Varsinaisen ideointivaiheen jälkeen teemoja tarkasteltiin vielä yhdessä, teema kerral-laan, ja jokainen sai halutessaan tuoda julki ajatuksia herättäneitä asioita. Yhteensä vastauksia tuli 69. Ideoiden tarkempi yhteinen tarkastelu toteutui seuraavassa tapaa-misessa. Tarkoituksemme oli analysoida teemat seuraavaa kertaa varten ja läpikäydä ne kokoontumisen aluksi osallistujien kanssa.
Learning café
Ideariihen jälkeen järjestimme ohjaajille Jason toimistolla 29.8.2019 learning cafén eli oppimiskahvilan, joka on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä. Learning caféssa osallistujien sallitaan esittää myös poik-keavia näkemyksiä, mikä mahdollistaa avoimen dialogin (Toikko & Rantanen 2009,
99). Learning caféssa paikalla olivat kaikki ideariihessäkin paikalla olleet toiminnanoh-jaajat, ja Jason asiakaspalvelupäällikkö eli aineistoa tuotti yhteensä neljä henkilöä. Ki-teytetysti learning cafén tavoitteena oli käydä vuoropuhelua aikaisemmin järjestetyn ideariihen tuloksista sekä pohtia sen perusteella, minkälaista työnkuvan toivottaisiin olevan. (Learning café eli oppimiskahvila 2019.)
Olimme valmistelleet learning caféa varten kolme suurta A2 paperia: yhdessä oli ideariihen tulosten pohjalta kiteytetty työn nykytila, toisessa toivottu tila ja kolman-nessa edellytykset toivottuun tilaan pääsemiseksi. Emme kiertäneet learning cafélle tyypilliseen tapaan pisteeltä pisteelle, vaan keskustelimme jokaisesta paperista yhtei-sesti. Ensiksi esittelimme nykytilan, mikä sisälsi ideariihen teemoitellut tulokset. Ky-seisellä paperilla kuvattiin seuraavat pääkohdat: työn sisältö, työn tavoitteet, tarvit-tava osaaminen, haasteet työssä. Pääkohtien ja niiden alla olevien alakohtien läpikäy-misen jälkeen kysyimme osallistujilta, tunnistavatko he kuvaamansa työn nykytilan, onko nykytila sellainen kuin kuuluukin vai kokevatko toiminnanohjaajat tarvetta muutokselle. Pyysimme nimeämään pieneltäkin tuntuvia konkreettisia huomioita ny-kytilaan liittyen. Aihe herätti runsasta keskustelua toiminnanohjaajissa, erityisesti työn sisältö ja haasteet -pääkohtien osalta. Oma roolimme learning cafén vetäjinä oli sekä keskustelujen alustaminen, aiheessa pitäminen ja lopuksi yhdessä pohdittujen asioiden tiivistäminen.
Tämän jälkeen osallistujien tehtävänä oli jäsentää toivottua tilaa eli tilaa, minkälai-sena toiminnanohjaajat haluaisivat työn ja toiminnan yhteisöllisissä senioritaloissa olevan. Keskustelun taltioimiseksi ja jäsentämiseksi käytettiin jo ideariihestä tutuksi tulleita post-it -lappuja. Keskustelun tarkoituksena oli saada esille havaintoja ja toi-veita liittyen asukasohjaajien työnkuvaan ja toimintaan sekä luoda tilaisuus avoimelle keskustelulle. Toiminnanohjaajia kannustettiin myös tuottamaan ajatuksia sekä ide-oita käytännön edellytyksistä toivottuun tilaan pääsemiseksi. (Toikko & Rantanen 2009, 101.) Pohdimme edellytyksiä aineiston perusteella kuitenkin myös kehittämis-työn tekijöinä. Apuajatuksina toivottuun tilaan liittyen käytimme kysymyksiä siitä, minkälaista toivoisi työn olevan tai minkälaiseksi muuttuvan esimerkiksi sisällön ja ta-voitteiden suhteen, mistä toiminnanohjaajat haluavat pitää kiinni ja mistä luopua. Lo-puksi kävimme menetelmän aikana työstetyn ”toivottu tila”-julisteen läpi yhdessä.
Tällä varmistimme, että esille nostettuja asioita oli mahdollisuus vielä korjata tai muuttaa. Nykytilaan liittyviä post-it lappuja saimme ideariihen yhteydessä yhteensä 69 kappaletta. Toivottua tilaa koskien saimme 22 vastausta ja edellytyksiä toivottuun tilaan pääsemiseksi muodostettiin 14 kappaletta.
4.4 Aineiston analyysi
Kvalitatiivisesti eli laadullisesti toteutetussa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleis-tyksiin vaan kuvaamaan jotain tiettyä tapahtumaa tai esimerkiksi ymmärtämään toi-mintaa. Alasuutarin (2011) mukaan laadullisten tutkimusten menetelmät koostuvat kahdesta analyyttisestä vaiheesta: havaintojen pelkistämisestä ja arvoituksen ratkai-semisesta. Nämä vaiheet käytännössä nivoutuvat toisiinsa tutkimuksessa. Havainto-jen pelkistämisessä kyse on siitä, että aineistoa tarkastellaan tietystä teoreettisesta näkökulmasta ja havaintojen määrää karsitaan yhdistämällä havaintoja. Huomio ai-neistossa kiinnitetään vain kulloisenkin kysymyksenasettelun kannalta olennaisiin asi-oihin. (Alasuutari 2011, 39-40.) Tutkimuksen kokonaisuus muodostuu, kun arvoituk-sen ratkaisemiarvoituk-sen vaiheessa tuotettuja havaintoja tulkitaan johtolankoina, joilla viita-taan muuhun tutkimukseen ja kirjallisuuteen. (Alasuutari 2011, 44-46.)
Analysoimme ideariihestä ja learning cafésta saatua aineistoa sisällönanalyysin kautta muodostuvin teemoittelun keinoin induktiivisella eli aineistolähtöisellä päätte-lyllä, jossa edetään aineiston ehdoilla. Teemoittelun avulla kehittämistyön tutkimus-aineistosta hahmoteltiin ja nostettiin esille tutkimuksen kannalta relevantteja aihepii-rejä ja koottiin yhteen samankaltaisuuksia. (Eskola & Suoranta 2008, 174, 179; Saara-nen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Teemoittelun avulla aineistosta etsitään tiettyä teemaa kuvaavia näkemyksiä ja näkemysten pohjalta muodostetaan oma pääteema (Tuomi & Sarajärvi 2011, 93). Aineiston analyysiä esitelty liitteessä 1.
Kokonaisuudessaan aineiston analyysin myötä oli havaittavissa, että toiminnanohjaa-jat sanoittivat hiukan eri tavoin samoja asioita ja aineisto toisti itseään. Samankaltai-suuksien löytämistä aineistosta helpotti se, että koodasimme samalle värille samojen aihepiirien sanoja. Tämän myötä pystyimme tiivistämään aineiston samankaltaisuu-det tuloksissa esiteltävään taulukkoon 1. (Leinonen 2018.) Aineistoa pelkistettäessä
eli redusoitaessa aineistosta karsittiin kehittämistyöhön sisältyvälle tutkimukselle epäolennainen pois etsimällä auki kirjoitetusta aineistosta tutkimustehtävän kysy-myksiin vastaavia ilmaisuja (Tuomi & Sarajärvi 2004, 11-12).
4.5 Eettisyys ja luotettavuus
Koska kehittämistyöhön sisältyvä tutkimus on laadullinen ja tutkimuskohteena ihmi-nen ja häihmi-nen elämis- sekä aatemaailmansa, tulokset eivät ole yksitulkintaisia, vaan tulkinnanvaraisia. Kehittämistyössä reliabiliteetilla eli luotettavuudella tarkoitetaan tiedon käyttökelpoisuutta ja uskottavuutta. Tässä kehittämistyössä luotettavuutta pyritään lisäämään nostamalla tuloksissa suoria sitaatteja aineistosta. Myös aineiston tulee olla riittävän kattava ja edustettava perusjoukkoa hyvin, vaikka kehittämistyö-hön sisältyvä tutkimus ei tähtää tilastolliseen yleistettävyyteen. Kehittämistoimin-nassa luotettavuuteen liittyy myös haasteita, esimerkiksi tutkimuksen toistettavuu-den näkökulmasta. Samanlaisten ryhmäprosessien toistettavuus ei ole itsestään sel-vää, vaikka tehtävänanto ja ryhmän olosuhteet pysyisivät samanlaisina. (Eskola &
Suoranta 1998, 63; Toikko & Rantanen 2009, 121, 123; Vilkka 2007, 149-150.) Sillä, että kaikki toiminnanohjaajat osallistuvat ideariiheen pyrittiin varmistamaan, että tutkimuksen saturaatiopiste saavutetaan ja uutta tietoa ei enää tule.
Tutkimusprosessissa on oltava tarkka, ettei sorru yhteenvetoa vinouttavaan ylitulkin-taan. Tätä voidaan välttää aineiston ja lähteiden huolellisella ja kriittisellä tarkaste-lulla. Tähän opinnäytetyöhön hyväksyimme vain tieteelliset tutkimukset ja julkaisut, viralliset asiakirjat ja raportit sekä luotettavista lähteistä olevat virallisten yhteisöjen verkkojulkaisut. Kehittämistyöhön sisältyvän tutkimuksen validiteettia, eli pätevyyttä, silmällä pitäen pyrittiin aineiston analyysissä paitsi läpinäkyvyyteen myös tehtyjen tulkintojen aineistolähtöiseen tarkasteluun. Tutkimuksen validiteetti perustuu siihen, että tutkimustulokset vastaavat asetettuihin tutkimusongelmiin. (Eskola & Suoranta 1998, 211-212; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 227, 231.)
Kehittämistyöhön sisältyvässä tutkimuksessa korostuu eettisyys, joka liittyy olennai-sesti tutkimuksen luotettavuus- ja arviointikriteereihin. Tutkimuksessa pyrittiin
käyt-tämään hyvän tieteellisen käytännön perusteita, joiden kautta tutkimuksen eetti-syyttä arvioidaan. Tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että tutkija noudattaa rehelli-syyttä ja tarkkuutta tutkimustyössään, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimuksen arvioinnissa. Kehittämistyöhön sisältyvä tutkimus suunniteltiin, to-teutettiin ja raportoitiin tieteellisten vaatimusten mukaisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 127, 132-133.) Työelämälähtöisessä työssä korostuvat myös yritysmaailman eettiset säännöt, mikä tarkoittaa rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta. Kehittä-mistyöhön sisältyvän tutkimuksen ja kehittämisen kohteena olevien tulee tietää, mitä ollaan kehittämässä, mikä on toiminnan kohde ja tavoite sekä rooli kehittämis-hankkeessa. (Ojasalo ym. 2009, 48.) Huolehdimme myös tutkittavien henkilöiden anonymiteetin säilyttämisestä niin, että jokainen saattoi tuoda mielipiteensä julki avoimesti. (Toikko & Rantanen 2009, 129.)
Kehittämistyöhön sisältyvän tutkimuksen eettisyyteen liittyi myös käytettyjen ter-mien pohdinta. Päädyimme esimerkiksi käyttämään kolmatta ikää elävästä väestöstä termejä ikääntynyt tai seniori, vanhus -termin sijaan. Tutkimusten perusteella ikään-tymistä kuvaaviin eri käsitteisiin liittyy monenlaisia arvolatautuneitakin olettamuksia, jotka vaihtelevat sukupolvien kesken. Seniori saatetaan mieltää aktiiviseksi kansa-laiseksi, mutta vanhus-termi yhdistyy yleisemmin viimeistä ikääntymisvaihettaan elä-vään henkilöön. Käsitys ikääntymisestä on osa jokaisen ihmiskäsitystä. (Saarenheimo, Pietilä, Maununaho, Tiihonen & Pohjolainen 2014, 5.)
5 Kehittämistyön tulokset
Tässä luvussa esiteltävät kehittämistyöhön sisältyvät tutkimustulokset koostuvat ideariihen ja learning cafén avulla tuotetusta aineistoista. Tutkimustulokset on rapor-toitu tutkimuskysymysten mukaisesti tuloksista koostamiemme taulukoiden avulla.
Ideariihessä haettiin vastauksia siihen, millaisena ohjaajat näkevät työnkuvansa (ny-kytila). Ideariihen jälkeen järjestetyssä learning caféssa puolestaan etsittiin vastauk-sia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: millainen ohjaajan työnkuvan tulisi ohjaajien nä-kemyksen mukaan olla (toivottu tila), sekä millaisilla edellytyksillä toivottu tila olisi
mahdollista saavuttaa (edellytykset). Tuloksissa on esitetty perusteluina suoria sitaat-teja aineistosta.
Mahdollinen kehitys tai muutos voi kehittämistyömme perusteella tapahtua selvittä-mällä työn tai toiminnan kokonaisvaltaista nykytilaa. Nykytilan avulla on mahdollista tarkastella, minkälaista toiminnan haluttaisiin olevan eli, mikä on toivottu tila. Nykyti-lasta toivottuun tilaan pääseminen vaatii tiettyjen edellytysten täyttymistä tai ole-massaoloa. Myös käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat edellytysten täyttymiseen ja toivotun tilan saavuttamiseen. Edellytysten täyttymisen jälkeen toivotusta tilasta on mahdollista vakiintua uusi nykytila kuten kuvattu alla olevassa kuviossa 4.
Koko kehittämisprosessin taustalla on ajatus työn jatkuvasta tarkastelusta ja kehittä-misestä, sillä sosiaaliala ja siinä olevat haasteet muuttuvat jatkuvasti (Tuomela, Kan-nasoja & Rämänen 2004, 12).
5.1 Asukastoiminnanohjaajien työn nykytila
Ideariihestä haettiin vastauksia ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme: millaisena ohjaajat näkevät työnkuvansa? Tätä tilaa nimitetään työssämme nykytilaksi. Nykyti-lan pohjalla oli neljä valmiiksi laadittua teemaa: työn sisältö, työn tavoite, tarvittava Kuvio 4. Kehittämisprosessi
osaaminen sekä haasteet työssä. Aineiston perusteella työntekijöillä oli vain hieman erilaisia näkemyksiä ohjaajan työnkuvasta, riippuen esimerkiksi siitä, kuinka monessa Ilona-talossa toiminnanohjaaja työskentelee. Aineiston perusteella näkemykset olivat pääasiassa hyvin samankaltaisia esimerkiksi asukkaiden ohjauksen, neuvonnan ja ar-jessa apuna olemisen suhteen. Teemoihin saamamme vastauslukumäärät on mer-kitty sulkuihin alla olevassa taulukossa 1.
Taulukko 1. Nykytila neuvonta ja ohjaus tunne: aika, läsnäolo
Kokonaisuus, joka on
Nykytilan valossa toiminnanohjaajat näkivät työnkuvansa pirstaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Aineiston pohjalta työ pitää sisällään yhteistyötä moneen eri suuntaan, asukkaiden henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä yhtei-sistä toiminnoista tiedottamista. Pirstaleisuuden kokemuksesta kertoo myös työn haasteissa esille tullut työnkuvan laajuus, eri toimijoiden epäselvät roolit, riittämättö-myyden tunne, rauhallisen työajan tarve ja työn tuleminen osaksi vapaa-aikaa. Koet-tuja haasteita kuvaavat alla olevat aineistosta nostetut sitaatit. Kuvatut haasteiksi koetut tekijät voivat vaikuttaa teoriaosuudessa kuvaamaamme hallinnan tunteen ko-kemukseen. Työn hallintaa tai kokemusta siitä heikentävät esimerkiksi epäselvyy-det työtehtävissä ja vastuissa, työn hajanaisuus ja ajanpuute (Järvinen 2016.)
“Eri toimijoiden epäselvät roolit.”
“Kaikkien toimijoiden yhteinen näkemys puuttuu.”
“Työtehtävät lisääntyvät koko ajan.”
“Asukkaiden tarpeet vs. toiminnanohjaajan työtehtävissä pysyminen.”
Aineiston pohjalta työn kokonaisvaltainen tavoite on toimia asukkaiden hyväksi. Tätä kuvastivat työn tavoitteen teemassa esille nousseet: asukkaiden arjen asioissa apuna oleminen; tukeminen, ohjaaminen ja neuvominen; asukkaiden toimintaan kannusta-minen ja innostakannusta-minen sekä turvallisuuden tunteen luokannusta-minen läsnäolon avulla. Esi-merkiksi asukkaiden neuvonta ja (palvelu)ohjaus nousi työn sisällön ja tavoitteen tee-massa seitsemän kertaa esille. Työn tavoitteen teetee-massa arjessa apuna oleminen sekä turvallisuuden tunteen luominen tulivat ilmi kahdeksan kertaa.
Työssä tarvittava osaaminen on aiemmin kuvattujen työn tavoitteiden ja haasteiden valossa laajaa. Tämän lisäksi toiminnanohjaajat kokevat myös itse työnkuvansa laa-jaksi.
“Apuna asukkaiden arjen asioissa.”
“Taloissa läsnäolon kautta luoda turvallisuutta asukkaille.”
“Monialainen osaaminen: tekniikasta – avustamisiin.”
“Luoteen: kärsivällisyys, lempeys ja lujuus.”
Neuvonta- ja ohjausosaamisen ohella työssä tarvitaan aineiston perusteella dele-gointi- ja tiedonhankintataitoja sekä ihmissuhdetaitoja. Koska kyse on ihmissuhde-työstä luonteen lempeyttä, mutta toisaalta myös lujuutta vaaditaan.
5.2 Asukastoiminnanohjaajien näkemysten mukainen työnkuva
Toinen tutkimuskysymys käsitteli toiminnanohjaajan näkökulmasta toivottua työnku-vaa, josta käytämme nimitystä toivottu tila. Sisällönanalyysin avulla learning cafén tu-losten ja nykytilan pohjalta muodostettiin alla olevaan taulukkoon 2 neljä teemaa, joita työnkuva pitää sisällään toivotussa tilassa: selkeät roolit, työskentelyn rauhalli-suus, yhteisöllisyys ja asukaslähtöisyys. Näiden alle on kuvattu teemaan liittyvät muut aineistosta nousseet näkökulmat. Toivottu tila vastaa selkeästi nykytilassa ko-ettuihin haasteisiin, kuten hankalasti hahmotettavaan kokonaisuuteen, epäsel-viin rooleihin ja kokemukseen työnkuvan laajuudesta.
Taulukko 2. Toivottu tila
Toivottu tila
Selkeät roolit Työskentelyn rauhallisuus
Toiminnanohjaajat kokivat, että eri toimijoilla, niin toiminnanohjaajilla kuin asukas-toimikunnilla, tulisi olla selkeät ja tarkoituksenmukaiset roolit. Tämä edistää toimivan yhteisön rakentumista, mahdollistaa tehtävien ohjautumisen oikein sekä johtaa tur-vallisuuden tunteeseen työn hallinnan tunteen lisääntymisen myötä (Järvinen 2016).
Selkeyden toiveeseen liittyen erityisesti toiminnanohjaajan rooliin toivottiin
kirkasta-mista ja selkeästi sovittuja yhteisiä pelisääntöjä eli työkäytäntöjä. Esimerkiksi asuk-kaiden enenevä avun ja tuen tarve mietitytti suhteessa työn sisältöön – auttaako itse vai ohjatako eteenpäin? Muun muassa tällaisten kysymysten suhteen toiminnanoh-jaajan selkeä rooli, yhteinen linja ja yhteisten työkäytäntöjen luominen on tärkeää.
Näin myös asukkaat kokevat saavansa samanlaista ohjausta ja apua talosta riippu-matta. Yhteiset käytännöt nähtiin tarpeelliseksi myös asukkaiden keskinäiseen toi-mintaan. Yhteiset käytännöt voivat lisätä turvallisuuden tunnetta.
Ilona-talojen kiivas rakennusvauhti nostatti työntekijöissä toiveen tilanteen rauhoit-tamisesta. Samoin kaikkien eri organisaation tasojen kulkeminen samaan suuntaan oli toiminnanohjaajien näkemysten mukaan tärkeää. Kyseinen näkemys voi liittyä myös toiveeseen tilanteen rauhoittamisesta, minkä lisäksi samaan suuntaan kulkemi-nen vaikuttaa työntekijänäkökulmasta paitsi työnkuvan selkeyteen, myös turvallisuu-den tunteeseen. Rauhallisuus tukee myös senioreiturvallisuu-den kanssa tehtävää työtä (Engel-berg 2017). Rauhallinen, toimiva työtila ja riittävästi aikaa sekä mahdollisuuksia kes-kittyä hiljaisempiin ja uusiin asukkaisiin nähtiin tärkeänä. Työskentelyn rauhallisuu-teen liittyy myös aineistosta noussut kokemus työtehtävien laajuudesta, mikä voi olla seurausta kiivaasta kasvuvauhdista.
Toivottuun tilaan liittyvinä teemoina aineistosta nousivat myös yhteisöllisyys ja asu-kaslähtöisyys. Teoriaosuudessa kuvatun mukaisesti moniäänisyys on yhteisöllisyyden toteutumisen edellytys (Jäppinen 2012, 46), mikä liittyy myös asukkaiden aktiivisuu-teen ja uusien asukkaiden toimintaan mukaan saamiseen. Toimivan ja hyvinvoivan yhteisön taustalla vaikuttavat aineiston mukaan yhteiset työkäytännöt ja pelisään-nöt. Asukaslähtöisyyteen liittyen tulisi toiminnanohjaajien mukaan huomioida, että toiminta on asukkaiden näköistä ja asukaslähtöistä.
“Asukaslähtöisyys. Seniori-ikäisten omien ideoiden vahvistaminen ja innostaminen.”
“Toiminta asukkaiden näköistä.”
Koska asukaslähtöisyys nousi voimakkaasti esille vasta toivotussa tilassa, voi-daan pohtia, onko se merkki siitä, että toiminta on nykyisellään ohjaajavetoisem-paa. Aineiston pohjalta asukaslähtöisyydellä viitattiin myös asukkaiden oman ideoin-nin kannustamiseen ja vahvistamiseen. Tähän liittyvänä haasteena aineistossa ilmeni innostavan toimintaympäristön luominen. Asukaslähtöisyyteen liittyen voidaan Hyy-pän (2002, 35) tavoin pohtia myös, mitä tapahtuu sitten, kun ihminen ei pysty enää toimimaan niissä tehtävissä tai rooleissa, joihin hän on yhteisössä lupautunut? Ai-neistosta nousi myös sallivan ilmapiirin toive, mikä voi viitata asukkaiden keskinäi-seen erilaisuuden hyväksymikeskinäi-seen ja siten yhteisöllisyyden vahvistumikeskinäi-seen. Toisaalta sallivuus voi liittyä myös talojen erilaisuuden tunnistamiseen ja hyväksymiseen sekä siten esimerkiksi talokohtaisten työkäytäntöjen luomiseen yhtäläisten työkäytäntö-jen sijaan.
5.3 Edellytykset toivottuun tilaan pääsemiseksi
Kolmas tutkimuskysymys koski edellytyksiä, joita toivottuun tilaan pääseminen vaatii ja jotka ovat edellytyksinä työnkuvan kehittämiselle. Olemme laatineet taulukossa 3 esitettävät edellytykset koko aineiston ja omien pohdintojen pohjalta.
Taulukko 3. Edellytykset toivottuun tilaan
Edellytykset
Asukaslähtöisyys on yksi tekijä, joilla voidaan vähentää toiminnanohjaajien kokemaa työnkuvan laajuutta. Asukaslähtöisyys nousi myös yhtenä teemana toivottuun tilaan liittyen. Asukaslähtöisyys ja asukkaiden motivoiminen toimimaan voi vaatia kannus-tusta ja vahviskannus-tusta Ilona-taloille yhteisesti laadittavien työkäytäntöjen tai kannustus- tai tunnustusjärjestelmän kautta. Tämä vaatii pohdintaa sen suhteen, että missä määrin motivaation halutaan olevan sisäsyntyistä ja onko motivaation puute merkki siitä, että toimintaa ei tosiasiassa edes haluta.
Asukaslähtöisyydellä voidaan tarkoittaa monenlaista työotetta. Aineiston pohjalta Ilona-talojen asukaslähtöisyydellä tarkoitetaan seuraavanlaista: toiminta on asukkai-den hyväksi tehtävää, asukkaiasukkai-den näköistä ja suunnittelemaa sekä mahdollisimman asukasvetoista. Asukkaiden hyväksi tehtävä työ voi olla esimerkiksi palveluohjausta tai hiljaisempien asukkaiden toimintaan tutustuttamista. Asukasvetoisuudella, eli sillä, että asukkaat ohjaavat yhteisiä toimintoja, saataisiin enemmän hyödynnettyä toiminnanohjaajien työaikaa palveluohjaukseen sekä uusien ja hiljaisempien asukkai-den toimintaan tutustuttamiseen. Asukaslähtöisyyasukkai-den myötä asukkaita ei ole tarkoi-tus passivoida vaan asukkaat nähdään aktiivisina tekijöinä.
Jo aiemmin sivutut työkäytännöt voisivat luoda yleiset raamit ja roolit asukastoimin-nalle ja asukastoimikunnille. Tämän myötä asukastoimikunnat voisivat toimia itseoh-jautuvasti, nimetyissä rooleissaan, ja osaltaan keventää toiminnanohjaajien työtaak-kaa. Työkäytäntöjen ja pelisääntöjen merkitys nähtiin toivotussa tilassa myös yhtei-söllisyyteen liittyen hyvinvoivan yhteisön ja ongelmien kohtaamisen taustalla.
“Pelisäännöt asukkaille ja toiminnanohjaajille eri tilanteisiin.”
On tärkeää, että asukastoimikunnat uudistuisivat tietyin väliajoin, jotta toiminta ei jämähdä paikalleen ja tietyt asukkaat eivät kuormitu liikaa. Vastuun antaminen eri ih-misille lisää paitsi ihmisten merkityksellisyyden kokemusta, estää myös tunnetta siitä, että päätösten tekeminen on vain tietyn suljetun piirin käsissä. Uusien ihmisten otta-minen mukaan toimintaan turvaa myös toiminnan jatkuvuutta. (Kupari 2010, 20.) Vastuun jakautuessa asukkaille, myös toiminta on asukkaiden näköistä, toivotussa ti-lassa esille tulleen mukaisesti. Asukkaiden osallistaminen lisää myös kokemusta yh-teisöllisyydestä. Kuten aiemmin todettu, ihmiset kasvavat ja oppivat yhteisölliseen toimintaan osallistuessaan siihen, osallistuminen myös mahdollistaa yhteisöjen vah-vistumisen ja kehittymisen. (Ryynäsen 2016, 135 teoksessa Trilla 1997; Röpelinen 2008, 149.)
Ongelmaksi voi koitua, miten innostaa asukkaita mukaan yhteiseen toimintaan ja pi-tää innostusta yllä. Yhtenä keinona voi olla asukkaiden palkitsemisjärjestelmien ke-hittäminen. Esimerkiksi Jyväskylän vuokra-asunnot (JVA) palkitsevat ja kannustavat
asukkaitaan toimintaan etupistejärjestelmän kautta. Asukkaat saavat etupisteitä esi-merkiksi toimikunnassa olemisesta. Etupisteillä asukkaat pystyvät tekemään erilaisia muutostöitä tai varustetason parannuksia koteihinsa (JVA:n Pisteet kotiin - asukas-etupistejärjestelmä palkitsee vuokralla asuvaa! N.d.) Palkitsemisjärjestelmän kehittä-minen voi pohjautua myös esimerkiksi motivaation prosessiteorioihin, jotka pyrkivät selittämään, miten ihmisen toiminnan ylläpito ja ohjaaminen tapahtuu. Prosessiteori-oista esimerkkinä Edwin Locken ja Gary Lathamin kehittämä päämääräteoria. Teorian mukaisesti ihmisten on hankala sitoutua epämääräisiin tavoitteisiin ja tällöin myös sitoutuminen sekä suorittaminen ovat heikkoa. (Locke & Latham 1990, Pirisen 2011 mukaan, 24-25.) Ilona-taloissa asuu monia yhteisön kannalta merkittäviä asukkaita.
Näiden aktiivisten asukkaiden yhteisöä vahvistavan toimijuuden tunnistaminen ja tunnustaminen on yksi mahdollinen edellytys yhteisön vahvistumiselle. Toiminnan-ohjaaja toimii mahdollistajana, mutta asukkailla on myös vastuu ja mahdollisuus tuoda esiin osaamistaan, luovuuttaan ja hiljaista tietoa yhteiseksi hyväksi.
Vuorovaikutus toimijoiden kesken ja työn haasteiden hallinta
Toiminnanohjaajilla on käytännön kokemus työssä koettavista arjen haasteista, niin omaan työhön kuin asukkaiden yhteisöllisyyteen liittyen. Nämä haasteet tulisi olla myös Jason organisaation kaikkien eri tasojen tiedossa, sillä ne ovat merkityksellisiä sekä toiminnanohjaajien työnkuvan että toiminnan laajentamisen ja uusien Ilona-kohteiden näkökulmasta. Tietojen vaihtaminen ja vuorovaikutus hallituksen, työnte-kijöiden sekä asukkaiden välillä on toimivassa yhteisössä merkityksellistä (Jäppinen 2012, 46, 53). Asukkailla on paras asiantuntijuus asumiskokemuksista, kuulluksi tule-minen kyseisiin kokemuksiin liittyen luo merkityksellisyyden kokemusta.
Työntekijät esittivät erityisesti toiminnan nykytilan laatimisen vaiheessa käytännön arjesta nousevia haasteita. Haasteista nousi keskeisenä seikkana esille, jo aiemminkin kuvattu, työnkuvan laajuus sekä haaste työajan riittävyydestä. Tämän perusteella työnkuva voi näyttäytyä tällaisena, ja jopa epäselvänä, myös asukkaille. Kirkastettu työnkuva tulisi välittää täsmällisesti toiminnan osallisille: toiminnanohjaajille, Jason hallitukselle, tärkeille sidosryhmille ja myös asukkaille. Kun työnkuva on kaikilla
tie-dossa, siinä on helpompi pitäytyä. Toisaalta pidemmällä jänteellä voidaan tarvita väli-neitä siihen, miten pysyä työnkuvassa. Tämä voi vaatia esimerkiksi delegointi- ja vuo-rovaikutustaitojen vahvistamista.
Työssä koetut haasteet vaikuttavat kokemukseen työn hallinnan tunteesta. Hallinnan tunnetta voidaan vahvistaa työtehtävien määrittelyllä ja suunnittelulla, töiden orga-nisoinnilla ja jakamisella, työtilanteen rauhoittamisella, keskustelun avulla sekä mieli-kuvien käytöllä (Järvinen 2016). Käytettävissä olevaan työaikaan liittyen on tärkeää, että työntekijä pystyisi kiireen tunteenkin keskellä olemaan läsnä ja luomaan vaiku-telman kiireettömyydestä. Toiminnan kasvaessa, uusien Ilona-talojen rakentumisen myötä, haaste työajan riittävyydessä voi kasvaa. Toiminnan käynnistäminen ja käyn-nistyminen vaatii työntekijäresursseja ja osaamista. Aineiston perusteella toiminnan-ohjaajan säännöllinen läsnäolo talossa lisää asukkaiden turvallisuuden tunteen muo-dostumista (Kupari 2010, 34).
Toiminnan nopean kasvamisen myötä aineistosta nousi esiin toive tilanteen stabiloin-nista.
“Tilanteen rauhoittaminen (kasvuvauhti ollut huima).”
Tilanteen rauhoittaminen loisi mahdollisuuden yhteisöllisyyden vahvistamiselle, niin sanotulle me-hengelle, myös mahdollisesti Ilona-talojen välillä sekä edellytykset toi-mintaympäristö- tai riskianalyysin tekemiselle. Esimerkiksi toimintaympäristön ana-lyysissä painoarvo voi olla sidosryhmien tunnistamisessa sekä sidosryhmien odotus-ten tunnistamisessa ja huomioimisessa – seikoissa, jotka voivat vaikuttaa organisaa-tion maineeseen tai kysyntään (Juutinen 2016, 86, 124). Analyysien avulla on mah-dollista saada talteen heikkoja signaaleja, jotka auttavat toiminnan suuntaamisessa
Tilanteen rauhoittaminen loisi mahdollisuuden yhteisöllisyyden vahvistamiselle, niin sanotulle me-hengelle, myös mahdollisesti Ilona-talojen välillä sekä edellytykset toi-mintaympäristö- tai riskianalyysin tekemiselle. Esimerkiksi toimintaympäristön ana-lyysissä painoarvo voi olla sidosryhmien tunnistamisessa sekä sidosryhmien odotus-ten tunnistamisessa ja huomioimisessa – seikoissa, jotka voivat vaikuttaa organisaa-tion maineeseen tai kysyntään (Juutinen 2016, 86, 124). Analyysien avulla on mah-dollista saada talteen heikkoja signaaleja, jotka auttavat toiminnan suuntaamisessa