6 Pohdinta
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Tutkimuksessa kuvattiin sairaanhoitajien kokemuksia vuorovastaavan roolista ja tehtävistä päi-vystyshoitotyössä sekä toimintaa tukevia ja estäviä tekijöitä. Tutkimustulosten avulla voidaan lisätä ymmärrystä päivystyshoitotyön vuorovastaavaan roolista. Tulosten pohjalta voidaan kehit-tää vuorovastaavan roolia ja jaettua johtajuutta yksikkötasolla sekä suunnata tukea ja koulutusta päivystyshoitotyön vuorovastaavien tarpeiden mukaisesti. Tutkimustulosten perusteella voidaan esittää seuraavat johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet:
1. Vuorovastaavan rooli päivystyshoitotyössä on kompleksinen, jossa korostuvat hoitotyön työvuorokohtainen toiminnan johtajuus ja vastuu sujuvasta toiminnasta. Vuorovastaavan roolilla on merkitystä hoidon laatuun sekä työyhteisön hyvinvointiin. Vuorovastaava vai-kuttaa myös siihen, millaisen vaikutelman potilaat ja yhteistyötahot saavat yksiköstä ja
organisaatiosta. Lisää tutkimusta tarvitaan, millainen merkitys vuorovastavan roolilla on potilaan ja organisaation tuloksiin.
2. Vuorovastaavan rooli vaikuttaa myönteisesti sairaanhoitajien ammattitaidon kehittymi-seen, mutta rooli koetaan kuormittavana. Tärkeää olisi pohtia, miten lähijohto ja organi-saatio voisivat tukea vuorovastaavia roolissaan ja edistää heidän työhyvinvointiaan.
3. Vuorovastaavan tehtäviin sisältyy erityispiirteitä yksikön luonteesta riippuen. Päivystyshoi-totyössä korostuvat etenkin potilasvirtojen koordinoiminen, kokonaistilanteen seuraami-nen, poikkeustilanteiden johtaminen sekä laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Henkilöstöresurssien hallinta painottuu ensisijaisesti virka-ajan ulkopuolelle. Henkilöstön tukemiseen liittyvissä tehtävissä korostuu työmäärän tasainen jakaminen, millä on vaiku-tusta henkilöstön jaksamiseen. Työntekijöiden perehdyttämistä sekä yhteistyötä potilai-den ja omaisten kanssa ei kuitenkaan koeta ensisijaisesti vuorovastaavalle kuuluvaksi teh-täväksi päivystyshoitotyössä.
4. Sairaanhoitajan kliininen osaaminen ja kokemus päivystyshoitotyöstä ovat edellytyksiä vuorovastaavana toimimiselle. Roolikohdennetulla koulutuksella voidaan vahvistaa vuo-rovastaavien osaamista sekä ymmärrystä rooliin liittyvistä vastuista. Menestyäkseen toi-minnassaan sairaanhoitajat tarvitsevat kuitenkin tukea niin osastonhoitajalta, muilta vuo-rovastaavilta kuin koko työyhteisöltä.
Vuorovastaavien toimintaa voidaan tukea lisää vahvistamalla tutkimuksessa esille nous-seita tekijöitä. Lisää tutkimusta tarvitaan, miten vuorovastaavan osaaminen on kehittynyt koulutuksen myötä sekä miten se vaikuttaa yksikön toimintaan ja potilastuloksiin. Huo-miota tulisi kiinnittää myös vuorovastaaville merkityksellisiin palkitsemistapoihin, sillä pal-kitsemisen puutteellisuus heijastuu vuorovastaavana työskentelevien sairaanhoitajien työmotivaatioon. Kehittämällä vuorovastaavien vertaistukitoimintaa laajemmin organi-saatiossa, voitaisiin lisätä vuorovastaavien ymmärrystä eri yksikköjen toiminnasta ja pa-rantaa yhteistyön toimivuutta.
5. Vuorovastaavan toimintaan liittyy useita estäviä tekijöitä, joista merkittävin on päivystys-poliklinikan kuormittuminen. Estävät tekijät vaikeuttavat kokonaistilanteen hallintaa ja vaikuttavat toiminnan sujuvuuteen sekä henkilöstön motivointiin.
Toimintaa estävät tekijät on tärkeää tunnistaa ja etsiä ratkaisuvaihtoehtoja niiden korjaa-miseksi, sillä ne vaikuttavat haitallisesti yksikön toimintaan. Niillä voi olla vaikutusta laa-jemmin organisaatioon ja potilaan hoitoon. Roolikohdennetun koulutuksen suunnitte-lussa tulisi huomioida estävät tekijät ja kehittää niitä taitoja, jotka tukevat vuorovastaavia muun muassa yhteistyöhön ja ilmapiiriin liittyvissä haasteissa.
Lähteet
Admi H & Eilon-Moshe Y.2016. Do hospital shift charge nurses from different cultures experience similar stress? An international sectional study. International Journal of Nursing Studies 63, 48–
57.
Bieber P & Joachim H. 2016. Shared governance: A success story. Nurse Leader 14(1), 62–66.
Carlin A & Duffy K. 2013. Newly qualified staff’s perceptions of senior charge nurse roles. Nurse Management 20(7), 24–30.
Cathro H. 2016. Navigating through chaos. Charge nurses and patient safety. The Journal of Nursing Administration 46(6), 208–214.
Clark TJ & Yoder-Wise PS. 2015. Enhancing trifocal leadership practices using simulation in a Pe-diatric charge nurse orientation program. The Journal of Continuing Education in Nursing 46(7), 311–317.
Cox Sullivan S, Norris MR, Brown LM & Scott KJ. 2017. Nurse manager perspective of staff partici-pation in unit level shared governance. Journal of Nursing Management 25(8), 624–631.
Delamater L & Hall N. 2018. Charge nurse development. What does the literature say?
Nursing Management 49(7), 34–40.
Duffield CM, Roche MA, Blay N & Stasa H. 2011. Nursing unit managers, staff retention and the work environment. Journal of Clinical Nursing, 20(1–2), 23–33.
Eggenberger T. 2012. Exploring the charge nurse role. Holding the frontline. The Journal of Nurs-ing Administration 42(11), 502–506.
Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nurs-ing 62(1), 107–115.
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H. 2014. Qualitative content analysis: a focus on trustworthiness. SAGE Open 4(1), 1–10.
Eriksson J, Gellerstedt L, Hillerås P & Craftman ÅG. 2018. Registered nurses’ perceptions of safe care in overcrowded emergency departments. Journal of Clinical Nursing 27(5–6), 1061–1067.
Eskola J & Suoranta J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Vastapino, Tampere.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679. https://eur-lex.europa.eu/legal-con-tent/FI/TXT/?uri=celex%3A32016R0679. Luettu 4.11.2019.
Goldblatt H, Granot M, Admi H. & Drach-Zahavy A. 2008. The experience of being a shift-leader in a hospital ward. Journal of Advanced Nursing 63 (1), 45–53.
Gorman V. 2019. Future emergency nursing workforce: What the evidence is telling us? Journal of Emergency Nursing 45(2), 132–136.
Gray JR, Grove SK & Sutherland S. 2017. Burns and Grove’s the practice of nursing research: ap-praisal, synthesis and generation of evidence. 8th edition. Elsevier, St Louis, Missouri.
Graneheim UH & Lundman B. 2004. Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24(2), 105–112.
Hirsjärvi S & Hurme H. 2010. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaude-amus, Helsinki.
Holleran R. 2016. Emergency nursing defined. Solheim J. Emergency Nursing: The Profession, The Pathway, The Practice. Sigma Theta Tau International, Indianapolis, IN.1–19.
Homer R & Ryan L. 2013. Making the grade: Charge nurse education improves job performance.
Nursing Management 44(3), 38–44.
Husebø SE & Olsen ØE. 2019. Actual clinical leadership: a shadowing study of charge nurses and doctors on-call in the emergency department. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine 27(1), 1–9.
Jayasekara R. 2019. Charge nurse education. JBI evidence summary. The Joanna Briggs Institute.
Johnston A, Abraham L, Greenslade J, Thom O, Carlstrom E, Wallis M & Crilly J. 2016. Review arti-cle: Staff perception of the emergency department working environment: Integrative review of the literature. Emergency Medicine Australasia 28(1), 7–26.
Kalisch BJ, Weaver SJ & Salas E. 2009. What does nursing teamwork look like? A qualitative study.
Journal of Nursing Care Quality 24(4), 298–307.
Kanninen TH, Häggman-Laitila A, Tervo-Heikkinen T & Kvist T. 2019. Nursing shared governance at hospitals – it’s Finnish future? Leadership in Health Services, 32(4), 558–568.
Kilner E & Sheppard LA. 2010. The role of teamwork and communication in the emergency de-partment: a systematic review. International Emergency Nursing 18(3), 127–137.
Krugman M, Heggem L, Kinney LJ & Frueh M. 2013. Longitudinal charge nurse leadership devel-opment and evaluation. The Journal of Nursing Administration 49(9), 438–446.
Kylmä J & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. 1.painos. Edita Prima Oy, Helsinki.
Leonard-Roberts V, Currey J & Considine J. 2018. Senior emergency nurses’ responses to escala-tions of care for clinical deterioration. Australasian Emergency Care 21(2), 69–74.
Longo J, Cassidy L & Sherman R. 2016. Charge nurses’ experiences with horizontal violence: Im-plications for leadership development. The Journal of Continuing Education in Nursing 47(11), 493–499.
Lundgrén-Laine H. 2013. Immediate decision-making and information needs in intensive care co-ordination. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta, hoitotiede. Väitöskirja.
Lundgrén-Laine H, Kalafati M, Kontio E, Kauko T & Salanterä S. 2013. Crucial information needs of ICU charge nurses in Finland & Greece. Nursing in Critical Care 18(3), 142–153.
Morley C, Unwin M, Peterson GM, Stankovich J & Kinsman L. 2018. Emergency department crowding: A systematic review of causes, consequences and solutions. PLoS One 13(8), 1–42.
Mustonen E. 2020. Tiedonanto sähköpostitse 11.12.2020. Osastonhoitaja. Helsingin yliopistolli-nen sairaala. Julkaisematon lähde.
Patrician PA, Oliver D, Miltner RS, Dawson M & Ladner KA. 2012. Nurturing charge nurses for fu-ture leadership roles. The Journal of Nursing Administration 42(10), 461–466.
Peltonen LM. 2018. Information needs in the day-to-day operations management of hospital units. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta, hoitotiede. Väitöskirja.
Peltonen LM, Siirala E, Junttila K, Lundgrén-Laine H, Vahlberg T, Löyttyniemi E, Aantaa R & Salan-terä S. 2019. Information needs in day-to-day operations management in hospital units: a cross-sectional national survey. Journal of Nursing Management 27(2), 233–244.
Polit DF & Beck CT. 2018. Essentials of Nursing Research. Appraising evidence for nursing prac-tice. 9th edition. Wolters Kluwer, Philadelphia.
Rankin J, McGuire C, Matthews L, Russell M & Ray D. 2016. Facilitators and barriers to the in-creased supervisory role of senior charge nurses: a qualitative study. Journal of Nursing Manage-ment 24(3), 366–375.
Reissell E, Kokko S, Milen A, Pekurinen M, Pitkänen N, Blomgren S & Erhola M. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Suomessa 2011. Raportti 30/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Ropo A, Eriksson M, Sauer E, Lehtimäki H, Keso H, Pietiläinen T & Koivunen N. 2005. Jaetun johta-juuden särmät. Talentum, Helsinki.
Ropo A. 2011. Johtajuuden ilmiö: johtamisominaisuuksista kokemuksellisiin konstruktioihin. Te-oksessa Virtanen T, Ahonen P, Syväjärvi A, Vartiainen P, Vartola J & Vuori J. (toim.) Suomalainen hallinnon tutkimus – Mistä, mitä, minne? Tampere: Tampere University Press, 191–217.
Schwarzkopf R, Sherman RO & Kiger AJ. 2012. Taking charge: Front-line nurse leadership devel-opment. The Journal of Continuing Education in Nursing 43(4), 154–159.
Seitovirta J, Partanen P & Kvist T. 2013. Sairaanhoitajien palkitseminen – haastattelututkimus.
Hoitotiede 25(4), 279–290.
Seitovirta J. 2018. Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuol-lossa ja yksityisessä terveydenhuolperusterveydenhuol-lossa. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta, Hoi-totieteen laitos. Väitöskirja.
Sherman RO, Schwarzkopf R & Kiger AJ. 2011. Charge nurse persperctives on frontline leadership in acute care environments. ISRN Nursing 11, 1–9.
Siller J, Dolansky MA, Clavelle JT & Fitzpatrick JJ. 2016. Shared governance and work engage-ment in emergency nurses. Journal of Emergency Nursing 42(4), 325–330.
Spiva L, Davis S, Case-Wirth J, Hedenstrom L, Hogue V, Box M, Berrier E, Jones C, Thurman S, Knotts K & Ahlers L. 2020. The effectiveness of charge nurse training on leadership style and re-siliency. The Journal of Nursing Administration 50(2), 95–103.
STM 2014. Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä. Suunnittelusta toteutuk-seen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:7. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
STM 2017. Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakoh-taisista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön muistio.
https://stm.fi/docu- ments/1271139/5228951/VNA_p%C3%A4ivystys_PM_22.8_2.pdf/c38ca925-a195-48a4-97d5-34935c16938c/VNA_p%C3%A4ivystys_PM_22.8_2.pdf. Luettu 8.5.2021.
Swihart D & Hess RG Jr. 2014. Shared Governance. A Practical Approach to Transforming Inter-professional Healthcare. Third edition. HCPro, a division of BLR.
TENK 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutki-museettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki. http://www
.tenk.fi/sites/tenk.fi/fi-les/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 4.11.2019.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
THL 2019. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. www.sotkanet.fi. Luettu 8.5.2021.
THL 2020. Somaattinen erikoissairaanhoito 2019. Potilaiden hoito painottuu yhä enemmän avo-hoitoon. Tilastoraportti 49/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Thomas PL. 2012. Charge nurses as front-line leaders: Development through transformative learning. The Journal of Continuing Education in Nursing 43(2). 67–74.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Kustan-nusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edel-lytyksistä 583/2017.
Viitala R & Jylhä E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. 1. painos. Edita, Hel-sinki.
Weaver SH & Ellerbe S. 2013. Management on the off-shift: The invisible guardians. Nurse Leader 11(4), 47–49.
Weeks B. 2019. Training emergency department charge nurses through tabletob exercises. Pre-hospital and Disaster Medicine 34(1), 19. Abstracts of Oral Presentations-WADEM Congress on Disaster and Emergency Medicine 2019.
Wilson J, Speroni KG, Jones RA & Daniel MG. 2014. Exploring how nurses and managers per-ceive shared governance. Nursing. 44(7), 19–22.
Wojciechowski E, Ritze-Cullen N & Tyrrell S. 2011. Understanding the learning needs of the charge nurse. Implications for nursing staff development. Journal for Nurses in Staff Develop-ment 27(4), E10–E17.
Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista vuorovastaavan toiminnasta.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Tulokset Otsikon
Scopus ("shift leader" OR "charge nurse" OR "nurse in charge" OR "team
leader" OR "shift supervisor") AND (nursing*) AND (leadership* OR management*)
2009–2021 English
251 49 33 15
("shift leader" OR "charge nurse" OR "nurse in charge" OR "team leader"
OR "shift supervisor") AND ("emergency department*" OR "emergency room*" OR "accident and emergency*")
2009–2021 English
98 8 3 2
PubMed ("shift leader*" OR "charge nurse*" OR "nurse in charge" OR "team leader*" OR "shift supervisor*") AND (nursing*) AND (leadership* OR management*)
2009–2021 English
249 45 32 15
("shift leader*" OR "charge nurse*" OR "nurse in charge" OR "team leader*" OR "shift supervisor*") AND ("emergency room*" OR "emergency department*" OR "accident and emergency*")
2009–2021 English
117 10 5 2
Cinahl ("shift leader" OR "charge nurse" OR "nurse in charge" OR "team leader"
OR "shift supervisor") AND nursing* AND (leadership* OR management*)
2009–2021 English Peer Review
96 29 19 7
("shift leader" OR "charge nurse" OR "nurse in charge" OR "team leader"
OR "shift supervisor") AND ("emergency department*" OR "emergency room*" OR ”accident and emergency”)
2009–2021 English Peer Review
49 7 2 1
Medic vuorovast* tiiminvet* "vastaava hoitaja" 2009–2021 1 0 0 0
Manuaali-haku
3
Yhteensä 861 148 94 45*
*Duplikaattien poistaminen n= 25 → Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkeleiden määrä n= 20
Liitetaulukko 2. Tutkimuksia vuorovastaavan toiminnasta sekä sitä estävistä ja edistävistä tekijöistä.
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoi-tus
Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset
Admi H & Eilon-Moshe Y.
2016. Do hospital shift charge nurses from different cultures experience similar stress? An international sectional study.
International Journal of Nurs-ing Studies 63, 48–57. (Israel)
Vertailla vuorovastaa-vien näkemyksiä stressistä ja stressita-son intensiteettiä kol-men maan kesken.
2616 sairaalan
Kaikkien osallistujien keskimääräinen stressitaso oli 2.84 (± 0.7) Likertin asteikolla 1–5, joka kuvas-taa kohtalaista stressitasoa.
Vastuun taakkaa ja resurssien puutetta pidettiin eniten stressaavimpina tekijöinä.
Cathro H. 2016. Navigating through Chaos. Charge nurses and patient safety.
The Journal of Nursing Admin-istration 46(6), 208–214.
(Yhdysvallat)
Kuvata vuorovastaa-vien toimintoja ja pro-sesseja potilasturvalli-suuden ylläpitä-miseksi sekä kehittää uuden teorian avulla vuorovastaavan työn-kuvaa, perehdyttä-mistä ja koulutusta potilasturvallisuuden haastattelu (n=11) ja havainnointi (n=6)
Vuorovastaavat tasapainoilevat monissa rooleissa sekä tarkkailevat, työskentelevät ja johtavat ter-veydenhuollon tiimissä potilasturvallisuuden yllä-pitämiseksi. Vuorovastaavilla tulee olla tietoa poti-laista, henkilöstöstä ja terveydenhuollon ympäris-töstä, jotta hoitajien osaaminen ja potilaiden tar-peet kohtaisivat mahdollisimman hyvin.
Clark TJ & Yoder-Wise PS.
2015. Enhancing trifocal lead-ership practices using simula-tion in a Pediatric charge nurse orientation program.
The Journal of Continuing Education in Nursing 46(7), 311–317. (Yhdysvallat)
Tarkoituksena paran-taa simulaation avulla sairaanhoitajien lastensairaa-lasta, jotka olivat toi-mineet roolissaan alle kuusi kuukautta.
Mentorointi ja simulaatio edistivät laadukkaan johtamisen kehittämistä sekä paransivat vastaa-vien sairaanhoitajien osaamista vuorovaikutustai-doissa, konfliktitilanteiden ratkaisemisessa, yh-teistyössä sekä muutoksessa.
Delamater L & Hall N. 2018.
Charge nurse development.
What does the literature say?
Nursing Management 49(7), 34–40. (Yhdysvallat)
Tarkoituksena arvi-oida vuorovastaavien koulutusta ja siinä käytettäviä interventi-oita sekä tunnistaa keskeisimpiä johta-misominaisuuksia, joita vuorovastaavat tarvitsevat.
Yhdeksän tutkimusta vuosilta 2007–2017.
Kirjallisuuskatsaus Vuorovastaavien johtamistaitojen kehittäminen on merkittävä ja välttämätön osa koulusta, joista keskeisiksi nousivat kommunikaatio ja tiimien hal-linta.
Eggenberger T. 2012. Explor-ing the charge nurse role.
Holding the frontline. The Journal of Nursing Administra-tion 42(11), 502–506.
Kahdeksan teemaa nousi esille vuorovastaavana toimimisesta akuuttihoidossa. Nämä olivat turva-verkon luominen, laadun valvonta, esimerkillä johtaminen, samaan hiileen puhaltaminen, toi-minnan hallinta, merkityksen luominen, ongel-mien selvittäminen sekä potilaiden tyytyväisenä pitäminen.
Virallista koulutusta vuorovastavan rooliin oli saa-nut vain 20 % (n=4) osallistujista.
Goldblatt H, Granot M, Admi H
& Drach-Zahavy A. (2008). The experience of being a shift-leader in a hospital ward.
Journal of Advanced Nursing 63 (1), 45–53. (Israel)
Tarkoituksena oli tut-kia kokemuksia vuo-rovastaavana olemi-sesta sekä miten vuo-rovastaavat näkevät tutki-mus. Fokusryhmä- ja yksilöhaastattelut.
Vastuun taakka ja roolin ajallinen ulottuvuus muodostavat vuorovastaavana olemisen perus-olemuksen.
Jaettua johtajuutta kuvaa, että osastonhoitaja de-legoi osittaisen määräysvallan ja johtamisroolin hoitotyön vuorovastaavalle. Johtamisrooli on kui-tenkin ohimenevä ja siksi tunnustettu auktori-teetti puuttuu.
Homer R & Ryan L. 2013. Ma-king the grade: Charge nurse education improves job per-formance. Nursing sairaan-hoitajaa sekä 13 hoi-totyön johtajaa.
Monimenetelmätutki-mus: Kvantitatiivinen kysely ennen ja jäl-keen koulutusohjel-man sekä
75 % vuorovastaavista ei ollut saanut aikaisempaa koulutusta vuorovastaavan rooliin. 25 % ilmoitti saaneensa vaihtelevaa koulutusta.
työsuoritukseen ja työtyytyväisyyteen.
kvalitatiivinen kysely koulutuksen jälkeen.
Vuorovastaavien työsuoritus ja -tyytyväisyys li-sääntyivät tilastollisesti merkitsevästi koulutuksen jälkeen.
Husebø SE & Olsen ØE. 2019.
Actual clinical leadership: a shadowing study of charge nurses and doctors on-call in the emergency department.
Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine 27(1), 1–
9. (Norja)
Toiminnoissa tunnistettiin seitsemän teemaa, jotka ovat: 1) yleiskuvan saaminen potilaista ja tii-mistä sekä vuoron suunnittelu, 2) resurssien var-mistaminen, 3) potilasvirran seuranta ja minen, 4) tiedonkulun seuraaminen ja varmista-minen, 5) potilashoidon turvaavarmista-minen, 6) laaduk-kaan diagnoosin ja hoitotoimenpiteiden turvaami-nen ja 7) potilaiden priorisoinnista huolehtimiturvaami-nen.
Kaksi viimeistä teemaa koskevat erityisesti lääkä-reitä ja potilashoidon turvaaminen vuorovastaa-via.
Jayasekara R. 2019.
Charge nurse education.
JBI evidence summary. The Jo-anna Briggs Institute.
(Australia)
Näytön tiivistelmän tarkoituksena oli ku-vata, mikä on paras saatavilla oleva näyttö vuorovastaavien kou-lutuksen ja oppimisen tehokkuudesta ja ja oppimiseen.
Näytön tiivistelmä Näytön aste B.
Muodollinen vuorovastaavakoulutus on suositel-tavaa voimaannuttamaan vuorovastaavia, lisää-mään heidän luottamustaan päätöksenteossa, li-säämään heidän sitoutumistaan yksikön toimin-toihin sekä parantaakseen heidän johtamistaito-jaan. Organisaatioiden tulisi tukea vuorovastaavia tarjoamalla jatkuvia koulutusmahdollisuuksia ja niihin liittyviä resursseja.
Kalisch BJ, Weaver SJ & Salas E. 2009. What does nursing teamwork look like? A qualita-tive study. Journal of Nursing Care Quality 24(4), 298–307.
(Yhdysvallat)
Tarkoituksena selvit-tää, voidaanko Salasin työryhmän tiimityön akuutti-hoidon sairaalasta.
sairaanhoitajat
Tiimien johtamisessa vuorovastaavat ovat vas-tuussa, että tiimityö toteutuu jokaisessa vuorossa hankkimalla riittävät henkilöstö- ja materiaalire-surssit sekä helpottamalla asianmukaista kommu-nikaatiota.
Krugman M, Heggem L, Kin-ney LJ & Frueh M. 2013. Longi-tudinal charge nurse leader-ship development and evalua-tion. The Journal of Nursing Administration 49(9), 438–446.
(Yhdysvallat) vuosina 1996–2012.
Vakituisia ja sijaistavia vuorovastaavia sekä kliinisiä sairaanhoita-jia 22 yksiköstä.
Kvantitatiivinen tutki-mus.
Kouzesin ja Posnerin Leadership Practices Inventory (LPI) -mit-tari. Tuloksia kerättiin kuutena ajanjaksona.
Vuorovastaavien johtajuuden todettiin parantu-neen. Sijaistavien vuorovastaavien kohdalla ei ol-lut tilastollisesti merkitseviä eroja. Kouol-lutuksen li-säksi vuorovastaavien johtajuuden kehittyminen hoitotyön johtajien toteuttamaa mentorointia.
Leonard-Roberts V, Currey J &
Considine J. 2018. Senior emergency nurses’ responses to escalations of care for clini-cal deterioration.
Australasian Emergency Care 21(2), 69–74. (Australia)
Tarkoituksena tutkia, kuvai-leva tutkimus.
Aineisto kerättiin ha-vainnointivälineellä, joka oli kehitetty tätä tutkimusta varten. Ai-neisto analysoitiin ti-lastollisin menetel-min.
Vuorovastaavat luottavat päivystyshoitotyön tai-toihinsa tunnistaakseen, priorisoidakseen ja vas-tatakseen potilaan hoitoon tilan heikkenemiseen.
Vuorovastaavien pääasialliset reagointitavat poti-laan tilan heikkenemiselle olivat tilanteen vahvis-taminen, yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa sekä kliinisten interventioiden toteuttaminen.
Longo J, Cassidy L & Sherman R. 2016. Charge nurses’ expe-riences with horizontal vio-lence: Implications for leader-ship development. The Jour-nal of Continuing Education in Nursing 47(11), 493–499.
(Yhdysvallat) Vio-lence Scale (HVS) -mit-tarilla.
Vuorovastaavat kokevat horisontaalista väkivaltaa melko säännöllisesti, joka ilmeni useimmiten epä-asianmukaisina tunneperäisenä tai sanallisena käyttäytymisenä toisilta sairaanhoitajilta.
Horisontaalinen väkivalta voi vaikuttaa vuorovas-taavien hyvinvointiin, heidän kykyihinsä hoitaa tehtäviään/vastuita sekä mahdollisesti potilaiden hoitoon.
Lundgrén-Laine H, Kalafati M, Kontio E, Kauko T & Salanterä S. 2013. Crucial information needs of ICU charge nurses in Finland & Greece. Nursing in Critical Care 18(3), 142–153.
(Suomi)
Kuvailla teho-osasto-jen vastaavien sai-raanhoitajien kriittisiä tiedontarpeita ja ver-tailla niitä Suomessa ja Kreikassa
257 suomalaista teho-osaston vastaavaa sairaanhoitajaa ja 50 kreikkalaista teho-osaston vastaavaa sairaanhoitajaa,
Kvantitatiivinen. Ku-vaileva, vertaileva ky-selytutkimus.
Tiedontarpeet liittyvät potilaiden saapumiseen, työn organisointiin ja hallintaan, materiaali- ja henkilöstöresursointiin, erikoishoitoihin ja potilai-den poistumiseen. Tärkeimmät tiedontarpeet liit-tyivät yleiseen työn organisointiin ja hallintaan.
Vastaavat hoitajat tarvitsevat sekä henkilökuntaan että yksittäiseen potilaan hoitoon liittyvää tietoa.
Patrician PA, Oliver D, Miltner RS, Dawson M & Ladner KA.
2012. Nurturing charge nurses for future leadership roles. The Journal of Nursing Administration 42(10), 461–
466. (Yhdysvallat)
Tarkoituksena kuvata vuorovastaavan roo-lin haasteita ja avain-asioita tehokkaalle jotka jaettiin kolmeen fokusryhmään sama-laisen työkokemuk-sen ja sairaalan koon mukaan.
Vuorovastaavan rooliin liittyvistä haasteista tun-nistettiin neljä teemaa: henkilöstön toiminnan hallinta, roolin selkeys, johdon tuen puute sekä voimattomuus koskien järjestelmän kompleksi-suutta.
Vuorovastaavien tehokkaan toiminnan edistämi-sessä tunnistettiin kolme teemaa, jotka olivat il-mapiiri, suhteiden rakentaminen sekä johdon tuki.
Peltonen LM, Siirala E, Junttila K, Lundgrén-Laine H, Vahlberg T, Löyttyniemi E, Aantaa R &
Salanterä S. 2019. Infor-mation needs in day-to-day operations management in hospital units: a cross-sec-tional nacross-sec-tional survey. Journal of Nursing Management 27(2), 233–244. (Suomi)
Tarkoituksena ku-vailla ja verrata vuoro-vastaavien tärkeitä tiedontarpeita amma-tin, yksikön, vuoro-kauden ajan ja sairaa-latyyppien mukaan.
Sairaanhoitajat ja lää-kärit (N=873) kol-messa yliopistolli-sessa sairaalassa ja kuudessa keskussai-raalassa Suomessa.
Vastaajia 570, joista sairaanhoitajia 453.
Poikittaistutkimus. Ky-selytutkimus. Aineis-ton analysointi tilas-tollisin menetelmin.
Sairaanhoitajien tärkeimmät tiedontarpeet koske-vat potilaita, henkilöstöä ja materiaalia. Oikea-ai-kainen ja tarkka tieto tukevat vuorovastaavien toi-mintojen hallintaa ja jaettua tilannetietoisuutta.
Sherman RO, Schwarzkopf R &
Kiger AJ. 2011. Charge nurse persperctives on frontline leadership in acute care envi-ronments. ISRN Nursing 11, 1–
9. (Yhdysvallat)
Tarkoituksena tutkia, mitä ominaisuuksia hoitotyön johtamisen rooleissa tarvitaan sekä haasteita ja roo-lityytyväisyyttä Kysely-lomake, jossa avoimia (n=3) ja suljettuja
Tarkoituksena tutkia, mitä ominaisuuksia hoitotyön johtamisen rooleissa tarvitaan sekä haasteita ja roo-lityytyväisyyttä Kysely-lomake, jossa avoimia (n=3) ja suljettuja