Kadonneiden opiskelijoiden arvoituson kansalais- ja aluelähtöinen kehittämishanke Kemi-Tornion ammattiopistossa, jonka toteutin 13.1.2003 - 31.5.2004 (ks.
Palmgrén 2004). Kehittämishanke on toiminnallinen osa ammattikorkeakoulun so-siaali- ja terveysalan jatkotutkinto-opintojeni (60 ov) opinnäytetyössä (20 ov). Ke-mi-Tornion, Seinäjoen ja Laurea-ammattikorkeakoulun toteuttaman sosiaali- ja ter-veysalan koulutusohjelman ideologisena perustana on sosiaalialan käytäntöjen kan-salais- ja aluelähtöinen kehittäminen (Opinto-opas 2003-2004, 3).
Perehtyessäni kansalais- ja aluelähtöiseen kehittämiseen luin Alasuutarin Johdatus yhteiskuntatutkimukseen (2001) -teosta. Alasuutarin (2001, 5-6) mukaan yhteis-kuntatutkimusta verrataan salapoliisikertomuksiin, koska dekkareiden viehätys pe-rustuu samanlaisiin päätelmiin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Dekkareiden ja yh-teiskuntatutkimuksen rinnastaminen on oikeutettua monella tasolla. Etsivän ja tut-kijan työssä on paljon yhteistä. Molemmat kokoavat faktoja, punnitsevat niitä vih-jeinä ja jutun ratkaisemisen jälkeen esittävät ne todistusaineistona. (Alasuutari 2001, 5-6.) Myös kansalais- ja aluelähtöisessä kehittämisessä ja dekkarissa on paljon yh-täläisyyksiä. Niinpä dekkarityyppinen lähestymistapa opinnäytetyössäni ja sen ke-hittämishankkeessa on perusteltua. Kehittämishankkeen tavoitteena oleva arvoi-tuksen ratkaisu on pitkä prosessi, jossa johtolankoja kerätään jatkuvasti. Yllättävät tapahtumien kulun käänteet ja ennalta odottamattomat tulokset kuuluvat kansa-lais- ja aluelähtöiseen kehittämiseen. Kukaan ei voi etukäteen tietää, mikä on lop-putulos, ei edes kehittäjä itse. Dekkarissa puolestaan kirjoittaja oletettavasti päät-tää murhaajan etukäteen, jotta hän osaa antaa sopivia johtolankoja lukijoilleen ko-ko lukuelämyksen aikana.
Ihmistieteellisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tutkittavien ihmisten so-siaalista todellisuutta. On tärkeämpää ymmärtää ihmisten toiminnan merkityksiä ja motiiveja, kuin havainnoida toimintaa ulkoisesti. (Raunio 1999, 242, 310.) Toi-mintatutkimus keskittyy Hartin ja Bondin (1995, 33) mukaan tuomaan esille tut-kittavien oman näkökulman. Toimintatutkimuksen lähtökohtia ovat ongelmakes-keisyys, käytäntöön suuntautuminen ja muutokseen pyrkiminen (Hart & Bond 1995, 40-43; Kuula 1999, 10). Valitsin toimintatutkimuksen kehittämishankkeeni tutkimusmenetelmäksi, koska toimintatutkimus mahdollistaa toimimiseni kehittä-jänä, antaa vapauden valita tilanteisiin sopivia tutkimus- ja kehittämismetodeja se-kä pyrkii tavoittamaan kehittämishankkeen kohteiden oman näkökulman. Vastaus Kadonneiden opiskelijoiden arvoitukseenon olemassa - se on vain löydettävä (vrt.
Client Guide to the Focus Group 2000, 7).
Idea kehittämishankkeen kohteesta syntyi kentän tarpeesta. Kemi-Tornion am-mattiopiston Opintieltä Työelämään -projektin eli OTTE-projektin projektivastaa-vanKaija Peunankanssa keskusteltuani päädyimme siihen, että Kemi-Tornion am-mattiopistossa on tarve kehittämishankkeelle. Yhteistyömme kehittyi tiiviiksi, kos-ka kehittämishankkeeni palveli OTTE-projektin tavoitteita. (Lisää tietoa OTTE-pro-jektista ja sen luomista hyvistä käytännöistä osoitteessa: www.ktao.fi/otte.) Ka-donneiden opiskelijoiden arvoitusoli ratkaistava salapoliisin työllä siten, että
Kemi-66
Tornion ammattiopiston opiskelijat, henkilökunta sekä yhteistyökumppanit val-taistuvat itse ehkäisemään katoamista.
Opintoni sekä Kemi-Tornion ammattiopiston aikataulut asettivat minulle ajalliset raamit, joiden sisällä kehittämishanke tuli suorittaa. Lähdin suunnittelemaan ke-hittämishankettani projektimuotoisesti. Projektikirjallisuuden mukaan projekteilla ja hankkeilla on elinkaariluonne, joka etenee tarvekartoituksesta, ideoinnin ja toi-minnan kautta arviointiin. Käytännössä projektin vaiheita on vaikea erottaa toisis-taan ja ne etenevät osittain päällekkäin. Erityisesti arviointia on tehtävä koko ajan eikä pelkästään loppuvaiheessa. (Vrt. Jalava & Virtanen 1995, Lööw 2002, Rissa-nen 2002, Silfverberg 1996 ja 2000.)
Kehittämishankkeeni kansalais- ja aluelähtöisen ideologian toteuttaminen projek-timuotoisen toimintatutkimuksen avulla tarvitsi tuekseen ideologiaan sopivia me-todeja. Arviointimenetelmistä valitsin realistisen monitahoarvioinnin. Monitaho-arvioinnin avulla käynnistettiin muutokseen tarvittava dialogi intressiryhmien vä-lillä ja realistisen arvioinnin kehällä yhdistyi projektimuotoisuus, toimintatutki-muksellisuus ja salapoliisimainen työskentelytapa. Rakensin Pawsonin ja Tilleyn (1998, 85) sekä Kazin (2003a, 806 ja 2003b, 29) esittelemästä realistisen arvioin-nin kehästä kehittämishankkeelleni rungon, jossa huomioidaan kansalais- ja alueläh-töisen näkökulman mukaisesti arvioitavan todellisuuden konteksti (Kuvio 1.).
Kuvio 1. Realistisen monitahoarvioinnin kehä kehittämishankkeeseeni sovellettuna.
(vrt. Pawson & Tilley 1998, 85; Kazi 2003a, 806 ja 2003b, 29) Teoria
(epäily)
Kokeiluvaihe
• Tarvekartoitus (ratkaistava arvoitus)
• Tulokset (arvoituksen ratkaisu)
• Mikä toimii, keiden kanssa ja missä kontekstissa?
(johtopäätökset)
• Mikä saattaisi toimia, keiden kanssa ja missä kontekstissa?
(todistusaineisto)
• Toimintamallien kokeilu
• Palautteen kerääminen kokeilusta
• Tiedon kerääminen syrjäytymisproblematiikasta (rekonstruktio)
Ennakko-oletus Mallintaminen
67
Minulla oli salapoliisin työssäni aluksi epäily, hypoteesi, kadonneiden opiskelijoi-den arvoituksesta, jonka muodostin Kemi-Tornion ammattiopiston avainhenkilöi-den ryhmähaastatteluiavainhenkilöi-den perusteella. Epäilyn tueksi keräsin todistusaineistoa, jot-ta saisin ennakko-oletuksen siitä, mikä saatjot-taisi toimia Kemi-Tornion ammattiopis-tossa opiskelijoiden katoamisen ehkäisyssä. Kokeiluvaiheessa testasin toiminta-malleja opiskelijoiden katoamisen estämiseksi. Keräsin palautetta toimintamalleis-ta, sekä hankin lisää todistusaineistoa opiskelijoiden syrjäytymisproblematiikasta Kemi-Tornion ammattiopiston opiskelijoilta, henkilökunnalta ja yhteistyökumppa-neilta voidakseni suorittaa rekonstruktion. Rekonstruktiolla tarkoitan salapoliisin työssä käytettävää nykyisen tilanteen vertaamista toimenpidettä edeltävään tilan-teeseen. Toisin sanoen tarkastelin sitä, oliko ennakko-oletus oikea saamani palaut-teen ja lisäinformaation valossa. Rekonstruktion jälkeen tein johtopäätökset siitä mikä toimii, keiden kanssa ja missä kontekstissa.
Kehittämishankkeeni tavoitteeksi kiteytyi kadonneiden opiskelijoiden arvoituksen ratkaiseminen. Arvoituksen ratkaisun keskeisiksi kysymyksiksi muodostuivat:
• Millä keinoilla Kemi-Tornion ammattiopistossa voidaan ehkäistä opiskelun keskeyttämistä?
• Mitkä toimintamallit parhaimmillaan tukevat Kemi-Tornion ammattiopiston opiskelijoiden ammatillista opiskelua?
• Mitä mieltä ovat itse opiskelijat ja heidän parissaan työskentelevä Kemi-Tor-nion ammattiopiston henkilökunta ja yhteistyökumppanit opiskelun kes-keyttämisen ehkäisytoimenpiteistä?
Kemi-Tornion ammattiopiston avainhenkilöiden ryhmähaastattelujen perusteella minulle muodostui ennakko-oletus opiskelijoiden katoamista ehkäisevistä mene-telmistä. Kehittämishankkeeni kokeiluvaihetta varten kehitin yhdessä Kemi-Tornion ammattiopiston henkilökunnan kanssa neljän oppitunnin ryhmäytymisohjelman ja “Kun jokin mättää” -esitteen. Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan Aallon (2000, 69) mukaan erilaisiin toiminnallisiin tehtäviin perustuvaa prosessia, jonka avulla ryh-män turvallisuus vaiheittain kasvaa. Opiskelijoiden ryhmäyttämisellä opintojen al-kuvaiheessa sekä Kemi-Tornion alueen auttavista tahoista (mm. A-klinikasta ja mie-lenterveyspalveluista) tiedottamalla oletimme opiskelijoiden sitoutuvan paremmin opiskeluun ja opiskeluyhteisöön sekä osaavan hakea tarvittaessa apua varhaisessa vaiheessa.
Kokeilin ryhmäytymisiä yhdessä Kemi-Tornion ammattiopiston henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa neljässä opiskelijaryhmässä heidän ensimmäisellä opiskeluviikollaan syksyllä 2003. Ryhmäytymisen välineenä käytimme toimintako-kemusmenetelmiä (ks. Aalto 2000). Opiskelijoita ryhmissä oli yhteensä 78. “Kun jokin mättää” -esitteet jaettiin opiskelijoille parin ensimmäisen opiskeluviikon ai-kana ryhmänohjaajan johdolla. Ryhmäytymisissä tutuiksi tulleiden työntekijöiden, kuten koulukuraattorin, A-klinikan nuorisoterapeutin ja jengityöntekijöiden, yh-teystiedot tulivat “Kun jokin mättää” -esitteen kautta uudelleen esille.
68