Kaupungin vuoden 2015 talousarviossa on kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarpeeseen. Valtuustotasoisia mitattavia tavoitteita ei ole vielä asetettu vuoden

2015 talousarviossa.

Palvelurakenne ja kustannusten jakaantuminen vuonna 2015

Kuvio 10: Perusopetuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisopalveluiden yhteistyö ja kustannukset Jyväsky-län kaupungilla vuonna 2015 niiltä osioin kuin kustannukset ovat selvitettävissä ja kohdennettavissa tietyille palve-luille.

Kuviossa yllä on esitetty 7–15-vuotiaaseen oppilaaseen kohdistuvia sosiaali- ja terveyspalveluiden, nuorisopalveluiden ja perusopetuksen kustannuksia vuonna 2015. Kuviossa ei huomioida muita ikäryhmään kohdistuvia terveyspalveluiden (esimerkiksi suun terveydenhuollon) tai erikoissairaanhoidon kustannuksia kuin kuviossa on nimetty. Kuviossa on huo-mioitu nettokustannukset ilman palveluihin kohdistuvia tuottoja, ellei ohessa ole toisin mainittu. Palveluihin ja esimer-kiksi hankkeisiin kohdistuu myös merkittäviä tuottoja.

Kuviossa esitettyihin perusopetuksen palveluihin on huomioitu kirjanpidon perusopetuksen palveluiden kustannukset vähennettynä nuorisopalveluilla (esitetty kuviossa erikseen), kotikuntakorvausmenoilla (esitetty kuviossa erikseen), toi-sen asteen oppilashuoltopalveluilla lisättynä kotikuntakorvaustuloilla sekä toimintakulujen suhteessa varhaiskasvatuk-selle ja perusopetukvarhaiskasvatuk-selle jaetuilla hallinnon kustannuksilla. Nuorisopalveluiden kirjanpidon kustannuksista on vähen-netty työpajatoiminta, jonka kohderyhmä on 15–20-vuotiaat. Muilta osin tarkasteltavan ikäryhmän eli 7–15-vuotiaiden osuutta nuorisopalveluiden tai Ohjaamon kustannuksista ei ole voitu erottaa. Kouluterveydenhuollon kirjanpidon kus-tannukset sisältävät perusopetusikäisten kouluterveydenhuollon ja kuskus-tannukset on huomioitu sellaisenaan.

Kuviossa esitetyt lastensuojelun ja vammaispalveluiden kirjanpidon kustannukset ovat SAP-kirjanpitojärjestelmän kus-tannukset koko palvelun kohderyhmälle (vammaispalveluissa ei ikärajausta, lastensuojelu 0–21-vuotiaat ja heidän

69

perheensä), koska kirjanpidosta ei ole mahdollista erottaa tarkasteltavan kohderyhmän eli 7–15-vuotiaiden kustannuk-sia. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian kaupungin kustannuksien osuutta ei ole pystytty selvittämään.

Perheiden ennaltaehkäisevät palveluiden kirjanpidon kustannukset on huomioitu kokonaisuudessa lukuun ottamatta muiden kuntien vyörytyksiä, neuvolapalveluita, opiskeluterveydenhuoltoa ja joukkotarkastuksia. Kustannuksista ei ole ollut mahdollista erottaa tarkasteltavaa ikäryhmää. Kotikuntakorvausmenoista ei ole erotettu ikäryhmää 7–15, vaan kustannukset muodostuvat ikäryhmästä 6–16-vuotiaat. Laskennassa on huomioitu koko ikäryhmä 7–15-vuotiaat tarkas-teltavan vuoden lopussa oppilasmäärän sijaan.

Johtopäätös 19: Perusopetusikäisiin kohdistuvia kaikkia kustannuksia ei pystytä kohtuudella tietojärjestel-mistä selvittämään. Palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnin kannalta on oleellista, miten kustannus-ten kehittymistä voidaan seurata suhteessa tehtyihin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin.

Tavoitteet vuonna 2019

Talousarviossa mainitaan toimenpiteinä, että sijaishuollon palvelutarpeita pyritään vähentämään lastensuo-jelun avohuollon tukitoimilla ja varhaisen tuen palveluilla. Lastensuolastensuo-jelun avohuolto työskentelee tiiviisti yh-dessä Nuorisovastaanoton nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin suunnatun perustason hoitohenki-löstön kanssa. Laaja-alainen yhteistyö vähentää 13–17-vuotiaiden lastensuojelun lyhytkestoisia sijoitustar-peita ja huostaanottoja.

Taulukko 17: Talousarvion tavoitteet, mittarit ja toteuma vuonna 2019

Tavoite 2019 Mittari (talousarvio) Seuranta (tilinpäätös)

Huostaanotettujen lasten sijoittaminen

17-vuotiaiden määrä vähenee

Vähintään 10 % Väheni 67 % (3)

ed. vuosi 9 Ehkäistään nuorten lyhytkestoisia

laitossi-joituksia vuoden aikana

Vähintään 10 nuoren sijoitus Tehtiin 20 nuorelle (ed. vuosi 42) Ehkäistään nuorisopsykiatrian

lähetemää-rän kasvua

Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä vähentyi 11 % (2019:284, 2018: 319).

Nuorten hoidon siirtyminen nuorisopsyki-atriasta perustasolle

8 nuorta Nuorisopsykiatrialta ohjautui 40

asiakasta perheineen Nuorisovas-taanottoon

Opetuksen vuosiviikkotunnit Perusopetuksen oppilas 1,62 1,66 Opetusryhmän laskennallinen koko

vuosi-luokilla 1−6

19,4 oppilasta/ryhmä 19,2 Opetusryhmän laskennallinen koko

vuosi-luokilla 7−9

18,1 oppilasta/ryhmä 18,4 Oppilashuollon psykologi- ja

kuraattori-työssä aikarajat palvelujen piiriin pääse-miseksi toteutuvat suositelluissa aikara-joissa. *

Kiireellisissä palveluissa 2 koulu- tai oppilaitospäivän aikana ja ei-kiireellisissä palveluissa 7 koulu- tai oppilaitospäivän aikana.

Tavoitteeseen ei vielä vuonna 2019 päästy.

Peruskoulun päättötodistus Koko päättöikäluokka saa perus-koulun päättötodistuksen

98 %

70

* Uusien vuoden 2020 talousarvioon lisättyjen resurssien myötä ja toimintaa edelleen kehittämällä tavoite pyri-tään saavuttamaan.

Havaintoja tiivistetysti

Osa nuorisopalvelujen toiminnoista on koulunuorisotyötä, jolla vaikutetaan kouluyhteisöjen toimintaan ja osa on sote-palveluiden rajapinnoille kohdennettua, etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa.

• Palveluita käyttävien määrää tai ohjauskertoja mittaavat tavoitteet eivät ohjaa toimintaa vaikutta-vaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan (nuorisopalvelut, ohjaamo).

• Kuulemisessa saadun informaation perusteella tavoitteenasettelua kehitetään ja uudelle valtuus-tolle esitetään uudet tavoitemittarit. Ohjelmatyö käynnistetty kaupunginhallituksessa 9.3.2020.

Kaupunginvaltuusto päätti lisätä käyntikertojen määrää 1 000 nuorella vuoden 2020 käyntikertojen 82 000 määrästä 83 000 vuoden 2021 talousarviossa ja ohjaamokertojen määrää kasvatetaan vastaavaan aikaan 300 ohjauskerralla.

• Tunnuslukuun sisältyy moninainen nuorisopalveluiden toiminta, esim. käyntikerrat nuorisotiloissa, pienryhmätoiminnat, kohdatut nuoret, työpajanuorten määrä ja myös ns. vakiintuneet digitoimin-nat. Uudet digityön toiminnat (2021) tilastoidaan erikseen ja niihin on oma mittarinsa.

• Etsivän nuorisotyön nuorten määrä nuorisopalveluissa on vuosittain noin 700 nuorta. Tämä sisältää yhteydenotot, kontaktit ja tavoitetut nuoret. Kaikkien yhteydenottojen eteen tehdään työtä nuoren tavoittamiseksi, mutta osa yhteydenotoista jää pelkiksi yhteydenotoiksi, eli heitä ei yrityksistä huo-limatta tavoiteta. Osa yhteydenotoista jää kontaktiksi, nuori tavoitetaan, mutta häntä ohjataan ker-taluontoisesti, nuori ei halua apua tai nuorella ei ole tuen tarvetta. Tavoitettujen nuorten kanssa työskennellään pidemmän aikaa. Etsivän nuorisotyön kohderyhmää ovat ensisijaisesti 15–29-vuoti-aat NEET-nuoret, eli nuoret, jotka eivät ole koulussa tai töissä, tai muiden palveluiden piirissä. Il-moitukset kouluista ja oppilaitoksista tehdään etsivään nuorisotyöhön nuorisolain mukaisesti niistä koululaisista ja opiskelijoista, jotka eivät ole saaneet jatkopaikkaa peruskoulun jälkeen tai keskeyt-tävät toisen asteen opinnot.

• Nuorisopalveluilla on seitsemällä yhtenäiskoululla koulunuorisonohjaaja, jotka työskentelevät mm.

koulupinnareiden kanssa. Pääpaino heidän työssään on ennaltaehkäistä negatiivisia ilmiöitä, esi-merkiksi lisäämällä yhteisöllisyyttä kouluihin, jolloin korjaavia toimenpiteitä ei tarvittaisi. Koulunuo-risonohjaajat ovat osa koulukohtaisia oppilashuoltoryhmiä, joissa näistä asioista neuvotellaan.

Nuorisopalvelujen ehkäiseviä palveluita käyttävien 7–29-vuotiaiden määrä säilyy ennallaan

1 850 lasta tai nuorta, jotka ovat mukana toiminnassa vähintään 5 kertaa/vuosi

1 172:een, mutta tästä luvusta puuttuvat koulunuorisotyön luvut tilastointimuutoksen takia.

15–29 vuotiaista nuorista kohdennetut palvelut tavoittavat nuoria

780 nuorta 1 179 nuorta huomioiden myös

Kasvun maisema -hanke (ESR) työpajat

Ohjaamo-toiminnan ohjauskerrat 2 000 4 527

Palvelutakuut:

Kouluterveydenhuolto Luokka-asteen mukaiset tarkastukset Laajat terveystarkastukset ovat toteutuneet 99%:sti (luokka-asteet 1, 5 ja 8). Määräaikaiset terveystarkastukset toteutuivat 99%.sti (tavoitteena tavata perusopetuksen oppilaat lukuvuoden aikana vähintään kerran).

Lastensuojeluilmoitukset - kiireellinen Palvelutakuu; saman päivän aikana Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset käsi-teltiin saman päivän aikana. Lastensuojeluilmoitukset Palvelutakuu 7 vuorokautta Lastensuojeluilmoituksista (5 023 kpl) käsiteltiin myöhässä 29 kpl. Lastensuojelutarpeen selvitykset Palvelutakuu; 3:n kuukauden kuluessa Lastensuo-jelutarpeen selvityksistä (1 434) valmistui myöhässä 80 kpl.

71

Nuorisopalveluja käyttää noin 20 prosenttia nuorista, mikä tarkoittaa, että jokainen palvelun käyttäjä käy keskimäärin noin kerran viikossa nuorisotilalla tai muussa nuorisopalvelussa (2 750 nuorta). Tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen palvelua tarpeen mukaan.

Nuorisopalveluiden toiminnassa yksi keskeinen periaate on toimia erilaisissa verkostoissa ja verkostojen kanssa. Verkostoyhteistyötä tehdään kaikilla toiminta-alueilla sekä kaupungin muiden palveluiden että mui-den toimijoimui-den kanssa (järjestöt, säätiöt, seurakunnat, julkiset organisaatiot, yritykset, vapaat toimintaryh-mät). Hanketoiminnalla voidaan lisäksi vastata erilaisiin tarpeisiin.

Johtopäätös 20: Nuorisopalveluita käyttävien määrää tai ohjauskertoja mittaavat tavoitteet eivät ohjaa toi-mintaa vaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen toitoi-mintaan. Nuorisopalvelujen valtuustotason tavoitteet on tarkoitus määritellä seuraavalle valtuustokaudelle uudelleen.

Palvelurakenne ja kustannusten jakaantuminen vuonna 2019

Perusturvalautakunta merkitsi tiedoksi 23.8.2018 § 60 toimenpiteet, joiden mukaan palveluihin lisättiin hen-kilöstöä: nuorisovastaanottoon 2 päihdesairaanhoitajaa, 2 sosiaaliohjaajaa, 1 lääkäri, 1 psykiatrinen sairaan-hoitaja, kouluterveydenhuoltoon 1 kouluterveydensairaan-hoitaja, opiskeluterveydenhuoltoon 1 psykologi ja 1 päih-desairaanhoitaja, J-Nappiin 1 psykologi ja 1 psykiatrinen sairaanhoitaja. Perusturvalautakunta päätti 23.8.2018 § 61 edellä mainitun terveyskeskuslääkärin viran perustamisesta nuorisovastaanottoon 1.10.2018 alkaen. Uusia palvelussuhteita perustettiin 11 kappaletta.

Vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi 60 lapsella vuo-desta 2017. Uusien resurssien ja toimintamallien tavoitteena on ehkäistä vähintään 10 nuoren lyhytkestoi-nen laitossijoitus vuoden aikana, minkä kustannusvaikutus olisi noin puoli miljoonaa euroa. Tavoitteena on myös psykiatrian lähetteiden määrän sekä Sovatekin päihdepalveluiden tarpeen väheneminen. Vuodesta 2017 nuorisovastaanoton asiakasmäärä kasvoi 110 prosenttia, 402 kävijällä. Vastaanotossa otettiin käyttöön Chat-palvelu ja videovälitteinen ohjaus.

Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2018 arviointikertomuksessa, että kaupunki on tehnyt mittavat panostuk-set nuorten päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen. Toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tar-peen informoida myös kaupunginhallitusta ja valtuustoa perusturvalautakunnan lisäksi, esimerkiksi hyvin-vointikertomuksen yhteydessä.

Johtopäätös 21: Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden vaikuttavuudesta tarvitaan