GIN POHJOISEN SOTARETKEN AIKANA
Kartta 2: Pohjoinen sotaretki alkoi Kantonista ja eteni pohjoiseen Hunanin maakunnan kautta kohti Wuhania. Kulingissa lomalla olleet SLS:n lähetit
3.2. Neuvostovalta Guomindangin valtaamilla alueilla syksyllä 1926
3.2.9. Juhlaton joulu 1926
Niilo Mustalan mukaan Tsingshissä elettiin joulukuun alussa täydellisessä bolshevikkival-lassa. Hän valitteli ”venäläisruton tartunnan” saaneita koulun oppilaita ja suri Neuvostolii-ton antaman esimerkin mukaista tulevaisuutta. Mustala kaipasi kunniallista armeijaa, ”joka ajaisi ’vapauden, veljeyden ja tasaarvon tyrannit’ tiehensä”. Mustala oli vakuuttunut siitä, että bolshevikkivallan säilyessä hänellä ei olisi työskentelymahdollisuuksia Kiinassa.190 Hän oli itse ollut Suomen sisällissodassa punaisten vankina keväällä 1918. Mustalan paetessa tuolloin uhannutta kuolemaa hänen takkiinsa oli ammuttu monta reikää.191 Omat koke-mukset bolshevismista selittävät Mustalan suhdetta Tsingshin tilanteeseen joulukuussa 1926.
Erilaisissa julistuksissa oli jo viikkoja aikaisemmin luvattu kristinuskon vastaisia mielen-osoituksia jouluksi. Kun tietoon tuli juuri aikaisemmin kiinalaisiin työntekijöihin ja erityi-sesti joulujuhlaan valmistautuneeseen sivuasemaan kohdistunut isku, Mustalan perhe teki ratkaisunsa. He lähtivät pois Tsingshin asemalta jouluna ja jatkoivat edelleen matkaa kohti
184 KA SLA Eac 26 Sihvonen Tarkkaselle 27.11.1926, 22.12.1926.
185 Evankelioimiskiertueista ks. Kessler 1996, 93.
186 KA SLA Eac 26 Mustala Tarkkaselle 12.12.1926, A. Korhonen Tarkkaselle 19.12.1926, Auno Tarkkaselle 27.12.1926, Koskikallio Tarkkaselle 31.12.1926; KA SLA SKHSA 623:24 kansio 2 Eliel Auno Hellin Aunolle 15.12.1926, 19.12.1926; KA SLA Hia 8 Toivo Koskikallio Yleiskertomus Kiinan lähetysalalta v. 1926 31.1.1927, Niilo Mustala v. 1926 3/12 1927 (p.o.3/1); Koskikallio 1928, 99; Tsai 1928, 111.
187 KA SLA Eac 26 Sihvonen Tarkkaselle 20.11.1926; Yip 1980, 68.
188 KA SLA Eac 26 Sihvonen Tarkkaselle 22.11.1926, 16.12.1926.
189 KA SLA Eac 26 Auno Tarkkaselle 26.11.1926.
190 KA SLA Eac 26 Mustala Tarkkaselle 14.12.1926, 18.12.1926.
191 KA SLA SKHSA 623:24 kansio 2 Eliel Auno Hellin Aunolle 3.12.1926.
Suomea.192 Luvan kotimaahan lähtöön Mustalat saivat vasta jälkikäteen, useita viikkoja työ-maalta poistumisen jälkeen.193 Päätökseen lähteä vaikutti varmasti tieto seuraavana kesänä odotettavissa olevasta perheenlisäyksestä. Tärkeää oli tuoda perhe turvaan, omien sanojen-sa mukaan Niilo Mustala olisi itse voinut jäädä Kiinaan.194 Mustalat eivät palanneet Huna-nin lähetyskentälle enää koskaan. He olivat ensimmäiset SLS:n lähetit, jotka vetäytyivät Kiinasta lähetystyötä kohdanneen kriisin takia.
Suomalaisten lähetystyöntekijöiden rivit olivat harventuneet surullisella tavalla jo kuu-kausi ennen Mustaloiden lähtöä. Raskaana ollut Hilda Flinck oli siirtynyt Tsingshiin syksyllä 1926, koska lääkäri Aino Ahde toimi siellä. Synnytyksen käynnistyessä marraskuun 18.
päivänä selvisi, että rouva Flinck odotti kaksosia. Usean päivän vaikeiden synnytysvaihei-den jälkeen sekä Hilda Flinck että molemmat kaksospojat menehtyivät. Koko lähettiyhtei-söä ja erityisesti Arvid Flinckiä kohdannut syvä suru synkesi tunnelmia SLS:n lähettien keskuudessa muutenkin vaikeana loppuvuotena 1926.195
Tsingshissä ilmeni joulun aikana pelättyjä kristinuskonvastaisia levottomuuksia. ”Vallan-kumoushallinnoksi” kutsuttu paikallinen valtaa pitänyt ryhmä oli suunnitellut niitä ja myös toteutti ne. Mielenosoituskulkueissa olleet nuoret huusivat Aunon mukaan kuin jalopeurat.
Bolshevikeillä oli hänen näkemyksensä mukaan selkeä tarkoitus lopettaa kristinusko. Mie-lenosoituksiin liittyi myös entisiä lähetyksen poikakoulun opettajia ja oppilaita. Pari bolshe-vikkeihin liittynyttä entistä poikakoulun opettajaa kävi Aunon mukaan ”lähes hengen vaa-rallisiksi”. Mielenosoituskulkueissa oppilaat pysähtyivät lähetysaseman kohdalle ja huusivat ulkomaalaisia ja heidän uskontoaan vastustavia iskulauseita. Ilman sotilaiden apua olisi saa-tettu päätyä väkivaltaisiin yhteydenottoihin. Lähettien onneksi sotilasviranomaiset pyrkivät edelleen noudattamaan lakeja ja järjestystä, mikä Aunon mukaan rajoitti neuvostojen mah-dollisuutta toimia.196
Erityisen mielenkiintoinen joulu 1926 oli Inkeri Koskikalliolle, joka saapui Tzelistä Tsingshiin synnyttämään kolmatta lastaan 22. päivänä joulukuuta. Joulupäivänä hän sai to-distaa tuhansien ihmisten kokoontumista satojen lippujen kanssa mielenosoitukseen, jossa huudettiin kristinuskoa, lähetysasemia ja ulkomaalaisia vastustaneita iskulauseita. Tapanin-päivän aamuna kello kuusi perheen kolmas poikalapsi syntyi. Samaisena tapaninTapanin-päivänä mielenosoittajat iskivät Tsingshissä olleelle katoliselle lähetysasemalle sekä rikkoivat ja polt-tivat aseman tavaroita. Katolinen pappi pakeni kaupungista. Suomalainen äiti ja lapsi saivat olla lähetysasemalla rauhassa, mutta 28. päivänä joulukuuta tyttökoulun yhteydessä asuneet naislähetit joutuivat muuttamaan Mustaloilta vapautuneisiin tiloihin, kun sotilaat valtasivat koulun. Nelikiloisen Hannu Taneli Koskikallion elämä alkoi myrskyisissä joulutunnelmis-sa.197
192 KA SLA Hp 37 Inkeri Koskikallion päiväkirja 23.12.1926, 24.12.1926;KA SLA SKHSA 623:24 kansio 2 Eliel Auno Hellin Aunolle 25.12.1926; KA SLA Eac 26 sähke vastaanotettu 26.12.1926, Auno Tarkkaselle 27.12.1926; KA SLA Eac 27 Mustala Tarkkaselle 2.1.1927, 16.1.1927, 30.1.1927, 22.2.1927, 3.3.1927; KA SLA Hia 8 Niilo Mustala v.
1926 3/12 1927 (p.o.3/1); KA SLA Cbb 31 Jk.PK 21.4.1927 §3; Koskikallio 1928, 99.
193 KA SLA Cbb 31 Jk.ja.PK 31.1.1927; KA SLA Daa 26 Tarkkanen Koskikalliolle 2.2.1927. Vrt. K. Nikkilä 2002, 306.
194 KA SLA Eac 26 Mustala Tarkkaselle 12.12.–14.12.1926, 18.12.1926; KA SLA Eac 27 Mustala Tarkkaselle 2.1.1927.
195 KA SLA Hp 37 Inkeri Koskikallion päiväkirja 27.10.1926, 22.–23.11.1926, 26.–28.11.1926; KA SLA Eac 26 Ahde Tarkkaselle 6.11.1926, 26.11.1926, Flinck Tarkkaselle 12.12.1926; KA SLA AKA kansio 3 Armas Korhosen päiväkirja 8.12.1926.
196 KA SLA Eac 26 Auno Tarkkaselle 27.12.1926, Koskikallio Tarkkaselle 31.12.1926; KA SLA SKHSA 623:24 kansio 2 Eliel Auno Hellin Aunolle 19.12.1926, 25.12.1926, 27.12.1926.
197 KA SLA Hp 37 Inkeri Koskikallion päiväkirja 22.12.1926–28.12.1926.
Kristinuskon vastustaminen nimenomaan jouluna järjestetyin mielenosoituksin oli ehti-nyt muodostua jo perinteeksi Kiinan vallankumouksellisissa piireissä.198 Siksi on yllättävää, että SLS:n ja monen muun lähetysseuran lähetit kokivat jouluun 1926 ajoittuneet mielen-osoitukset niin raskaana asiana. Samoin esimerkiksi Erland Sihvosen puheet uuden, kansal-lisesti tietoisen ja kristinuskonvastaisen Kiinan noususta199 marraskuussa 1926 yllättävät.
Nämä asiat olisivat voineet olla itsestään selviä jo vuosia. Tutkijat ovat ihmetelleet lähetys-saarnaajien tietämättömyyttä kristinuskonvastaisen liikkeen kehittymisestä Kiinassa 1920-luvulla.200 Ilmeisesti sisämaan pienissä kaupungeissa ja alempien yhteiskuntaluokkien paris-sa toimineet lähetystyöntekijät eivät ennen syksyä 1926 olleet tarpeeksi hyvin tietoisia Kii-nan kansallisen liikkeen ja kristinuskon vastaisuuden voimasta. Suuriin kaupunkeihin ja äly-mystöön aiemmin keskittynyt liike oli jäänyt heille vieraaksi.201 Syksyn 1926 sota ja vallan-kumous toivat muutoksen heidän tietoisuuteensa hyvin nopeasti.
Joulu oli levoton vain paikoitellen. SLS:n työalueella Tsingshin asema oli ainut, jossa osoi-tettiin mieltä. Muilla asemilla joulua vieosoi-tettiin rauhassa ja työkin jatkui edelleen lähes nor-maalisti. Työalueen jako itäiseen alankoon ja läntiseen vuoristoalueeseen korostui tässä suh-teessa. Hankalakulkuinen vuoristoseutu pysyi erillään kristinuskonvastaisesta liikehdinnäs-tä vuoden 1926 aikana.202 Vallankumous ei ollut myöskään tavoittanut koko valtakuntaa, vain Guomindangin valtaamat alueet. Alueet Jangtselta pohjoiseen olivat rauhalliset, sa-moin Jangtsen suisto.203 Esimerkiksi Shanghain suurkaupunki Jangtse-joen suulla oli hyvin rauhallinen jouluna 1926. Shanghaissa asunut Suomen konsuli K. G. Wähämäki kirjoitti jouluaaton aattona kaikessa rauhassa kotimaahan raporttia diplomaattipiirien urheiluhar-rastuksista ja omasta menestyksestään näissä kilpailuissa, mikä kovana uimarina ja saunoja-na tunnetulle miehelle oli ilmiselvästi tärkeää.204 Kyse ei ollutkaan vähäisestä asiasta, sillä esimerkiksi englantilaiset diplomaatit pyysivät joskus uusia virkailijoita lähetettäessä kiin-nittämään erityistä huomiota heidän urheilullisiin taitoihinsa.205 Vallankumous ei häirinnyt joulua Shanghaissa.
Vuosi 1926 päättyi hyvin epävakaissa olosuhteissa. Esimies Koskikallion mukaan kyse oli lähetystyön suuresta kriisistä, jonka pohjana oli voimakas kansallinen nousu, josta ei voinut kuin iloita. Mutta nousuun liittyvä kaiken ulkoa tulleen ja kaiken perinteisen kiinalaisen tuhoamisen vimma oli pelottavaa. Sihvonen ihmetteli kansallisen heräämisen venäläistymi-sen nopeutta. Into toimia Venäjän mallin mukaan oli yllättänyt hänet, kuten monet muut-kin. Auno koki, että edessä oli jotain pahaa. Kansa ei osannut käyttää vapauttaan, vaan oli sortunut bolshevistiseen terroriin. Hän pelkäsi Kiinan kansan painuvan ”mitä synkimpään bolshevismiin”. Auno kysyi, ”pitääkö 1/3 osa ihmiskunnasta mädätä (Venäjä ja Kiina) ja vähitellen mädättää koko ihmiskunnan ruumiin”.206 Lähetit, kuten länsimaalaiset yleensä-kin, tulkitsivat ongelmat vahvasti Neuvostoliitosta tulleen bolshevismin aiheuttamiksi. On kuitenkin syytä suhtautua varovaisesti ajatukseen, että suurimmalle osalle kiinalaisia
aiem-198 K. Korhonen 1928, 93; Yi 1928, 74; Strong 1965, 173; Lutz 1971, 242, 243; Yip aiem-1980, 54; Lutz aiem-1988, 145, 133, 196; Kessler 1996, 83.
199 KA SLA Eac 26 Sihvonen Tarkkaselle 13.11.1926, 22.11.1926.
200 Yip 1980, 55; Kessler 1996, 71.
201 Lutz 1988, 73.
202 KA SLA Eac 26 Ojanperä Tarkkaselle 29.12.1926, Koskikallio Tarkkaselle 31.12.1926; KA SLA Hp 37 Inkeri Koskikallion päiväkirja 28.12.1926; KA SLA Hia 8 Toivo Koskikallio Tzelin aseman vuosikertomus v. 1926 27.1.1927, Y Teh Kuei Pastori Y Teh Kuein vuosikertomus v. 1926 Tayungin piiristä.
203 Yip 1980, 71; Kessler 1996, 72–73.
204 UMA Fb5 5G Shanghai t Wähämäki 23.12.1926; SLEYA TNK Sihvonen Niemelle 31.8.1928.
205 Feuerwerker 1976, 6–7; Bickers 1999, 82–84.
206 KA SLA SKHSA 623:24 kansio 2 Eliel Auno Hellin Aunolle 15.12.1926, 28.12.1926; KA SLA Eac 26 Auno Sihvoselle 20.12.1926; Sihvonen Tarkkaselle 23.12.1926, Auno Tarkkaselle 27.12.1926, Koskikallio Tarkkaselle 31.12.1926.
min täysin vieraana pysytellyt ulkomainen ideologia olisi voinut hetkessä vallata koko kan-san.207 Kiinassa vallitsi bolshevistisen vallankumouksen asemesta hallitsematon anarkia, joka huoletti lähettien tavoin yhtä lailla Moskovan erityisedustajaa Mihail Borodinia.208 Anarkian takia ulkomaalaisten turvallisuus ja koko ulkomaalainen omistus, jopa aiemmin turvallisena pidetyssä Kulingissa, oli vaarassa. Vuosi päättyi pimein entein.209
Kotimainen Lähetysseuran johto vastaanotti kahdeksan tuntia ennen vuoden vaihtumis-ta sähkeen Kiinasvaihtumis-ta. Kolme päivää aiemmin lähetetyssä viestissä kehotettiin olemaan lähet-tämättä lisää lähettejä Kiinaan, jossa tilanne oli vakava.210 Lähetystyön eteneminen Kiinassa oli pysähtynyt vuoden 1926 päättyessä.