Itsearviointiraportissa ja auditointikohteiden ar- ar-vioinnissa käytettyjen käsitteiden vertailua

Arvioitavien käsitteiden vertailu herättää monia kysymyksiä. Itse-arviointiraportin mukaan kuormittavuus vaikuttaisi olevan kaikkein kriittisin laatujärjestelmän ominaisuus, mutta edistyneellä tasolla sitä arvioidaan vain neljässä kohdassa. Sen sijaan edistyneen ta-son arviointikriteerien mukaan tärkeintä olisi laatutyön systemaatti-suus, mutta itsearvioinnissa sitä arvioidaan vain yhdessä kohdassa ja se kohdistuu laatujärjestelmän kehittämismenettelyihin. Onko johtopäätös se, että korkeakoulun uskotaan itse pystyvän arvioi-maan laatujärjestelmänsä kuormittavuutta, vaikuttavuutta ja toimi-vuutta mutta systemaattisuutta, vakiintuneisuutta ja selkeyttä arvioi paremmin ulkopuolinen auditointiryhmä?

Näin jälkeenpäin voi tietysti arvioida, että käytimme ehkä liikaakin aikaa käsitteiden pohtimiseen. Esimerkkinä voi mainita, että jou-duimme kovasti miettimään, miten arvioisimme laatujärjestelmän tavoitteiden asettamistavan onnistuneisuutta. Jos tavoitteet ovat hyvät ja selkeät, seuraako siitä automaattisesti se, että niiden aset-tamistapa on onnistunut? Tai päinvastoin – jos tavoitteet ovat

huo-not, voiko niiden asettamistapa siinä tapauksessa olla onnistunut?

Yhteisen käsityksen muodostaminen käsitteistä oli kuitenkin tärke-ää, koska halusimme osallistaa mamkilaisia mahdollisimman laa-jasti raportin laatimiseen.

Oman laatutyömme kehittämisen kannalta keskeisimpiä oivalluksia oli laatuympyrän käytön kirkastuminen prosessissa mukana olleil-le ja sen vieminen eri konteksteihin. Teimme itsearviointiraporttiin omat tarkennetut laatuympyrät tutkintotavoitteiselle koulutukselle, TKI-toiminnalle, yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja aluekehi-tystyölle sekä elinikäiselle oppimiselle. Lisäksi prosessin aikana tehtiin mm. koulutusohjelmakohtaisia ja tukipalvelujen laatuympy-röitä. Näissä laatuympyröissä päästiin syvemmälle eri toimintojen laadunhallintaan kuin melko pelkistetyssä yleisessä laatuympyräs-sämme. Laatuympyrän käyttäminen vahvisti kehittämistoimenpi-teiden merkitystä laadunhallinnassa ja toiminnan kehittämisessä.

Samalla syveni käsitys laadunhallinnan strategialähtöisyydestä, eri strategioiden sekä laadunhallinnan ja toiminnan tuloksellisuuden välisistä yhteyksistä ja toiminnan prosessimaisuudesta. Raportin laatijat ja muut prosessiin osallistuneet oppivat myös yhä paremmin arvioimaan kriittisesti Mamkin toimintaa ja laatujärjestelmää.

Vaikka Mamkissa tehdään laatutyötä jatkuvasti ja systemaattises-ti toiminnan kehittämiseksi, terävöitsystemaattises-ti auditoinsystemaattises-tiin valmistautuminen vielä laatujärjestelmän kehittämismenettelyjä. Arviointiprosessin ai-kana totesimme myös, että edellisen auditoinnin jälkeen vahvuuk-sia on ylläpidetty, joitakin asioita on korjattu ja joissakin eteneminen ollut hidasta. Tätä kuvataan tarkemmin laatujärjestelmän kehittä-mistä kuvaavassa artikkelissa.

Prosessin onnistuneisuus

Systemaattinen, pitkäjänteinen ja yhteisöllinen toimintatapa rapor-tin laatimisessa auttoivat arviointiprosessin eteenpäin viemisessä.

Auditoinnista tiedottaminen ja raporttien käsittely yhdessä paran-sivat henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajien tunte-musta laatujärjestelmästä. Raportin työstäminen osittain pienessä ydinryhmässä ja osittain laajemmissa kokoonpanoissa toi työsken-telyyn hedelmällistä vuorovaikutusta. Laajan joukon osallistuminen itsearviointiin lujitti ennestäänkin vahvaa osallistavaa laatukulttuuri-amme.

vaa auditointiaineistoa, jonka riittävyys ja käytettävyys arvioitiin hyväksi. Kysymyksessä: ”Millaiseksi arvioit aineiston riittävyyden”

-keskiarvo oli 4,67. Kysymyksessä: ”Millaiseksi arvioit aineiston käytettävyyden” – keskiarvo oli 3,93. Kysymysten arviointiasteikko oli 1=heikko, 5=erinomainen.

Haastatteluihin osallistuneilta kysyttiin, miten he olisivat kehittäneet auditointiin valmistautumista. Vastaajista noin 19 prosenttia ei olisi muuttanut valmistautumista, jota kommentoitiin esimerkiksi seuraa-vasti: Homma oli hyvin hoidettu. tai Step by step -lähestymistapa oli hyvä eli pikku hiljaa laatuauditoinnista kerrottiin lisää ja eri foo-rumeilla. Saman verran vastaajista olisi toivonut enemmän spar-rausta, harjoittelua, haastatteluryhmien omia tapaamisia tai jopa

”testiauditointia” konkreettisine kysymyksineen ja vastauksineen.

Mahdollisia kysymyksiä kaipailin kovasti ennakkoon…, totesi yksi vastaajista. Muutaman vastaajan (4/59) mielestä materiaalia oli tur-han paljon eikä siihen ehtinyt tarpeeksi perehtyä.

Auditointiprosessi todella vahvisti laatukulttuuria entisestään, mikä voidaan todeta mm. seuraavista kyselyssä esitetystä kommentista:

Auditointi on antanut myös omaan työhön ja koulutusohjelman ke-hittämiseen paljon uutta ja vaikutukset näkyvät siten myös yksilö- ja yksikkötasolla. Auditoinnin päätösseminaarissa torstaina 14.3.2013 rehtori Heikki Saastamoinen totesi, että auditointi oli positiivinen, vaikkakin mittava, prosessi. Erityisen yllättävää oli, miten auditointi yhdisti henkilökunnan, opiskelijat ja sidosryhmät. Kaikki puhalsi-vat yhteen hiileen ja jokainen halusi tehdä parhaansa auditoinnin eteen. Päätösseminaarissa kuultiin myös henkilöstön ja opiskelijoi-den edustajien näkemyksiä auditoinnista ja laatutyöstä. Lehtori Arto Sormunen edusti ympäristöteknologian koulutusta, joka oli yksi auditointikohteista. Sormunen kiteytti Mamkin laatutyön – ja myös muun toiminnan – kahteen sanaan: jatkuva parantaminen. Laatutyö on joukkuepeliä. Jääkiekkotermein ”pitkä päätyyn ja perään” -tyylillä ei pärjää, vaan koko joukkueen on toimittava yhdessä, systemaat-tisesti. Omassa koulutusohjelmassa tunnistamme ja tiedostamme jatkuvan parantamisen osana arkipäivää ja toimimme sen mukaan.

Emmekä kehitä toimintajärjestelmäämme auditointia varten, vaan toimintaa ja toimintaympäristöä varten.

Opiskelija Niko Mansikka korosti puheessaan auditointiryhmänkin kiittelemää opiskelijavastaava-systeemiä. Hänen mukaansa opis-kelijavastaavat pitävät opiskelijaa hyppysellä. Mamkissa opiskelijat viihtyvät, tulevat toimeen hyvin keskenään ja henkilökunnan kans-sa. Tämä puolestaan näkyy siinä, että opinnot edistyvät ja opiske-lijat valmistuvat ajallaan. Mansikka myös kiitteli sitä, että Mamkissa

opiskelijat pääsevät vaikuttamaan opintojen sisältöön ja muuhun toimintaan. Palautetta kerätään ja siihen vastataan.

Kaikkien koulutusohjelmien osallistuminen tutkintotavoitteisen kou-lutuksen näyttöjen työstämiseen lisäsi koulutusohjelmien yhteis-työtä ja edisti hyvien käytänteiden levittämistä. Tiukka aikataulu ja samaan aikaan käynnissä ollut laaja opetussuunnitelmauudistus kuormittivat koulutusohjelmien vastuuhenkilöitä, ja osa raporteista jäi valitettavasti kevyehkölle tasolle. Arvio-osuuksissa hyödynnettiin mahdollisimman paljon laatujärjestelmän mukaisia palautteita ja ar-viointeja. Lisäksi tehtiin joitakin selvityksiä ja arviointeja täydentä-mään palautejärjestelmän tuottamaa tietoa.

Mamkin auditointiraportissa viitataan itsearviointiraporttiin vain yh-dessä kohdassa. Strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen arvioinnin yhteydessä todetaan, että Mamkin tuottama kuvaus laa-tu- ja toiminnanohjausjärjestelmästä antaa lähes oppikirjamaisen kuvan loogisesta ja kattavasta toiminnasta. Auditointiryhmä totesi-kin tämän perusteella, että auditointivierailun ydinkysymykseksi muodostui se, toimiiko järjestelmä todella myös käytännössä niin kuin itsearviointiraportissa oli kuvattu. Ryhmä totesi perehdyttyään laajaan aineistoon ja haastateltuaan yli sataa korkeakouluyhtei-söön kuuluvaa, että laatujärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin.

Mamkin johto, henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneita laatujärjes-telmän ylläpitoon, käyttöön ja kehittämiseen. Ryhmä toteaa, että tämä edellyttää sitä, että johtajat pitävät aktiivisesti huolta laatutyön toimivuudesta korkeakoulun arjessa. Tästä huolimatta ryhmä löy-si kehitettävää löy-siinä, miten laatutyö tukee koko yhteisön toiminnan laatua. Suurimpana puutteena raportissa nostetaan esille puutteet vuorovaikutuksessa yli yksikkörajojen.

KORKEAKOULUN