Karttoihin kohdistuvat ammatilliset tiedontarpeet

Henttonen on todennut, että arkistotieteellisessä käyttäjätutkimuksessa käyttäjiä on usein ryh-mitelty yhtäältä asiakirjojen käyttötarkoituksen ja toisaalta käyttäjien osaamistason mukaan.

Jakolinjoja on vedetty aineistoja ammatikseen käyttävien ja harrastelijoiden välille, jolloin am-mattilaisiksi on tulkittu arkistonhoitajat, asiakirjoja tarvitsevat ammatilliset ryhmät (kuten asi-anajajat tai journalistit), tutkijat ja opettajat. Harrastajiksi taas on luokiteltu sukututkijat ja ama-töörihistorioitsijat.¹⁰⁶

103 Sähköposti 4.5.2014.

104 Sähköposti 26.6.2015.

105 Kent 2005, 184–185.

106 Henttonen 2015, 243.

Arkistojen tutkimuskäyttäjät jaetaan usein historian tutkimuksen alalla akateemisiin tutkijoihin, henkilökohtaisiin tarkoituksiin aineistoja käyttäviin (esim. sukututkijoihin) ja vapaa-ajan har-rastehistorian tutkijoihin. Vain harvat tutkimukset mainitsevat muunlaista käyttöä kuin histori-antutkimus tai muita käyttäjäluokitteluja kuin esimerkiksi lakimiehet, toimittajat, opettajat, vir-kamiehet tai yksityishenkilöt. Public Record Officen käyttäjäprofiloinnissa taas havaittiin neljä erilaista tyyppiä: akateemiset tutkijat, sukututkijat, eritasoiset opiskelijat ja harrastehistorioitsi-jat.¹⁰⁷

Aineistosta poimittiin erikseen tietopyynnöt, jotka olivat selkeästi ammatilliseksi tiedonhankin-naksi määriteltävissä olevia tietopyyntöjä. Rajanveto luokittelussa oli epätarkkaa. Onko histo-riikkiin aineistoa keräävä henkilö ammattitutkija vai harrastaja? Tiedusteleeko työnantajansa sähköpostiosoitteesta kirjoittava henkilö kartta-asiaa työnsä vai henkilökohtaisen kiinnostuk-sensa perusteella? Onko kotiseutuyhdistyksen puolesta tehtävä tiedustelu ammattimaista vai harrastustoimintaa? Joidenkin nimien kohdalla tunnistin henkilön ammattitutkijaksi, mutta myös ammattitutkija voi kirjoittaa kirjaa harrastajana, ei-ammattilaisena. Niinpä tämän luvun otsikon alla käsitellään vain niitä tietopyyntöjä, joiden ammattikäyttöön tuleva käyttötarkoitus oli täysin selvä.

Selkeästi ammatillista tiedonhankintaa olivat muun muassa toisilta viranomaisilta tulleet tie-dustelut, kuten Maanmittauslaitokselta tulleet tietopyynnöt. Maanmittauslaitos on Maa- ja met-sätalousministeriön alainen laitos, jonka velvollisuutena on muun muassa tehdä maanmittausta, ylläpitää kiinteistörekisteriä ja tuottaa kartta-aineistoja.¹⁰⁸ Maanmittauslaitos on luovuttanut ai-neistojaan Kansallisarkistolle, ja moni tiedustelu liittyikin näihin aineistoihin. Tyypillinen ky-symys oli tarkkaan kohdistettu ja napakka:

"Hei Löytyykö Mikkelin maakunta-arkistosta asiakirjoja (toimituspöytäkirja ja kartta) maantietoimituksesta tnro 112057, arkistotunnus K:68? jos löytyy, niin voisitteko ystävällisesti toimittaa allekirjoittaneelle. Kiitokset etukäteen [...]."¹⁰⁹

107 Henttonen 2015, 244.

108 Laki Maanmittauslaitoksesta (900/2013).

109 Sähköposti 30.11.2016.

Nykyisten kiinteistöjen rajalinjoja selvittelivät myös yksityiset. Rajalinjoja selviteltäessä jou-dutaan menemään jopa isojaon aikaisiin karttoihin. Yksityishenkilö oli saanut Vaasan maa-kunta-arkistosta neuvon pyytää Kansallisarkistosta Isonjaon järjestelykarttoja ja -kirjoja.¹¹⁰ Myös kunnista tuli tiedusteluja liittyen kaavoitukseen tai muihin tonttipalveluihin. Saatettiin esimerkiksi kysyä karttaa kunnan perustamisajalta¹¹¹ tai kiinteistön kauppakirjan liitekarttaa.

Näitä voitiin hakea esimerkiksi kaupanvahvistajan arkistosta:

"Hei Etsiskelin kaupanvahvistajan kappaletta kauppakirjasta, lähinnä liitekart-taa. Kaupanvahvistajana on ollut (X) piirin v.t. apulaisnimismies (X). Kauppa on tehty [...]. Liitteenä kauppakirjan kopio ilman liitekarttaa. Asia liittyy yleisen alu-een lohkomisalu-een (X) kaupungin osassa. Olen tiedustellut asiaa poliisilta, mutta he ilmoittivat: valitettavasti arkistostamme ei enää löytynyt kyseisiä asiakirjoja.

Asiakirjat on mahdollisesti toimitettu Joensuun maakunta-arkistoon, josta niitä voi tiedustella."¹¹²

Muun alan ammattilaisten (lainausten loppuun on merkitty ilmi tulleet ammattinimikkeet) ky-symykset koskivat laajemmin arkistojen käytäntöjä, jotka selvästi olivat vieraita. Kyky-symykset olivat laveampia ja kuvailevampia:

"Olemme aloittamassa puiston kehittämisen suunnittelua ja mietimme talouspuu-tarhatoiminnan palauttamista, puiston kasviston uusimista – ts. palauttamista al-kuperäiseen suunnitelmaan, puiston väylästön ja valaistuksen kehittämistä jne.

osittain tämä on myös pakon sanelemaa, sillä osittain kartanon puusto lähestyy elinkaarensa loppua. Ongelmana on se, että meiltä puuttuu vanhaa kuvamateri-aalia, dokumentit puiston suunnitelmista, karttoja ja piirustuksia kartanosta ja puistosta. Löytyykö teiltä niitä ja pääseekö niitä katsomaan/kopioimaan? (X):n puutarhamuseosta dataa kartanostamme ei löytynyt."¹¹³ (pehtoori)

"Löytyykö liitteen kohteesta (X):n (X):stä pommikartoituksia? Kaukolämpö ra-kennettiin alueen halki vuonna 2005 ja samassa yhteydessä löytyi kaksi pommia.

Puolustusvoimat olivat paikalla ja lienevät kartoittaneet aluetta."¹¹⁴ (viher-aluesuunnittelija)

"Hei, Löytyykö Jyväskylästä maakunnan jokien ja koskien perkauksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja. Ovat ne sitten kuivatuksia tai uittoa varten tehtyjä

kuita. Myös vanhat vesilaitosten ja patojen luvat ja lupapäätökset olisivat tarpeel-lisia, kuin myös ko. aiheisiin liittyvät kartat. Mikä olisi yksinkertaisin tie näitä selvittää?"¹¹⁵ (kalastusbiologi)

Kulttuuriperinnön alalla työskentelevät ammattilaiset kääntyivät arkistolaitoksen tietopalvelun puoleen siinä vaiheessa, kun eivät itse löytäneet etsimiään, tiettyjä karttoja:

"Olen koettanut viime aikoina etsiä käsiini nykyisen (X):n alueen historiallisia karttoja, jotta voisimme paremmin kehittää alueen opastusta sekä matkailija- ja kulttuuripalveluja. Tiedonkeruu on edennyt muuten hyvin, mutta aivan kaikista tiedossani olevista (X):n alueen vanhoista kartoista en ole saanut selville, missä niitä mahdetaan säilyttää. Ajattelin nyt kysellä, löytyisikö Kansallisarkistosta seuraavia:[...]"¹¹⁶

"Meidän kannaltamme tärkein aineisto on saaren rakennusten ja linnoituslaittei-den piirustukset ja kartat, joista vanhimmat Venäjän vallan aikaiset ovat saa-mamme tiedon mukaan Kansallisarkistossa. Ongelsaa-mamme on seuraava: Olen ko-ettanut löytää (X):n piirustuksia VeSa-projektin tietokannasta. Sieltä löyty mm.

sarja (X). En kuitenkaan löydä mitään (X):ää koskeva arkistoyksiköiden jou-kosta."¹¹⁷

"Hei, Tarvitsisin julkaisukelpoiset kopiot Selkämeren (kansallispuiston) alueen isojakokartoista. Koskee siis osia kunnista Kustavi, Uusikaupunki, Pyhämaa, Rauma, Eurajoki, Luvia, Pori ja Merikarvia. Miten tässä kannattaisi menetellä?

Aineistoja ei juuri löydy digitaaliarkistosta, enkä osaa löytää niitä Astia-palvelun kautta. Satakunnan alueen karttoja ei ilmeisesti ole skannattu (Satakunnan muse-ossa […] mukaan kuulemma joitakin olemassa)."¹¹⁸

Teemu Mökkönen on tutkinut vanhojen karttojen hyödyntämistä arkeologisessa tutkimuksessa.

Hän toteaa lisensiaatintutkimuksessaan, että suomalaiset arkeologit käyttävät karttoja tyypilli-sesti paikantaessaan vanhoissa kartoissa olevia kohteita tai tulkitessaan maastosta löytyneitä muinaisjäännöksiä karttojen avulla. Jonkin verran on tehty myös koko maisemaan kohdistuvaa tutkimusta, jossa hahmotetaan laajemmin esihistoriallisten ihmisten toimintaa. Niin ikään van-haa karttaa voidaan käyttää lähtöpisteenä, josta aletaan tutkia kohdetta kartan syntyä edeltävältä ajalta.¹¹⁹

Tämä arkeologi oli törmännyt lähteenä käyttämässään kirjassa olleeseen virheeseen:

"Olen kirjoittamassa inventointiraporttia (X) ja törmäsin karttaongelmaan.

Eräässä vanhassa inventointiraportissa on isojakokartasta, jonka sanotaan esit-tävän (X), ruudunkaappaus ohessa liitteenä. (X) kirjoittamassa (X) historiassa saman kartan väitetään kuitenkin esittävän viereistä (X). Kun en alkuperäisiä karttoja pääse katsomaan, eikä niitä ole digitoitu, haluaisin varmistaa, onko (X) sattunut kirjassa virhe, ja esittääkö kyseinen kartta oikeasti tosiaan (X) eikä (X).

Kyläthän sijaitsevat aivan vierekkäin. Pitäjänkartoista ei ole tässä apua, ja iso-jakokarttojen sijoittaminen nykyiselle kartalle on näiden kylien tapauksessa hie-man hankalaa."¹²⁰

Joukosta erottuivat myös toisilta muistiorganisaatioilta eli arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta tulleet tiedustelut. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, että arkistoja ja kirjastoja erottaa nii-den suhde asiakaspalveluun. Muun muassa Rhee kertoo kokeneensa, että arkistojen ja kirjasto-jen välillä on suuri ero niiden suhteessa asiakkaisiin. Kirjastokirjasto-jen ensisijainen velvollisuus on asiakaspalvelu, mikä näkyy siinä, että ne ovat tehneet käyttäjätutkimuksia paljon arkistoja enemmän. Sen sijaan arkistoinstituutioissa keskeisimmäksi tehtäväksi koetaan asiakirjojen säi-lyttäminen ja suojeleminen. Arkistojen käyttäjiin ja asiakaspalveluun on kiinnitetty hyvin vä-hän huomiota.¹²¹

Tämän tutkielman aineisto vahvisti tätä aiemmassa tutkimuksessa syntynyttä käsitystä. Lähtei-den joukossa oli useita kirjastoilta tulleita tietopyyntöjä. Usein kyseessä oli tiedustelu asiakkaan puolesta, kuten seuraavassa erään kaupungin kirjastosta tulleessa viestissä kerrotaan:

"Hei, kirjastoomme tuli sukututkimusta tekevä asiakas, joka oli Astia-palvelun kautta löytänyt allaolevan asiakirjan. Hän oli tulkinnut niin, että sen voi tilata kaukolainaksi meidän yleiseen kirjastoon."

Liitteenä ollut asiakirja oli Maanmittaushallituksen uudistusarkiston tiettyä kylää koskevia kart-toja. Viesti jatkuu siten, että kirjaston työntekijä kertoo tutustuneensa Astia-palveluun ja huo-manneensa, että kaukolainaus kirjastoihin ei ole mahdollista. Tämän jälkeen hän tiedustelee, onko asiakirjoista mahdollista saada valokopioita ja niiden hintaa.¹²²

120 Sähköposti 29.10.2014.

121 Rhee 2015, 31.

122 Sähköposti 25.1.2013.

Myös toisessa, kunnankirjastosta tulleessa viestissä tiedustellaan kartta-asioita sukututkimusta tekevän asiakkaan puolesta:

"Asiakkaamme (X) oli saanut "vihjeen", että teiltä voisi löytyä vanhoja tila (talo) karttoja Hyrsylästä. Asiakkaamme on tyttönimeltään (X) (äidin nimi (X)) ja hänen kotitilan nimi oli (X), joka sijaitsi aivan Suomen ja Neuvostoliiton rajalla. Löytyi-sikö näillä tiedoilla, ja jos löytyy niin olisiko mahdollista saada kartasta valoko-piota??"¹²³

Kahdessa edellisessä esimerkissä on luettavissa rivien välistä, että asiakas on ollut mahdollisesti iäkäs, eikä hänellä ole ollut koettua mahdollisuutta tehdä tietopyyntöä arkistoon itse. Aineis-tossa on kuitenkin esimerkkejä, joista käy ilmi, että vaikka kirjaston asiakkaalla on itsellään pääsy verkkoon, kirjaston asiakaspalvelu tekee tiedustelua asiakkaan puolesta. Tällaisesta oli kyse, kun kirjaston asiakas oli löytänyt internetistä Ivalon taloudellisen kartan ja etsi vastaavaa karttaa Inaria koskien. Kirjaston asiakaspalvelija toimi tapauksessa viestinvälittäjänä Kansal-lisarkistoon päin.¹²⁴

Museoista tulleet viestit liittyivät tyypillisesti näyttelyjen järjestämiseen ja viesteissä kysyttiin yleensä jotain tiettyä karttaa ja käytännön järjestelyjä kartan saamiseksi käyttöön:

"Vi undrar om originalexemplaret av följande karta finns hos Arkivverket. Hy-drographisk Special Charta öfwer Wasa stadz Skiärgårdh. På Öster-Bottens Si-dan, Ifrån Dömanskiars-Skatan förbij Storskär och Norra Biörckköön, observerat Plichtat och Pejlat, Åh 1727."¹²⁵

"Hei Teemme (X):n museossa (X):ssa, näyttelyä (X):stä. Huomasin lähteistä, että kansallisarkistossa on kopiona Ruotsin valtionarkistosta Belingin mittakartta 1697. [...] Onko mahdollista saada näistä kartoista kuvat JPEG tai TIFF-tiedos-tona resoluutiolla 33 dpi, n. 20 x 20 cm?) Jos on, mikä on toimitusaikanne ja pysyttekö osoittamaan laskun suoraan (X):n kaupungille?"¹²⁶

"[...]Etsin Helsingin keskustan alueen karttoja 1800-luvulta ja 1900-luvulta, löy-tyisikö teiltä mahdollisesti näitä ja minkälaiset toimitusajat teidän kuvapalvelus-sanne on? Tarvitsisimme kuvat mahdollisimman isoresoluutioisina digitallen-teina."¹²⁷