tutkimukseen osallistuneet nuoret aikui-set näkivät kirkon osana suomalaista kulttuuria, jossa kirkolla on pitkät, his-torialliset juuret. Tutkimusaineiston mukaan nämä juuret näkyvät tänä päi-vänä pitkään, usein keskellä kylää, kuntaa tai kaupunkia seisovissa kirkko-rakennuksissa ja niiden historiassa sekä kirkon toimintaan liittyvässä
kult-62 tuuritarjonnassa käsittäen niin musiikin kuin myös muun taiteen. Tässä lu-vussa tarkastellaan niiden tutkittavien vastauksia, jotka liittivät kirkkokoke-mukseensa kirkollisen kulttuuriperinnön (luku 5.1.1), kirkkorakennukset (luku 5.1.2) sekä kirkkomusiikin ja –taiteen (luku 5.1.3). Näihin teemoihin mielikuvansa liittäneet näkivät kirkon ja sen suhteen kulttuuriin pääasiassa myönteisenä asiana.
5.1.1 Kirkollinen kulttuuriperintö
Kirkollista kulttuuriperintöä käsitelleet tutkittavat mielsivät kirkon olevan monella tavalla tärkeä osa suomalaista kulttuurielämää. He kokivat kirkon kulttuurisen merkityksen tärkeäksi ja kirkon ylläpitämät kirkkorakennukset miellettiin tärkeäksi osaksi suomalaista ”kulttuuriperintöä”. Kirkko ja sen paikalliset yksiköt, seurakunnat, näyttäytyivät osana paikalliskulttuuria, jota tutkittavat kertoivat arvostavansa.
”Nykyään evlut kirkon merkitys minulle on lähinnä siinä, että kirkko yl-läpitää vanhoja kirkkorakennuksia, jotka muodostavat tärkeän osan Suo-men kulttuurihistoriasta.”
Kirkkorakennusten historiaa pidettiin mielenkiintoisena, mutta syitä siihen, miksi se koettiin mielenkiintoisena, ei määritelty tarkemmin. Kirkon kerrot-tiin huolehtivan verovaroin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkora-kennusten suojelusta, ylläpidosta ja kunnossapidosta. Rakennuksista huoleh-timista ei vastauksissa kritisoitu, vaan sitä pidettiin tärkeänä, vaikka evanke-lis-luterilaisella kirkolla tai sen toiminnalla ei muuten olisikaan ollut vastaa-jalle suurta merkitystä. Mielikuvat kirkkorakennuksista liittyivät vahvasti paikallisuuteen, osaksi suomalaista kulttuuria ja historiaa.
”Kirkon ja vanhojen kirkkorakennusten kulttuurihistoria kiinnostaa it-seäni kovasti, mutta itse kirkon tarjoamat palvelut eivät tällä hetkellä vastaa omia tarpeitani.”
Vastaajien mukaan kirkoissa voi käydä ilman uskonnollista merkitystä. Vas-tauksissa tuli esiin myös ajatus läntisen ja pohjoismaisen kristillisen kulttuu-riperinnön vaalimisesta, jota Suomen evankelis-luterilainen kirkko edustaa.
Evankelis-luterilainen kirkko miellettiin kiinteäksi osaksi Suomea ja suoma-laisuutta. Myös itseään vähemmän uskonnollisina pitäville kirkko ja
seura-63 kunta olivat tärkeitä paikalliskulttuurin kautta.
”En ole varsinaisesti erityisen uskovainen enkä ole saanut uskonnollista kasvatusta. Kirkko merkitsee minulle läntisen kristillisen kulttuuriperi-män vaalimista ja myös suomalaista kulttuuriperintöä. Arvostan kirkon avoimuutta ja sen tekemää työtä esim. köyhien ja perheiden parissa.”
Kirkko-sanan käytön kerrottiin korostavan kirkon kulttuurista, dominoivaa voimaa. Sen ajateltiin usein jättävän muut uskonnot ja kirkkokunnat var-joonsa esimerkiksi kouluissa. Kirkon kulttuurinen valta-asema miellettiinkin osittain ongelmallisena juuri tämän takia. Toisaalta uskonnollisen yhteisön hajanaista, yhdysvaltalaista mallia ei yksiselitteisesti Suomeen myöskään kaivata. Kirkollinen, kulttuurinen yhtenäisyys nähtiin tärkeänä asiana.
” [--] Se [kirkko] on kuitenkin tarpeeksi tiivis, jotta Suomen uskonnolli-nen kenttä ei muistuta villiä länttä esimerkiksi Yhdysvaltojen tapaan.”
5.1.2 Kirkkorakennukset
Tutkittavista osa viittasi kirkolla hengellisen yhteisön tai instituution sijaan kirkkorakennukseen fyysisenä tilana. Nämä tutkittavat tarkastelivat kirkko-rakennusta rakennuksen ulkoisten ominaisuuksien pohjalta tilana, joka vas-taa ihmisten tarpeisiin. Kirkkorakennuksista puhuttaessa fyysisellä tilalla tarkoitettiin myös tilan muita ominaisuuksia, kuten väriä, muotoa tai histori-aa. Kun fyysinen tila vastasi ihmisten tarpeisiin, nähtiin rakennus paikkana, jossa tunnettiin ja koettiin erilaisia tunnelmia. Kirkot edustivat tilaa, jossa vastaajat kokivat mahdollisuuden rauhoittua ja hiljentyä. Tilana kirkko luo turvallisuudentunnetta.
”Tärkeää evankelis-luterilaisessa kirkossa on mielestäni myös kirkkora-kennusten konkreettinen oleminen, sillä paikat ovat ihmisille merkittäviä rauhoittumisen tiloja. Toivoisin Suomeen muitakin uskonnollisia raken-nuksia.”
Kirkkorakennuksia käsitelleissä vastauksissa viitattiin kirkkoihin myös turis-tikohteina. Kirkko ajateltiin näkemisen arvoisena kulttuurihistoriallisena ra-kennuksena riippumatta siitä, millä vuosikymmenellä rakennettuja muita rakennuksia sen ympäriltä löytyy. Sen lisäksi, että kirkkorakennusta
kuvail-64 tiin rauhoittumisen paikaksi, kirkko nähtiin myös turvaksi elämän ja maail-man jatkumisesta. Kirkon ja kristinuskon ympärille kehittynyt suomalainen kulttuuri, kulttuuriset elämykset ja kokemukset vaikuttavat myös matkoilla.
vastaajien mukaan myös Suomen rajojen ulkopuolella käydään tutustumassa kirkoissa, sillä niiden arkkitehtuuri ja aikaansa heijastava kirkkotaide kiin-nostavat.
”Kirkko on ennen kaikkea tapa ja osa paikalliskulttuuria. Käyn usein kir-koissa erityisesti ulkomailla, ja Suomessakin on tullut vierailtua kymme-nissä. Monessa pitäjässä kirkko on näkemisen arvoinen kulttuurihistori-allinen rakennus, vaikka muu kylä olisikin rakennettu uusiksi vuosi-kymmenten aikana.”
5.1.3 Kirkkomusiikki ja kirkkotaide
Mielikuviin liittyvissä tutkimustuloksissa kirkko näyttäytyi myös kirkkomu-siikin ja kirkkotaiteen kautta. Kirkkomusiikkia ajatteleville kirkko näyttäytyi hyvin akustiikan ja musiikkinautintojen paikkana. Tutkittavissa oli mukana niitä, jotka kertoivat osallistuneensa kirkon konsertti- ja musiikkitoimintaan, ja saaneensa sitä kautta kristinuskolta itselleen jotakin mielekästä sisältöä.
Kirkko nähtiin siis myös kristinuskoa välittävänä organisaationa ja kirkon tarjoamilla yksittäisillä tilaisuuksilla oli ihmisille merkitystä. Näiden tilai-suuksien sisältö ja kristinusko olivat tärkeämpiä kuin kirkko. Vaikka kirkon toivottiin joskus uudistavankin musiikkiaan.
”Itse asiassa kirkolla instituutiona ei taida olla minulle suurta merkitys-tä. Kristinuskolla itsellään kyllä, ja kirkon harjoittamalla jumalanpalve-lus- ja konserttitoiminnalla.”
Jotkut tutkittavista olivat itse olleet esiintymässä kirkon järjestämissä mu-siikkitilaisuuksissa. Musiikkitapahtumiin liittyvissä mielikuvissa nuoret ai-kuiset kertoivat, että musiikkitapahtumia järjestetään kaiken ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville. Heidän mukaan kirkon monipuolinen musiikkitar-jonta kutsuu mukaan toimintaan ja tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia osallis-tujille. Kirkkomusiikkitilaisuuksista oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia.
65
”Olen osallistunut mielelläni moniin kirkon tilaisuuksiin, kuten pääsi-äiskirkkoon. Viimeiset kokemukseni kirkosta ovat Bachin urkukonsertti ja Sibiksen kuoroesitys, jotka olivat erittäin mukavia tilaisuuksia.”
Kirkko nähdään myös tärkeänä mesenaattina, joka tukee taiteita kuten maa-lauksia, arkkitehtuuria, musiikkia sekä tekstiilitaidetta. Kirkolla on myös pal-jon kulta- ja hopeatöitä, joiden konservoinnista ja säilyttämisestä kirkon tie-detään olevan vastuussa. Kirkkotaiteeseen liittyvät mielikuvat koettiin mer-kityksellisiksi, kirkkotaiteesta pidettiin ja kirkkomusiikkia arvostettiin.