Laadullisen tutkimusprosessin loppumisena ei nähdä sitä, että tutkimustehtävään saadaan vas-tauksia, koska vastausten voidaan nähdä olevan vain osavastauksia ja osatotuuksia. Tutkimus lopetetaan tekemällä raportti tuloksista ja usein joidenkin kysymysten tulokset herättävät uusia kysymyksiä. Näin ollen yhden tutkimuksen lopettaminen voi aloittaa toisen tutkimuksen. (Ala-suutari 2011.) Tässä tutkimuksessa yläkoulun seksuaaliterveyskasvatusta tarkasteltiin erityis-luokanopettajien kokemusten kautta. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia nuorten näkökul-masta yläkoulun seksuaaliterveyskasvatusta. Nuorten omien kokemusten kautta yläkoulun sek-suaaliterveyskasvatusta voitaisiin kehittää vastaamaan vielä paremmin nuorten tarpeisiin. Mi-käli nuorista tuntuu, että saatavilla oleva seksuaalikasvatus ei kohtaa heidän ryhmänsä tai kult-tuurinsa normeja, he eivät todennäköisesti sisäistä sen sanomaa (Marques ym. 2015, 826). Tä-män tutkimuksen tuloksista on nähtävillä, että erityisluokanopettajat kokevat seksuaaliterveys-kasvatuksen opetuksessa oppilaiden kasvuympäristön erilaisten aatteiden ja näkemysten huo-mioimisen haastavana. Olisi merkittävää kuulla eri puolelta Suomea ja erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten kokemuksia koulun seksuaaliterveyskasvatuksesta sekä sen mahdollisesta ris-tiriitaisuudesta kasvuympäristön näkemyksiin. Monenlaisia nuoria kuulemalla ja heidän koke-muksiaan tutkimalla opettajat voisivat saada arvokasta tietoa koko yläkoulun oppilaskirjon huo-mioimisesta seksuaaliterveyskasvatuksessa.
Toinen kiinnostava tutkimuskohde olisi alakoulun seksuaaliterveyskasvatuksen tarkastelu. Tut-kimuksissa on osoitettu, että seksuaaliterveyttä koskevat toimet tuottavat parempia tuloksia, kun toimia kohdennetaan jo varhaisessa iässä verrattuna siihen, jos toimia kohdistetaan vasta seksu-aalisesti aktiivisille nuorille (Amo-Adjei 2021, 239–240). Laadukas seksuaalikasvatus alakou-lussa perustuu hyvään opetukseen. Opetus voi alkaa jo alkuopetuksessa esimerkiksi yksinker-taisilla fysiologian selityksillä, kuten vauvojen kasvamisella vatsan sijaan äidin kohdussa sekä poikien ja tyttöjen erilaisten ja samanlaisten kehonosien käsittelyllä. Alakoulun opettajien sek-suaalikasvatusta rajoittaa esimerkiksi luottamuksen ja koulutuksen puute, pelko vanhempien vastustamisesta ja mielikuva lapsen viattomuudesta. (Golman & Coleman 2013, 276.)
Yläkou-lun opettajien on havaittu olevan halukkaampia opettamaan seksuaaliterveyskasvatukseen liit-tyviä aiheita kuin alakoulun opettajien. Tämä voi heijastaa esimerkiksi kahdella eri asteella opet-tavien opettajien ominaisuuksia sekä opettajien näkemyksiä siitä, millä ikätasolla aiheita tulisi opettaa. (Cohen & Byers 2012,312.) Pojat ja tytöt kokevat murrosiän alkamisen aikaisemmin kuin koskaan ennen, joka jo itsessään osoittaa sen, että seksuaaliterveyskasvatuksella on paik-kansa myös alakoulussa (Golman & Coleman 2013, 276). Tämän lisäksi kokonaisvaltaisen sek-suaalikasvatuksen avulla pyritään auttamaan lapsia ja nuoria kehittämään myönteistä kuvaa omasta seksuaalisuudestaan yhteydessä emotionaaliseen ja sosiaalisen kehitykseensä (UNFPA 2014, 6), jonka vuoksi ajattelemme, että kaikenikäiset lapset tarvitsevat omaan kehitystasoonsa suhteutettua seksuaaliterveyskasvatusta. Olisi tärkeää kuulla, miten alakoulun opettajat kokevat seksuaaliterveyskasvatuksen opettamisen ja oman roolinsa sen antajina, jotta alakoulun roolia seksuaalikasvatuksessa tunnustettaisiin paremmin.
LÄHTEET
Aaltio, I. & Puusa, A. 2020. Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Te-oksessa Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gau-deamus Oy.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Amo-Adjei, J. 2021. Toward an Understanding of Optimal Grade for Starting Sexuality Education Programme for In-School Children and Adolescents: Insights from Ghana. American Journal of Sexuality Education 16 (2), 238–256.
Apter, D., Väisälä, L. & Kaimola, K. 2006. Seksuaalisuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Aro, M. 2015. Mistä konkreettinen sisältö tuen portaille? Oppimisen ja oppimisvaikeuksien eri-tyislehti. Niilo Mäki -säätiö 25 (3), 64–67.
Auderset, D., Akre, C. & Barrense-Dias, Y. 2020. Profile of Young Victims of Unwanted Sexual Experiences: A Gender Comparison Using a Swiss National Survey. Sexuality Research and Social Policy 18, 127–136.
Bain, J., & McNaught, C. 2006. How academics use technology in teaching and learning: Under-standing the relationship between beliefs and practice. Journal of Computer Assisted Learning 22 (2), 99–113.
Bancroft, J. 2002. Biological Factors in Human Sexuality. The Journal of Sex Research 39 (1), 15-21.
Berne, L.A., Huberman, B.K. 2000. Lessons Learned: European Approaches to Adolescent Sexual Behavior and Responsibility. Journal of Sex Education and Therapy, 25 (2-3) 189-199.
Beuving, J, & Vries, G. 2015. Doing qualitative research: the craft of naturalistic inquiry. Amster-dam University Press.
Brandon-Friedman, R.A. 2019. Youth Sexual Development: A Primer for Social Workers. National Association of Social Workers 64 (4), 356-364.
Brinkmann, S. & Kvale, S. 2018. Doing interviews. 2nd edition. SAGE Publications Ltd.
Byers, S., Sears, A.H. & Foster, L. 2013.Factors associated with middle school students’ percep-tions of the quality of school-based sexual health education. Sex Education 13 (2), 214–227.
Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E. & Kaltiala, R. 2019. The Steps of Sexuality – A Develop-mental, Emotion-Focused, Child Centered Model of Sexuality Development and Sexuality from Birth to Adulthood. International Journal of Sexual Health 31 (3), 319-338.
Cohen, J., Byers, S. & Sears, H. 2012. Factors affecting Canadian teachers´ willingness to teach sexual health education. Sex Education 12 (3), 299-316.
Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. 2011. Research Methods in Education. Taylor & Francis Group. ProQuest Ebook Central.
Corcoran, J.L., Patrician, P.A., Childs, G.D. & Shirley M. R. 2019. What Do We Really Know About Adolescent Sexual Health Education: A Dimensional Concept Analysis? American Jour-nal of Sexuality Education 14 (3), 342-357.
Crone, E., & Dahl, R. 2012. Understanding adolescence as a period of social-affective engagement and goal flexibility. Nature Reviews. Neuroscience 13 (9), 636–650.
Eskola J., Lätti, J & Vastamäki, J. 2018. Teemahaastattelu: Lyhyt selviytymisopas. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylä: PS-kustannus.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
European Expert Group on Sexuality Education. 2016. Sexuality Education – what it is? Sex Edu-cation 16 (4), 427-431.
Fuchs, D., Mock, D., Morgan, P. &Young, C. 2003. Responsiveness-to-Intervention: Definitions, Evidence, and Implications for the Learning Disabilities Construct. Learning Disabilities Re-search & Practice 18 (3), 157–171.
Garceau, C. & Ronis, S.T. 2019. A qualitative investigation of expected versus actual initial sexual experiences before age 16. Journal of Adolescence 71 (2), 38-49.
Goldman, J. D. G. & Coleman S. J. 2013. Primary school puberty/ sexuality education: student-teachers' past learning, present professional education, and intention to teach these subjects. Sex Education 13(3), 276-290.
Graneheim, U., Lindgren, B., & Lundman, B. 2017. Methodological challenges in qualitative con-tent analysis: A discussion paper. Nurse Education Today 56, 29–34.
Greenberg, J. S., Bruess, C. E., Oswalt, S.B. 2017. Exploring the Dimensions of Human Sexual-ity. Berlington: Jones & Bartlett Learning, 4–6.
Greydanus, D.E., Pratt, H.D. & Merrick, J. 2016. Sexuality in childhood and adolescence. Teo-ksessa Merrick, J. & Greydanus, D. (toim.) Sexuality: Some International Aspects. New York:
Nova Science Publishers, 1-32.
Helakorpi, J., Mietola, R., & Niemi, A-M. 2014. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien vuoksi erillään?
Erityisluokkien oppilaat koulun sosiaalisissa ja institutionaalisissa järjestyksissä. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, K. Päivi, P. Muranen, & M. Wrede-Jäntti (toim.) Nuoruus toisin sa-noen: Nuorten elinolot -vuosikirja 19, 161–171.
Husserl, E. 2002. Ideas: General Introduction to Pure Phenomenology. Routledge.
Juhila, K. Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet. 2021. Teoksessa Vuori, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto https://www.fsd.tuni.fi/palvelut/menetelmaopetus [luettu 6.3.2021]
Kantor, L. & Lindberg, L. 2020. Pleasure and Sex Education: The Need for Broadening Both Con-tent and Measurement. American Journal of Public Health 110 (2), 145-148.
Keiser, G.H., Kwon, P. & Hobaica, S. 2019. Sex Education Inclusivity and Sexual Minority Health:
The Perceived Inclusivity of Sex Education Scale. American Journal of Sexuality Education 14 (3), 388–415.
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutki-musmetodeihin 2. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kuckartz, U. 2014. Qualitative text analysis: a guide to methods, practice & using software. Lontoo:
SAGE.
Kucuker, S. & Tekinarslan, I. 2015. Comparison of the Self-Concepts, Social Skills, Problem Be-haviors, and Loneliness Levels of Students with Special Needs in Inclusive Classrooms. Edu-cational Sciences: Theory and Practise 15 (6), 1559–1573.
Kyriacou, C. 2009. The five dimensions of social pedagogy within schools. Pastoral Care in Edu-cation 2 (27), 101–108.
Lahtinen, U. 2015. Erityiskasvatus ammattialana. Teoksessa Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. Erityispedagogiikan perusteet. PS-kustannus Jy-väskylä.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lefkowitz, E. S., & Vasilenko, S. A. 2014. Healthy sex and sexual health: New directions for stud-ying outcomes of sexual health. New Directions for Child and Adolescent Development 144, 87–98.
Lehmiller, J., Cotier, J., & Levy, S. 2014. The psychology of human sexuality. Wiley-Blackwell.
Lincoln, Y. & Guba, E. 1985. Naturalistic inquiry. Beverly Hills: SAGE.
Loeber, O., Reuter, S., Apter, D., Van der Doef, S., Gunta Lazdane, G. & Pinter, B. 2010. Aspects of sexuality education in Europe – definitions, differences, and developments. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care 6 (15), 169–176.
Lucas, D. & Fox, J. 2019. Human sexual anatomy and physiology. Teoksessa Biswas-Diener, R. &
Diener, E. (toim.) Noba textbook series: Psychology. Champaign, IL: DEF Publishers.
Marques, S., Constantine, N., Goldberg, E. & Mauldon, J. 2015. Sexuality Education. 2nd edition International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences., 825-832.
Marques, S., Goldfarb, E.S., Deardorff, J. & Constantine, N.A. 2017. Perspectives on Conceptual-izing Developmentally Appropriate Sexuality Education. American Journal of Sexuality Edu-cation 12 (1), 35-54.
Meschke, L., Renee Peter, C., & Bartholomae, S. 2012. Developmentally Appropriate Practice to Promote Healthy Adolescent Development: Integrating Research and Practice. Child & Youth Care Forum 41(1), 89–108.
Mitchell, D. 2013. What Really Works in Special and Inclusive Education: Using Evidence-Based Teaching Strategies. Taylor & Francis Group, ProQuest Ebook Central
Moberg, S. & Savolainen, H. Yhteistä koulua kohti. 2015. Teoksessa Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. Erityispedagogiikan perusteet. PS-kustannus Jyväskylä.
Moore, S. & Rosenthal, D. 2007. Sexuality in Adolescence: Current Trends. Psychology Press:
Taylor & Francis Group.
Nowell, L., Norris, J, White, D. & Moules, N. 2017. Thematic Analysis: Striving to Meet the Trust-worthiness Criteria. International Journal of Qualitative Methods 16, 1–13.
Nurmi, J., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila I. 2014. Ihmisen psy-kologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/de-fault/files/documents/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet_2004.pdf [luettu 13.11.2020]
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/de-fault/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf [luettu 24.5.2021]
Opetusministeriö. 2007. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvi-tyksiä 2007:47. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79498/tr47.pdf?se-quence=1 [luettu 16.12.2020]
Paakkari, L. & Paakkari, O. 2012. Health literacy as a learning outcome in schools. Health Educa-tion 112 (2), 133–152.
Perusopetuslaki 21.8.1998/628 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 [luettu 24.5.2021]
Pihlaja, J. & Silvennoinen, H. 2020. Inkluusio ja koulutuspolitiikka. Teoksessa Takala, M., Äikäs, A., & Lakkala, S. Mahdoton inkluusio?: tunnista haasteet ja mahdollisuudet. PS-kustannus.
Puusa, A. & Julkunen, S. 2020. Uskottavuuden arviointi laadullisessa tutkimuksessa. Teoksessa Puusa, A & Juuti, P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy.
Puusa, A. & Juuti P. 2020. Laadullisen tutkimuksen olemus. Teoksessa Puusa, A & Juuti, P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy.
Puusa, A. & Juuti, P. 2020. Organisaationäkökulma esimerkkinä laadullisen tutkimuksen yleisty-misestä. Teoksessa Puusa, A & Juuti, P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja mene-telmät. Gaudeamus Oy.
Puusa, A. 2020a. Haastattelutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet. Teoksessa Puusa, A & Juuti, P. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy.
Puusa, A. 2020b. Näkökulmia laadullisen aineiston analyysiin. Teoksessa Puusa, A & Juuti, P.
(toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy.
Rose, I., Boyce, L., Murray, C., Lesesne, C., Szucs, L., Rasberry, C., Parker, T. & Roberts, C. 2019.
Key Factors Influencing Comfort in Delivering and Receiving Sexual Health Education: Middle School Student and Teacher Perspectives, American Journal of Sexuality Education 14 (4), 466-489.
Rossman, G., & Rallis, S. 2017. An introduction to qualitative research: learning in the field. 4th edition. SAGE Publications, Inc.
Ruusuvuori, J. & Nikander, P. 2017. Haastatteluaineiston litterointi. Teoksessa Hyvärinen, M., Ni-kander, P. & Ruusuvuori, J. (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2017. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa Hyvärinen, M, Nikander, P. & Ruusuvuori, J. (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino.
Schreier, M. 2014. Qualitative content analysis. Teoksessa Flick, U. (toim.) The SAGE handbook of qualitative data analysis. Lontoo: SAGE.
Sheridan, S. 2009. Discerning Pedagogical Quality in Preschool. Scandinavian Journal of Educa-tional Research 53 (3), 245–261.
SVT, Suomen virallinen tilasto. 5.6.2020. Erityisopetus. Helsinki: Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/erop/index.html [luettu 16.12.2020]
Syrjämäki, N., Sajamäki, N., Suhonen, E., Alijoki, A. & Nislin, M. 2017. Enhancing peer interac-tion: an aspect of a high-quality learning environment in Finnish early childhood special educa-tion, European Journal of Special Needs Education 32 (3), 377-390.
Takala, M., Lakkala, S. & Äikäs, A. 2020. Inklusiivisen kasvatuksen monet mahdollisuudet. Teok-sessa Takala, M., Äikäs, A., & Lakkala, S. Mahdoton inkluusio?: tunnista haasteet ja mahdolli-suudet . PS-kustannus.
Tanner, A., Reece, M., Legocki, L. & Murray, M. 2007. Informal Sexuality Education in Schools:
Student Sexuality-Related Questions Asked of Public-School Personnel. American Journal of Sexuality Education 2 (2), 79-95.
Tanton, C., Jones K. G, Macdowell, W., Clifton, S., Mitchell, K.R, Datta, J., Lewis, R. 2015. Pat-terns and Trends in Sources of Information about Sex among Young People in Britain: Evidence from Three National Surveys of Sexual Attitudes and Lifestyles.
TENK. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäily-jen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. https://tenk.fi/si-tes/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [luettu 2.5.2021]
Tolman, D., & McClelland, S. 2011. Normative Sexuality Development in Adolescence: A Decade in Review, 2000-2009. Journal of Research on Adolescence 21(1), 242–255.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
UNESCO. Salamanca Statement. 1994. The Salamanca statement and framework for action. The UNESCO Salamanca Statement (csie.org.uk) [luettu 10.2.2021]
UNFPA Operational Guidance for Comprehensive Sexuality Education: A Focus on Human Rights and Gender. 2014. UNFPA_OperationalGuidance_WEB3.pdf [luettu 16.12.2020]
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja pe-rusopetuksen tuntijaosta 1435/2001. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011435 [luettu 4.3.2021]
Vitka, T. 2018. Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa. PS-Kustannus: Jyväskylä.
Waite, L. & Charme, C. 2015 Sexuality Over the Life Course. International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences (Second Edition), 840-845. [luettu 22.10.2020]
Walker, R., Drakeley, S., Welch, R., Leahy, D & Boyle, J. 2020 Teachers’ perspectives of sexual and reproductive health education in primary and secondary schools: a systematic review of qualitative studies. Sex Education 6, 1-18.
WHO & BZgA. 2014. Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. Toteuttamisohjeet. Tampere:
THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116767/URN_NBN_fi-fe2014092644952.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu 16.12.2020]
WHO, Euroopan aluetoimisto & BZgA. 2010. Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. Suun-taviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille.
Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80220/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu 16.12.2020]
Williams, P. & Sheridan, S. 2006. Collaboration as One Aspect of Quality: A perspective of col-laboration and pedagogical quality in educational settings. Scandinavian Journal of Educational Research 50 (1), 83–93.
Liite 1: Haastattelukutsu
Tervehdys! Olemme viidennen vuoden erityisluokanopettajaopiskelijoita Itä-Suomen yliopis-tosta. Teemme pro gradu -tutkielmaa erityisluokanopettajien kokemuksista seksuaaliterveyskas-vatuksesta yläkoulun pienryhmissä/erityisluokilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mil-laisia seksuaaliterveyskasvatukseen liittyviä tilanteita koulussa on tullut esille ja miten niitä on ratkottu. Olet etsimämme henkilö, jos työskentelet/olet työskennellyt erityisluokanopettajana yläkoulussa. Ennakkotietoja tai erityistä osaamista tutkimuksen aiheesta ei tarvitse olla. Jokai-nen ajatus ja kokemus on meille todella tärkeä!
Haastattelu toteutetaan etäyhteydellä, sinulle parhaiten sopivalla tavalla. Saat haastattelukysy-mykset etukäteen tarkasteltaviksi. Haastattelussa saatuja tietoja ja sinun henkilötietojasi käsitel-lään anonyymisti sekä tietosuojasäädösten mukaisesti eikä tutkimusraportista selviä kenenkään vastaajan henkilöllisyys. Tiedot hävitetään asianmukaisesti tutkimuksen valmistuttua. Toivoi-simme, että pääsemme haastattelemaan sinua tammi-helmikuussa, jos se sinun aikatauluihisi vain sopii.
Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin. Jos voit osallistua, ota meihin yhteyttä, niin sovitaan jatkosta. Yhteyttä meihin voit ottaa tämän julkaisun alle kommentoimalla, yksityisviestillä tai sähköpostilla.
Kiittäen etukäteen
Emilia Leinonen (sähköpostiosoite) Elina Taavitsainen (sähköpostiosoite)
Tutkielmamme ohjaa Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan yliopisto-opettaja Katariina Waltzer (puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
Liite 2: Haastattelukirje
Haastattelun alussa keräämme seuraavat henkilötiedot: koulutus, työkokemus vuosina, työhis-toria, kuvaus oppilasryhmästä ja koulun koosta. Henkilötietojen tarkemmasta käsittelystä ker-rotaan haastateltaville lähetetyssä tietosuojainformoinnissa.
Haastattelun tarkoitus on selvittää erityisluokanopettajien kokemuksia tuksesta yläkoulun erityisluokilla/pienryhmissä. OPS sisältää seuraavia seksuaaliterveyskasva-tukseen liittyviä aihepiirejä, joihin omia kokemuksia voi peilata:
Haastattelun aikana haetaan kokemuksia seuraavista asioista. Kysymyksiä käsitellään laajem-min varsinaisessa haastattelutilanteessa.
1. Millaista on suunnitella yllä mainittujen aihepiirien opettamista?
2. Millaisia aiheita on ollut helppo lähestyä ja entä mitä aiheita on ollut vaikea lä-hestyä?
3. Mitkä oppilaiden ominaisuudet tekevät aihepiirien käsittelystä toimivaa tai han-kalaa?
4. Minkälaiset seksuaaliterveyskasvatukseen liittyvät teemat ovat tuottaneet haasta-via tilanteita ja miten olet ratkaissut niitä?
5. Kenen tehtäväksi koet näiden aihepiirien käsittelemisen koulussa?
Kiitos osallistumisestasi haastatteluun!
• Turvallisuustaidot ja –valmiudet
• Seksuaalinen kehittyminen
• Seksuaalisuuden monimuotoisuus
• Kehon ja mielen viestien tunnistaminen
• Oman käyttäytymisen tunnistaminen ja säätely
• Ihmiskehon toiminta: kasvu ja kehitys
• Toisen asemaan asettuminen ja muiden kunnioittava kohtaaminen
• Oman kehon arvostaminen ja hallitseminen
• Oman hyvinvoinnin tunnistaminen ja edistäminen
• Riskien tunnistaminen ja ehkäiseminen omalle hyvinvoinnille
• Sukupuoliroolit
• Yksityisyyden ja omien rajojen suojaaminen
Liite 3: Tietosuojakäytänteet
Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa
Tässä tutkimuksessa käsitellään Teitä koskevia henkilötietoja voimassa olevan tietosuojalain-säädännön (EU:n yleinen tietosuoja-astus, 679/2016, ja voimassa oleva kansallinen lainsää-däntö) mukaisesti. Seuraavassa kuvataan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät asiat:
1. Tutkimuksen rekisterinpitäjät ja yhteystiedot Emilia Leinonen
2. Kuvaus tutkimuksesta sekä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja peruste
Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on tieteellinen tutkimus. Tutkimus on laadullinen haas-tattelututkimus. Tutkimuksen aiheena on erityisluokanopettajien kokemukset seksuaaliterveys-kasvatuksesta yläkoulun erityisluokilla. Henkilötietojen käsittelyperuste on rekisteröidyn suos-tumus.
3. Tietojen siirto tutkimuksen ulkopuolelle tai kolmansiin maihin (EU:n tai ETA:n ulko-puolelle)
Tutkimusaineistoa voidaan siirtää pseudonymisoituna tutkielman ohjaajalle Katariina Waltze-rille (puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Tutkimusaineistoa tai henkilötietoja ei siirretä kol-mansiin maihin.
4. Henkilötietojen keruu, käsittely ja säilytys
Tutkimukseen osallistuvilta kerätään seuraavat henkilötiedot: sukupuoli, koulutus, työhistoria ja työkokemus vuosina. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään kuvaus haastateltavan oppilasryh-mästä sekä koulun koosta. Tutkimuksen aineisto kerätään haastattelemalla tutkimushenkilöitä.
Haastattelut nauhoitetaan, jonka jälkeen äänitiedostot litteroidaan. Tutkimuksen aikana litteroitu aineisto voidaan tulostaa analyysia varten.
Teistä kerättyä tietoa ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti lainsäädännön edellyt-tämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja tieto säilytetään koo-dattuna tutkimustiedostossa. Tulokset analysoidaan ryhmätasolla koodattuina, jolloin yksittäi-nen henkilö ei ole tunnistettavissa ilman koodiavainta. Koodiavainta, jonka avulla yksittäisen tutkittavan tiedot ja tulokset voidaan tunnistaa, säilyttävät rekisterinpitäjät eikä tietoja anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille.
Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistami-nen ole mahdollista. Entunnistami-nen haastattelun aloittamista tutkimushenkilöiltä kysytään suostumus tutkimukseen sanallisesti sekä lupa henkilötietojen keräämiseen, käsittelyyn ja säilytykseen.
Litteroitua tutkimusaineistoa ja äänitiedostoja säilytetään tutkijoiden suojatussa verkkoympä-ristössä tutkimuksen valmistumiseen saakka viimeistään 1.6.2021, jonka jälkeen ne hävitetään poistamalla äänitiedostot sekä tuhoamalla tutkimusaineisto.
5. Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen
Tutkimukseen osallistuvalla on koska tahansa oikeus peruuttaa antamansa suostumus tietojensa käsittelyyn. Suostumus peruutetaan ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjiin.
6. Tieto oikeudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle
Tutkimukseen osallistuvalla on oikeus tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli osallistuja katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä.
7. Tutkittavan velvollisuus toimittaa tietoja
Tutkittavalla ei ole sopimukseen tai lakisääteiseen tehtävään perustuvaa velvollisuutta toimittaa henkilötietoja, vaan tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
8. Automaattinen päätöksenteko
Automatisoidulla päätöksellä tarkoitetaan henkilön tiettyjen ominaisuuksien arviointiin tarkoi-tettua päätöstä, joka tehdään ainoastaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja josta aiheutuu rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuksia tai joka muuten vaikuttaa häneen merkittävällä tavalla.
Esimerkkejä automatisoidusta päätöksenteosta ovat mm. luottokelpoisuuspäätökset ja profi-lointi. Kerättyjä henkilötietoja ei käytetä automaattisessa päätöksenteossa.
9. Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta ei ole tehty eettistä ennakkoarviointia. Tietojärjestelmässä käsiteltävät tie-dot ovat suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tietojärjestelmänä aiomme käyttää ja ai-neistoa säilyttää Office365-ympäristössä. Pseudonymisointi: Pseudonymisointi tarkoittaa hen-kilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotut-kimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineisto pseudonymisoidaan ja tutki-mustulokset julkaistaan siinä muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole tunnistettavissa.
10. Tutkittavan oikeudet
Tutkimukseen osallistuvalla on oikeus pyytää henkilötietojensa poistamista.
Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus:
• tarkastaa itseään koskevat tiedot
• pyytää tietojensa oikaisemista
• vaatia tietojensa poistamista (ei koske lakisääteisiä tehtäviä)
• vaatia henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista
• vastustaa henkilötietojensa käsittelyä
• pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle
• peruuttaa antamansa suostumus, mikäli henkilötietojen käsittely perustuu suostumuk-seen
• olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi
• tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädän-töä
Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen rekisterinpitäjiin. Lisätie-toja rekisteröidyn oikeuksista antavat tutkimuksen rekisterinpitäjät.