6 Kaupungin talouden tasapainoisuus
Johtopäätös 13: Kaupungin henkilöstön sisäisen liikkuvuuden toimintamallia on kehitetty vuoden aikana ja sen mahdollisuudet on tunnistettu myös rekrytointitilanteisiin
6.4 Kaupunkikonsernin investointikyky
Kestävää investointitasoa voidaan arvioida vertaamalla investointeja poistojen tasoon. Suunnitelman mukai-set poistot vuonna 2020 olivat 52,8 miljoonaa euroa ja 2019 50,7 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta eli investointimenojen ja niiden rahoitusosuuksien sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoittojen erotus oli vuonna 2020 -54,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 -55,2 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot eivät kattaneet nettoinvestointeja.
Tulorahoitus katsotaan riittäväksi, mikäli vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.
Vuosikatteen ja poistojen suhde oli vuonna 2019 alhainen, 41 prosenttia, mutta vuonna 2020 se oli 128 pro-senttia. Investointien tulorahoitusprosentti (eli kuinka paljon investointien omarahoitusosuudesta on rahoi-tettu tulorahoituksella) oli 112 prosenttia vuonna 2020 ja 33 prosenttia vuonna 2019.
Kaupungin rahoituslaskelman mukaan viimeisen viiden vuoden (2016-2020) toiminnan ja investointien ku-mulatiivinen rahavirta on -8,9 miljoonaa euroa (-81,4 M€ vuosina 2015-2019). Toiminnan ja investointien negatiivinen tulos osoittaa, kuinka paljon menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia rahoja vähentämällä tai lainoja lisäämällä. Vuonna 2020 toiminnan ja investointien rahavirta oli 10,0 miljoonaa euroa positiivinen.
Investointien rahoittamismahdollisuuksiin vaikuttaa Jyväskylän kaupungin kuntakonsernin suhteellinen vel-kaantuminen, joka täytti kriisikuntakriteerin vuosina 2019 ja 2020. Konsernin rahoituslaskelman mukainen
49
toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä (2016-2020) vuodelta on -187,5 miljoonaa euroa (2015-2019: -167 M€). Vuonna 2020 konsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli -31 miljoonaa euroa.
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Konsernin vuosi-katteen suhde poistoihin oli 117 prosenttia vuonna 2020 (2019: 79 %). Konsernin investointien tulorahoitus-prosentti oli 78 tulorahoitus-prosenttia vuonna 2020 (2019: 41 %).
Taulukko 12: Kaupungin investointien toteutuminen (verrattuna alkuperäiseen talousarvioon)
Investoinnit 2016 2017 2018 2019 2020
Talousarvio M€ 27,2 28,3 42,6 78,2 82,1
Tilinpäätös M€ 25,5 29,9 29,8 64,6 62,1
Toteuma% 94 106 70 83 76
Muutettuun talousarvioon (35,7 miljoonaa euroa) verrattuna vuonna 2017 toteuma on 83 prosenttia. Tilin-päätöksessä 2020 esitetään investointimenoja uudelleenbudjetoitavaksi 18,7 miljoonaa euroa.
Johtopäätös 16: Viimeisen viiden vuoden ajan toiminnan ja investointien rahavirta on ollut kaupungissa ja konsernissa negatiivinen. Kaupungin kasvua tukevien investointien toteuttamiseen vaikuttaa kaupunkikon-sernin velkojen ja vastuiden määrä, joka ylittää nykyisen kriisikuntakriteerin ja uusien kriteereiden mukaan olisi lähellä täyttymistä.
Konserniyhteisöjen taloudelliset tavoitteet
Talousarvion 2020 mukaan tytäryhteisökohtaisten sitovien toiminnallisten tavoitteiden lisäksi kaikkien tytär-yhteisöjen tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta pitkällä aikavälillä. Yhteisön yksittäisen vuoden tulos voi olla tällöin tappiollinen, mutta yhteisöllä tulee olla kertyneitä voittovaroja.
Taulukko 13: Tytäryhteisöjen tilikauden 2020 voitto/tappio sekä edellisten tilikausien voitto/tappio
1000 euroa Tilikauden voitto/tappio* Edellisten tilikausien
voitto/tappio**
Alva-yhtiöt Oy -9 21 495
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 1 499 26 970
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy*** -1 462 -504
Mustankorkea Oy -1 659 8 634
Jykia Oy 1 770 4 079
Jyväs-Parkki Oy 1 217 5 761
Education Facilities Oy 1 300 5 303
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 0 -1
Jyväskylän Paviljonkisäätiö 0 8
Jyväskylän Jäähalli Oy 0 -230
* Kaupungin tilinpäätöksessä 2020 toimintakertomuksessa esitetty yhteisön yli- /alijäämä 2020
** Yhteisön tilinpäätöksen 2019 perusteella edellisten tilikausien voitto/tappio + tilikauden 2019 voitto/tappio
*** Tilinpäätöksessä 2019 yhtiön taseeseen sisältyi noin 59 miljoonan euron suuruinen asuintalovaraus.
Kaupungin tilinpäätöksessä on esitetty tytäryhtiöiden luvuista kertymä, joka sisältää taseen ylijäämien lisäksi vapaan oman pääoman rahastot, vapaaehtoiset varaukset ja poistoeron (TP s. 96).
50
Johtopäätös 17: Tappiollisen tuloksen vuonna 2020 tehneistä tytäryhteisöistä Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n kertyneet voittovarat taseella (edellisten tilikausien voitto/tappio) ovat negatiiviset. Tulokseen kuiten-kin vaikuttaa yhtiön vuosittain kirjaama vapaaehtoinen asuintalovaraus, jonka yhteismäärä taseella vuonna 2019 oli 59 miljoonaa euroa. Nollatuloksen vuonna 2020 tehneistä yhteisöistä Jyväskylän Jäähalli Oy:llä on taseen kertynyttä alijäämää 230 000 euroa.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaikutukset kaupungin ja konsernin tilinpäätökseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) kuntayhtymän vuoden 2020 tulos on –7 miljoonaa euroa ja kertynyt alijäämä 31.12.2020 on 14,6 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupungin osuus (peruspääomaosuuden 50,9
% mukaisesti) on 7,4 miljoonaa euroa. Osuus sairaanhoitopiirin kertyneestä alijäämästä on kaupungin tilin-päätöksen mukaan esitetty muuna taseen ulkopuolisena järjestelynä pakollisen varauksen sijaan, koska sai-raanhoitopiiri on talous- ja toimintasuunnitelmassaan vuosille 2021–2024 vahvistanut alijäämän kattamis-suunnitelman. Suunnitelman mukaan alijäämä tulee katetuksi vuoden 2024 loppuun mennessä eikä vaikuta jäsenkuntalaskutukseen.
Sairaanhoitopiiri (kuntayhtymä) yhdistellään Jyväskylän kaupungin konsernitilinpäätökseen jäsenosuuden mukaisessa suhteessa. Sairaanhoitopiirin vaikutus kaupunkikonsernin ylijäämään on -4,7 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernin investointeihin 54,6 miljoonaa euroa sairaala Novan myötä. KSSHP:n Nova-sairaalahank-keen rahoitustarpeet ovat kaupungin tilinpäätöksen mukaan kasvattaneet Jyväskylän kaupunkikonsernin lai-nakantaa edellisen neljän vuoden aikana noin 188 miljoonaa euroa selittäen lähes kokonaan kaupunkikon-sernin viime vuosien lainakannan kasvun.
Talouden tasapainoa kuvaavat kriisikuntakriteerit
Kuntalain 118 §:n mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa tai alla olevien voimassa olevien kriisikuntakriteerien täyttyessä kahtena vuonna peräkkäin. Jyväskylän kaupun-gin taseessa ei ole kertynyttä alijäämää vuoden 2020 lopussa. Vuonna 2020 voimassa olevista kriisikuntakri-teereistä täyttyy vuoden 2019 mukaisesti kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen.
Taulukko 14: Kriisikuntakriteerien toteuma 2020
Kriteeri Tunnusluku 2020 Toteuma
Alijäämän kattamisvelvoite: peruskunnan taseeseen kertynyt ali-jäämä on katettava neljässä vuodessa.
Tase 36,0 M€ ylijäämäi-nen (2019: 19,9 M€).
Ei täyty Asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin
vii-meisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltä-neessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. (Keltainen valo: kon-sernin kertynyt alijäämä vähintään 500 €/as)
Ylijäämää 146 € per asu-kas (2019: 30 per asuasu-kas
€)
Ei täyty
Voimassa olevat kriisikuntakriteerit Tunnusluku 2020 Toteuma Kuntakonsernin vuosikate on ilman harkinnanvaraisen
valtion-osuuden korotusta negatiivinen
2020: 141,0 M€
Ei täyty kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä
kor-keampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tulovero-veroprosentti
20 % (Ka 2020: 19,96 %) Ei täyty
Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaik-kien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla.
8 549 € (Ka 2019*: 7 105, raja-arvo 10 658)
Ei täyty
51 Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.
108,4 % Täyttyy 2022 lähtien vuosien 2020 ja 2021 perusteella voimaan tulevat
kriisikuntakriteerit
Tunnusluku 2020 Toteuma Konsernin vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 % (Keltainen
valo alle 100 %)
117 % Ei täyty Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä
kor-keampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tulovero-prosentti (Keltainen valo: 1,5 %-yks yli keskiarvon)
20 % (Ka 2020: 19,98 %) Ei täyty
Asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää keskimääräisen määrän vähin-tään 50 prosentilla (Keltainen valo: 25 % yli keskimääräisen)
9 483 € (Ka 2019*: 8 228, raja-arvo 12 342)
Ei täyty
Konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 (Keltainen valo: alle 1,0)
0,93 Ei täyty, (kel-taisen valon raja ylittyy)
* tarkasteluhetkellä tunnuslukukeskiarvoa v. 2020 ei ollut saatavilla
Yhteenveto kaupungin talouden tasapainoisuudesta
• Kaupunki sisällytti talouden tasapainottamistoimenpiteitä vuoden 2020 talousarvioon (mm. lo-mautukset). Vuodelle 2021 tavoiteltiin talousarviota valmisteltaessa noin 13 miljoonan euron so-peutusta.
• Kaupunki asetti taloustoimikunnan ja hankki ulkoisen arvioinnin talouden tasapainottamisen tar-peesta ja keinoista FCG Perlaconilta. Selvityksen perusteella kaupungin taloutta tulisi tasapainot-taa vuoden 2021 talousarvion lisäksi vuosina 2022-2024 kunakin vuotena 10, 5 ja 5 miljoonaa (yh-teensä 30 miljoonaa euroa). Suositukset huomioidaan talousarviota laadittaessa lautakuntien ta-lousarvioesityksissä, mutta valtuusto ei ole hyväksynyt erillistä talouden sopeuttamisohjelmaa.
• Koronapandemiasta on aiheutunut kaupungille hoito- ja palveluvelkaa, johon tulee tulevina vuo-sina varautua.
• Kaupungin ja konsernin kirjanpidolliset kumulatiiviset ylijäämät ovat talouden kokoon ja muihin suuriin kaupunkeihin suhteutettuna pienempiä.
• Kaupungin ja konsernin lainakannan kasvattamisen mahdollisuudet ovat rajalliset, koska kriisikun-takriteeri täyttyy jo tältä osin.
• Kaupungin vuoden 2020 talous vahvistui ja toteutui ennakoitua myönteisemmin pääasiassa val-tion koronatukien ja avustusten vuoksi. Kaupungin ylijäämä on 16,4 miljoonaa euroa ja konsernin ylijäämä 16 miljoonaa euroa sekä kertyneet ylijäämät taseessa 36 ja 21 miljoonaa euroa. Mikäli tuloslaskelmasta eliminoidaan valtion koronatuet ja avustukset, olisi kaupungin tilikauden yli-jäämä noin 6,8 miljoonaa euroa. Mikäli lisäksi eliminoidaan koronapandemiasta kaupungille ai-heutuneet säästöt, kaupungin talous olisi noin 700 000 euroa alijäämäinen, mikä vastaa suunnil-leen alkuperäistä talousarviota (100 000 euron ylijäämää).
• Kaupungin talous toteutui vuonna 2020 edellistä vuotta (alijäämä 31 miljoonaa euroa) paremmin koronapandemian vaikutus huomioiden ja myös sen vaikutus eliminoiden.
52