Tämän tutkimuksen perusteella, jatkotutkimusta tarvitaan terveystieteiden opettajien digitaali-sen teknologian käytön osaamidigitaali-sen kehittymisestä työelämässä. Tutkimusta tarvitaan myös vasta valmistuneiden terveystieteiden opettajien perehdytys- ja koulutustarpeesta digitaalisen teknologian käyttöön opetuksessa ja ohjauksessa. Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, kuinka op-pijat kokevat vasta valmistuneiden terveystieteiden opettajien digitaalisen teknologian käytön osaamisen opetuksessa ja ohjauksessa, vuorovaikutuksen ja yhteistyön sekä itseohjautuvan op-pimisen mahdollistamisessa.
LÄHTEET
Artino A. 2008. Promoting academic motivation and self-regulation: Practical guidelines for online instructors. Techtrends 52(1), 37-45.
Autio R. 2018. Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden tieto- ja viestintätekninen osaaminen opintojen alkuvaiheessa. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro gradu.
https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20180235/urn_nbn_fi_uef-20180235.pdf. Lu-ettu 10.10.2019.
Boyer S.L, Edmondson D.R, Artis A.B & Fleming D. 2014. Self-directed learning: A tool for lifelong learning. Journal of Marketing Education 36(1), 20–32.
Burns N & Grove SK. 2005. The Practice of Nursing Research. Conduct, Critique and Utili-zation. 5th edition. Elsevier Saunders, USA.
Button D, Harrington A & Belan I. 2014. E-learning & information communication technol-ogy (ICT) in nursing education: A review of the literature. Nurse Education Today 34(10), 1311-1323.
Camacho L, Conceicão F, Gláucio D & Bruna S. 2016. Tutoring in nursing through distance education: A reflective approach. Journal of Nursing 4(10), 3682-3687.
Chan A, Chair S-Y, Sit J, Wong E, Lee D & Fung O. 2016. Case-based web learning versus face-to-face learning: A mixed-method study on university nursing students. The Journal of Nursing Research 24(1), 31–40.
Corrigan R & Hardham G. 2011. Use of technology to enhance student self-evaluation and the value of feedback on teaching. International Journal of Therapy and Rehabilitation 18(10), 579-590.
Eiland L & Todd T. 2019. Considerations when incorporating technology into classroom and experiential teaching. The Journal of Pediatric Pharmacology and Therapeutics 24(4), 270-275.
Eskola J & Suoranta J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 10. painos. Vastapaino, Tampere.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/679. 2016. Euroopan parlamentin ja neuvos-ton asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tieto-jen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=FI.
Luettu 10.10.2019
Garret B, MacPhee M & Jackson C. 2012. Evaluation of an eportfolio for the assessment of clinical competence in a baccalaureate nursing program. Nurse Education Today 33(10), 1207-1213.
Grijpink-van den Biggelaar K, Drop S & Scuwirth L. 2010. Development of an e-learning portal for pediatric endocrinology: Educational considerations. Hormone Research in Paediat-rics 73(1), 223–230.
Holloway I & Galvin K. 2017. Qualitative research in nursing and healthcare. 4. painos.
Wiley Blackwell, Malesia.
Hatlevik I & Hatlevik O. 2018. Examining the relationship between teachers' ICT self-effi-cacy for educational purposes, collegial collaboration, lack of facilitation and the use of ICT in teaching practice. Frontiers in Psychology 9(6), (935).
Hirsjärvi S & Hurme H. 2015. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 1.
painos. Gaudeamus, Helsinki.
Hoffman R & Dudjak L. 2012. From onsite to online: lessons learned from faculty pioneers.
Journal of Professional Nursing 28(4), 255–258.
Ilomäki L. 2012. E-oppimateriaalit oppimisen ja opettamisen tukena. Laatua e-oppimateriaa-leihin. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/144415_laatua_e-op-pimateriaaleihin_2.pdf#page=25. Luettu 8.3.2020.
Itä- Suomen yliopisto. 2018. Terveystieteiden tiedekunta. Opinto-opas 2018–2019. Hoito-tiede. https://kamu.uef.fi/wp-content/uploads/2017/08/UEF-Hoitotieteen-opinto-opas-2018-2019.pdf. Luettu 2.9.2019.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kantosalo A. 2012. Digitaaliset pelit opetuksessa. Laatua e-oppimateriaaleihin. Opetushallis-tus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/144415_laatua_e-oppimateriaalei-hin_2.pdf#page=25. Luettu 8.3.2020.
Kylmä J & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy. Helsinki.
Lempinen P.2020. Luvassa on välittämistä, verkko-opetusta ja käsien pesua. Arene.
http://www.arene.fi/ajankohtaista/luvassa-on-valittamista-verkko-opetusta-ja-kasien-pesua/.
Luettu 20.4.2020.
Manzuoli C, Garcia H & Cifuentes Y. 2016. Training professors in ICT: Personal learning en-vironments. A grounded theory research study. Journal of e-Learning and Knowledge Society 12(1), 39-52.
McCutcheon K, Lohan M, Traynor M & Martin D. 2014. A systematic review evaluating the impact of online or blended learning vs. face-to-face learning of clinical skills in undergradu-ate nurse education. Informing Practice and Policy Worldwide through Research and Scholar-ship. Journal of advanced nursing 71(2), 255–270.
Metsämuuronen J. 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia-sarja 4. 3. painos.
International Methelp Ky. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Michinov N, Brunot S, LeBohec P, Juhel J & Delaval M. 2011. Procrastination, participation, and performance in online learning environment. Computers & Education 56(1), 243-252.
Myrick F, Caplan W, Smitten J & Rusk K. 2011. Pre-ceptor/mentor education: A world of possibilities through e-learning technology. Nurse Education Today 31(3), 263-267.
O'Connor S & Andrews T. 2015. Mobile technology and its use in clinical nursing education:
A literature review. Journal of Nursing Education 54(3), 137-144.
Opetushallitus 2020. Digitalisaatio oppimisen uudistamisen, tasa-arvon ja saavutettavuuden mahdollistajana. https://www.oph.fi/fi/tietoa-meista/digitalisaatio-oppimisen-uudistamisen-tasa-arvon-ja-saavutettavuuden-mahdollistajana. Luettu 2.3.2020.
Paavola S, Ilomäki L & Lakkala M. 2010. Tiedon esittäminen verkko-oppimateriaalissa. Laa-tua e-oppimateriaaleihin. Opetushallitus.
https://www.oph.fi/sites/default/files/docu-ments/144415_laatua_e-oppimateriaaleihin_2.pdf#page=25. Luettu 8.3.2020.
Paim C & Goldmeier S. 2017. Development of an educational game to set up surgical instru-ments on the Mayo stand or back table: Applied research in production technology. JMIR Se-rious Games 5(2), 2-5.
Parker K.R & Chao J.T. 2007. Wiki as a teaching tool. Interdisciplinary Journal of Knowledge and Learning Objects 3(1), 57-72.
Polit DF & Beck CT. 2010. Nursing Research. Appraising evidence for nursing practice. 7.
painos. Wolters Kluwer Health / Lippincot Williams & Wilkins, China.
Pynoo B, Devolder P, Tondeur J, van Braak J, Duyck W & Duyck P. 2011. Predicting sec-ondary school teachers’ acceptance and use of a digital learning environment: A cross-sec-tional study. Computers in Human Behavior 27(2), 568-575.
Ramaswamy R, Lepzig R, Howe C, Sauvigne K, Usiak C & Soriano R. 2015. The portal of geriatrics online education: A 21st-century resource for teaching geriatrics. Journal of the American Geriatrics Society 63(2), 335-340.
Redecker C. 2017. European framework for the digital comptence of educators. European Commission. JRC Scientific and Policy Reports. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/fcc33b68-d581-11e7-a5b9-01aa75ed71a1/language-en. Luettu 2.9.2019.
Salovaara H. 2004. Oppimisen teoriasta tukea tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyt-töön. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_1/johdanto.htm. Luettu 27.3.2020.
Schlegel E & Selfridge N. 2014. Fun, collaboration and formative assessment: Skinquizition, a class wide gaming competition in a medical school with a large class. Journal Medical Teacher 36(5), 447-449.
Schnetter V, Lacy D, Jones M, Bakrim K, Allen P & O`Neal C. 2014. Course development for web-based nursing education programs. Nurse Education in Practice 14(2014), 635–640.
Shahmoradi L, Changizi V, Mehraeen E, Bashiri A, Jannat B & Hosseini M. 2018. The chal-lenges of E-learning system: Higher educational institutions perspective. Journal of Education and Health Promotion 7(3), 116-120.
Sivistysvaliokunta 2018. Valiokunnan mietintö SiVM 21/2018 vp─ VNS 7/2018 vp.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/SiVM_21+2018.pdf. Luettu 2.3.2020
Sormunen M & Saaranen T. 2018. Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa. Teoksessa Saara-nen T, Koivula M, RuotsalaiSaara-nen H, Wärnå-Furu C & SalmiSaara-nen L. (toim.) Terveysalan opetta-jan käsikirja. AS Pakett, Tallinna, 108–115.
Stott A & Mozer M. 2016. Connecting learners online: Challenges and issues for nurse educa-tion- Is there a way forward? Nurse Education Today 39(2), 152-154.
Swift L. 2014. Online communities of practice and their role in educational development: A systematic appraisal. Community Practitioner 87(3), 28-31.
TerOpe 2019. TerOpe – OKM hanke. https://www.oulu.fi/terveystieteet/node/50776. Luettu 2.3.2020.
Thorell M, Fridorff- Jens P, Lassen P, Lange T & Kayser L. 2015.Transforming students into digital academics: A challenge at both the individual and the institutional level. BMC Medical Education 15(2), 48-50.
Toikkanen T. 2012. Sosiaalinen media ja oppimisen uudet mahdollisuudet. Laatua e-oppima-teriaaleihin. Opetushallistus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/144415_laa-tua_e-oppimateriaaleihin_2.pdf#page=25. Luettu 8.3.2020.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
TENK 2019. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvotte-lukunnan ohje. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioin-nin_ohje_2019.pdf. Luettu 2.10.2019.
Wihlborg M, Friberg E, Rose K & Eastham L. 2017. Facilitating learning through an interna-tional virtual collaborative practice: A case study. Nurse Education Today 61(2), 3-8.
Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Tulokset Otsikon pe-rusteella Scopus ("information
technology"
Cinahl ("information technology"
PubMed ("information
Eric ("information technology" OR
Liitetaulukko 2. Tutkimuksia terveystieteiden opettajien digitaalisen teknologian käytöstä opetuksessa ja ohjauksessa.
Tekijä (t), lähde ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto ja menetelmä Päätulokset
Button ym.
2014. E-learning
& information communication technology (ICT) in nursing education: A re-view of the liter-ature.
Australia.
Tarkastella tammikuun 2001 ja joulukuun 2012 välisenä aikana julkaistuja tutki-musartikkeleita, joissa keski-tyttiin opiskelijoiden ja opet-tajien ongelmiin, jotka liitty-vät verkko-oppimiseen hoi-totyön ohjelmissa.
Systemaattinen kirjalli-suuskatsaus (N=28).
Käytettiin tietokantoja, kuten CINAHL, MED-LINE, OVID, ProQuest Central, PubMed, ERIC ja Science Direct.
Tutkimusten analyysi paljasti seuraavat kolme teemaa:
opiskelijoiden sähköiseen op-pimiseen liittyvät ongelmat, tietotekniikan käytön haas-teet, verkko-oppimisen oh-jauksen ja opetuksen mah-dollistaminen. Katsauksessa korostettiin, että verkko-ope-tuksen toteuttaminen vaatii opettajilta jatkokoulutusta ja osaamista tietotekniikan
Analysoida ohjaajan roolia hoitotyön verkkokursseilla.
Analysoitavia osa-alueita olivat: interaktiivinen työ pedagogisen käytännön har-joittamiseksi ja opettajan tai-dot ohjata yhteistyöhön pe-rustuvaan oppimiseen.
Kuvaava ja reflektoiva analyysi, joka perustuu narratiivisen kirjallisuu-den katsaukseen.
Verkkokursseja toteuttavilla hoitotyön opettajilla on ol-tava tiedon välittäjän rooli auttaakseen tietoa hakevia opiskelijoita. Interaktiivinen toiminta ja sisältö on suunni-teltava niin, että se ohjaa yh-teisölliseen oppimiseen.
Chan ym. 2016. oli tutkia opiskelijoiden case-based learning (CBL)-menetelmää käyttämällä sekä perinteisiä luokka-huone- että verkkopohjaisia opetustapoja hoitotyön kou-lutuksessa. Kokemusta tar-kastellaan opiskelijoiden ha-vaitun itseoppimiskyvyn, kliinisen päättelykyvyn ja oppimistyytyväisyyden luokka-muotoista opetustapaa 1.
lukukaudella ja verkko-pohjaista opetustapaa to-teutettiin 2. lukukaudella Opiskelijoiden arvioinnit kerättiin kunkin lukukau-den lopussa kyselylo-makkeella ja perusteelli-set kohderyhmähaastatte-lut tehtiin 2. lukukauden lopussa.
Itsenäisen oppimisen kyvyn (p = .947), kliinisen päättely-kyvyn (p = .721) ja tyytyväi-syyden (p = .083) välillä ei havaittu eroa kasvotusten ja verkkopohjaisten lähestymis-tapojen välillä. Fokusryhmä-haastattelutulokset täydensi-vät kyselytuloksia ja paljasti-vat viisi teemaa, jotka heijas-tivat opiskelijoiden CBL-op-pimiskokemusta. Nämä tee-mat olivat (a) CBL: n ra-kenne, b) web-pohjaisen CBL: n oppimisympäristö, c) kriittinen ajattelu ja ongel-manratkaisu, d) kulttuurinen vaikutus CBL: n oppimisko-kemukseen ja e) opiskelija-keskeinen ja opettajakeskei-nen oppimiopettajakeskei-nen.
Corrigan &
Hardham. 2011.
Use of technol-ogy to enhance student self eval-uation and the value of feed-back on teach-ing. Australia.
Tutkittiin audiovisuaalisen teknologian käyttöä paranta-maan fysioterapian opiskeli-jan itsearviointikäytäntöä.
Selvitettiin myös opiskelijan kokemusta audiovisuaalisen teknologian käytöstä osana opetusta.
Monimenetelmätutkimus (N=61)
Teknologian avulla opettaja voi rakentaa erilaisille oppi-joille suunniteltuja, yksilölli-siä oppimispolkuja. Kun op-pija saa tehdä hänen tasol-leen sopivia tehtäviä, myös oppijan motivaatio kasvaa.
Eiland & Todd.
2019.
Artikkelissa tuodaa esiin edut ja haasteet, joita digi-taalisen teknologian sisällyt-tämisellä opetukseen on. Ar-tikkelissa kuvataan teknii-kan, laitteiden tarkoituksesta ja käytöstä, saavutettavuu-desta, ajasta ja kustannuk-sista ja kuvataan esimerk-kejä verkko-ohjelmista.
Systemaattinen kir-jallisuuskatsaus
Terveystieteiden koulutuk-sen opetussuunnitelmat ovat muuttuneet edistämään tek-niikan käytön lisäämistä opettamisessa ja opiskelijoi-den taitojen ja sitoutumisen parantamisessa. Luokka-huone ja oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia tekniikan integroimiseksi monin tavoin. Teknologia voi olla hyödyllinen opetta-jalle ja opiskeliopetta-jalle, mutta sen käyttöön liittyy myös haasteita.
Garret ym. 2012.
Evaluation of an eportfolio for the assessment of clinical compe-tence in a bacca-laureate nursing program.
Kanada.
Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida elektronisen portfolio (eportfolio) –työ-kalun käyttöä osana oppijan arviointia terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa.
Monimenetelmätutkimus, tutkittiin eportfolion te-hokkuutta sen toisena käyttövuotena. Verkkosi-vuston seurannan analy-sointia ja kuvaavia tilas-toja käytettiin tutkimaan eportfolion käytön mah-dollisuuksia. Ohjaaja- ja opiskelijakyselyt ja kohderyhmät toteutettiin toisen vuoden lopussa.
Ohjaajat arvostivat e-portfo-lioiden mukavuutta, parantu-nutta läpinäkyvyyttä, paran-nettua kykyä seurata opiske-lijoiden etenemistä, parantu-neita teoria-käytäntö-link-kejä ja kompetenssipohjaista arviointijärjestelmää. Opis-kelijat arvostivat saavutetta-vuutta ja mukasaavutetta-vuutta, mutta ilmaisivat huolensa arviointi-tietojen avoimuudesta ja standardisointiprosesseista.
Molemmat ryhmät kokivat, että portfolion käyttö vaatii yksinkertaistamista. Opetta-jat myös vaativat lisäkoulu-tusta tähän uuteen pedagogi-seen lähestymistapaan.
Grijpink-van den
Tutkimuksen tarkoitus oli kehittää interaktiivinen kou-lutuksellinen e-SPE-verkko-portaali liittyen lasten endo-krinologiaan. Verkkopor-taali toteutettiin analysoi-malla oppijoiden tarpeita lasten endokrinologian ope-tukseen, määrittelemällä op-pimistavoitteet, tutkimalla opetuskirjallisuutta ja tutki-malla tieto- ja viestintätek-niikan suunnitteluvaatimuk-sia.
Toimintatutkimus Lääketieteen, koulutuksen ja tietotekniikan alojen tiivis yhteistyö johti portaalisuun-nitteluun. Portaali täyttää ai-kuiskoulutuksen vaatimuk-set, korostaa oppimisen kumppaneiden välistä vuoro-vaikutusta ja tarjoaa suoraa palautetta oppimisprosessin aikana. Portaali tukee tiedon sekä kompetenssien kehit-tämistä.
Hoffmann &
Dudjak. 2012.
From onsite to online: lessons learned from fac-ulty pioneers.
USA.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotieteen jatko-opiskelijoille Clinical nurse leader (CNL) -opintojakson vaikutuksia oppimiseen verkko-oppimisympäris-tössä toteutetussa opiske-lussa. Verkko-opintojakso sisälsi perus- ja täydentävää opetusta sekä kliinisiä har-joituksia.
Monimenetelmätutkimus Verkko-opintojakson sisältö lisäsi opiskelijoiden ja opet-tajien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta Opettajat tarvitsevat kuitenkin tukea ohjelmien kehittämiseen ja käyttöön. Opetuksen suun-nittelun ja johdon tuki on välttämätön hyvien research study.
USA.
Tutkimuksen tavoitteena on suunnitella hoitotyön ja kuntoutuksen laitoksen opettajien koulutussuunni-telmaa, joka kehittää tieto- ja viestintätekniikan (ICT) osaamista opetus- ja oppi-misprosesseissa.
Grounded theory- tutki-mus
Tutkimuksen alussa tehtiin kysely, jolla mitattiin opetta-jaopiskelijoiden ICT- osaa-mista. Tämän myötä laadit-tiin oppimistavoitteet, jotka tulisi opettajakoulutuksen ai-kana saavuttaa liittyen ICT:n käytön osaamiseen osana opetusta.
McCutcheon ym.
2014. A system-atic review eval-uating the impact of online or blended learning vs. face-to-face learning of clini-cal skills in un-dergraduate nurse education.
UK.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko verkko-opettamisella paran-taa hoitotyön perustutkinto-opiskelijoiden kliinisiä tai-toja.
Systemaattinen kirjalli-suuskatsaus (N=19), jossa oli mukana 14 kvantitatii-vista, yksi kvalitatiivinen, kolme monimenetelmä-tutkimusta ja yksi integ-roiva tutkimus.
Tutkimukset oli julkaistu kahdeksassa eri maassa vuosina 1993–2012.
Kirjallisuuskatsauksen mu-kaan hoitotyön perustutkinto opiskelijoiden kliinisten tai-tojen opetus verkko-oppimis-ympäristössä on yhtä teho-kasta kuin perinteisin mene-telmin toteutettava opetus.
Myrick ym.
2011. Precep-tor/mentor edu-cation: A world of possibilities through e-learn-ing technology.
Kanada.
Projekti, missä pilotoitiin verkko-opintojakso hoito-työn opiskelijoiden käytän-nön harjoittelun ohjaajille ja tutkittiin tämän vaikutuksia opiskelijan ohjaukseen.
Haastattelututkimus, to-teutettiin lokakuusta 2008 helmikuuhun 2009 (N= 18). Verkko-opinto-jaksolle osallistumisen jälkeen ohjaajille tehtiin yksilöhaastattelut ja nämä analysoitiin sisäl-lön analyysillä.
Verkko-opintojakso todettiin informatiiviseksi ja ohjaajan työtä tukevaksi. Nurs-ing Education: A Literature osana opetusta kuvattiin sen käytettävyys eri ympäris-töissä, mutta kritiikkinä nousi sen käytön kustannuk-set, laatu ja monimutkaisuus.
Paim & Ap-plied Research in Production Mayon jalustalle tai taulu-pöydälle, minkä avulla hoi-totyönopiskelijat voivat ope-talla näitä taitoja ennen käy-tännön harjoittelua. Pelin suunnittelu sisälsi analysoin-nin ja suunnittelun, kehittä-misen ja arvioinnin vaiheet.
Koulutuspelin tavoitteet ke-hitettiin Bloomin takso-nomian avulla.
Pelin "Playing with Pincers"
kehittäminen toteutettiin 3 vaiheessa, ja sen arvioi 15 osallistujaa, jotka koostuivat opiskelijoista ja asiantunti-joista eri osaamisalueilla (mm. hoitotyön opiskelijat, opettajat ja tietotekniikan asiantuntijat).
Toimintatutkimus Pelaaminen oppimiskeinona koettiin hyödylliseksi sekä opiskelijoiden, että opettajien mukaan. "Digitaalinen" hoi-totyön opiskelija tarvitsee si-toutumista, stimulaatiota, to-dellisuutta ja viihdettä, ei vain lukemista. Perioperatii-viset hoitotyön opettajat voi-vat käyttää pelejä täyden-tääkseen opetussuunnitelmia, ryhmäyhteistyön edistä-miseksi ja tukemaan kriittistä ajattelua hoitotyössä.
Pynoo ym. 2011.
Predicting sec-ondary school teachers’ ac-ceptance and use of a digital learn-ing environment:
A cross-sectional study.
Belgia. .
Tässä tutkimuksessa tutkit-tiin lukion opettajien suhtau-tumista digitaaliseen oppi-misympäristöön (DLE).
Poikkileikkaustutkimus, kyselyt toteutettiin kolme kertaa saman kouluvuo-den aikana (N=72).
Todettiin että tärkeimmät opettajien digitaalisen oppi-misympäristön käytön hy-väksymisen edellytykset oli-vat DLE:n käytettävyys ja esimiesten antama tuki. Tut-kimus osoitti, että DLE: n käytön maksimoimiseksi sen hyödyllisyys tulisi osoittaa, kun taas esimiesten tulisi rohkaista opettajia aloitta-maan DLE: n käyttö.
Ramaswamy ym.
2015. The portal of geriatrics online education:
a 21st-century re-source for teach-ing geriatrics.
USA.
Tutkimuksessa kehitettiin geriatrian opiskeluun verkko-oppimisympäristö (POGOe.
POGOe sisältää yli 950 ge-riatrian oppimateriaalia.
Nämä materiaalit sisältävät erilaisia ohjaus- ja arviointi-menetelmiä, mm. virtuaali-sia potilaita, pelejä, oppaita ja case-tapauksia. Oppimista voidaan toteuttaa itseohjau-tuvan oppimisen kautta tai perinteisesti opettaja-vetoisesti.
Toimintatutkimus Verkko-oppimisympäristö antaa opettajille mahdolli-suuden keskittyä enemmän oppijoiden suoritustasojen parantamiseen käytännössä eikä pelkästään tiedon hank-kimiseen.
Artikkeli, jossa kuvataan in-teraktiivisen, digitaalisen pe-lin kehittäminen lääketieteen opiskelijoille ihotautiopin opiskelun tueksi.
Toimintatutkimus Digitaaliset pelit osana ope-tusta toimivat arviointikei-nona ja antavat palautetta opiskelijalle sekä opettajille parantaen oppimis- ja ope-tusprosesseja. toteutet-tiin vuosina 2016-2017.
Tutkimukseen osallistu-jat valittiin satunnais-otannalla ja he vastasivat kyselyyn.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan noin puolella osallis-tujista (40%) oli vaikeuksia käyttää tekniikkaa, Lisäksi havaittiin merkittävä ero osallistujien digitaalisen tek-nologian käytön taitojen ja kulttuurin välillä (P-arvo = 0,01).
Schnetter ym.
2014. Course development for web-based nursing educa-tion programs.
USA.
Artikkeli, missä tarkastellaan vuorovaikutteisen verkko-koulutuksen edellytyksiä hoitotyönkoulutusohjel-massa, sekä kuvataan millai-nen opiskelijalähtöisen verk-kokoulutuksen tulisi olla.
Monimenetelmätutkimus Laadukkaan, vuorovaikut-teisen verkkokurssin tulee mahdollistaa ”viisi verkko-koulutuksen pylvästä”.
Nämä pylväät ovat oppijan motivaatio, oppijan väisyys, tiedekunnan tyyty-väisyys ja kustannustehok-kuus.
Stott & Mozer.
2016. Connect-ing learners online: Chal-lenges and is-sues for nurse education—Is there a way for-ward?
Australia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida millaisia haas-teita ja kysymyksiä sairaan-hoitajakoulutuksen opinto-jakson toteuttaminen verkko-oppimisympäristössä aiheut-taa.
Monimenetelmätutkimus Tutkimuksen mukaan ver-kossa oppiminen on nyky-päivää. Digitaalisen tekno-logian käyttö opetuksessa on aiheuttanut hoitotyön opettajille paineita. Ver-kossa toteutetut kurssit tulee olla linjassa korkeakoulujen stantardeihin ja oppijoille on tarjottava riittävästi tu-kea ja ohjausta verkko-op-pimisympärsitössä. Opetta-jat tarvitsevat käytännön ohjeistusta ja koulutusta mi-ten digitaalista teknologiaa käytetään luovasti opiskeli-joiden oppimisprosessissa.
Swift. 2014.
Online commu-nities of prac-tice and their role in kehittä-miseen ja yhteistyön toteutu-miseen.
Systemaattinen kir-jallisuuskatsaus, (N=9)
Verkko-oppimisympäristöt tarjoaa 'kontekstuaalisen' ympäristön, joka voi paran-taa tiedon kehittämistä, vah-vistaa sosiaalisia siteitä ja rakentaa sosiaalista pää-omaa. Tieto- ja viestintä-tekniikan (ICT) työkaluja voidaan käyttää tiedon käy-tettävyyden ja saavutetta-vuuden edistämiseen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö koulutuksen kehittämisessä vaatii kulttuurisen ajattelun muutosta sekä yksilön että organisaation tasolla.
Thorell ym. verkko-käyttäytymistä ja viestintää opettajien kanssa.
Kyselytutkimus, (N=
1165). Digitaalinen kyse-lylomake lähetettiin 9134 terveystieteen opiskeli-jalle, joista 1165 vastasi (12,8%).
Lähes kaikki opiskelijat omistivat kannettavan (98,3%) ja älypuhelimen (86,5%) ja käyttivät näitä In-ternet-yhteyteen. Opiskelijat tunsivat parhaiten tyypilliset toimisto-ohjelmat, kuten tekstinkäsittely ja taulukot.
Opiskelijat käyttivät sosiaa-lista mediaa yksityiselämäs-sään, mutta vähemmässä määrin suhteessa opiskeluun;
he kokivat myös, että heidän opettajansa käyttivät näitä tiedotusvälineitä rajoitetusti.
Yleisin työkalu opiskelijoi-den kanssa työskentelemi-seen oli sähköposti (80%) ja viestintään, tekstiviestit (47,6%). Yli puolet opiskeli-joista (53,4%) havaitsi, että opetus- ja oppimistoimintaan sisällytetty tieto- ja viestintä-tekniikan taso ei ollut riittävä tarjoamaan heille tulevaisuu-den ammatissa tarvittavia tai-toja. practice: A case study. Ruotsi ja USA.
Tutkitiin Moodle- verkko-oppisympäristössä ja Adobe Connect yhteyden avulla to-teutetun opintojakson kehit-tämistä ja vaikutusta kan-sainvälistymiseen kahden yliopiston välillä Ruotsissa ja USA:ssa.
Tapaustutkimus Digitaalinen teknologia mah-dollistaa innovatiivisia vies-tintä- ja oppimisympäristöjä kansakuntien ja kulttuurien välillä. Kansainvälistymiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota tiedekuntien ja opiskelijoiden yhteistyön, op-pimisen ja ammatillisen kehi-tyksen mahdollistamiseen.
Tiedote tutkimukseen osallistujille Hyvä haastatteluun osallistuja
Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa terveystieteiden maisteriksi (pääaineena hoitotiede, suun-tautuvina opintoina terveystieteiden opettajankoulutus). Teen pro gradu -tutkimusta aiheesta
”Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaaminen digitaalisen teknologian käyttöön opetuk-sessa ja ohjaukopetuk-sessa opintojen loppuvaiheessa”.
Tutkimuksessani haastattelen terveystieteiden opettajaopiskelijoita, jotka ovat opintojen lop-puvaiheessa. Haastattelun tarkoituksena on saada kokemuksiin perustuvaa tietoa digitaalisen teknologian käytön osaamisesta opetuksessa. Pyydän Sinua osallistumaan tutkimukseeni ja jakamaan arvokkaita kokemuksiasi osaamisestasi digitaalisen teknologian käyttöön opetuk-sessa ja ohjaukopetuk-sessa. Osallistumisesi on täysin vapaaehtoista, kertaluontoista ja
Tutkimuksessani haastattelen terveystieteiden opettajaopiskelijoita, jotka ovat opintojen lop-puvaiheessa. Haastattelun tarkoituksena on saada kokemuksiin perustuvaa tietoa digitaalisen teknologian käytön osaamisesta opetuksessa. Pyydän Sinua osallistumaan tutkimukseeni ja jakamaan arvokkaita kokemuksiasi osaamisestasi digitaalisen teknologian käyttöön opetuk-sessa ja ohjaukopetuk-sessa. Osallistumisesi on täysin vapaaehtoista, kertaluontoista ja