Kehittämismenetelmät käsittävät ne konkreettiset menetelmät, joilla aineiston ke-räys ja analysointi tapahtuvat (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2009, 51). Aineistoa tuo-tettiin ideariihen ja learning cafén avulla.
Ideariihi
Hyödynsimme ensimmäisessä toiminnanohjaajien ja asiakaspalvelupäällikön kehittä-mistapaamisessa ideariihi-menetelmää aineiston muodostamiseksi. Kehittämistapaa-minen järjestettiin Jason toimistolla 16.5.2019. Emme kertoneet toiminnanohjaajille etukäteen, millaisiin kysymyksiin he tulevat ideariihen aikana vastaamaan, jotta emme vaikuttaisi saatuihin vastauksiin. Ideariiheen osallistui, kehittämistyön tekijät mukaan lukien, kuusi henkilöä.
Ideariihi on luovan ongelmanratkaisun standardimenetelmiä, jossa ideointi tapahtuu ryhmässä (Ojasalo ym. 2009, 145). Tutkimusmenetelmänä ideariihi on aktiivinen ja osallistava, tavoitteena on tuottaa spontaanisti lennokkaitakin ideoita uusien asioi-den kehittämiseksi ja käytänteiasioi-den luomiseksi. Ideariihen periaatteena on, että määrä tuottaa laatua. On todennäköisempää, että useiden ideoiden joukosta löytyy toteuttamiskelpoisia ja uusia näkökulmia toiminnanohjaajan työnkuvan tarkasteluun.
Valitsimme ideariihi-menetelmän, koska se on osallistava ja turvallinen tapa ideoida ja kehittää yhdessä. Menetelmä sopi hyvin toiminnanohjaajien kanssa toteutetta-vaksi moniäänisyyden sallitoteutetta-vaksi ideointimenetelmäksi. Toisten ideoita ei arvioida, vaan niitä voi jatkokehittää. Ideariiheä oli kysymysten avulla helppo muokata kehittä-mistyötä hyödyntäväksi. (Aivoriihi 2019.)
Ideariihestä voi tehdä monia erilaisia muunnelmia. Osallistujat voivat yhden muun-nelman mukaan kirjoittaa lapuille mahdollisimman paljon ideoita. Ideat ripustetaan seinälle ja ideoinnin tyrehtyessä, osallistujat tarkastelevat muiden ideoita, joita voi kehitellä edelleen ja synnyttää uusia ideoita, jotka taas ripustetaan seinälle. (Ojasalo ym. 2009, 146.) Toteuttamassamme ideariihessä olimme rajanneet valmiiksi neljä eri-laista teemaa, joista toivoimme ideoita. Kun ideointivaihe alkoi tyrehtyä, esitimme muutaman tarkentavan kysymyksen aiheista, jolloin ideoita alkoi tulla lisää. Tässä
vaiheessa myös muiden ideat saattoivat herättää uusia ideoita. Alla olevassa kuviossa 2 esiteltävät neljä suurempaa pääteemaa nousivat kehittämistyön ja siihen sisälty-vän tutkimuksen tarkoituksen ja tavoitteiden pohjalta. Lisäksi olimme hahmotelleet itsellemme kunkin teeman alle muutamia apukysymyksiä siltä varalta, jos ideoita ei olisi jostain syystä syntynyt. Apukysymykset on kuvattu kuviossa teemojen alle.
Kuvio 2. Ideariihen pääteemat
Esivalmisteluna ideariihen pääteemat tulostettiin ja koottiin otsikoina isoille A2-pa-pereille, jotka kiinnitettiin kokoushuoneen seinälle. Lisäksi mukana oli erivärisiä post-it lappuja ja kyniä. Ajatuksena oli, että jokainen voi kirjopost-ittaa mieleensä nousevia asi-oita post-it-lapuille ja käydä kiinnittämässä niitä vapaasti kunkin teeman alle. Tämän lisäksi osallistujien oli mahdollisuus antaa vapaata kommenttia yhdelle A2-pape-rille. Ideariihi eteni siten, että aluksi kerrottiin ideariihen tarkoituksesta ja sisällöstä.
Tämän jälkeen esiteltiin ideariihen pääteemat. Pyrkimyksenä oli, ettei osallistujia joh-datella liikaa vastauksiin. Puheessa painotettiin vapaata ideointia ja kaikkien mieleen tulevien asioiden kirjaamista, ilman liiallista miettimistä. Muutamien täsmentävien kysymysten jälkeen paperit alkoivat täyttyä post-it lapuista, joita jokainen kirjoitti ja kävi omaan tahtiin viemässä haluamansa teeman alle. Kukin osallistuja sai kirjata niin
monta lappua kuin halusi. Ideariihen tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävillä alla olevassa kuviossa 3.
Kuvio 3. Ideat koottuna yhdelle seinälle ideariihen päätteeksi
Varsinaisen ideointivaiheen jälkeen teemoja tarkasteltiin vielä yhdessä, teema kerral-laan, ja jokainen sai halutessaan tuoda julki ajatuksia herättäneitä asioita. Yhteensä vastauksia tuli 69. Ideoiden tarkempi yhteinen tarkastelu toteutui seuraavassa tapaa-misessa. Tarkoituksemme oli analysoida teemat seuraavaa kertaa varten ja läpikäydä ne kokoontumisen aluksi osallistujien kanssa.
Learning café
Ideariihen jälkeen järjestimme ohjaajille Jason toimistolla 29.8.2019 learning cafén eli oppimiskahvilan, joka on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä. Learning caféssa osallistujien sallitaan esittää myös poik-keavia näkemyksiä, mikä mahdollistaa avoimen dialogin (Toikko & Rantanen 2009,
99). Learning caféssa paikalla olivat kaikki ideariihessäkin paikalla olleet toiminnanoh-jaajat, ja Jason asiakaspalvelupäällikkö eli aineistoa tuotti yhteensä neljä henkilöä. Ki-teytetysti learning cafén tavoitteena oli käydä vuoropuhelua aikaisemmin järjestetyn ideariihen tuloksista sekä pohtia sen perusteella, minkälaista työnkuvan toivottaisiin olevan. (Learning café eli oppimiskahvila 2019.)
Olimme valmistelleet learning caféa varten kolme suurta A2 paperia: yhdessä oli ideariihen tulosten pohjalta kiteytetty työn nykytila, toisessa toivottu tila ja kolman-nessa edellytykset toivottuun tilaan pääsemiseksi. Emme kiertäneet learning cafélle tyypilliseen tapaan pisteeltä pisteelle, vaan keskustelimme jokaisesta paperista yhtei-sesti. Ensiksi esittelimme nykytilan, mikä sisälsi ideariihen teemoitellut tulokset. Ky-seisellä paperilla kuvattiin seuraavat pääkohdat: työn sisältö, työn tavoitteet, tarvit-tava osaaminen, haasteet työssä. Pääkohtien ja niiden alla olevien alakohtien läpikäy-misen jälkeen kysyimme osallistujilta, tunnistavatko he kuvaamansa työn nykytilan, onko nykytila sellainen kuin kuuluukin vai kokevatko toiminnanohjaajat tarvetta muutokselle. Pyysimme nimeämään pieneltäkin tuntuvia konkreettisia huomioita ny-kytilaan liittyen. Aihe herätti runsasta keskustelua toiminnanohjaajissa, erityisesti työn sisältö ja haasteet -pääkohtien osalta. Oma roolimme learning cafén vetäjinä oli sekä keskustelujen alustaminen, aiheessa pitäminen ja lopuksi yhdessä pohdittujen asioiden tiivistäminen.
Tämän jälkeen osallistujien tehtävänä oli jäsentää toivottua tilaa eli tilaa, minkälai-sena toiminnanohjaajat haluaisivat työn ja toiminnan yhteisöllisissä senioritaloissa olevan. Keskustelun taltioimiseksi ja jäsentämiseksi käytettiin jo ideariihestä tutuksi tulleita post-it -lappuja. Keskustelun tarkoituksena oli saada esille havaintoja ja toi-veita liittyen asukasohjaajien työnkuvaan ja toimintaan sekä luoda tilaisuus avoimelle keskustelulle. Toiminnanohjaajia kannustettiin myös tuottamaan ajatuksia sekä ide-oita käytännön edellytyksistä toivottuun tilaan pääsemiseksi. (Toikko & Rantanen 2009, 101.) Pohdimme edellytyksiä aineiston perusteella kuitenkin myös kehittämis-työn tekijöinä. Apuajatuksina toivottuun tilaan liittyen käytimme kysymyksiä siitä, minkälaista toivoisi työn olevan tai minkälaiseksi muuttuvan esimerkiksi sisällön ja ta-voitteiden suhteen, mistä toiminnanohjaajat haluavat pitää kiinni ja mistä luopua. Lo-puksi kävimme menetelmän aikana työstetyn ”toivottu tila”-julisteen läpi yhdessä.
Tällä varmistimme, että esille nostettuja asioita oli mahdollisuus vielä korjata tai muuttaa. Nykytilaan liittyviä post-it lappuja saimme ideariihen yhteydessä yhteensä 69 kappaletta. Toivottua tilaa koskien saimme 22 vastausta ja edellytyksiä toivottuun tilaan pääsemiseksi muodostettiin 14 kappaletta.