Saatujen tulosten perusteella tuotteiden antimikrobisista ominaisuuksista tarvitaan lisää tutkimusta suuremmalla aineistolla, jotta tulosten toistettavuus ja luotettavuus paranevat.
Esimerkiksi uuttomenetelmää ja pipetointia optimoimalla voitaisiin saada toistettavampia tuloksia. Tässä tutkimuksessa käytettiin fenolisina puhdasaineina flavonoideihin kuuluvaa kversetiiniä ja fenolihappoihin kuuluvia p-kumaarihappoa, gallushappoa ja ferulahappoa.
Kuitenkin mustikan polyfenoleista 95 % on antosyaaneja (Tian ym. 2017), joiden antimikrobisista aktiivisuuksista olisi tärkeää saada lisätietoa.
Jokainen mikrobikanta on erilainen, joten saatujen tulosten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä marjatuotteiden antimikrobisista vaikutuksista muihin kuin käytettyihin mikrobikantoihin. Käytännön sovellutuksia ei siis tämän työn perusteella voida tehdä, mutta
tulokset antavat viitteitä siitä, onko antimikrobisia ominaisuuksia ylipäätään. Marjojen antimikrobisia vaikutuksia on tutkittu melko paljon, mutta vaihtelevat tutkimusmenetelmät ja mikrobikannat vaikeuttavat tulosten vertailtavuutta keskenään.
Marjojen antimikrobisia ominaisuuksia voisi hyödyntää moniin elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden sovellutuksiin. Antimikrobisilla ja antioksidanttisilla marjauutteilla voisi esimerkiksi parantaa elintarvikkeiden tai kosmetiikkatuotteiden säilyvyyttä korvaamalla perinteisiä säilöntäaineita (Bouarab Chibane 2018). Etuna marjauutteiden käytölle elintarvikkeissa olisi ”luonnollisuus”, kuluttajien halutessa mahdollisimman vähän prosessoituja ja lisäaineettomia tuotteita. Muun muassa yrttien polyfenolisia uutteita on kehitetty parantamaan elintarvikkeiden säilyvyyttä, mutta sovellutuksia marjojen polyfenoliuutteilla on vähemmän (Bouarab Chibane 2018). Lisäksi kasveista eristettyjä polyfenoliuutteita on käytetty esimerkiksi antimikrobisiin elintarvikepakkausmateriaaleihin ja elintarvikkeiden antimikrobisiin päällysteisiin (Bouarab Chibane 2018). Marjojen antimikrobisia ominaisuuksia on perinteisesti hyödynnetty esimerkiksi karpalon käyttönä virtsatietulehdusten ennaltaehkäisyssä ja hoidossa (Fu ym. 2017). Meta-analyysin mukaan karpalo vähensi virtsatietulehduksen riskiä 26 %. Analyysissä oli mukana 7 satunnaistettua, kontrolloitua interventiotutkimusta, joissa tutkittavia oli yhteensä 1498 (Fu ym. 2017).
Haasteena marjauutteiden hyödyntämisessä elintarvikkeissa on etenkin marjojen tumma väri.
Jos elintarvike värjäytyy tummaksi mustikkauutteen vaikutuksesta, tuotteen miellyttävyys ja hyväksyttävyys voivat laskea, vaikkei maku kärsisikään.
Marjauutteiden lisäksi toinen vaihtoehto olisi käyttää marjakasvien oksia tai lehtiä, joita saadaan marjanpuhdistuksen sivuvirtana. Niiden antimikrobisista ominaisuuksista on saatu jonkin verran tutkimusnäyttöä (Tian ym. 2018) ja niiden polyfenolipitoisuudet ovat usein paljon suurempia verrattuna marjoihin. Lehti- ja oksauutteilla ei todennäköisesti olisi niin suurta ongelmaa värjäytyvyyden kanssa kuin tummilla marjoilla, koska ne eivät sisällä antosyaaneja.
Lehti- ja oksauutteiden polyfenoliprofiili on kuitenkin erilainen verrattuna marjoihin (Tian ym.
2018), joten niiden antimikrobiset ominaisuudet täytyy määrittää tapauskohtaisesti. Lisää tutkimusta marjojen mahdollisista käytännön sovellutuksista tarvitaan.
9 JOHTOPÄÄTÖKSET
Bioaktiivinen hilloke esti listeriakannan kasvua tilastollisesti merkitsevästi kokonaisfenolipitoisuudella 2,5 mg/ml. Etenkin antosyaaniuute, tiiviste ja bioaktiivinen hilloke
vaikuttavat lupaavilta listeria- ja salmonellakantojen kasvun estossa, mutta tuloksissa ei ollut hilloketta lukuun ottamatta tilastollisesti merkitseviä eroja. Putkitestissä suurella pitoisuudella (3,3 %) antosyaaniuute esti salmonellakannan kasvun kokonaan. Eri tuotteiden välillä ei havaittu selkeitä eroja antimikrobisissa ominaisuuksissa, ja tuotteen kokonaisfenolipitoisuus vaikuttaa antimikrobisuuteen todennäköisesti enemmän kuin tuote tai sen prosessointi.
Prosessointi vaikutti antimikrobisuuteen siten, että mitä enemmän vettä oli kuivattu tai haihdutettu tuotteesta, sitä suurempi oli kokonaisfenolipitoisuus ja antimikrobiset vaikutukset.
Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan suuremmalla otoskoolla ja menetelmää optimoimalla, jotta toistojen väliset keskihajonnat pienenevät ja saadaan tilastollisesti merkitseviä tuloksia.
LÄHTEET
Anthony J, Fyfe L, Stewart D, McDougall GJ. Differential Effectiveness of Berry Polyphenols as Anti-Giardial agents. Parasitology. 2011;138:1110-1116.
Antolak H, Czyzowska A, Kregiel D. Black Currant (Ribes nigrum L.) and Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) Fruit Juices Inhibit Adhesion of Asaia spp. Biomed Res Int 2016;3671306.
Arktiset Aromit. Luonto kasvattaa metsissä ja soilla runsaan marjasadon.
https://www.arktisetaromit.fi/fi/marjat/ (luettu 30.11.2019)
Bouarab Chibane L, Degraeve P, Ferhout H, Bouajila J, Oulahal N. Plant antimicrobial polyphenols as potential natural food preservatives. Journal of the Science of Food and Agriculture, 2018;15;99(4):1457-1474.
Brownmiller C, Howard LR, Prior RL. Processing and storage effects on monomeric anthocyanins, percent polymeric color, and antioxidant capacity of processed blueberry products. J Food Sci 2008;73:72.
Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiené I, Stackevicené E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry
(Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta Pol Pharm 2009;66:399-408.
Del Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104:S67-S90.
Dudonné S, Dubé P, Anhê FF, Pilon G, Marette A, Lemire M, Harris C, Dewailly E,
Desjardinsa Y. Comprehensive analysis of phenolic compounds and abscisic acid profiles of twelve native Canadian berries. Journal of Food Composition and Analysis 2015;44:214-224.
Everette JD, Bryant QM, Green AM, Abbey YA, Wangila GW, Walker RB. A Thorough Study of Reactivity of Various Compound Classes Towards the Folin-Ciocalteu Reagent. J Agric Food Chem 2010;58:8139-8144.
Fleet GH. Yeasts in foods and beverages: impact on product quality and safety. Curr Opin Biotechnol 2007;18:170-175.
Friedman M, Jürgens HS. Effect of pH on the stability of plant phenolic compounds. J Agric Food Chem 2000;48:2101-2110.
Fu Z, Liska D, Talan D, Chung M. Cranberry Reduces the Risk of Urinary Tract Infection Recurrence in Otherwise Healthy Women: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Nutr.
2017;147(12):2282-2288.
González-Lamothe R, Mitchell G, Gattuso M, Diarra MS, Malouin F, Bouarab K. Plant Antimicrobial Agents and Their Effects on Plant and Human Pathogens. Int J Mol Sci 2009;10:3400-3419.
Gutiérrez-Del-Río I, Fernández J, Lombó F. Plant nutraceuticals as antimicrobial agents in food preservation: terpenoids, polyphenols and thiols. Int J Antimicrob Agents 2018;52:309-315.
Helbig D, Böhm V, Wagner A, Schubert R, Jahreis G. Berry seed press residues and their valuable ingredients with special regard to black currant seed press residues. Food Chemistry 2008;111:1043-1049.
Howard LR, Prior RL, Liyanage R, Lay JO. Processing and storage effect on berry polyphenols: challenges and implications for bioactive properties. J. Agric Food Chem 2012;60(27):6678-6693.
Huttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition Activity of Wild Berry Juice Fractions against Streptococcus pneumoniae Binding to Human Bronchial Cells. Phytother Res 2011;25:122-127.
Hyvärinen, H. Kasviperäiset biomolekyylit - fenoliset yhdisteet ja terpeenit: kirjallisuuskatsaus.
Jokioinen: Maatalouden tutkimuskeskus, 2001.
Häkkinen SH, Kärenlampi SO, Heinonen IM, Mykkänen HM, Törrönen AR. Content of the flavonols quercetin, myricetin, and kaempferol in 25 edible berries. J Agric Food Chem 1999;47:2274-2279.
Häkkinen SH, Kärenlampi SO, Mykkänen HM, Törrönen AR. Influence of domestic processing and storage on flavonol contents in berries. J Agric Food Chem 2000;48:2960.
Häkkinen S, Törrönen R. Content of flavonols and selected phenolic acids in strawberries and Vaccinium species: Influence of cultivar, cultivation site and technique. Food Research International 2000;33:517-524.
Ignat I, Volf I, Popa VI. A critical review of methods for characterisation of polyphenolic compounds in fruits and vegetables. Food Chem 2011;126:1821-1835.
Karcheva-Bahchevanska DP, Lukova PK, Nikolova MM, Mladenov RD, Iliev IN. Effect of Extracts of Bilberries (Vaccinium myrtillus L.) on Amyloglucosidase and α-Glucosidase Activity. Folia Med (Plovdiv) 2017;59:197-202.
Kårlund A, Moor U, Sandell M, Karjalainen RO. The Impact of Harvesting, Storage and Processing Factors on Health-Promoting Phytochemicals in Berries and Fruits. Processes 2014;2:596-624.
Karppinen K, Zoratti L, Nguyenquynh N, Häggman H, Jaakola L. On the Developmental and Environmental Regulation of Secondary Metabolism in Vaccinium spp. Berries. Frontiers in plant science 2016a;7:655.
Karppinen K, Zoratti L, Sarala M, Carvalho E, Hirsimäki J, Mentula H, Martens S, Häggman H, Jaakola L. Carotenoid metabolism during bilberry (Vaccinium myrtillus L.) fruit
development under different light conditions is regulated by biosynthesis and degradation.
BMC Plant Biology 2016b;16:95.
Khalifa HO, Kamimoto M, Shimamoto T, Shimamoto T. Antimicrobial Effects of Blueberry, Raspberry, and Strawberry Aqueous Extracts and their Effects on Virulence Gene Expression in Vibrio cholerae. Phytotherapy Research 2015;29:1791-1797.
Klavins L, Kviesis J, Nakurte I, Klavins M. Berry press residues as a valuable source of polyphenolics: Extraction optimisation and analysis. LWT 2018;93:583-591.
Koponen JM, Happonen AM, Auriola S, Kontkanen H, Buchert J, Poutanen KS, Törrönen AR. Characterization and fate of black currant and bilberry flavonols in enzyme-aided processing. J Agric Food Chem 2008;56:3136-3144.
Koponen JM, Happonen AM, Mattila PH, Törrönen AR. Contents of anthocyanins and ellagitannins in selected foods consumed in Finland. J Agric Food Chem 2007;55:1612-1619.
Kregiel D, Rygala A, Libudzisz Z, Walczak P, Oltuszak-Walczak E. Asaia lannensis–the spoilage acetic acid bacteria isolated from strawberry-flavored bottled water in Poland. Food Control 2012;26:147-150.
Krisch J, Galgóczy L, Tölgyesì M, Papp T, Vágvölgyi C. Effect of fruit juices and pomace extracts on the growth of Gram-positive and Gram-negative bacteria. Acta Biologica Szegediensis 2008;52:267-270.
Kylli P, Nohynek L, Puupponen-Pimiä R, Westerlund-Wikström B, Leppänen T, Welling J, Moilanen E, Heinonen M. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) and European cranberry (Vaccinium microcarpon) proanthocyanidins: isolation, identification, and bioactivities. J Agric Food Chem 2011;59:3373-3384.
Labbé RG, García S. Guide to Foodborne Pathogens. 2. painos. Iso-Britannia: John Wiley &
Sons 2013.
Lätti AK, Riihinen KR, Kainulainen PS. Analysis of anthocyanin variation in wild
populations of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. J Agric Food Chem 2008;56:190-196.
Lee J, Durst RW, Wrolstad RE. Impact of Juice Processing on Blueberry Anthocyanins and Polyphenolics: Comparison of Two Pretreatments. Journal of Food Science 2002;67:1660-1667.
Mattila P, Hellström J, Törrönen R. Phenolic Acids in Berries, Fruits, and Beverages. J Agric Food Chem 2006;54:7193-7199.
Mazur WM, Uehara M, Wähälä K, Adlercreutz H. Phyto-oestrogen content of berries, and plasma concentrations and urinary excretion of enterolactone after a single strawberry-meal in human subjects. Br J Nutr 2000;83(4):381-387.
Mikulic‐Petkovsek M. Composition of Sugars, Organic Acids, and Total Phenolics in 25 Wild or Cultivated Berry Species. J Food Sci 2012;77:C1064-C1070.
Miladinović B, Kostić M, Šavikin K, Đorđević B, Mihajilov-Krstev T, Živanović S, Kitić D.
Chemical profile and antioxidative and antimicrobial activity of juices and extracts of 4 black currants varieties (Ribes nigrum L.). J Food Sci 2014;79:301.
Müller D, Schantz M, Richling E. High performance liquid chromatography analysis of anthocyanins in bilberries (Vaccinium myrtillus L.), blueberries (Vaccinium corymbosum L.), and corresponding juices. J Food Sci 2012;77:340.
Nayak B, Liu RH, Tang J. Effect of processing on phenolic antioxidants of fruits, vegetables, and grains--a review. Crit Rev Food Sci Nutr 2015;55:887-919.
Negi PS. Plant extracts for the control of bacterial growth: efficacy, stability and safety issues for food application. Int J Food Microbiol 2012;156:7-17.
Nikolaeva-Glomb L, Mukova L, Nikolova N, Badjakov I, Dincheva I, Kondakova V, Doumanova L, Galabov AS. In vitro antiviral activity of a series of wild berry fruit extracts against representatives of Picorna-, Orthomyxo- and Paramyxoviridae. Nat Prod Commun 2014;9:51-54.
Nohynek LJ, Alakomi H, Kähkönen MP, Heinonen M, Helander IM, Oksman-Caldentey K, Puupponen-Pimiä RH. Berry phenolics: antimicrobial properties and mechanisms of action against severe human pathogens. Nutr Cancer 2006;54:18-32.
Nour V, Stampar F, Veberic R, Jakopic J. Anthocyanins profile, total phenolics and
antioxidant activity of black currant ethanolic extracts as influenced by genotype and ethanol concentration. Food Chemistry 2013;141:961-966.
Pacheco‐Ordaz R, Wall‐Medrano A, Goñi MG, Ramos‐Clamont‐Montfort G, Ayala‐Zavala JF, González‐Aguilar GA. Effect of phenolic compounds on the growth of selected probiotic and pathogenic bacteria. Lett Appl Microbiol 2018;66:25-31.
Patras A, Brunton NP, O'Donnell C, Tiwari BK. Effect of thermal processing on anthocyanin stability in foods; mechanisms and kinetics of degradation. Trends in Food Science &
Technology 2010;21:3-11.
Puupponen-Pimiä R, Nohynek L, Meier C, Kähkönen M, Heinonen M, Hopia A, Oksman-Caldentey KM. Antimicrobial properties of phenolic compounds from berries. J Appl Microbiol 2001;90:494-507.
Puupponen-Pimiä R, Nohynek L, Alakomi H, Oksman-Caldentey K. Bioactive berry
compounds-novel tools against human pathogens. Appl Microbiol Biotechnol 2005a;67:8-18.
Puupponen-Pimiä R, Nohynek L, Hartmann-Schmidlin S, Kähkönen M, Heinonen M, Määttä-Riihinen K, Oksman-Caldentey K-. Berry phenolics selectively inhibit the growth of intestinal pathogens. J Appl Microbiol 2005b;98:991-1000.
Puupponen-Pimiä R, Nohynek L, Ammann S, Oksman-Caldentey K, Buchert J. Enzyme-assisted processing increases antimicrobial and antioxidant activity of bilberry. J Agric Food Chem 2008;56:681-688.
Ratti C. Hot air and freeze-drying of high-value foods: a review. Journal of Food Engineering 2001;49:311-319.
Rauha J, Remes S, Heinonen M, Hopia A, Kähkönen M, Kujala T, Pihlaja K, Vuorela H, Vuorela P. Antimicrobial effects of Finnish plant extracts containing flavonoids and other phenolic compounds. International Journal of Food Microbiology 2000;56:3-12.
Sablani SS, Andrews PK, Davies NM, Walters T, Saez H, Syamaladevi RM, Mohekar PR.
Effect of thermal treatments on phytochemicals in conventionally and organically grown berries. J Sci Food Agric 2010;90:769-778.
Sibakov J, Kössö T, Nordlund E. Menetelmä marjatähteiden konvertoimiseksi. Patenttijulkaisu, FI 123882 B, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomi, 2013.
Smeds AI, Eklund PC, Willför SM. Content, composition, and stereochemical
characterisation of lignans in berries and seeds. Food Chemistry 2012;134:1991-1998.
Smeriglio A, Monteleone D, Trombetta D. Health effects of Vaccinium myrtillus L.:
evaluation of efficacy and technological strategies for preservation of active ingredients. Mini Rev Med Chem 2014;14:567-584.
Sun X, Zhou T, Wei C, Lan W, Zhao Y, Pan Y, Wu VCH. Antibacterial effect and mechanism of anthocyanin rich Chinese wild blueberry extract on various foodborne pathogens. Food Control 2018;94:155-161.
Szakiel A, Pączkowski C, Huttunen S. Triterpenoid content of berries and leaves of bilberry Vaccinium myrtillus from Finland and Poland. J Agric Food Chem 2012;60:11839-49.
Tian Y, Liimatainen J, Alanne A, Lindstedt A, Liu P, Sinkkonen J, Kallio H, Yang B.
Phenolic compounds extracted by acidic aqueous ethanol from berries and leaves of different berry plants. Food Chem 2017;220:266-281.
Tian Y, Puganen A, Alakomi H, Uusitupa A, Saarela M, Yang B. Antioxidative and antibacterial activities of aqueous ethanol extracts of berries, leaves, and branches of berry plants. Food Res Int 2018;106:291-303.
Tournas VH, Katsoudas E. Mould and yeast flora in fresh berries, grapes and citrus fruits. Int J Food Microbiol 2005;105:11-17.
Uleberg E. Effects of temperature and photoperiod on yield and chemical composition of northern and southern clones of bilberry (Vaccinium myrtillus L.). J Agric Food Chem 2012;60:10406.
Verbeyst L. Characterisation and screening of the process stability of bioactive compounds in red fruit paste and red fruit juice. European Food Research and Technology 2012;234:593-605.
Verpoorte R, Alfermann AW. Metabolic Engineering of Plant Secondary Metabolism. Saksa:
Springer-Science+Business Media, B.V. 2000.
Vulić JJ, Tumbas VT, Savatović SM, Đilas SM, Ćetković GS, Čanadanović-Brunet JM.
Polyphenolic Content and Antioxidant Activity of the Four Berry Fruits Pomace Extracts. Acta Periodica Technologica 2011;2011:271–279.
Werlein HD, Kütemeyer C, Schatton G, Hubbermann EM, Schwarz K. Influence of elderberry and blackcurrant concentrates on the growth of microorganisms. Food Control, 2005;16:729-733.
Wojdyło A, Figiel A, Lech K, Nowicka P, Oszmiański J. Effect of Convective and Vacuum–
Microwave Drying on the Bioactive Compounds, Color, and Antioxidant Capacity of Sour Cherries. Food and Bioprocess Technology 2014;7:829-841.
Woodward GM, McCarthy D, Pham-Thanh D, Kay CD. Anthocyanins remain stable during commercial blackcurrant juice processing. J Food Sci 2011;76:408.
Yongsawatdigul J, Gunasekaran S. Microwave-Vacuum Drying of Cranberries: Part I. Energy Use and Efficiency. J Food Process Preserv 1996;20:121-143.
Zhu N, Yu N, Zhu Y, Wei Y, Hou Y, Zhang H, Sun A. Identification of spoilage
microorganisms in blueberry juice and their inactivation by a microchip pulsed electric field system. Scientific reports 2018;8:1-8.
Zielinska M, Michalska A. Microwave-assisted drying of blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits: Drying kinetics, polyphenols, anthocyanins, antioxidant capacity, colour and texture. Food Chemistry 2016;212:671-680.
Zoratti L, Jaakola L, Häggman H, Giongo L. Anthocyanin Profile in Berries of Wild and Cultivated Vaccinium spp. along Altitudinal Gradients in the Alps. J Agric Food Chem 2015;63:8641-50.
Åkerström A, Bång U, Jäderlund A. Effects of latitude-related factors and geographical origin on anthocyanidin concentrations in fruits of Vaccinium myrtillus L. (bilberries). J Agric Food Chem 2010;58:11939.
LIITTEET
LIITE 1 Liite 1. Näytteiden antimikrobisuus Bioscreen-testeissä.
Listeria monocytogenes ATCC 7644 Salmonella Typhimurium ATCC 13311 Candida albicans ATCC 90029
Näyte Pitoisuus
(mg/ml) 24 h 48 h 24 h 48 h 24 h 48 h
EtOH 32,0 ± 6,7 20,9 ± 4,0 28,9 ± 10,3 21,3 ± 7,6 71,1 ± 19,8 41,2 ± 21,3
Mustikka 1,5 -11,2 ± 22,8 -7,8 ± 11,6 -11,0 ± 9,0 -6,7 ± 9,7 -342,2 ± 317,0 -97,6 ± 81,1
Variksenmarja 1,5 -0,6 ± 18,6 2,2 ± 10,0 -5,9 ± 11,5 -6,3 ± 7,5 -287,5 ± 302,5 -64,0 ± 76,5
Mustaherukka 1,5 -18,5 ± 11,5 -11,6 ± 3,2 2, 6 ± 10,2 12,0 ± 6,9 -336,1 ± 301,7 -112,7 ± 89,5
Tuore puristekakku 1,5 4,5 ± 6,9 9,2 ± 4,2 -6,6 ± 3,4 -8,7 ± 3,3 -40,3 ± 15,2 -12,9 ± 4,0
Kuivattu puristekakku 1,5 7,3 ± 12,7 15, 7 ± 7,3 -16, 0 ± 1,3 -11,8 ± 3,0 -83,5 ± 21,0 -26, 5 ± 8,2
2,5 25, 2 ± 20,6 16,9 ± 8,5 -5,5 ± 10,7 -3,1 ± 7,3 -275,2 ± 293,1 -60,7 ± 76,7
5 63,8 ± 2,2* 37,3 ± 0,02* 15,3 ± 10,5 12,9 ± 7,5 -209,5 ± 185,9 -40, 6 ± 48,1
Hilloke 2,5 49,7 ± 7,1a 30,1 ± 4,9a 3, 7 ± 12,2 -0,1 ± 7,9 -309,2 ± 230,6 -82, 7 ± 63,2
Mehu 2,5 16,8 ± 6,0 11,7 ± 5,7 23,8 ± 3,6 24, 7 ± 2,5 -21, 1 ± 9,4 -24,7 ± 4,6
Antosyaaniuute 2,5 26,1 ± 3,6 22,7 ± 2,6 12, 6 ± 2,2 10,7 ± 2,2 -5,0 ± 8,0 -1,6 ± 2,4
5 33,5 ± 12,8 29,3 ± 7,8 18,8 ± 5,3 16,0 ± 3,7 -3,9 ± 7,3 -1,7 ± 2,9
10 59,6 ± 31,0 47,7 ± 21,5 34,2 ± 3,3 29,2 ± 2,3 8,4 ± 10,4 5,2 ± 7,6
Tiiviste 2,5 10,8 ± 6,8 5,2 ± 5,9 19,0 ± 3,2 20,4 ± 3,1 -21,4 ± 9,0 -19,7 ± 4,9
5 30,3 ± 4,7 20,2 ± 2,9 35,0 ± 2,1 36, 0 ± 1,2 14,0 ± 8,2 4,3 ± 3,5
10 50,2 ± 2,7 34,1 ± 2,9 52,4 ± 1,0 50,2 ± 1,2 75,4 ± 10,0 42, 7 ± 4,6
Inhibitioprosentti (%) ± keskihajonta. a eroaa tilastollisesti nollakontrollista (p < 0,05). *2 toistoa.
LIITE 2 Liite 2. Puhdasaineiden antimikrobisuus Bioscreen-testeissä.
Listeria monocytogenes ATCC 7644 Salmonella Typhimurium ATCC 13311 Candida albicans ATCC 90029
Näyte Pitoisuus
(mg/ml) 24 h 48 h 24 h 48 h 24 h 48 h
DMSO 12,7 ± 0,7 10,7 ± 0,3 11,7 ± 2,5 5,4 ± 2,2 -7,9 ± 6,7 -9,0 ± 2,0
Kversetiini 0,4 52,9 ± 7,4 29,1 ± 7,0 41,7 ± 12,2 34,6 ± 8,9 58,0 ± 19,6a 32,2 ± 12,8a
0,2 56,2 ± 9,0 29,6 ± 6,1 46,1 ± 14,7 34,3 ± 8,2 16,8 ± 30,5 10,2 ± 15,0
0,1 61,4 ± 16,4b 30,4 ± 8,6 53,5 ± 10,9 35,8 ± 4,9c 2,9 ± 22,5 2,5 ± 9,3
0,05 31,1 ± 5,7a 14,6 ± 3,6 24,4 ± 2,0d 17,7 ± 1,0e 9,4 ± 17,1 3,7 ± 7,1
Ferulahappo 0,4 7,2 ± 3,1 10,9 ± 2,2 8,9 ± 4,0 6,4 ± 2,9 23,8 ± 6,5 11,3 ± 2,5
0,2 5,9 ± 2,4 11,8 ± 1,5 8,3 ± 5,1 6,4 ± 3,2 24,9 ± 1,5 12,0 ± 1,0
0,1 6,0 ± 2,0 9,2 ± 1,9 4,7 ± 5,0 4,1 ± 4,2 11,6 ± 2,6 7,3 ± 1,4
0,05 3,9 ± 3,0 4,1 ± 2,9 0,2 ± 2,4 -0,4 ± 1,8 13,3 ± 1,9 8,4 ± 0,5
p-kumaari-happo 0,4
13,8 ± 2,5 7,2 ± 1,7 11,1 ± 5,6 7,9 ± 4,8 24,3 ± 3,1 12,9 ± 1,0
0,2 11,4 ± 2,6 6,5 ± 1,5 4,6 ± 3,5 3,4 ± 3,1 39,1 ± 17,7 20,7 ± 7,5
0,1 -0,2 ± 0,6b -0,2 ± 0,9 -0,7 ± 0,7 -0,9 ± 0,6c 21,7 ± 3,6 11,4 ± 1,4
0,05 0,3 ± 1,5 2,1 ± 1,0 -0,7 ± 0,4d -0,9 ± 0,3e 16,0 ± 4,1 6,4 ± 1,3
Gallushappo 0,4 93,7 ± 1,6a 86,3 ± 7,6a 99,9 ± 2,0a 98,2 ± 2,1a 27,4 ± 8,4 13,2 ± 2,7
0,2 90,1 ± 8,2a 66,9 ± 12,4a 92,3 ± 14,2a 86,4 ± 21,7a 32,9 ± 16,5 15,1 ± 7,3
0,1 32,9 ± 6,1 35,6 ± 2,6 20,7 ± 1,3 15,2 ± 0,8 43,3 ± 14,4a 20,1 ± 6,8a
0,05 20,5 ± 3,1 27,0 ± 2,0a 11,4 ± 0,8 8,6 ± 0,3 26,5 ± 3,3a 11,8 ± 1,4a
Inhibitioprosentti (%) ± keskihajonta. a eroaa tilastollisesti nollakontrollista (p < 0,05). b,c,d,e näytteet eroavat tilastollisesti toisistaan (p < 0,05).
LIITE 3 Liite 3. Kokonaisfenolipitoisuuden korrelaatio antimikrobisuuden kanssa.
LIITE 4 Liite 4. Aikapisteiden 24 h ja 48 h väliset erot inhibitiotehokkuudessa.
24 h 48 h
Nollahypoteesi: 48 h ja 24 h inhibitioprosenttien erotus on 0. Tilastollisen merkitsevyyden raja p < 0,05.