• Ei tuloksia

Vertaistuessa ja vertaistukitoiminnassa riittää tulevaisuudessa tutkittavaa, koska sen merkityksen vapaaehtoistoiminnassa ennustetaan tulevina vuosina kasvavan entisestään.

Varsinkin tutkimuksia, joissa vertaisten ääni pääsee kuuluviin, ei ole paljon, joten niitä olisi hyvä saada lisää. Näin vertaistukitoimintaa saataisiin kehitettyä vastaamaan pa-remmin nimenomaan kentällä toimivien tarpeita. Nyt tehtyä tutkimusta vastaavanlainen

tutkimus voitaisiin tehdä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa järjestöjä ja vertaistu-kikoulutuksia on enemmän kuin esimerkiksi Itä-Suomessa. Tutkimusten vertailun avulla voitaisiin saada todenmukaisempi kuvaa siitä, minkälainen asema vertaistuella ja esi-merkiksi vertaistukikoulutuksilla on Suomessa valtakunnallisella tasolla.

Koska vertaistukea on monenmuotoista, vertaistuen ominaispiirteitä ja vertais-ten toiminnalle antamia merkityksiä voisi tutkia myös erilaisista lähtökohdista käsin.

Vertaistuki voidaan kokea erilaisena riippuen siitä, missä muodossa sitä toteutetaan.

Tulokset voisivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia, jos kyse olisi esimerkiksi henki-lökohtaista tukea antavista vertaistukihenkilöistä tai vaikka Internetin välityksellä tapah-tuvasta vertaistuesta. Lisäksi tulokset luultavasti vaihtelisivat riippuen ryhmäläisten taustoista tai siitä kuinka homo- tai heterogeeninen vertaistukiryhmä on.

Lisäksi tähän tutkimukseen liittyen voisi tehdä lisäselvityksen esimerkiksi siitä, kuinka tutkimukseen osallistuneet vertaiset kokevat vertaistukitoiminnan ja siinä toi-mimisen, kun vertaisohjaajakoulutuksesta on kulunut enemmän aikaa. Haastatteluhet-kellä koulutuksesta oli kulunut puoli vuotta, joten kaikki haastateltavat eivät olleet ehti-neet toteuttaa koulutuksessa opittuja teemoja ja asioita käytäntöön. Koska tutkittava aihe on niin laaja ja moniulotteinen, mahdollisia jatkotutkimusideoita on siis hyvin mo-nia.

LÄHTEET

Adams, R. 1991. Protests by pupils: Empowerment, schooling and the state.

Basingstoke: Falmer Press.

Alasuutari, P. 1999. Laadullinen tutkimus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Ayalon, O. 1995. Selviydyn! Yhteisön tuki ja selviytyminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Baker, E. K. 2005. Työvälineenä oma persoona. Helsinki: Edita Prima Oy.

Borkman, T. 1976. Experimental Knowledge: A New Concept for the Analysis of Self- Help Groups. Social Service Review, 50, 445–456.

Dey, I. 1993. Qualitative data analysis. A user-friendly guide for social scientists.

London: Routledge.

Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä:

Gummerus Kirjapaino Oy.

Euroopan komissio. 2011. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 – Työllisyys ja sosiaaliset oikeudet. http://ec.europa.eu/news/employment/110106_fi.htm.

Luettu 12.8.2012.

Figley, C. 2002. Treating Compassion Fatigue. New York: Brunner-Routledge.

Heikkinen, J. 1997. Psykonomia. Mielenterveysyhdistystoiminnan aate. Turku: Suomen Psykonomiaopisto.

Helander, V. 1998. Kolmas sektori. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2008. Tutki ja kirjoita. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Hokkanen, Liisa. 2003. Vapaaehtoinen ja vertainen auttaminen. Teoksessa M. Laitinen

& A. Pohjola (toim.) Sosiaalisen vaihtuvat vastuut. Juva: WS Bookwell Oy, 254–275.

Hyväri, S. 2005. Vertaistuen ja ammattiauttamisen muuttuvat suhteet. Teoksessa M.Nylund & A. B. Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino, 214–235.

Jauhiainen, R. & Eskola, M. 1994. Ryhmäilmiö. Helsinki: WSOY.

Jokinen, K. & Mali, M-L. 2000. Ikä, kansalaistoiminta ja verkostot. Teoksessa M-L.

Malin (toim.) Verkostot ja vertaiset. Helsinki: Helsingin Painoteollisuus Oy.

9–16.

Järvinen, P. & Järvinen, A. 2004. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpajan kirja.

Kankaanranta, R. 2008. Mihin työnohjaus perustuu ja minkälaisia vaikutuksia sillä on?

Teoksessa S. Keskinen (toim.) Työnohjaus – Mitä, missä, milloin? Turku:

Painosalama Oy, 13–27.

Kauppila, R. A. 2006. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy.

Korpela, T. 2003. Moni saa apua vertaistuesta. Ryhmässä parempi kuin yksin. Socius.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti. 5/2003, 18–19.

Kuuskoski, E. 2003. Vertaistoiminta osana ihmisyyttä. Teoksessa J. Niemelä & V.

Dufva (toim.) Hyvinvoinnin arjen asiantuntijat. Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudella vuosituhannella. Juva: WS Bookwell Oy, 30–40.

Kvale, S. 1983. The qualitative research interview – A phenomenological and a Hermeneutical mode of understanding, Journal of Phenomenological Psychology 14, No 2, 171196.

Madara, E. 1999–2000. From Church Basements to World Wide Web Sites: the Growth of Self Help Support Groups Online. International Journal of Self Help & Self Care 1 (1), 37–48.

Magnusson, E. & Rönnmark, L. 1997. Självhjälp och samarbete med professionella – Föräldraföreningen plötslig spädbarnsdöd. Teoksessa Sociala förändringar och välfärd. Perspektiv och alternativ i socialt arbete. Göteborg: Förbundet för forskning i socialt arbete, 149

Mahlakaarto, S. 2010. Voimaantuminen identiteettityönä – vahvaksi työssä? Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Koulutuksen ja työelämän näkökulmia. Helsinki:

WSOY, 175–191.

Malin, M.-L. 2000. Vertaisryhmä elinvoimaa kasvattamassa. Teoksessa M.-L. Malin (toim.) Verkostot ja vertaiset. Helsinki: Helsingin Painoteollisuus Oy, 17–22.

Mattila, K.-P. 2007. Arvostava kohtaaminen arjessa, auttamistyössä ja työyhteisössä.

Juva: WS Bookwell Oy.

Mead, S., Hilton, D. & Kurtis , L. 2001. Peer support: A Theoretical perspective.

Psychiatric Rehabilition Journal 25, 2, 134–141.

Mikkonen, I. 1996. Sairastuneiden vertaisryhmät ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Teoksessa A.-L. Matthies, U. Kotakari, M. Nylund (toim.) Välittävät verkostot.

Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 217–227.

Mikkonen, I. 2009. Sairastuneen vertaistuki. Kuopion yliopiston julkaisuja E.

Yhteiskuntatieteet 173. Kuopio: Kopijyvä.

Miller, J. B. Stiver, I. 1997. The healing connection. Boston, MA: Beacon Press.

Munnukka-Dahlqvist, M. 1994. Traumaattiset kriisit, selviytyminen ja auttaminen.

Teoksessa T. Heiskanen (toim.) Henkinen tuki ja onnettomuudet. Takaisin elämään. Porvoo: Kirjapaino t-t, 13–61.

Munnukka, T. & Kiikkala, I. & Valkama, K. 2005. Vertaiset verkossa. Teoksessa M.

Nylund & A. B. Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus.

Tampere: Vastapaino, 236–255.

Mönkkönen, K. 1994. Ratkaisun avaimet asiakkaan taskussa. Sosiaalityöntekijä 3, 6–9.

Nurminen, R. 2000. Intuitio ja hiljainen tieto hoitotyössä. Kuopio: Kuopion yliopisto.

Nylund, M. 1996. Suomalaisia oma-apuryhmiä. Teoksessa A.-L. Matthies, U. Kotakari, M. Nylund (toim.) Välittävät verkostot. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 193–207.

Nylund, M. 1999. Oma-apuryhmät välittäjinä arjessa. Teoksessa L. Hokkanen, P.

Kinnunen & M. Siisiäinen (toim.) Haastava kolmas sektori. Pohdintoja tutkimuksen ja toiminnan moninaisuudesta. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 116-130.

Nylund, M. 2000. Varieties of Mutual Support and Voluntary Action. A Study of Finnish Self-Help Groups and Volunteers. Helsinki: Hakapaino Oy.

Nylund, M. 2005. Vertaisryhmät kokemusten ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa M.

Nylund & B. Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus.

Tampere: Vastapaino, 195–213.

Palonen, T. & Gruber, H. 2010. Satunnainen, rutiininomainen ja tietoinen osaaminen.

Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Koulutuksen ja työelämän näkökulmia.

Helsinki: WSOY, 41–57.

Perttula, J. 2005. Kokemus ja kokemuksen tutkimus. Fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.) Kokemuksen tutkimus. Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. Helsinki: Dialogia, 115–162.

Pethman, E. 2004. Miksi tukihenkilöitä tarvitaan? Terveisiä Psoriasisliitosta.

http://www.psorila.fi/vertaistuki.htm.

Rodwell, C. M. 1996. An Analysis of the concept of empowerment. Journal of Advanced Nursing 23, 305–313.

Ruponen, R., Nummenmaa, A. R. & Koivuluhta, M. 2000. Ryhmäohjaus muutoksen mahdollisuuden maisemana. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T.

Sprangas (toim.). Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen

lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Saari, S. 2001. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Keuruu:

Otavan Kirjapaino Oy.

Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulu University Press.

Sirola, K. & Salminen, E-M. 2002. Projekti, verkosto- ja tiimityöskentely terveyden edistämisessä. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P.

Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen.

Uudistuvat työmenetelmät. Helsinki: WSOY.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä:

Gummerus Kirjapaino Oy.

Vahtivaara, J-M. 2010. Kokemustieto – vertaistuesta vaikuttamiseen. Teoksessa T.

Laatikainen (toim.) Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö ASPA.

21– 23.

Valtonen, A. 2005. Ryhmäkeskustelut – Millainen metodi? Teoksessa J. Ruusuvuori &

L. Tiittula (toim.) Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Jyväskylä:

Gummerus Kirjapaino Oy, 223–242.

VETO-projekti. http://veto.estery.fi. Luettu 19.4.2011.

VETO-projekti. Toimintasuunnitelma 2009–2012.

VETO-projekti. Toimintasuunnitelma, syyskuu 2010.

VETO-projekti. Väliraportti, huhtikuu 2011.

Viikkoset. Vetovoimaa vertaisuudesta. ESV-Julkaisut Oy. Ilmestynyt 2.2.2011.

Viisainen, P. & Hatakka, M. 2008. Tunteet ja työnohjaus. Teoksessa S. Keskinen (toim.) Työnohjaus – Mitä, missä, milloin? Turku: Painosalama Oy, 251–265.

Vilén, M., Leppämäki, P. & Ekström, L. 2002. Vuorovaikutuksellinen tukeminen.

Helsinki: WSOY.

Vuorinen, M. 2002. Meidän ryhmä – hyvä juttu: kokemuksia ja tuloksia oma- aputoiminnasta. Mielenterveyden Keskusliitto. Vantaa: Printway Oy.

Väisänen, L. & Niemelä, M. & Suua, P. 2009. Sanat työssä. Vuorovaikutus ammattitaitona. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Oy.

Wilska-Seemer, K. 2005. Voimaantuminen vammaisten naisten vertaisryhmissä.

Teoksessa M. Nylund & A. B. Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino, 255–273.

Wituk, S. & Shepherd, M. D. & Slavich, S. & Warren, M. L. & Meissen, G. 2000. A Topography of Self-Help Groups: An Empirical Analysis. Social Work 45 (2), 157–165.

Zimmerman, M. 1995. Psychological Empowerment: Issues and Illustrations. American Journal of Community Psychology 23 (5), 581–599.

LIITTEET