Kehittyvän ja edistyneen tason arviointikriteerit valinnaiselle auditointikohteelle

Kehittyvä

Toimivat laadunhallinnan me-nettelytavat edistävät toimin-nan kehittämistä ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavut-tamista. Tavoitteet kytkeytyvät pääosin korkeakoulun strategi-aan.

Laatujärjestelmä tuottaa tarkoi-tuksenmukaista tietoa toimin-nan laadunhallintaan, ja tietoa hyödynnetään tarkoituksen-mukaisesti korkeakoulun toi-minnan kehittämisessä.

Eri henkilöstöryhmät ja opislijat ovat mukana toiminnan ke-hittämisessä tarkoituksenmu-kaisella tavalla. Myös ulkoiset sidosryhmät osallistuvat kehi-tystyöhön.

Toiminnan kannalta keskeisten tuki- ja palvelutoimintojen laa-dunhallinta toimii melko hyvin.

Edistynyt

Korkeakoululla on systemaat-tisia ja vakiintuneita laadun-hallinnan menettelytapoja, jotka tukevat erinomaisella tavalla toiminnan kehittämistä ja kor-keakoulun kokonaisstrategian toteutumista. Järjestelmän vai-kuttavuudesta toiminnalle ase-tettujen tavoitteiden saavutta-miseen on selkeää ja jatkuvaa näyttöä.

Korkeakoululla on systemaatti-sia ja erinomaisystemaatti-sia menettelyta-poja tiedon tuottamiseksi toimin-nan laadunhallintaan. Tiedon hyödyntäminen on systemaat-tista ja sen tuloksekkaasta käytöstä toiminnan kehittämi-sessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä.

Eri henkilöstöryhmät ja opiskeli-jat ovat sitoutuneita ja erittäin aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä. Laadunhallin-nan menettelytapojen kuormit-tavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ulkoiset sidosryhmät ovat mielekkäällä tavalla muka-na kehitystyössä.

Korkeakoululla on systemaat-tisia ja vakiintuneita menet-telytapoja toiminnan kannalta keskeisten tuki- ja palvelutoi-mintojen laadunhallintaan. Me-nettelytapojen toimivuudesta on

Elinikäisen oppimisen tavoitteet kytkeytyvät selkeästi Mamkin stra-tegiaan, mutta auditoinnin aikaan voimassa ollut strategia ei kovin selkeästi tuonut esille alueen tarpeista nousevaa profi ilia. Laatujär-jestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä profi iliin liittyvän toimin-nan kehittämisessä on jatkuvaa näyttöä elinikäisen oppimisen toi-menpideohjelman olemassaoloajalta. Laatujärjestelmä tuottaa sys-temaattisesti tarkoituksenmukaista tietoa toiminnan kehittämiseen.

Vaikka edellä olevat auditointiryhmän havainnot ovat perusteltuja, Etelä-Savo toiminta-alueena asettaa tiettyjä haasteita ja vaatimuk-sia, joihin Mamkin alueen kehittäjänä tulee vastata. Strategiauu-distuksen yhteydessä elinikäisen oppimisen korkeakoulun profi ilia terävöitettiin nostamalla keskeisiksi tavoitteisiksi mm. seuraava:

- Mamk on elinikäisen oppimisen edelläkävijä

- elinikäisen oppimisen tukemisessa keskitytään erityisesti opintojen nivelvaiheisiin ja työelämän muutostilanteisiin ja yksilöllisten urapolkujen tukemiseen.

- henkilökohtainen kehittyminen, aktiivinen kansalaisuus, so-siaalisten taitojen ja työllistettävyyden sekä hyvinvoinnin li-sääminen

- erilaisilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa am-mattikorkeakouluopintoja

- opiskelijoille tarjotaan entistä enemmän yksilöllisten osaa-misyhdistelmien rakentamisen mahdollisuuksia

- asiakaslähtöisten opetusjärjestelyjen lisääminen.

Edellä olevien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty paljon kehittämistyötä. Elinikäisen oppimisen toimenpideohjelma on uudistumassa. Täydennyskoulutuksen ja avoimen AMK:n tuki-palveluja on vahvistettu. Perustutkintojen opetussuunnitelmat on uudistettu niin, että uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta. Näin mahdollistetaan entistä paremmin yksi-löllisen osaamisen rakentaminen. Master Schoolin kehittämistyö tukee selkeää väylää elinikäisten oppijoiden osaamisen lisäämi-seksi. Uudistettu Master School antaa uudenlaisia mahdollisuuksia YAMK-tutkinto-opiskeluun.

Mamkin opiskelijoiden ohjaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Ohjausjärjestelmää on kehitetty kouluttamalla opiskelijavastaavia ja yhdenmukaistamalla käytäntöjä. Syksystä 2014 alkaen otetaan käyttöön ohjausmalli, johon on koottu ohjeita ja hyviä käytäntö-jä opiskelijavastaavien työn tueksi. Verkko-oppimisympäristön ja eKampuksen kehittäminen tukee elinikäisen oppimisen ja ohjauk-sen näkökulmaa. Ohjausta kehitettäessä on kiinnitetty huomiota sii-hen, että eri koulutusten toimintaa tehdään yhteisesti näkyväksi ja hyviä käytäntöjä levitetään Mamkin yhteisiksi käytännöiksi.

MAMKILAISET

LAATUTOIMIJOINA

Marjo Nykänen

KKA:n auditointikäsikirjan 2011–2017 itsearviointiraportin ohjeistuk-sessa korkeakouluja pyydetään kaikkien perustehtävien osalta ku-vaamaan, miten eri toimijat osallistuvat laatutyöhön ja miten osallis-tumista tuetaan. Lisäksi pyydetään arvioimaan eri toimijoiden roole-ja, osallistumista ja sitoutuneisuutta laatutyöhön sekä menettelyta-pojen kuormittavuutta. Tämän osalta teimme yhden ohjeistuksesta poikkeavan ratkaisun itsearviointiraportin rakenteessa. Kuvasimme eri toimijoiden osallistumisen laatutyöhön ja osallistumisen tukemi-sen yhtenä kokonaisuutena eikä erikseen jokaitukemi-sen perustoiminnon osalta, koska Mamkissa noudatetaan yhtenäisiä menettelytapoja kaikissa korkeakoulun perustehtävissä.

Mamkin johtamisjärjestelmässä kuvataan organisaation eri toimijoi-den kehittämisvastuut ja osallistuminen laatutyöhön. Tästä kerro-taan tarkemmin Mamkia laadunhallinnan toimintaympäristönä ku-vaavassa artikkelissa. Laatukäsikirjan vastuunjakotaulukko kuvaa yksityiskohtaisesti kaikkien toimijoiden laatuvastuut. Taulukossa 1 esitetään laatujärjestelmän keskeiset toimijat korkeakoulun perus-tehtävien ja valinnaisen auditointikohteen, elinikäisen oppimisen, kannalta.

Taulukossa mainittujen kehittämistiimien lisäksi laatu- ja arviointii-millä on keskeinen rooli kaikkien perustehtävien laadunhallinnassa.

Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat laadunhallintaan oman toimin-tansa osalta. Ulkoiset sidosryhmät, kumppanit ja toimijaverkostot osallistuvat eri tavoin perustehtävien strategiseen valmisteluun, toi-minnan kehittämiseen ja arviointiin.

Pitkäaikainen ja pitkäjänteinen osallistumiseen kannustava tapa kehittää toiminnan laatua ja laatujärjestelmää on Mamkin laatu-kulttuurin ydin. Myös laatujärjestelmän selkeä tavoitteenasettelu ja dokumentaatio sekä toimiva vastuunjako vahvistavat laatutyöhön osallistumista. Laatutiimin jäsenille ja yksiköiden laatuvastaaville sovitaan vuosittain laatutyöhön yhteiset resurssit.

TAULUKKO 1. Laatujärjestelmän keskeiset toimijat Koulutus-, TKI- ja palvelu-tiimit Avoimen AMK:n ja täydennyskoulu-tuksen

vastuuhenkilöt

Henkilöstön osallistumista tuetaan siten, että laadunhallintaan liitty-vä ohjeistus ja materiaalit, strategiat, toimenpideohjelmat, proses-sikuvaukset, menettelyohjeet ym. ovat henkilöstöintrassa helposti saatavilla. Toimijoiden osallistumista laatutyöhön tuetaan myös tie-dottamisen sekä hyvien käytänteiden tunnistamisen ja levittämisen avulla. Yhteisesti tuotetut palvelut ja tarjotut yhteiset resurssit (mm.

tilat, laitteet, ohjelmistot, neuvonta, keskitetyt toiminnot) helpottavat osallistumista ja vähentävät kuormittavuutta. Omat koulutukset ja kouluttautumisen tukeminen sekä henkilöstön perehdytys ja kehi-tyskeskustelut vahvistavat toimijoiden osallistumista. Henkilöstön osallistumista tuetaan myös kehittämisprojektein. Projektit ovat ol-leet yhteistyöprojekteja muiden oppilaitosten ja työyhteisöjen kans-sa tai ammattikorkeakoulun sisäisiä kehittämisprojekteja.