Luku VI 6 Pohdinta ja johtopäätökset
Kaavio 1. Esimerkkejä Gearyn (2004) semanttisen, proseduraalisen ja visuospatiaalisen alalajin vaikutuksista oppimisvaikeuden taustalla. Esimerkit ovat tutkimuksesta peräisin
6.3 Jatkotutkimusehdotukset ja arviointi
Tässä tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan pienen otannan kokemuksia matematiikan oppimisvaikeuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli havaita, millaisia matematiikan oppimisvaikeuksia opettajat ovat kohdanneet. Tutkimus voisi olla mielenkiintoista toteuttaa myös suuremmalla otannalla. Tutkimuksessa ei myöskään selvinnyt, miten matematiikan oppimisvaikeudet ovat vaikuttaneet oppilaiden myöhempään koulu- ja työuraan. Tutkimusta yleisesti oppimisvaikeuksien vaikutuksista tulevaisuuteen on tehty (esim. Korkeamäki, 2010), mutta erityisesti matematiikan oppimisvaikeusien
48
vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia on niukasti. Tämä voisikin olla mahdollisen jatkotutkimuksen aiheena tai ainakin osana tutkimusta.
Tutkimus herätti myös kysymyksen, määrittelivätkö opettajat matematiikan oppimisvaikeudet samoin. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa voisi selvittää opettajien tietoa matematiikan oppimisvaikeuksista. Erityisesti kiinnostavaa voisi olla opettajankoulutuksen pohjalta saatu tieto ja näkemys matematiikan oppimisvaikeuksista.
Laadullista tutkimusta tehdessä luotettavuus on erittäin tärkeää (Hisrjärvi & Hurme, 2008) ja tutkimusta tehdessä tähän pyrittiin kiinnittämään huomiota. Tutkimusta tehdessä tavoitteena oli perustella tehdyt valinnat, jolloin lukija näkee itse taustalla olleet syyt.
Lisäksi aineistositaattien käyttö lisää luotettavuutta. Sitaateista lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä ja arvioida tutkimuksessa tehtyjä tukintoja. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää liikaa, sillä tutkimus toteutettiin yhden paikkakunnan sisällä, pienellä otannalla.
49
Viitteet
Aro, M. (2011) Oppimisvaikeustutkimuksen haasteita
https://www.nmi.fi/fi/bulletin/bulletin-pdf/Aro.pdf (Viitattu 23.8.).
Aro, T., Ahonen, T., Närhi, V., Eloranta, A. & Korhonen, E. (2018) NMI:
Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden elämänkulkuun:
ennaltaehkäisevät ja suojaavat tekijät. Kela 62/522/2013.
Aunio, P., Hannula, M. & Räsänen, P. (2004) Matemaattisten taitojen varhaiskehitys.
Teoksessa P. Räsänen, P. Kupari, T. Ahonen & P. Malinen, (Toim.) Matematiikka – näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä.
Budgen, S., Ansari, D. (2015). How can cognitive developmental neuroscience constrain our understanding of developmental dyscalculia? Teoksesssa S. Chinn (Toim.) The Routledge International Handbook of Dyscalculia and Mathematical Learning Difficulties. Routledge New York. 18-43
Desoete, A. (2015). Predictive indicators for mathematical learning disabilities/dyscalculia in kindergarten children. Teoksesssa S. Chinn (Toim.) The Routledge International Handbook of Dyscalculia and Mathematical Learning Difficulties. Routledge New York. 90-100.
Dufva, M. & Kinnunen, R. (2007). Matemaattinen ajattelu alkuopetuksessa. Teoksessa M. Dufva. (Toim.) Kimara: Kielellisiä ja matemaattisia oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevä toimintamalli alkuopetuksessa: arvioinnista opetukseen. Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski. 113-156.
50
Fletcher, J., Lyon, G., Fuchs, L. & Barnes, M. (2009) Oppimisvaikeudet: Tunnistamisesta interventioon. UNIpress Suomi.
Gallistel ja Gelman (1978) The Child's Understanding of Number. Viitattu teoksessa J.
Lepola, & M. Hannula (Toim.) Kohti koulua: kielellisten, matemaattisten ja motivationaalisten valmiuksien kehitys. Painosalama Oy, Turku. 129-153.
Geary, D.C., Brown, S.C. & Samaranayake (1991). Cognitive addition: A short longitudial study of strategy choice and speed of processing differences in normal and mathematically disabled children. Developmental psychology, 27, 398-406.
Geary, D. (2004) Mathematics and Learning Disabilities. Journal of Learning Disabilities, 37/1, January/February 2004. 4-15.
Hakkarainen, A. Matematiikan ja lukemisen vaikeuksien yhteys toisen asteen koulutuspolkuun ja jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumiseen. Juvenes Print –
Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere. 2016.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2035-5/urn_isbn_978-952-61-2035-5.pdf (Viitattu 23.4.2018).
Hannula, M. & Lepola, J. (2006). Matemaattisten taitojen kehittyminen esi- ja alkuopetuksen aikana: Metkä tekijät ennakoivat aritmeettisten taitojen kehitystä?
Teoksessa J. Lepola, & M. Hannula (Toim.) Kohti koulua: kielellisten, matemaattisten ja motivationaalisten valmiuksien kehitys. Painosalama Oy, Turku. 129-153
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2008) Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki. Gaudeamus Helsinki University Press.
51
Korkeamäki, J. Opi oppimaan –projekti 2006-2010 (2018) Mikä auttaa selviytymään?
Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma
http://www.opioppimaan.fi/doc/tapahtumia/Loppuseminaari_selviytyminen.pdf (Viitattu 23.4.2018)
Korkeamäki, J. (2010) Aikuisten oppimisvaikeudet – Näkökulmia selviytymiseen.
Kuntoutus säätiön tutkimuksia 83/2010
https://kuntoutussaatio.fi/files/392/Aikuisten_oppimisvaikeudet_Nakokulmia_selviytym iseen.pdf (Viitattu 23.4.2018)
Kuikka, P., Närhi, V., Seppälä, H. (2010) Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien tarkastelukulmia Teoksessa V. Närhi, H. Seppälä & P. Kuikka. (Toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. WS-Bookwell Oy. Porvoo.
Lampinen, A., Ikäheimo, H. & Dräger, M. (2007) MAVALKA 1 ja 2 Opettajan ohje. Oy OPPERI Ab. Helsinki
Lepola, J. (2006) Kielellisten valmiuksien yhteys oppimismotivaation kehittymiseen 5-8-vuotiailla. Teoksessa J. Lepola, & M. Hannula (Toim.) Kohti koulua: kielellisten, matemaattisten ja motivationaalisten valmiuksien kehitys. Painosalama Oy, Turku. 23-61.
Lukimat (2018a) Matemaattisten oppimisvaikeuksien määrittely.
http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu/oppimisvaikeudet/matemaattisten-oppimisvaikeuksien-maarittely(Viitattu 23.4.2018)
52
Lukimat (2018b) Näkökulmia matematiikan oppimisvaikeuksiin.
http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu/oppimisvaikeudet/nakokulmia-matematiikan-oppimisvaikeuksiin (Viitattu 23.4.2018).
Lukimat (2018c) Matemaattiset oppimisvaikeudet.
http://www.lukimat.fi/matematiikka/Vanhemmalle/matemaattiset-oppimisvaikeudet#section-0 (Viitattu 23.4.2018)
Lukimat (2018d) Taitojen kehitys.
http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu/taitojen-kehitys (Viitattu 23.4.2018).
Lukimat (2018e) Arviointivälineet. http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-
arviointi/tietopalvelu/arviointi-kaytannossa/arvioinnin-menetelmat-ja-valineet/arviointivalineet/arviointivalineet#section-4 (Viitattu 23.4.2018).
Lukimat (2018f) Kolmiportainen tuen malli. http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi/tietopalvelu/taustaa/kolmiportainen-tuen-malli (Viitattu 23.4.2018).
Lukimat (2018g) Tuen muoto.
http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu/tukitoimet/oppimisen-tuen-muodot-ja-toimijat/tuen-muoto (Viitattu 23.4.2018).
Lyytinen, H., Ahonen, T., Korhonen, T., Korkman. & Riita, T. (2002) Oppimisvaikeudet – Neuropsykologinen näkökulma . WS Bookwell Oy. Juva.
Myllynen, K. (2013) Oppimisvaikeudet nuorten syrjäytymisen osana: kohti kykyjen löytämistä ja ammatinvalintaa, NMI Bulletin 4/2013
53
Myrskylä, P. (2012) Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf (Viitattu 15.3.2018)
Nukari, J. 2010 Aikuisten oppimisvaikeuksien psykolologinen arviointi. Kuntoutussäätiön
työselosteita 39/2010
https://oppimisvaikeus.fi/assets/files/2017/05/Aikuisten_oppimisvaikeuksien_psykologi nen_arviointi.pdf (Viitattu 23.4.2018)
Nurmi, J. 2011. Miksi nuori syrjäytyy? NMI Bulletin 2/2011.
http://bulletin.nmi.fi/article/miksi-nuori-syrjaytyy/ (Viitattu 23.4.2018)
Närhi, V., Seppälä, H., Kuikka, P. (2010) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. WS-Bookwell Oy. Porvoo.
Opetushallitus (2014a) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2 014.pdf (Viitattu 19.3.2018)
Opetushallitus (2014b) Oppimisen ja koulunkäynnin tuki http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppimisen_ja_koulunkaynnin_tuk i (Viitattu 19.3.2018)
Paananen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen, N. & Ahonen, T. (2005) Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien yhteistyötä. Jyväskylä: NMI
Räsänen, P. Matematiikan oppimisvaikeudet (1999) (toim.) Ahonen, T. & Aro, T.
Oppimisvaikeudet (1999) Atena kustannus, Juva. 332-369
54
Räsänen, P. & Ahonen, T. Matemaattiset oppimisvaikeudet (2002) teoksessa. Lyytinen, H., Ahonen, T., Korhonen, T., Korkman. & Riita, T. (toim.) Oppimisvaikeudet – Neuropsykologinen näkökulma . Juva, WSOY. 191-234
Räsänen, P. (2012) Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia http://www.opperi.fi/06_kirjallisuus_tutkimus/Dyskalkulia+PR.pdf (Viitattu 24.4.2018) Seppälä, H. (2010a) Oppimisvaikeudet ja syrjäytymisen uhkakuvat. Teoksessa V. Närhi, H. Seppälä, & P. Kuikka (Toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti, WS-Bookwell Oy, Porvoo 2010
Seppälä, H. (2010b) Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet. Teoksessa V. Närhi, H.
Seppälä, & P. Kuikka (Toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti, WS-Bookwell Oy, Porvoo 2010
Singleton, C., Horne, J & Simmons, F. (2009) Computerised screening for dyslexia in adults LEHTI: Journal of research in reading, ISSN 0141-1423, volume 32, issue 1, 2009. 137-152.
Taipale, A. 2009 Matematiikan. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien päällekkäistyminen nuoruusiässä. Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.
UEF 2018. Matematiikka, Joensuun kampus, Opinto-opas 2017-2018.
https://www.uef.fi/documents/250495/838743/Matematiikan+opinto-opas.pdf (Viitattu 23.4.2018).
UEF Weboodi 2018. 2221325b Matematiikan oppimisen tukeminen, 3op.
https://weboodi.uef.fi/weboodi/opintjakstied.jsp?MD5avain=2bab8037-6b81-4303-
b827-55
3ad7cb48da20&Kieli=1&OpinKohd=41455709&takaisin=omatopinn.jsp&NaytSuor=1
&NaytSuun=0&NaytIlm=0&NaytHyl=0 (Viitattu 23.4.2018).
Valtonen, R. (2010) Oppimisen ongelmien ennakoiminen neuvolan
neljävuotistarkastuksessa
http://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2015/02/valtonen.pdf (Viitattu 23.4.2018).
Vigren, H. (2017) Oppimisvaikeudet ja niiden tunnistaminen – monikulttuurisuus
kasvatus- ja opetustyössä
https://www.avi.fi/documents/10191/7810408/Rovaniemi+24.1.+oppimisvaikeudet.pdf/
b444fe5c-dda7-404f-9944-318801227e25 (Viitattu 6.11.2017).
WHO (2016). The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders, Diagnostic criteria for fesearch. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. 10th Revision (ICD-10)-WHO Version for ;2016
YLE (2017). Kun numerot eivät sano mitään – dyskalkuliasta kärsivä ei saa aina oikeaa apua. https://yle.fi/uutiset/3-9587770 (Viitattu 27.4.2018)
56
Liite A
Haastattelurunko
A. Taustat opettajasta
1. Mikä on koulutustaustasi? valmistumisvuosi 2. Kuinka monta vuotta olet toiminut opettajana?
3. Mitä luokkia olet opettanut vähintään lukuvuoden ajan?
4. Onko sinulla kokemusta muilta aloilta? (ennen opettajan uraa, pidempi aikaista)
B. Matematiikan oppimisvaikeuksien yleisyys
5. Jos ajattelet opettamiasi ryhmiä/oppilaita, kuinka yleisiä matematiikan oppimisvaikeudet mielestäsi ovat? Osaisitko esimerkiksi arvioida määrää/luokka? (joka luokalla?)
6. Painottuvatko matematiikan oppimisvaikeudet yleensä tietylle luokka-asteelle?
7. Kuinka yleisiä matematiikan oppimisvaikeudet mielestäsi ovat verrattuna lukivaikeuksiin?
8. Kuinka usein lukivaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet esiintyvät yhdessä oppilailla?
C. Matematiikan oppimisvaikeudet oppilailla
9. Vaikuttavatko matematiikan oppimisvaikeudet läpi koulu-uran vai ajoittuvatko tietylle ajanjaksolle? Mille?
10. Millaisia matematiikan oppimisvaikeuksia olet kohdannut?
11. Osaatko kertoa matematiikan oppimisvaikeuksien taustalla vaikuttavista syistä?
57
12. Miten oppilaiden matematiikan oppimisvaikeudet on havaittu?
13. Millaisia valmiuksia koet sinulla olevan matematiikan oppimisvaikeuksien havaitsemiseen?
14. *Miten näihin matematiikan oppimisvaikeuksiin on reagoitu koulussa? Entä kotona? *
15. *Millaista tukea oppilas on saanut matematiikan oppimisvaikeuksiin koulussa? Kotona?*
16. Miten huoltajat suhtautuvat lapsensa matematiikan oppimisvaikeuksiin?
17. Miten yhteistyö koulun ja huoltajien välillä on sujunut?
D. Matematiikan oppimisvaikeudet ja motivaatio
18. Miten matematiikan oppimisvaikeudet ovat vaikuttanut näiden oppilaiden motivaatioon opiskella matematiikkaa?
19. Miten näitä oppilaita on motivoitu?
E. Seurauksia
20. Miten matematiikan oppimisvaikeudet yleisesti vaikuttivat oppilaiden tuntityöskentelyyn? Entä opettajan resursseihin?
21. Saitko lisäresursseja opetukseen
(lisätunteja/samanaikaisopettajuutta/erityisopettajan tukea) 22. Onko tietoa näiden oppilaiden myöhäisemmästä koulu-urasta ja
matematiikan oppimisvaikeuksista? Miten matikan oppimisvaikeudet ovat vaikuttaneet? Missä ovat nyt?
4.
F. Vaikutukset opettajaan
23. Miten oppilaiden matematiikan oppimisvaikeudet ovat muuttaneet työtapojasi?