Kehittyvän ja edistyneen tason arviointikriteerit tutkintotavoitteiselle koulutukselle

Kehittyvä

Toimivat laadunhallinnan me-nettelytavat edistävät toimin-nan kehittämistä ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavut-tamista. Tavoitteet kytkeytyvät pääosin korkeakoulun koko-naisstrategiaan.

Laatujärjestelmä tuottaa tarkoi-tuksenmukaista tietoa toimin-nan laadunhallintaan, ja tietoa hyödynnetään tarkoituksen-mukaisesti korkeakoulun toi-minnan kehittämisessä.

Eri henkilöstöryhmät ja opislijat ovat mukana toiminnan ke-hittämisessä tarkoituksenmu-kaisella tavalla. Myös ulkoiset sidosryhmät osallistuvat kehi-tystyöhön.

Toiminnan kannalta keskeisten tuki- ja palvelutoimintojen laa-dunhallinta toimii melko hyvin.

Edistynyt

Korkeakoululla on systemaat-tisia ja vakiintuneita laadun-hallinnan menettelytapoja, jotka tukevat erinomaisella tavalla toiminnan kehittämistä ja kor-keakoulun kokonaisstrategian toteuttamista. Järjestelmän vai-kuttavuudesta toiminnalle ase-tettujen tavoitteiden saavutta-miseen on selkeää ja jatkuvaa näyttöä.

Korkeakoululla on systemaatti-sia ja erinomaisystemaatti-sia menettelyta-poja tiedon tuottamiseksi toimin-nan laadunhallintaan. Tiedon hyödyntäminen on systemaat-tista ja sen tuloksekkaasta käytöstä toiminnan kehittämi-sessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä.

Eri henkilöstöryhmät ja opiskeli-jat ovat sitoutuneita ja erittäin aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä. Laadunhallin-nan menettelytapojen kuormit-tavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ulkoiset sidosryhmät ovat mielekkäällä tavalla muka-na kehitystyössä.

Korkeakoululla on systemaat-tisia ja vakiintuneita menet-telytapoja toiminnan kannalta keskeisten tuki- ja palvelutoi-mintojen laadunhallintaan. Me-nettelytapojen toimivuudesta on

Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan kokonaisuuden jäsennystä on uudistettu auditointipalautteen mukaisesti ja proses-sikuvausten laatiminen on meneillään. Laatukuvausten uudistustyö yhdessä henkilöstön intrauudistuksen ja vuoden 2015 alussa käyt-töön otettavan kuvaustyökalun kanssa parantavat tutkintotavoittei-sen koulutuktutkintotavoittei-sen laatudokumentaation käyttäjälähtöisyyttä.

Vuoden 2012 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä tehty opetussuunnitelmien osaamisperustaisuuden vahvistaminen edisti uuden ammattikorkeakoululain mukaisen opetussuunnitelman val-mistelua. Tässä vuosina 2013–2014 tehdyssä uudistuksessa keski-tyttiin erityisesti tutkintojen moduuliperustaisuuteen sekä sisältöjen ja Mamkin tavoitteena olevan työelämäläheisen oppimisen kehit-tämiseen. Osaamisen arviointiin liittyvä kehittämistyö jatkuu edel-leen – kaikkien laitosten opettajat osallistuvat osaamisen arvioinnin koulutukseen viimeistään vuonna 2015. Lisäksi keväällä 2015 uu-distetaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnus-tamismenettelyt. Lisäksi Mamkin koordinoima vuosina 2013–2014 toteutettu KKA:n rahoittama hanke vahvistaa osaamisperustaisuut-ta. Hankkeessa keskitytään hoitotyön oppimistulosten arviointiin kansainvälisesti vertaillen (Enhancing the Quality of Learning Out-comes – EQLO), mutta ottaen huomioon oppimistulosten arvioinnin korkeakoulutasoiset menettelyt.

Auditointivaiheessa kiinnitettiin huomiota erityisesti lakkaavien koulutusohjelmien opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja heidän mahdollisuuteensa suorittaa tutkinto normiajassa. Kehittämistyötä on jatkettu laajentaen tämä kaikkia opiskelijoita koskevaksi syste-maattiseksi seuranta- ja ohjaustyöksi. Muutostilanteessa olevalla henkilöstöllä on ollut edelleen mahdollisuus sovittujen periaatteiden mukaiseen osaamisen kehittämiseen kouluttautumalla ja työelämä-jaksoilla.

Opintojen ohjauksen kehittämistyötä on jatkettu Mamkin jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti. Vuosien 2013–2015 aikana opintojen ohjausjärjestelmää ja opintojen edistymisen seurantaa on vahvistettu. Tavoitteena on mahdollisimman arvoinen ja tasa-laatuinen ohjaus, johon jokainen opiskelija on oikeutettu. Kehittä-mistyötä on tehty yhteisöllisesti opiskelijavastaavien tapaamisessa.

Tuloksena on Mamkin yhteinen ohjausmalli, joka sisältää Mamkin eri koulutusten parhaita käytänteitä ja työkaluja ohjaustoimijoille, mm. kaikkien koulutusten käyttöön tarkoitettu Ammatillisen kasvun -opintojakson Moodle-alusta ja keskeyttämisten ennaltaehkäisyyn on laadittu Keskeyttämisen vähentäminen Mamkissa -opas.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt

Kokonaiskäsitystä tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallin-nasta täydennetään auditoinnissa kolmella näytöllä. Ammattikor-keakoulu valitsee itse toiseksi näytöksi yhden amk-tutkintoon johta-van ja yhden ylempään amk-tutkintoon johtajohta-van koulutusohjelman.

Valinnat tulee perustella, ja lisäksi korkeakoulun on arvioitava va-littujen näyttöjen laadunhallinnan toimivuutta ja edustavuutta suh-teessa muuhun tutkintotavoitteeseen koulutukseen. Korkeakoulun itse valitsemien kahden koulutusohjelman lisäksi auditointiryhmä valitsee kolmannen arvioitavan näytön sille toimitettujen perusai-neistojen perusteella noin neljä viikkoa ennen auditointivierailua.

Näytöiksi valittujen koulutusohjelmien itsearviointiin kuuluu kolme osaa: koulutuksen suunnittelu, koulutuksen toteutus ja laatutyön vaikuttavuus. Koulutuksen suunnittelun osalta kuvataan, miten seuraavien asioiden laadukkuus varmistetaan: opetussuunnitel-mat ja niiden laadinta, oppimistavoitteet ja niiden määrittely sekä oppimistavoitteita tukeva oppimisen arviointi, TKI-toiminnan kyt-keytyminen koulutukseen, elinikäinen oppiminen ja tutkintojen työ-elämärelevanssi. Koulutuksen toteutuksen osalta kuvataan, miten seuraavien asioiden laadukkuus varmistetaan: opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt, oppimisen arviointimenetelmät, opiskelijoiden oppiminen ja hyvinvointi, opettajien osaaminen ja työhyvinvointi.

Sekä koulutuksen suunnittelun että toteutuksen osalta kuvataan myös, miten eri henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryh-mät osallistuvat laatutyöhön. Molempien osalta arvioidaan koulu-tuksen suunnitteluun liittyvien menettelytapojen toimivuutta, kuor-mittavuutta ja vaikuttavuutta ja eri toimijoiden osallistumista laatu-työhön. Laatutyön vaikuttavuuden selvittämiseksi kuvataan, mitkä ovat koulutusohjelmatasolla kehittämisen kannalta keskeisimmät arviointitavat ja seurantaindikaattorit, indikaattorien avulla toimin-nan kehittymistä viimeisen 3–5 vuoden ajalta sekä mitä toimenpi-teitä on parhaillaan käynnissä koulutuksen laadun parantamiseksi.

Lisäksi arvioidaan, miten laatutyö on vaikuttanut koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Mamk valitsi näytöiksi ympäristöteknologian koulutusohjelman ja sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulu-tusohjelman. Auditointiryhmä valitsi kolmanneksi näytöksi englan-ninkielisen koulutusohjelman Degree Programme in Business Ma-nagement. Kaikki Mamkin koulutusohjelmat laativat kevään 2012 aikana alustavan itsearvioinnin kohdan 5 mukaisesti. Näyttöjen valintaperusteina käytettiin seuraavia:

- koulutusohjelmat ovat keskeisiä Mamkin profi ilin ja painoalojen kannalta

- koulutusohjelmat haluavat itse osallistua ja sitoutua itsearvioin-tiprosessiin ja auditointiin sekä siinä esille tulleiden kehittämis-kohteiden parantamiseen

- koulutusohjelmien keskeiset tunnusluvut ovat Mamkin keskita-soa

- koulutusohjelmat edustavat Mamkin kokonaisuutta: alat, volyy-mi ja toivolyy-mintapaikkakunnat

- näytöiksi ei valita koulutusohjelmia, joista on tehty lopettamis-päätös (kulttuurituotanto, auto- ja kuljetustekniikka, muotoilu, fysioterapia/Mikkeli) eikä koulutusohjelmia, jotka ovat alkaneet vuonna 2011 tai myöhemmin (jalkaterapia)

- näytöiksi ei valita kansainvälisiä koulutusohjelmia, koska niiden valtakunnallinen arviointi on parhaillaan käynnissä

- YAMK-näytöksi valitaan koulutusohjelma, jossa on ollut usei-ta aloituskertoja ja jossa on läsnä olevia opiskelijoiusei-ta syksyllä 2012.

Ympäristöteknologian koulutusohjelman oman arvioinnin mu-kaan sen laadunhallinnan keskeisiä vahvuuksia ovat Mamkin toimi-va laatujärjestelmä, toimitoimi-vat ja vuorotoimi-vaikutteiset työelämäsuhteet, laatumittareiden aktiivinen seuraaminen ja opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen laadunhallintaan. Vaikuttavuudesta todistaa koulu-tusohjelman positiivinen kehitystrendi. Kehittämistä sen sijaan olisi vielä kehittämiskohteiden priorisoinnissa ja resursoinnissa, laatu-työn vastuunjaon selkiyttämisessä ja sidosryhmäpalautejärjestel-mässä. Myös opetus- ja oppimisprosessit sekä oppimisympäristöt kaipaavat kehittämistä. Vaikuttavuuden osalta keskeisin kehittämis-tarve on vetovoimaisuudessa.

TAULUKKO 3. Yhteenveto ympäristöteknologian