7 5-8 -LUOKKALAISTEN LASTEN JA NUORTEN NIKOTIINITTOMUUTTA EDISTÄVÄ MALLI
8 KEHITTÄMISPROJEKTIN ARVIOINTI
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu tärkeänä osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen (TKI). Tutkimus- ja kehittämistyö on käytännönläheistä, työelämä-lähtöistä ja ajankohtaista. Tehokkainta oppiminen on aidoissa kehittämishankkeissa, jotka ovat kytköksissä vahvasti työelämään. Aidoissa hankkeissa opiskelijan ammatilli-nen osaamiammatilli-nen kehittyy ohjatussa ja turvallisessa ympäristössä. Kehittämisosaamiammatilli-nen on tärkeä ominaisuus muuttuvassa työelämässä. Kehittämisosaamisella vastataan työ-elämän kasvaviin haasteisiin ja vahvistetaan työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa.
(Salonen ym. 2017, 7–8, 11–13; Vilkka 2009, 12).
8.1 Asiantuntijatyöpajojen pohdinta ja yhteenveto
Lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen työ nähdään lasten ja nuorten kanssa työskentelevien asiantuntijoiden keskuudessa tärkeäksi osaksi lasten ja nuorten hyvin-vointia ja sen edistämiseksi tehtävää työtä.
Tietämyksen lisäämistä ja tietopohjan kartuttamista tarpeeksi nuorilla, alakouluikäisillä lapsilla pidetään työpajojen tulosten perusteella tärkeänä sekä kuntalaisten että ammat-tilaisten keskuudessa. Asiantuntijoiden mukaan tietoa nikotiinista ja sen terveyshaitoista paimiolaisilla lapsilla ja nuorilla on hyvin. Tästä voidaankin päätellä, että nikotiinikasva-tuksessa ollaankin onnistuttu tältä osin hyvin Paimiossa. Vaikka alakoulussa nikotiiniko-keilut ovat lasten keskuudessa vielä yksittäisiä, tulee tuleviin nikotiinikokeilumahdolli-suuksiin varautua kuitenkin jo hyvissä ajoin. Alakoulun rooli lasten nikotiinikasvatuk-sessa ja asenteiden muovaajana on tärkeä, vaikkei nikotiinia koetakaan vielä ongelmana viidennellä ja kuudennella luokalla. Alakoulussa myös sosiaalisen median esikuvien merkitys nähdään korostuneena. Sosiaalisen median hyödyntäminen terveyskasvatuk-sessa motivoisi varmasti nuoria.
Yläkoulussa sosiaalisen ympäristön merkitys nuoren elämässä korostuu. Nuorten ko-koontumiset lisääntyvät ja kaveripiirin merkitys tulee tärkeämmäksi. Kokeilunhalu ja ryh-mäpaine ajavat nuoria nikotiinikokeiluihin. Näiden tilanteiden harjoittelu ja ennakointi tu-levat ajankohtaiseksi yläkouluikäisten nuorten nikotiinikasvatuksessa. Yläkouluikäisten nuorten nikotiinivalistuksen tärkeitä teemoja ovat nuoren itsetunnon vahvistaminen, kiel-täytymisen taidon opettelu sekä itsestään huolehtimisen tärkeyden korostaminen.
Nikotiinikasvatuksen tarpeet koetaan asiantuntijoiden keskuudessa siis hyvin erilaisiksi alakoulussa ja yläkoulussa. Jokaisen luokka-asteen tuleekin tunnistaa oma roolinsa las-ten ja nuorlas-ten nikotiinittomuuden edistämisen ketjussa. Suunnitelmallista terveyskasva-tusta sekä alakoulujen ja yläkoulujen yhteistyötyötä päihdekasvatuksessa tulisikin tule-vaisuudessa kehittää. Nikotiinikasvatuksen tulisikin olla alakoulusta yläkouluun etenevä prosessi, jossa otetaan huomioon eri ikäisten lasten nikotiinikasvatuksen erilaiset tar-peet.
Nikotiinittomuuden edistämisen työtä tekevät useat eri tahot ja yhteistyö eri tahojen vä-lillä nähdään tärkeänä. Asiantuntijatyöpajojen tulosten perusteella eri alojen yhteistyön keskiössä voidaan nähdä peruskoulu. Koulun rooli kaikkien tahojen välisessä yhteis-työssä voidaan siis nähdä korostuneena. Asiantuntijatyöpajojen tulosten mukaan ter-veyskasvatus ja nikotiinivalistus lapsilla ja nuorilla on kuitenkin hajanaista. Tiedotus kau-pungin tarjoamista palveluista ei myöskään tavoita kuntalaisia riittävästi. Asiantuntijoiden mukaan viestinnän laatuun tulisi myös kiinnittää huomiota. ”Raflaavaa”, mielenkiintoista viestintää tulisi lisätä perinteisten Wilma-viestien lisäksi tai tilalle. Esimerkkinä raflaa-vasta ja varmasti nuoriin uppoaraflaa-vasta viestinnästä on Norjan Helsedirektoratet. Norjassa kohderyhmään kohdennettuun viestintään on kiinnitetty huomiota ja nuoria lähestytään syyllistävän asenteen sijaan huumorin kautta. Norjassa nuuskan käyttöä vastaan kam-panjoidaan humoristisella videolla, jossa nuuskan käyttöä ehkäistään ylähuulen päälle asetettavan nuuskapannan avulla. (Hengitysliitto 2020).
8.2 Eettisyys ja luotettavuus
Eettisten periaatteiden mukaan tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoi-keutta tulee kunnioittaa. Projektin toteuttamisella ei myöskään saa aiheuttaa tutkittavalle henkilölle merkittävää riskiä, vahinkoa tai haittaa. Projektin kaikissa vaiheissa tulee nou-dattaa avoimuutta, vastuullisuutta, rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta. Muiden tut-kijoiden saavutuksia tulee kunnioittaa viittaamalla julkaisuihin asianmukaisella tavalla.
Myös raportoinnissa toimitaan olemassa olevien vaatimusten mukaisesti. Hyvän ja oi-kean tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa jokainen projektiin osallistunut hen-kilökohtaisesti. Kokonaisvastuun kehittämisprojektissa kantaa kuitenkin projektipääl-likkö. (Vilkka 2020; Tutkimustieteellinen neuvottelukunta 2012). Kehittämisprojektissa noudatettiin tutkimuksen yleisiä eettisiä periaatteita ja niiden noudattamisesta vastasi kehittämisprojektin projektipäällikkö.
Projektipäällikkö tarvitsee kehittämisprojektinsa ympärille toimivat yhteistyökumppanit.
Yhteistyökumppanit ovat konkreettista työtä tekeviä työntekijöitä tai palveluja käyttäviä asiakkaita. Projektin luotettavuutta voidaan lisätä kiinnittämällä huomiota projektiin osal-listuvien henkilöiden valintaan. Osallistamalla kehittämisprojektiin oikeat yhteistyötahot, parannetaan tulosten luotettavuutta. (Salonen ym. 2017 40; Vilkka 2009, 114). Kehittä-misprojektiin osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. Projektiryhmän kokoamisessa tärkeä kriteeri oli, että asiantuntijatyöpajoihin osallistuvat ammattilaiset omaavat aihealu-etta koskevan kokemuksen sekä asiantuntemuksen. Tärkeää oli myös, että asiantunti-joilla on omakohtainen kokemus ja näkemys kehittämisprojektia käsittelevästä aiheesta eli lapsista ja nuorista, nuorten nikotiinitottumuksista sekä ennaltaehkäisevästä työstä nikotiinittomuuden edistämisessä. Projektiryhmän rekrytoinnissa oli pieniä haasteita ja ryhmän kokoon saaminen vaati projektipäälliköltä henkilökohtaista kontaktia asiantunti-joihin. Projektiryhmän valinnassa onnistuttiin kuitenkin hyvin. Projektiryhmään saatiin tar-vittava määrä ammattilaisia ja ryhmä koostui aidosti aiheesta kiinnostuneista, motivoitu-neista ja kehittämismyönteisistä ammattilaisista. Asiantuntijatyöpajojen ajankohdan so-pimiseen käytettiin hyväksi Doodle-kalenteria. Asiantuntijat olivat sitoutuneita kehittämis-projektiin, jolloin sopivat ajankohdat etätyöpajoille saatiin sovittua helposti.
Hyvä ja eettinen toimintatapa pitää sisällään myös oikeat ja hyväksytyt tiedonhankinta-menetelmät (Vilkka 2009, 30). Tämän opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus perustuu alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä muihin alalla hyväksyttyihin tietolähteisiin. Asiantunti-jatyöpajoissa tiedonkeruun menetelmänä käytettiin vertaishaastattelua, jossa asiantun-tijat kävivät keskustelua ennalta annettujen teemojen ympärillä. Asiantunasiantun-tijatyöpajojen ilmapiiri oli mukava ja rento. Projektipäällikkö ohjasi asiantuntijatyöpajojen keskustelua tarvittaessa ja keskustelu pysyi aktiivisena etukäteen mietittyjen kysymysten avulla. Las-ten ja nuorLas-ten nikotiinittomuutta edistävän mallin teemojen sekä apukysymysLas-ten tavoit-teena oli ohjata keskustelu oikeaan suuntaan ja pitää se aihealueessa. Kysymysten tar-koitus on saada osallistuja kuvailemaan, vertailemaan ja kertomaan käytännön esimerk-kejä käsiteltävästä teemasta (Vilkka 2009, 106). Asiantuntijatyöpajojen keskustelu oli vil-kasta ja monipuolista. Keskustelun ohjaamista ja aiheeseen herättelyä tarvittiin etenkin ensimmäisessä työpajassa, mutta toisessa ja kolmannessa työpajassa keskustelu oli jo hyvin vuorovaikutuksellista ja mielipiteitä vaihdettiin vilkkaasti. Ensimmäisessä työpa-jassa keskustelua käytiin kirjallisuudesta esiin nousseiden teemojen pohjalta. Keskuste-lun haluttiin ohjautuvan oleellisten ja tärkeiden teemojen ympärille. Keskustelu haluttiin pitää myös asiantuntijoista lähtevänä, joten keskustelua käytiin vain niistä teemoista, jotka herättivät asiantuntijoissa mielipiteitä. Näin ollen osa teemoista jäi keskustelun
ulkopuolelle. Malliluonnoksen esittely helpotti aiheeseen orientoitumista seuraavissa asi-antuntijatyöpajoissa ja konkreettisen malliluonnoksen näkeminen antoi jo itsessään viri-kettä keskusteluun.
Nauhoitusten muuttamista tekstimuotoon kutsutaan litteroinniksi. Litteroinnin tulee vas-tata haastateltavien suullisia lausumia ja niiden merkityksiä, haastateltavien puhetta ei siis saa muokata litteroinnissa. (Vilkka 2009, 116). Asiantuntijatyöpajat käytiin Team-etäkokouksina. Asiantuntijatyöpajojen nauhoittamiseen kysyttiin lupa työpajoihin osallis-tuvilta ammattilaisilta työpajan alussa. Työpajojen nauhoittamiseen saatiin lupa kaikilta ammattilaisilta. Ensimmäinen asiantuntijatyöpaja nauhoitettiin ja tallennetta käytettiin hy-väksi tulosten analysoinnissa. Tämä lisäsi luotettavuutta huomattavasti, koska nauhoi-tuksen ansioista myös projektipäällikkö pystyi osallistumaan etätyöpajan keskusteluun, eikä fokus mennyt muistiinpanojen kirjoittamiseen. Nauhoitettu aineisto hävitettiin tulos-ten litteroinnin jälkeen, eikä aineistoa käytetty muualla. Toisessa asiantuntijatyöpajassa teknisten ongelmien vuoksi nauhoittaminen ei onnistunut, joten aineistoa ei ollut käytet-tävissä jälkikäteen. Aineistoa ja lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen malli-luonnosta muokattiin työpajan aikana, mikä helpotti tulosten analysointia jälkikäteen. Toi-sessa asiantuntijatyöpajassa projektipäällikkö teki myös muistiinpanoja. Kun tutkimusai-neistoa kerätään muistiinpanoilla, ne kannattaa tehdä itse tapahtumassa tai mahdolli-simman pian sen jälkeen. Kirjoittamisen tukena kannattaa myös käyttää avainsanoja, kuvioita sekä piirroksia. (Vilkka 2009, 63). Kolmannessa työpajassa projektipäällikkö ei kokenut kokouksen nauhoittamista tarpeelliseksi, joten toimintatapa oli sama, kuin toi-sessa työpajassa. Kehittämisprojektin tulosten raportoinnissa huomioitiin yksilön ano-nymiteetti. Tulokset raportoitiin yleisellä tasolla ja niin, ettei yksittäinen vastaaja ole tun-nistettavissa tuloksista.
8.3 Kehittämisprojektin toteutumisen arviointi
Kehittämisprojekti perustui oikeaan tarpeeseen ja tarve tulee esille vahvasti myös kirjal-lisuudessa. Kehittämisprojektin takana oli Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima ANK-KURI-hanke. Taustalla oleva hanke määritti kehittämisprojektin suuntaa, mutta hank-keen puitteissa näkökulmaa ja toteutusta oli mahdollisuus ohjata oman mielenkiinnon ja havaitun tarpeen mukaan. Kehittämisprojektin toteuttamista ja onnistumista edesauttoi siis selkeä tarve ja tavoite. Selkeä projektisuunnitelma helpotti kehittämisprojektin läpi-vientiä ja auttoi aikataulussa pysymistä. Tuotos ja mallin muoto hahmottui pikkuhiljaa
projektin edetessä. Lopullisesta mallista tuli visuaalisesti kutsuva ja mielenkiintoinen, mikä houkuttaa lukijaa tutustumaan siihen tarkemmin.
Kehittämisprojektin projektijohtajuus vaatii opiskelijalta hyviä itsensäjohtamis- ja yhteis-työtaitoja. Onnistunut projektijohtajuus vaatii projektijohtajalta ongelmanratkaisukykyä, kokonaisvaltaista ajattelua ja kykyä tehdä yhteistyötä erilaisissa verkostoissa. (Salonen ym. 2017, 7–8, 11–13). Tässä kehittämisprojektissa projektipäälliköllä oli takana vahva ohjausryhmä ja sen tarjoama tuki. Säännöllisissä ANKKURI-hankepalavereissa käytiin läpi kehittämisprojektin etenemistä ja tapaamiset toimivat myös ajatustenvaihtofooru-mina. Tässä kehittämisprojektissa projektipäällikkö oli aktiivinen osallistuja. Projektipääl-likkö oli aktiivisesti yhteydessä projektiryhmään ja sen jäseniin koko kehittämisprojektin ajan. Jokainen asiantuntijajäsen oli tärkeä projektin onnistumisen ja hyvän lopputuloksen kannalta ja tämä tunne välitettiin myös asiantuntijoille. Projektipäällikkö piti tarkasti huolta projektisuunnitelman noudattamisesta, aikatauluista ja ennakoi tulevaa myös pro-jektiryhmälle. Työpajojen pitäminen etäkokouksina oli hyvä ja kehittämisprojektin onnis-tumisen kannalta oleellinen päätös. Asiantuntijatyöpajat suunniteltiin 50 minuutin pitui-siksi. Aikataulutuksella pyrittiin vähentämään asiantuntijoiden kuormittamista ja motivoi-maan asiantuntijoita osallistumotivoi-maan. Sopivan mittaisilla tapaamisilla myös keskustelu asi-antuntijatyöpajoissa pysyi tiiviinä ja intensiivisenä. Projektiryhmä oli sitoutunut ja aidosti kiinnostunut ja ryhmädynamiikka oli hyvä.
Kehittämishankkeella vastattiin työelämän tutkimuksen tavoitteeseen teorian, kokemuk-sen ja ammattikäytäntöjen yhdistämisestä (Vilkka, 2009, 13). Kehittämisprojektin tavoit-teena oli alueellisesti sekä valtakunnallisesti edistää lasten ja nuorten terveyttä nikotiinit-tomuutta edistämällä. Vaikka kehittämisprojekti on toteutettu alueellisesti, on mallia mah-dollisuus hyödyntää paikkakunnasta riippumatta. Malli kokoaa yhteen lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen keskeiset ja tärkeät teemat ja ratkaisuehdotuksia näihin teemoihin. Malli auttaa myös ottamaan huomioon nikotiinikasvatuksen kaikki tärkeät osaalueet, jolloin nikotiinikasvatuksesta tulee kokonaisvaltaista ja organisoitua. 58 -luokkalaisten lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen malli lähetetään kehittä-misprojektin projektiryhmälle, jotka voivat edelleen jakaa mallia eteenpäin ja tehdä sitä tunnetuksi omissa työyhteisöissään. Malli toivon mukaan herättää keskustelua ja auttaa toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämisessä kohti lasten ja nuorten nikotiinivapaata elämää Paimiossa. Tämän lisäksi kehittämisprojekti ja malli esitellään artikkelin muo-dossa Turun ammattikorkeakoulun julkaisussa alkuvuodesta 2022. Artikkeli toimii myös kehittämisprojektin projektipäällikön kypsyysnäytteenä.
LÄHTEET
Aalto-Setälä, D. & Huikko, E. 2021. Alakouluikäisten mielenterveysongelmien hoito perustasolla.
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021; 137(4): 403–409. Viitattu 20.5.2021.
https://www.duodecimlehti.fi/duo16076
ADHD Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Käypä hoito -suositus, 2019. Suomalaisen lääkäri-seura Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yh-distyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhyh-distyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lää-käriseura Duodecim. Viitattu 15.4.2021. www.kaypahoito.fi
Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J. 2008. Projektiliiketoiminta. Helsinki: WSOY.
Bryant, A., Schulenberg, J., Bachman, ., ’Malley, P. & ohnston, . 2000. nderstanding the Links Among School Misbehavior, Academic Achievement, and Cigarette Use: A National Panel.
Study of Adolescents. Prevention Science 2000; 1(2): 71–87. Viitattu 2.10.2020. https://www.re- searchgate.net/publication/30846260_Understanding_the_Links_Among_School_Misbeha-vior_Academic_Achievement_and_Cigarette_Use_A_National_Panel_Study_of_Adolescents Cambron, C., Kosterman, R., Catalano, R., Guttmannova, K. & Hawkins, D. 2018. Neighborhood, family, and peer factors associated with early adolescent smoking and alcohol use. Journal of Youth & Adolescence 2018; 47(2): 369–382. Viitattu 2.10.2020.
EHYT 2021. Hyvinvointia ilman päihde- ja pelihaittoja. Viitattu 20.5.2021. https://ehyt.fi/
Fanshawe, T.R., Halliwell, W. Lindson, L., Aveyard, P., Livingstone-Banks, J. & Hartmann‐Boyce, J. 2017. Tobacco cessation interventions for young people. Cochrane databace systematic re-view 2017;11(11). Nuffield Department of Primary Care Health Sciences. United Kingdom. Ox-ford: University of Oxford. Viitattu 2.10.2020. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti-cles/PMC6486118/
Filha 2021. Nuuskalaskuri. Viitattu 13.4.2021. https://www.filha.fi/nuuskalaskuri-2/
FressisEdu 2021a. Viitattu 13.4.2021. https://fressisedu.fi/
FressisEdu 2021b. Nuuskaton Urheilu -toimintamalli. Viitattu 13.4.2021. https://fressisedu.fi/ur-heilu/toimintamalli/
Gyllenberg, D. 2019. Psyykkiset häiriöt nuoruusiässä – miten tunnistaminen on muuttunut kym-menessä vuodessa? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2019; 135(15): 1321–1323. Vii-tattu 15.4.2021. https://www.duodecimlehti.fi/duo15043
Hara, M., Ollila, H. & Simonen, O. (toim.) 2010. Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edis-täminen. Yhteinen vastuumme. Toimintasuositukset lasten ja nuorten terveyden ja tupakoimat-tomuuden edistämiseksi Suomessa vuosina 2010–2013. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.
Viitattu 28.9.2020. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/71824/URN%3aNBN%3afi-fe201504225964.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hengitysliitto 2020. Norjassa kampanjoidaan nuuskankäyttöä vastaan: nuuskapanta. Viitattu 30.3.2021. https://stumppi.fi/norjassa-kampanjoidaan-nuuskankayttoa-vastaan-nuuskapanta/
Hengitysliitto 2021. Säästölaskuri. Viitattu 13.4.2021.https://stumppi.fi/testit-ja-tyokalut/testeja-joilla-voit-selvittaa-suhteesi-tupakkaan/
Innokylä 2021. Viitattu 13.4.2021. https://innokyla.fi/fi
Kokko, S. & Martin, L. (toim.) 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 1, 2019: 7–14. Valtion liikunta-neuvosto. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 28.9.2020. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-ra-portti_web_28012019-1.pdf
Jääskeläinen, M., Viljanen, S. Tupakkatilasto 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastora-portti 15/2016. Viitattu 17.9.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/131190/Tr15_16.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015. Annettu Helsingissä 24.4.2015. Saatavil-la https://www.finlex.fi/fi/Saatavil-laki/alkup/2015/20150523
Liimakka, S., Ollila, H., Ruokolainen, O., Sandstöm, P. & Heloma, A. 2015. Nuorten nuuskaa-minen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Yhteistä linjaa etsimäs-sä? Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportti. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopisto-paino Oy. Viitattu 16.9.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/126770/THL_RAPO2_2015_web.pdf?sequence=1
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys 2018. Niko- terveyden edistäminen nuorten arjessa. Viitattu 21.9.2020. https://www.hymyahuuleen.fi/
Marttunen, M. & Von der Pahlen, B. 2013. Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä. Lää-ketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2013;129(19): 2051–6. Viitattu 17.9.2020.
https://www.duodecimlehti.fi/duo11263
Mustonen, A., Miettunen, J., Laine, P. & Niemelä, S. 2019. Nuorten kannabiksen käyttö, aivojen kehitys ja psykiatriset häiriöt. Suomen Lääkärilehti 2019; 74(33): 1733–1737. Viitattu 28.9.2020.
https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/45362657?auxfun=&lang=fi_FI
Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen, T. & Laatikainen, T. (toim.) 2017. Terveystarkastukset lasten-neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.
Helsinki: uvenes Print − Suomen liopistopaino y. Viitattu 25.5.2021. https://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/135858/URN_ISBN_978-952-302-964-4.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y
Nevalainen, S. & Ollila, H. 2015. Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen – kansal-lisen strategian arviointi. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen raportti 7/2015. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 21.9.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/126390/2015_THL_RAP007sisus_kansiW.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Ollila, H., Ruokolainen, O., Kinnunen, J.M. & Rautalahti, M. 2017. Nuorten nikotiinituotteiden käyttö. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2017; 133(21): 2045–53. Viitattu 17.9.2020.
https://www.duodecimlehti.fi/duo13977
Paimion kaupunki 2018. Paimio lukuina. Viitattu 28.9.2020. http://www.paimio.fi/tietoa_paimi-osta/paimio_lukuina
Paimion kaupunki 2020a. Koulupalvelut. Viitattu 28.9.2020. http://www.paimio.fi/palvelut/ope-tus_ja_kasvatus
Paimion kaupunki 2020b. Oppilashuolto. Viitattu 28.9.2020. http://www.paimio.fi/palvelut/ope-tus_ja_kasvatus/perusopetus/oppilashuolto
Patnode, C., O'Con-nor, E., PhD, Whitlock, E., Perdue, L., Soh, C. & Hollis, J. 2013. Primary Care–Relevant Interventions for Tobacco Use Prevention and Cessation in Children and Adoles-cents: A Systematic Evidence Review for the U.S. Preventive Services Task Force. Annals of Internal Medicine 2013; 158(4): 253–260. Viitattu 28.9.2020. https://www.acpjour-nals.org/doi/full/10.7326/0003-4819-158-4-201302190-00580
Pennanen, M, Vartiainen, E & Haukkala, A. 2012. The role of family factors and school achieve-ment in the progression of adolescents to regular smoking. Health Education Research 2012;
27(1): 57–68. Viitattu 28.9.2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/108022
Piispa, M. 2018. Nuuska ja nuoret – laadullinen selvitys nuorten nuuskan käytöstä ja hankinta-tavoista. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 16.9.2020. https://ehyt.fi/wp-con-tent/uploads/2020/06/nuuska_ja_nuoret_.pdf
Puupponen, M., Ruokolainen, O., Ollila, H. & Seppänen, J. 2017. Savukkeiden, nuuskan ja säh-kösavukkeiden aloittamisalttius, käyttö ja hankinta sekä suhtautuminen tekstivaroituksiin nuorilla keväällä 2016. Tutkimuksesta tiiviisti 1/2017. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.9.2020.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131929/URN_ISBN_978-952-302-801-2.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Ruokolainen, O. Socioeconomic differences in the use of tobacco: finnish population-based stu-dies. Faculty of Medicine. Helsinki: University of Helsinki. Viitattu 20.5.2021. https://helda.hel-
sinki.fi/bitstream/handle/10138/322851/ruokolainen_otto_dissertation_2021.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Ryan, R., & Deci, E. 2017. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development and wellness. New York, NY: Guilford Press.
Saari, A. 2019. Factors in adolescence representing the risk of subsequent smoking. Faculty of Medicine and Life Sciences. Tampere: University of Tampere.
Salomäki, S-M. & Tuisku, J. 2012. Nuorten näkemyksiä tupakoinnin lopettamisesta ja lopettami-sen tuesta. Kuuntelua, kannustusta ja kehuja. Suomen Syöpäyhdistys ry. Viitattu 13.4.2021.
https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstruc-ture/110109_80410_Kuuntelua_kannustusta_kehuja_2606_ehkaiseva_paihdetyo.pdf
Salomäki, S-M. & Tuisku, J. 2013. Nuuska nuorten maailmassa. Nuorten käsityksiä ja kokemuk-sia nuuskasta ja nuuskan käytöstä. Suomen Syöpäyhdistys ry. Viitattu 28.9.2020.
http://www.socca.fi/files/2910/Nuuska-nuorten_maailmassa_julkaisu_2013.pdf
Salonen, J., Mäkitaro, R., Harju, T. & Kaarteenaho, R. 2016. Sähkösavukkeiden vaikutukset ter-veyteen ja käyttö tupakasta vieroituksessa. Suomen Lääkärilehti 2016; 71 (7): 479–485.
Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen me-netelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Viitattu 21.5.2021. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö 2001. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma. Viitattu 28.7.2020.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70063/t2015esi.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Tie savuttomaan Suomeen. Tupakkapoliittinen toimenpide-ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:10. Viitattu 14.9.2020. https://julkaisut.val-
tioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70287/STM_2014_10_savuton_web.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö 2015a. Tavoite nuorten tupakoinnin vähentämiseksi saavutettiin – myös nuorten juominen vähenee. Tiedote 125/2015. Viitattu 17.9.2020. https://stm.fi/-/tavoite-nuorten-tupakoinnin-vahentamiseksi-saavutettiin-myos-nuorten-juominen-vahenee
Sosiaali- ja terveysministeriö 2015b. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:19. Viitattu 14.9.2020. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/74726/STM_EPT-kansi_sisus_netti.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Kouluterveydenhuolto. Viitattu 28.9.2020. https://stm.fi/koulu-terveydenhoito
Sosiaali- ja terveysministeriö 2021. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueet. Viitattu 20.5.2021. https://stm.fi/vastuualueet
Stakes 2002. Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kun-nille. Stakes oppaita 51. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Viitattu 25.5.2021.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104361/Oppaita51_2002.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y
Syöpäjärjestöt 2021. Nuoret jättävät nikotiinin Erovirasto –sovelluksella. Viitattu 13.4.2021.
https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/nuoret-jattavat-nikotiinin-erovirasto-sovel-luksella/
Taulu, A. 2017. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialu-een kunnissa vuonna 2016. Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston julkaisuja 25/2017.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Annettu Helsingissä 30.12.2010. Saatavilla https://www.fin-lex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a. Tutkimus ja kehittäminen. Tutkimukset ja hankkeet. Kou-luterveyskysely. Viitattu 15.9.2020. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hank-keet/kouluterveyskysely
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020b. Lapset, nuoret ja perheet. Tutkimus ja seuranta. Elinta-vat. Viitattu 15.9.2020. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/elintavat Tuisku, A. 2016. Tobacco and health. A study of young adults in northern Finland. University of Oulu. Tampere: Juvenes Print.
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus, 2018. Suomalaisen lää-käriseura Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen lääkäriseura Duodecim, viitattu 28.7.2020 www.kaypahoito.fi
Tupakkalaki 549/2016. Annettu Helsingissä 29.6.2016. Saatavilla https://finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2016/20160549
Turun ammattikorkeakoulu 2020. ANKKURI. Viitattu 28.9.2020. https://ankkuri.turkuamk.fi/tietoa-hankkeesta/
Tutkimustieteellinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Viitattu 21.5.2021.
https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Venäläinen, J., Fonselius, R. & Salminen, P. 2019. Nuuska nuorten urheilijoiden arjessa. Selvitys nuuskan välittämisestä ja nuuskaan liittyvistä asenteista joukkueurheilun toimintaympäristössä.
Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisusarja. Julkaisu nro 92. Vantaa: Tikkurilan paino Oy. Viitattu 13.4.2021. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/syopa-jarjestot/Nuuska_nuoren_urheili-jan_arjessa_selvitys_final_web.pdf
Vilkka, H. 2009. Tutki ja kehitä. Jyväskylä: Tammi
Vilkka, H. 2020. Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. Jyväskylä: PS-kustannus.
Väänänen, J-M., Isomaa, R., Kaltiala-Heino, R., Fröjd, S., Helminen, M. & Marttunen, M. 2014.
Decrease in self-esteem mediates the association between symptoms of social phobia and dep-ression in middle adolescence in a sex-specific manner: a 2-year follow-up of a prospective po-pulation cohort study. BMC Psychiatry 14(1): 1–8.