Monen muun mallintamista käsittelevän empiirisen tutkimuksen tavoin (ks.
esim. Badreddin ym., 2018; Petre, 2013) myös tässä haastatteluaineistossa nousi
esiin ammattilaisten tyytymättömyys mallintamiseen käytettäviä työkaluja koh-taan. Ohjelmistoarkkitehdillä H2 oli paljon kokemusta erilaisista työkaluista ja hän oli tyytymätön kaikkiin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Työkalut eivät hä-nen mielestään tukeneet mallintamistyötä eivätkä kommunikaatiota. Jo luvussa 5.3.1 ohjelmistoarkkitehti H2 kertoi, kuinka joutui kommunikaatiota edistääk-seen käyttämään kaavioiden ulkonäön viimeistelyyn erittäin paljon aikaa ja vaivaa.
…kun sää teet mallintamista, niin sunhan pitäs sillon keskittyä siihen mitä sä teet ja se työkalu ei saa niinku viedä sitä sun huomioo… -- …mikään noista työkaluista ei oikein niinku vastaa siihen tarpeeseen. Mulla menee liikaa aikaa siihen pikselikoh-dan hieromiseen.
Ohjelmistoarkkitehdin H2 tavoin useita eri vaihtoehtoja läpikäynyt ohjelmisto-arkkitehti/-kehittäjä H1 totesi näin:
No en mää tiiä onko niissä oikeen mitään positiivista, mä en oo löytäny semmosta hyvää työkalua…
Aiemmista tutkimuksista poiketen haastateltavat eivät esittäneet mallinnustyö-kalujen monimutkaisuutta haasteena tai mallintamistyötä rajoittavana tekijänä.
Päin vastoin, kaksi haastateltavaa jopa painotti, että mallinnustyökalut olivat yleisesti ottaen melko yksinkertaisia, eikä oppimiskäyrä muodostunut merkit-täväksi esteeksi niiden käytölle. Työkalujen monimutkaisuus ei noussut esille haastatteluissa mahdollisesti siksi, että työkaluilla haastateltavat viittasivat yleensä piirtotyökaluihin. Osa haastateltavista ei välttämättä ollut edes kokeil-lut varsinaista, koko järjestelmän suunnittelun ja toteuttamisen mahdollistavaa mallinnustyökalua. Tällaista raskaampaa työkalua käytti haastatteluajankohta-na ainoastaan projekti- ja palvelupäällikkö H4. Hänen integraatiotiiminsä käytti QPR:n ohjelmistoa17, koska se oli käytössä heidän palvelemassaan asiakkuu-dessa.
Suurin osa haastateltavista käytti erilaisia piirtotyökaluja kaavioiden te-koon. Microsoft Vision käytöstä kertoi kymmenen haastateltavaa, joista kuusi täsmensi käyttävänsä sitä itse haastatteluhetkellä. Loput kertoivat Vision aiemmasta käytöstä tai sen käytön yleisyydestä organisaatioissaan. Ainoastaan projekti- ja palvelupäällikön H4, ohjelmistokehittäjän H8 ja ratkaisuarkkitehdin H9 haastatteluissa Visiota ei mainittu ollenkaan. Maksullisesta lisenssistä huo-limatta Visio oli monelle helposti saavutettavissa oleva työkalu.
Luultavasti Microsoft on siinä tehny tavallaan niinku jotain itselleen oikein, että sa-masta paikasta, mistä on saanu ladattua kehitystyökalut, niin on sitten voinut ladata ton, tota ton työkalun, millä sitten piirretään noita malleja. (ohjelmistoarkkitehti H13)
Visiota kuvailtiin monipuoliseksi. Tuotepäällikkö/sovellusarkkitehti H7 sanoi-kin Vision tarjoavan vaihtoehdoista laajimman paketin. Tuotepäällikön H6 ja
17 https://www.qpr.com/fi
ohjelmistoarkkitehdin H13 tavoin hän käytti Visiota pääasiallisena mallinnus-työkalunaan. Pääarkkitehti H10 käytti työkalua asiakasdokumentaatiossa tar-peen mukaan, muutoin käytössä oli organisaation oma koodia generoiva mal-linnustyökalu. Kuten myös ohjelmistoarkkitehti H13, hän suosi Visiosta löyty-viä valmiita kaaviopohjia ja muotoja, joita pystyi hyödyntämään moneen eri tarkoitukseen. Pääarkkitehdillä H10 oli kuitenkin enimmäkseen negatiivista sanottavaa Visiosta:
Se oli ennen UML-mallinnustyökalu eli tavallaan sä pystyit ihan oikeesti tehä, siellä oli ikään kuin UML-malli taustalla ja sä pystyit tekemään useita kaavioita ja sit kun sä muutit sitä tavallaan mallii, niin se näky kaavioissa ja näin edespäin. Ja se niinku toimi, et näin edespäin. Mutta sittenhän ne muutti sen sellaseks piirtelytyökaluks ja eiiii, siis se on vaan yksinkertaisesti käytännössä niin kömpelö, että tota noin niin, pi-täs varmaan ettii joku toinen. Sattuu tuleen Officen mukana, niin oon käyttänyt sitä.
Ihan hirvee.
Pääarkkitehdin H10 tavoin ohjelmistoarkkitehti/-kehittäjä H1 piti Visiota kan-keana, eikä ollut tyytyväinen työkalun tuottamaan jälkeen. Kaavioiden piirtä-minen halutunlaiseksi oli hänen mielestään liian vaivalloista.
…jotenkin se on vähän semmonen, ehkä kömpelö. -- …ei ne kuvat ei oo oikeen sem-mosia kun mää haluaisin tehä. -- Ne näyttää semmosilta vähän, niinku ois lyijykynäl-lä piirretty tommosta. Saahan siinä sitä väriä ja muutaki tehtyy, mut taas työlyijykynäl-lästä ru-veta tekemään mitään vähän semmosia.
Kukaan haastateltavista ei suoraan maininnut Vision olevan monimutkainen työkalu. Tuotepäällikkö H6 kuitenkin totesi sen käytön vaativan opettelua.
Myös ohjelmistoarkkitehti/-kehittäjä epäili, että Vision käyttöön liittyvät on-gelmat mahdollisesti ratkeaisivat, jos työkalua käyttäisi enemmän.
Sovellusarkkitehti H12 oli aiemmin käyttänyt Visiota, mutta lisenssi oli hänen mielestään liian kallis vähäiseen mallintamiseen nähden. Haastatteluhet-kellä hän käytti netistä ilmaiseksi ladattavaa piirtotyökalua Gliffyä18, jota myös ohjelmistoarkkitehti/-kehittäjä H1 suosi Vision sijaan. Myös viisi muuta haasta-teltavaa käytti mallintamiseen pääasiallisesti ilmaista, kevyttä piirtotyökalua, kuten Draw.io:ta tai PlantUML:ää. Käyttäjistä moni oli sitä mieltä, että työkalut sopivat tarkoitukseensa paremmin kuin raskas mallinnustyökalu tai maksulli-nen, kattavammat ominaisuudet tarjoava piirtotyökalu.
…se on niin tavallaan, ehkä vähäistä ollut se meidän mallinnus vielä tähän asti aina-kin, niin ei oo sillä tavalla ehkä koettukaan, että ois tarpeellista olla semmonen oikee työkalu sit siihen. (ohjelmistoarkkitehti H5)
…kun näitä malleja ei, ei hirveesti linkitetä toisiinsa, niin siinä ei oo hirveesti hyötyä käyttää jotain raskaampaa työkalua. -- Parempihan se ois, olisi totta kai, jos niitä saa-tas linkitettyä toisiinsa ja, ja sillei luotua semmonen kokonaiskuva siitä järjestelmästä,
18 https://www.gliffy.com/
mutta se on jostain syystä nähty sitten liian raskaana tapana toimia. Ja sille ei oo, ei olla nähty arvoa tai ei ymmärretty sen arvoa. (ratkaisuarkkitehti H9)
Kokonaiskuvan muodostamisen sijaan työkaluissa arvostettiin etenkin niiden soveltuvuutta ketterään kehitykseen ja wikityylisen dokumentaation tuottami-seen. Kevyiden työkalujen edut olivat pitkälti siinä, että ne saatiin yhdistettyä saumattomaksi osaksi dokumentaatio- ja työnohjausjärjestelmiä, kuten Atlas-sianin organisaatiowikiohjelmisto Confluencea19 ja tehtävienhallintaohjelmisto Jiraa20. Tämän lisäksi työkalut mahdollistivat joustavan yhteistyön, jota ei esi-merkiksi Visiolla saavutettu.
Se Gliffy nyt on siitä hyvä, että se on siellä wikisivussa upotettuna, niin kuka vaan voi editoida, että se on tavallaan hyvä. Kun Visio oli silleen, että ku vaan harvoilla on se lisenssi, niin ne pystyy sitä muokkaan. (sovellusarkkitehti H12)
Arkkitehdit H5 ja H9 kertoivat Draw.io:n olevan monipuolinen verrattuna muihin vastaaviin työkaluihin.
On tietysti monia muitakin, mitkä integroituu tämmösiin niin kun wikeihin, mutta Draw.io on ollu hyvä siitä, et sillä pystyy piirtämään aika monia UML-malleja ja myös sitten ArchiMate-notaatiota ja muitakin notaatioita. (ratkaisuarkkitehti H9)
Ratkaisuarkkitehti H9 muistutti kuitenkin, että ilmaiset työkalut eivät tarjon-neet kaikkia haluttuja toimintoja:
…eihän Draw.io täydellinen mitenkään ole, että kyllähän siihen kaipais totta kai tuo-ta linkityksiä ja muutuo-ta tämmöistä keskitettyä, jaettua repositorya malleille ja niin edespäin, ja versionhallintaa ja tämmöstä.
Moni haastateltava kertoi, että heidän organisaatioissaan suosittiin ilmaisversi-oita tai Microsoft Officen mukana tulevaa Visiota. Kaikki eivät kuitenkaan osanneet sanoa, miksi tietyt työkalut olivat käytössä. Ratkaisuarkkitehti H9 mainitsi, että työkalujen käyttö oli yleensä projekti- tai hankekohtaista. Tätä vahvisti tuotepäällikön H11 kommentti:
En tiedä millä perusteilla se [OmniGraffle-työkalu] on aikanaan valittu. (naurahdus) Siinä kohtaa, kun minä sain ne käsiini, niin ne on tehty sillä ja minä oon sitten päivit-täny sillä samalla. (tuotepäällikkö H11)
Kuten luvussa 5.3.1 kerrottiin, haastateltavat eivät yleisesti ottaen aktiivisesti etsineet uusia työkaluja:
No se, mitä mulla on valmiiks ollu koneella, käytän niitä. -- …ku oot sitä ehkä jotain editoria käyttäny ja sit sää käytät sitä aina. Jos ei oo pakko vaihtaa toiseen, niin ei nii-tä vaihda. (ohjelmistoarkkitehti/-kehitnii-täjä H1)
19 https://www.atlassian.com/software/confluence
20 https://www.atlassian.com/software/jira
No siis korporaatiomaailmassa fakta on se, että sä saat käyttää vaan sitä mihin sulla on varaa ostaa lisenssi. Mihin firma suostuu ostamaan lisenssin. Ja sen takia mää käytän näitä työkaluja. (ohjelmistoarkkitehti H2)
Kai me ollaan jollain tavalla niinku organisaationa kasvettu niihin työkaluihin mitä meillä tällä hetkellä on käytössä, että. -- Niin, mistähän nekin on lopulta tullu (nau-rahdus). Joku ne on valinnu joskus (nau(nau-rahdus). (ratkaisujohtaja H3)
…on tullu vanhaksi ja mukavuudenhaluiseksi, en mää jaksa taas kaikkii uusia lähtee ees miettimäänkään, et mää pärjään tolla nyt ainakin tällä hetkellä varsin hyvin, et.
(tuotepäällikkö H6)
Ohjelmistokehittäjän H8 tärkeimmät valintakriteerit työkalulle olivat ketteryys ja sekvenssikaavion luominen tekstinotaatiolla piirtämisen sijaan. Hän kertoi Lucidchartin olevan yleisesti käytössä heidän projekteissaan, mutta itse suosi haastatteluhetkellä avoimen lähdekoodin PlantUML-työkalua:
…sä voit kirjottaa sen kaavion, sun ei tartte piirtää niitä nuolia hiirellä. Naputat me-nemään. (naurahdus) Sellasella niinku tekstinotaatiolla. Se on nopeeta.
Myös ratkaisuarkkitehti H9 ja ohjelmistoarkkitehti H2 kertoivat tekstinotaatiota tukevien työkalujen eduista, vaikka eivät sellaisia haastatteluhetkellä käyt-täneetkään.
Mun pitää niinku saada keskityttyä siihen mallintamiseen ja se kuvan syntyminen on niinku ihan sivuseikka. -- …mä haluan vaan merkata sinne ne, et mulla on tämmösiä asioita ja nää on ne riippuvuudet, anna mulle nyt hienoin mahdollinen kuva tästä ku tilanteesta. Se ois optimaalista. (ohjelmistoarkkitehti H2)
…kun se on tekstipohjainen, sen saa pistettyä vaikka Gitin versionhallintaan, et sillä tavalla saadaan niin kun se versionhallinta siihen mukaan. -- Joku tykkää mieluum-min kirjottaa, koska aiemmieluum-min aina niin nää jotkut työkalut oli graafisesti vähän heik-koja, että, että se mallin päivittäminen oli raskasta, jos sinne piti väliin saada joku uu-si, uusi viiva, niin sillon se koko kaavio piti melkein käytännössä piirtää uudestaan.
Mutta jos käyttää esimerkiks PlantUML:ää, niin se, silloin se teksti, kun päivittää sitä tekstiä, niin se työkalu itse sitten päivittää sen diagrammin ja reitittää ne kaikki nuo-let sen mukaan, että se näyttää jotakuinkin järkevältä. (ratkaisuarkkitehti H9)
Mallien päivittämiseen liittyvät haasteet nousivat usein haastatteluissa esiin, eivätkä kaikki piirtotyökalut tukeneet tehtävää halutulla tavalla. Sovellusarkki-tehti H12 kuvaili Gliffyn käytettävyyttä näin:
…viivat ei mene sillai niinku hyvin, automaattisesti ja. Ei se kyllä paljosta ois kiinni, että se ois hyvä. Tai niin kun riittävä mulle, että ehkä se semmonen käytettävyys vois olla parempi.
The Omni Groupin piirtotyökalua OmniGrafflea21 käyttävä tuotepäällikkö H11 sen sijaan oli tyytyväinen sillä tuotettuun jälkeen ja kaavioiden päivittämiseen.
OmniGrafflen heikkoudet liittyivät sen rajatumpaan käyttöön. Tuotepäällikkö H11 kertoi, että maksullisen lisenssin lisäksi työkalu oli yhteensopiva ainoas-taan Mac-käyttöjärjestelmän kanssa.
Kuviossa 21 esitetään haastateltavien mainitsemat toivotut ominaisuudet työkaluihin liittyen sekä niiden esiintyvyys haastatteluissa.
KUVIO 21 Työkalujen toivotut ominaisuudet
Vaikka haastatteluissa käsiteltiin suurimmaksi osaksi piirtotyökaluja (taulukko 8, jossa esiintyvyys ilmaisee, kuinka monella haastateltavalla työkalu oli haas-tatteluhetkellä käytössä), myös toisenlaisista työkaluista oli osalla haastatelta-vista kokemusta. Ohjelmistoarkkitehdillä H2 oli ollut pitkän aikaa käytössä Sta-rUML, jonka sanoi avoimen lähdekoodin vaihtoehdoista olevan lähinnä varsi-naista mallinnustyökalua. Ohjelmistoarkkitehti H5 käytti tietokantasuunnitte-lussa Quest Toad Data Modeleria22, joka mahdollisti tietokantojen kokonaisval-taisen hallinnan ja generoinnin. Tuotepäällikkö/sovellusarkkitehti H7 käytti Microsoftin SQL Server Management Studion Database Diagram -työkalua23 tietokannan takaisinmallintamiseen.
21https://www.omnigroup.com/omnigraffle
22 https://www.quest.com/products/toad-data-modeler/
23 https://docs.microsoft.com/en-us/sql/ssms/sql-server-management-studio-ssms?view=sql-server-ver15