Kaikkien kolmen asiantuntijatyöpajojen tulokset on koottu yhteen työpajoissa keskustel-tujen teemojen ja asiakokonaisuuksien mukaan. Ensimmäisen asiantuntijatyöpajan jäl-keen koottiin 5–8-luokkalaisten lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen malli-luonnos, jota toisessa ja kolmannessa asiantuntijatyöpajassa muokattiin kohti lopullista, valmista mallia.
6.1 Tietämättömyys ja tiedon puute
Asiantuntijat kokivat, että nuorilla on tietoa nikotiinista ja sen vaikutuksista paljon, mutta tiedon lisäämistä varsinkin alakouluikäisillä lapsilla pidettiin tärkeänä. Tiedon lisääminen ja tietopohjan kartuttaminen koettiin tärkeäksi, ennen kuin ensimmäiset nikotiinikokeilut tulevat lapsilla ja nuorilla ajankohtaiseksi. Asiantuntijatyöpajassa tuotiin esille Paimion kaupungin vuonna 2020 toteuttama päihdekysely ja sen tulokset, jossa kuntalaiset toi-voivat päihdevalistusta sekä tiedotusta kohdennettavan entistä nuoremmille lapsille. Asi-antuntijat toivat työpajassa esille tärkeänä myös kunnan tiedotuksen tärkeyden ja roolin lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisessä. Kyselyn mukaan kuntalaisten tietoi-suus kunnan palveluista tai ennaltaehkäisevistä palveluista on puutteellinen.
Asiantuntijatyöpajoissa keskusteltiin myös päihdevalistuksen toteutumista ala- ja yläkou-lussa. Asiantuntijoiden mukaan päihdevalistus alkaa virallisesti alakoulun viidennellä luo-kalla ja jatkuu edelleen kuudennella luoluo-kalla. Paimion yläkoulussa päihteet ja nikotiini käsitellään 8. luokalla. Tämä koetaan asiantuntijoiden mukaan kuitenkin liian myö-häiseksi ajankohdaksi. Kokemuksen mukaan tarve valistukselle olisi jo seitsemännellä luokalla. Asiantuntijat kokivat terveyskasvatuksen ja nikotiinivalistuksen peruskoulussa hajanaiseksi ja valistuksen menetelmät opettajista ja opettajien taidoista riippuvaiseksi.
Valmiit tuntisuunnitelmat helpottaisivat opetusta ja suunnittelua. Toiminnallisten mene-telmien käyttäminen lasten ja nuorten nikotiinivalistuksessa katsottiin toimivaksi, etenkin yläkouluikäisillä nuorilla. Lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisessä asiantunti-jatyöpajassa tärkeäksi nähtiin myös vanhemmuuden tukeminen, vanhempien osallisuu-den lisääminen ja kotien vastuun korostaminen päihdevalistuksen toteuttamisessa.
Työpajassa asiantuntijat eivät kokeneet nikotiinikokeiluja tai nikotiinia ongelmaksi pai-miolaisten kuudesluokkalaisten lasten ja nuorten keskuudessa. Kuudesluokkalaisilla
paimiolaisilla päihteiden sijaan ”tapetilla” ovat energiajuomat, joita koulun lähikaupat myyvät lapsille ilman ikärajaa. Paimion kuudesluokissa päihteitä ei koeta vielä millään tavalla ajankohtaiseksi asiaksi paikallisten lasten ja nuorten elämässä. COVID-19 myötä nuorempien lasten kokoontumiset esimerkiksi kotibileissä ovat jääneet pois, jolloin kiu-saus tutustua päihteisiin on myös jäänyt pois. Alakoululaisilla tärkeiksi koetaan some-esikuvat esimerkiksi TikTok -sovelluksessa.
Tiedon lisääminen sekä tiedotus koettiin yhteenkuuluvaksi asiaksi. Tiedon lisääminen nähtiin asiantuntijoiden mukaan eniten peruskoulun, kouluterveydenhuollon sekä kau-pungin vapaa-aikapalveluiden tehtävänä. Tiedon lisäämisen ja tiedotuksen keinoiksi ku-vattin esimerkiksi vanhempainilloissa tapahtuvat tietoiskut tai teemaillat sekä valtakun-nallinen ehkäisevän päihdetyön viikko. Tiedon lisäämisessä ja sen keinoissa asiantunti-jatyöpajassa tuotiin ilmi myös tiedotustapojen merkitys. Tiedottamisen tavoissa ja mene-telmissä tulisi käyttää harkintaa ja uusia kanavia. Tiedotukseen ja valistukseen kaivattiin
”uppoavampaa” viestintää sekä sosiaalisen median hyödyntämistä tiedottamisen kana-vina.
6.2 Aikuisten suhtautuminen ja sosiaaliset ympäristöt
Lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen teemat olivat kaiken kaikkiaan asian-tuntijoiden mielestä erittäin hyvät. ”Sosiaaliset ympäristöt” -teemaa pidettiin merkittäväm-pänä teemana. Selkeän rajan nikotiinin käytössä ja lasten ja nuorten asenteissa asian-tuntijat näkivät tapahtuvan yläkoulussa, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan välissä.
Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla tupakoivien nuorten osuus Paimiossa on asi-antuntijoiden kokemuksen mukaan vähäinen. Koulupäivän aikana mahdollisesti tupa-kalla käyvät nuoret ovat yhdeksäsluokkalaisia. Sosiaalisen piirin ja kaveripiirin vaikutus korostuu asiantuntijoiden mukaan yhdeksännellä luokalla, jolloin lasten ja nuorten sosi-aalinen piiri kasvaa ja liikkuminen lisääntyy. Yhdeksännellä luokalla nuorten kokoontu-miset esimerkiksi mopomiiteissä lisääntyvät. Näissä vapaa-ajan kokoontumisissa päihde- ja nikotiinikokeilut tulevat ajankohtaisiksi.
Asiantuntijoiden mukaan lapset ja nuoret ajaa nikotiinikokeiluihin kokeilunhalu. Yläkou-luikäisillä lapsilla ja nuorilla nikotiinittomuuden haaste ilmenee myös kieltäytymisen han-kaluutena. Ei osata tai uskalleta sanoa ”Ei”. Tärkeäksi asiaksi koettiin myös nuoren itse-tunto ja sen vahvistaminen. Nuorille tulisi välittää mielikuvaa itsestään huolehtimisen ja oman itsensä arvostamisen tärkeydestä. Yläkouluikäisillä lapsilla ja nuorilla nähtiin
merkittävänä myös harrastustoiminta (jääkiekko) ja siellä etenkin nuuskan käytön hyväk-syvä kulttuuri ja sen ihannointi. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan valmentajat eivät puutu nuuskan käyttöön tai eivät suhtaudu sen käyttöön tarpeeksi kielteisesti.
Asiantuntijoiden mukaan Paimiossa päihteistä kiinni jäämissä noudatetaan ”Valomerkki”
-toimintamallia sekä koulussa että vapaa-ajalla. Nikotiinin kohdalla toimintamalli ei kui-tenkaan ole ihan yhtä selvä, kuin muiden päihteiden, esimerkiksi alkoholin tai huumeiden kohdalla. Vastuu yhteydenotosta vanhemmille nikotiinituotteiden käytöstä kiinni jäätä-essä on luokanvalvojalla tai rehtorilla. Tällä hetkellä nikotiinin käytöstä kouluaikana ilmoi-tetaan huoltajalle Wilma-palvelun kautta. Vastuu jatkotoimenpiteistä jää lapsen ja nuoren perheelle ja huoltajille. Eri päihteiden välillä puuttumisen tehokkuus riippuu siis päih-teestä. Tarvetta selkeämmälle puuttumisen toimintamallille pohdittiin. Ankaramman puuttumisen mallin tehokkuudesta nikotiinittomuuden edistäjänä myös keskusteltiin. Toi-saalta nikotiinin ei koettu olevan Paimion kouluissa niin iso ongelma, kuin ehkä isom-missa kaupungeissa. Asiantuntijatyöpajassa kuultiin esimerkki isomman kunnan toimin-tamallista nikotiinin käytöstä kouluaikana. Ensimmäisestä kiinnijäämisestä nuori sai 2h jälki-istuntoa, mikä käytettiin tutustumalla tupakka-aiheiseen kansioon. Sen perusteella nuori vastasi tupakointia käsitteleviin kysymyksiin. Toisesta kiinni jäämisestä nuori sai jälki-istuntoa 1h. Kolmannesta kiinni jäämisestä kutsuttiin huoltajat koululle keskustele-maan. Neljännestä kiinnijäämisestä eteenpäin koulu ei enää hoitanut asiaa, vaan teki ilmoituksen poliisille, joka kirjoitti 15 vuotta täyttäneelle 70€:n sakon. Ongelmaksi näh-tiin vanhempien salliva asenne nuoren tupakoinnäh-tiin, jolloin sakko koetnäh-tiin ainoaksi toimi-vaksi keinoksi nikotiiniriippuvaisten nuorten kohdalla saada kouluaikainen tupakointi lop-pumaan.
6.3 Lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen toimijat
Lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen toimijoilla tarkoitetaan lasten ja nuorten elämässä läsnä olevia tahoja ja aikuisia, joiden tehtävänä ja vastuuna on lasten ja nuor-ten nikotiinittomuuden edistäminen. Ensimmäisessä malliluonnoksessa toimijoiksi saa-tiin koulu, perhe, kaupunki ja seurat. Lasten ja nuorten nikosaa-tiinittomuuden edistämisen malli on kohdennettu 5–8-luokkalaisille lapsille ja nuorille. Asiantuntijoiden mukaan lissa tulisi tällöin selkeästi rajata pois toisen asteen koulutus, jolloin ”Koulu”:n sijaan mal-liin ehdotettiin ”Peruskoulu”:a. Kouluterveydenhuolto taas kuuluu osaksi perusterveyden-huollon palveluja, joten asiantuntijoiden ehdotuksesta kouluterveydenhuolto eroteltiin ja
lisättiin selkeästi omaksi tahokseen malliluonnoksessa. Kaupungin roolia haluttiin myös kohdentaa ja tarkentaa ”Kaupunki” -muodosta ”Kaupungin vapaa-aikapalvelut” -muo-toon. Kaupungin vapaa-aikapalveluiden tehtäviin kuuluu lasten ja nuorten päihteettö-myyden tukeminen, johon myös ehkäisevä päihdetyö kaupungissa kuuluu. Vapaa-aika-palvelut pitää sisällään myös kaupungin liikuntaVapaa-aika-palvelut, jonka asiantuntijat näkivät kes-keisessä roolissa seurayhteistyössä paikallisten harrastusseurojen kanssa. ”Seurat” tai
”urheiluseurat” haluttiin korvata ”harrastukset” -otsikolla. Asiantuntijoiden huomion mu-kaan seuraharrastamisen lisäksi seuran ulkopuoliset harrastukset lasten ja nuorten kes-kuudessa ovat lisääntyneet. Nuorten keskuuteen syntyy jatkuvasti harrastuksia, jotka ei-vät ole minkään ohjatun toiminnan tai seuran alaisuudessa, kuten esimerkiksi ”Pokemon o” eli ”Poketus” tai skuuttaaminen. Nämä seurojen ulkopuoliset harrastukset toimivat lasten ja nuorten tapaamispaikkoina ja ovat tärkeä osa lasten ja nuorten sosiaalista piiriä.
Lasten ja nuorten tavoitettavuus seurojen ulkopuolisissa harrastuksissa koettiin haas-teena lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen työssä.
Kouluterveydenhuollon rooli nikotiinittomuuden edistämisen työssä nähtiin tällä hetkellä pienenä, osin sen vuoksi, että nikotiinin käyttäjien määrä 5–8-luokkalaisten paimiolaisten lasten ja nuorten keskuudessa on pieni. Nikotiini otetaan puheeksi lasten ja nuorten kanssa terveystarkastusten yhteydessä. Seitsemännen luokan terveystarkastuksessa kysytään nuorilta nikotiinin kokeilusta, mutta kokeiluja tulee ilmi todella vähän. Eräs nuo-rista olikin kysynyt, että kertooko oikeasti joku, vaikka olisi kokeillutkin jotain. Esille tulee lähinnä ne, jotka ovat nikotiinin kokeilusta jääneet kiinni jo kotona. Kahdeksannen luokan tarkastuksessa nikotiinin käytöstä kysytään uudelleen. Nikotiinista riippuvaisia nuoria on yksittäisiä. Riippuvuuden arviointiin ei ole käytössä malleja tai mittareita. Säännöllisesti nikotiinia käyttäviä, jotka olisivat myös motivoituneita lopettamaan, ei nuorten joukossa juuri ole. Säännöllisesti esimerkiksi tupakoivilla nuorilla on ongelmia usein monella muul-lakin osa-alueella. Ongelmat kasaantuvat ja näissä tapauksissa tupakointi ei välttämättä nousekaan enää suurimmaksi huolenaiheeksi nuoren hyvinvoinnissa ja terveydessä. Ni-kotiinin käyttö liittyy vahvasti myös kaveripiiriin. Nikotiiniriippuvaiselle nuorelle koululää-käri voi nuoren pyytäessä kirjoittaa nikotiinikorvaustuotteita reseptillä. Kouluterveyden-huollon roolin tärkeys lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistämisen työssä herätti mietintää, myös kiinnostusta roolin korostamiselle asiantuntijoiden keskuudessa esiintyi.
Asiantuntijatyöpajoissa keskustelua käytiin myös yhteistyön näkökulmasta. Asiantuntija-työpajassa jokainen asiantuntija koki yhteistyön tärkeäksi ja merkitykselliseksi lasten ja nuorten terveyden edistämisen työssä eri yhteistyötahojen kanssa. Asiantuntijat kokivat,
että yhteistyötä tehdään kaupungissa laajasti eri toimijoiden kesken. Asiantuntijoiden mukaan koulun yhteydenpitoon ja sen tiiviyteen eri tahojen kanssa vaikuttaa paljon kou-lun sijainti. Maaseudulla, kauempana keskustaa sijaitsevien koulujen yhteistyö muiden tahojen kanssa koettiin asiantuntijoiden mukaan hankalammaksi eikä niin tiiviiksi. Kes-kustassa sijaitsevan koulun yhteistyö nähtiin asiantuntijoiden mukaan helpommaksi ja informaation liikkumisen sujuvammaksi.
Urheiluseurojen pääyhteistyökumppaniksi asiantuntijatyöpajassa koettiin kaupunki sekä kaupungin liikuntapalvelut. Seuran yhteistyö perheiden kanssa kuvattiin vähäiseksi sekä pääosin valmentajien vastuisiin kuuluvaksi. Nikotiinittomuuden edistämisessä tärkeim-mäksi asiaksi muodostui seuran tilojen luokittelu nikotiinittomiksi/savuttomiksi/päihteet-tömiksi. Seuran imagon kannalta tärkeäksi koettiin myös se, että seuran edustusvaat-teissa ja seuran omissa harrastuspaikoissa edustetaan nikotiinittomasti.