Kaksiulotteisia harjoituksia

Perjantai 7.11.2008 oli meille kaikille ensimmäinen yhteinen työskentelykerta taidepiirissä.

Suurin osa kurssille tulleista opiskelijoista olivat osallistuneet jo aiemmin taidepiirin kursseil-le. Osa oli ollut toiminnassa mukana vasta muutaman kurssin verran, kun taas osa oli ollut mukana jo taidepiirin alkutaipaleilta asti. Meille ohjaajille tämä päivä oli ensimmäinen käy-tännön kosketus toimintaan ohjaajina ikääntyvien taideopetuksessa. Meillä ei myöskään ollut aiempaa kokemusta aikuiskasvatuksesta; viimeisimmässä opetusharjoittelussa oppilaamme olivat olleet yläkouluikäisiä. Taidepiirin opiskelijan näkökulmasta ensimmäisen työskentely-kerran tavoitteena oli tutustua kuvanrakentamisen peruselementteihin sekä hyödyntää niitä työskentelyssään, sekä lisäksi oppia hyödyntämään oppimaansa taiteen tarkastelussa. Teemal-lisena tavoitteena meillä oli ensimmäisellä työskentelykerralla erityisesti taidepiirin jäsenten ryhmäytyminen, ja halusimme tuoda taidepiiriläisten työskentelyyn elementtejä yhteisöllisestä

taidetoiminnasta. Halusimme, että taidepiiristä muodostuisi opiskelijoille paikka, missä tai-teesta ja taiteen tekemisestä voisi keskustella kehittävästi ja rakentavasti.

Ensimmäisenä harjoituksena taidepiirin opiskelijat tekivät Mikä muoto olen -harjoituksen, jo-hon oli varattu aikaa noin puoli tuntia. Harjoituksessa jokainen taidepiiriläinen pohti ja valitsi mielestään itseään kuvaavan muodon. Sitten jaoimme heidät ryhmän suuren koon vuoksi kah-teen ryhmään, joilla oli molemmilla suuri valkoinen paperiarkki. Ryhmäläiset maalasivat yh-dessä vapaasti omaa muotoaan paperiarkille mieleisillä tavoillaan mustalla pullovärillä. Välil-lä ryhmien paperit vaihdettiin, jotta opiskelijoiden kuvaamat muodot tulisivat kummallekin paperille. Lopuksi maalaukset kiinnitettiin seinälle ja niitä tarkasteltiin yhdessä. Opiskelijat kertoivat persoonallisuuttaan kuvaavasta muodosta ja erilaisista muodoista syntyneiden maa-lausten tunnelmia pohdittiin yhdessä sekä tarkastelimme yhdessä niiden sommitelmallisia as-pekteja. Harjoituksen tavoitteena ei ollut vielä tuossa vaiheessa teoretisoida kuvanrakentami-sen elementtejä, vaan tavoitteenamme harjoituksessa oli vapaalla ja rentouttavalla tavalla vi-rittäytyä tulevaan työskentelyyn ja teoreettisen tiedon oppimiseen. Tarkoituksena oli virittää taidepiiriin ilmapiiriä, missä opiskelijalle olisi turvallista ilmaista mielipiteitään ja täten kes-kinäisen vuorovaikutuksen kautta opittaisiin ja syvennettäisiin omaa ymmärrystä taidepiirin opetuksellisista sisällöistä.

Ensimmäistä harjoitusta seurasi luento, joka keskittyi pisteeseen, viivaan ja pintaan. Olimme varanneet luentoon 20–30 minuuttia, mutta se venyikin kolmeen varttituntiin. Tuossa vaihees-sa opiskelijat halusivat lähteä viettämään eväs- ja kahvitaukoa, jonka jälkeen jatkettiin työs-kentelyä. Seuraavana oli vuorossa yksilötyö, kaksiulotteinen piste ja viiva -harjoitus, jonka luento-osuudessa esiteltyjä sommitelmallisia seikkoja taidepiiriläisten oli määrä harjoitella omassa käytännön työskentelyssään. Luennon sisällön runko perustui niihin aiheisiin, joita olimme itse pitäneet tärkeinä ollessamme omien opintojemme puitteissa kuvanrakentamisen kurssilla. Kokosimme taidepiirin kuvanrakentamista käsitteleviin luentoihimme opetusmateri-aalit omien kurssimuistiinpanojemme pohjalta sekä lukuisista aihetta käsittelevistä kirjoista ja lähteistä. Piste ja viiva -harjoitus perustui vastaavan perinteiseen harjoitukseen Lapin taitei-den tiedekunnan kuvataiteen aineopintojen kuvanrakentamisen perusteet -kurssilta. Harjoituk-sessa mustasta paperista leikataan ympyrä, neliö, suorakaide ja soikio. Lisäksi leikataan eri-laatuisia viivoja sekä kaksi peukalon pään kokoista pistettä ja kolme pienempää pistettä.

Ym-pyrän, neliön, suorakaiteen ja soikion paikka A4-kokoisella valkoisella paperiarkilla oli ennal-ta määrätty kullekin muodolle siten, että neliö ja ympyrä ovat diagonaalisessa suhteessa toi-siinsa kuten myös suorakaide ja soikio, kun taas viivat ja pisteet opiskelija saa vapaasti som-mitella kuvapinnalle. Harjoituksessa kuviot eivät saaneet koskettaa toisiaan eivätkä kuva-alan reunoja. Kuvaelementtien sommittelussa tuli välttää figuratiivisia assosiaatioita. Sommittelu-harjoituksessa tavoitteena oli keskittyä kuvaelementtien keskinäisten suhteiden tarkasteluun ja luoda niistä sommitelmallinen eloisa ja dynaaminen kokonaisuus esimerkiksi rytmisen toiston ja vaihtelun avulla.

Seuraavaa harjoitusta pohjustava luento-osuus käsitteli tilaa, muotoa, liikettä, rytmiä ja paik-kaa. Aiemmissa harjoituksissa ja luennoissa oli mennyt enemmän aikaa kuin odotimme, joten päädyimme tiivistämään tämän luennon alkuperäistä lyhyemmäksi. Seuraavassa harjoitukses-sa opiskelijat sovelsivat edellistä harjoitustyötään sommitelman lähtökohtana. Harjoitus oli kolmiulotteinen piste ja viiva -harjoitus, jonka taidepiiriläiset tekivät valkoiseen pahvilaatikon kulmaan. Harjoituksen ideana oli poimia edellisestä kaksiulotteisesta harjoituksesta jokin tai joitakin sommitelmallisia elementtejä, jotka opiskelija sijoittaisi kolmiulotteiseen asetelmaan.

Harjoituksessa taidepiiriläiset rakensivat kolmiulotteisia muotoja mustasta paperista tyylitel-len, ja sommittelivat ne sommiteltiin pahvilaatikon nurkkaan. Harjoituksen tarkoituksena oli rytmisen toiston ja vaihtelun avulla sommitella eloisa ja dynaaminen kokonaisuus. Tehtävässä niin meidän kuin opiskelijoidenkin ote työskentelyyn oli leikkisämpi kuin edellisessä harjoi-tuksessa, joka oli ollut aika työläs ja aikaa vievä. Opiskelijat innostuivat käyttämään laatikko-harjoituksessa myös muutakin materiaalia kuin mustaa paperia, esimerkiksi narua ja värejä.

Harjoituksen päätteeksi olimme kirjanneet tuntisuunnitelmaan taidekuvien yhteistarkastelua, jonka tavoitteena oli yhdessä keskustellen tunnistaa luennoissa ja harjoitustöissä ilmenneitä sommitelmallisia elementtejä taideteoksissa ja rohkaista opiskelijoita esittämään ryhmässä omia näkemyksiään ja havaintojaan. Kahden luennon ja kolmen harjoitustyön jälkeen oli jo aika pakata siveltimet ja taidekuvien sijaan tarkastelimme yhdessä opiskelijoiden tekemiä kolmiulotteisia sommitelmia. Lopuksi palasimme ensimmäisen harjoituksen ryhmämaalaus-ten äärelle ja yhdessä keskustellen pohdimme niiden rakenteellisia elementtejä.

14.11.2008 taidepiirin toisen työskentelykerran teemana oli pinnanjako. Ensin pidimme luen-non, jonka teemana oli kultainen leikkaus, kubismi ja pinnanjako. Luennossa esiteltiin

kultai-nen leikkaus ja esimerkkejä siitä luonnossa ja taiteessa. Luennon pääosuuden muodosti ku-bismi, jonka vaiheet esittelimme pääpiirteittäin. Erityisesti keskityimme kubistiseen pinnanja-koon ja kubististen maalausten tarkasteluun. Opiskelijoille oli edellisellä kerralla sanottu, että he voivat tuoda tälle työskentelykerralle jonkin oman keskeneräiseksi jääneen maalauksen.

Työskentelykerran harjoitustehtävänä oli tehdä kubistisen pinnanjaon tulkinta vanhasta maa-lauksesta, tai soveltaa kubistista pinnanjakoa omaan työhön. Edellisellä kerralla tätä tehtävää alustaessamme oli kuitenkin tullut väärinkäsityksiä, ja opiskelijat yllättyivät, kun vanhaa maa-lausta ei jatkettukaan valmiiksi. Osa opiskelijoista oli myös käsittänyt, että he voisivat jatkaa vanhan maalauksen työstöä seuraavillakin kerroilla. Pyrkimyksenämme oli se, että taidepiiri-läiset harjoittelisivat pinnanjakoa ja abstrahointia prosessina kubismin ikään kuin rajaamassa viitekehyksessä.

Alkuun pääseminen vaikutti olevan taidepiiriläisille hämmentävää ja hankalaa. Luennolla läpikäytyjen kubismin eri vaiheiden historian kuvauksella olimme pyrkineet hahmottamaan opiskelijoille kuvaa abstrahoimiseen johtavasta prosessista. Edellisellä kerralla harjoitusten lähtökohtana ei ollut mikään esittävä asia. Itse harjoituksissakin yhtenä päämääränä oli enemminkin vältellä figuratiivisuutta ja keskittyä sen sijaan sommitelman rakenteellisten seikkojen harjoittamiseen. Toisella taidepiirin harjoituskerralla lähtökohtana olleet aiemmat maalaukset ja piirustukset olivat kaikilla taidepiiriläisillä esittäviä ja jotain konkreettista ku-vaavia. Tavat ja keinot, miten esittävästä teoksesta tehdään tulkinta, joka ei tähtää niinkään esittävyyteen vaan sommitelmallisuuteen, askarruttivat taidepiiriläisiä. Uusi harjoitustehtävä vaikutti tuntuvan heistä aluksi hyvin vaikealta. Palasimme muutamien opiskelijoiden kanssa keskustelemaan kubismin historian vaiheista ja esimerkkeihin kubistisesta tavasta toteuttaa pinnanjakoa suhteessa kuvattuun asiaan. Alkuvaikeuksien jälkeen taidepiiriläiset pääsivät kiinni uuteen harjoitustehtävään, ja työskentelykerralla kävimme mielenkiintoisia keskustelu-ja opiskelijoiden kesken heidän tavastaan ratkaista tehtävä.