2.1 Keskeinen lainsäädäntö järjestäytyneestä rikollisuudesta
2.1.2 Järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälinen määrittely
Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus toimii valtioiden rajojen ylitse pyrkien hyväksi-käyttämään valtioiden lainsäädännöllisiä heikkouksia.50 Kansainvälisen rikollisuuden vas-tustamisessa tarvitaan yhteistyötä valtioiden välillä.51 Hollantilaisen tutkimusryhmän mu-kaan siinä missä rikollisuus vaatii yleensä vain vähän vaivaa, suunnittelua, valmisteluja taikka taitoja ja kontakteja, järjestäytynyt rikollisuus edellyttää edistyneempiä toimia kai-killa edellä mainituilla osa-alueilla, sillä se tavoittelee suurempia voittoja systemaattisella toiminnalla, joka voi olla pitkäjänteistä ja jopa kuukausien suunnittelua vaativaa. Tärkeänä osana järjestäytynyttä rikollisuutta ovat organisointitaidot ja verkostoituminen, sillä isom-pien rikoksien onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja sosiaalisia kontakteja.52
Tärkeissä valtiosopimuksissa on eroja rikollisryhmälle määritellyn rakenteen osalta, mikä on erityisen mielenkiintoista tämän tutkimuksen kannalta. Wienin yleissopimuksesta poike-ten vuoden 2004 neuvoston puitepäätöksen53 kohteena ovat ennen kaikkea huumausaineiden ja lähtöaineiden laittomaan valmistukseen ja kauppaan osallistuneet henkilöt.54 EU:n vuoden 1998 yhteisen toiminnan, Palermon sopimuksen tai Euroopan unionin neuvoston määritel-mät järjestäytyneelle rikollisryhmälle eivät sisällä ryhmän hierarkkiseen rakenteeseen liitty-vää elementtiä. Palermon sopimuksessa edellytetään, että kyseessä on ”rakenteeltaan jäsen-tynyt ryhmä”, mikä tarkoittaa ryhmää, joka ei ole satunnaisesti muodostettu rikoksen väli-töntä tekemistä varten. Palon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ryhmän jäsenillä ei välttä-mättä tarvitse olla muodollisesti määriteltyjä rooleja, jäsenyyden ei tarvitse olla jatkuvaa, eikä ryhmältä myöskään edellytetä pitkälle kehittynyttä sisäistä rakennetta, jotta ryhmä voi-taisiin määritellä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.55
50 Nuotio 2008, s. 196–197; Kimpimäki 2015, s. 301.
51 Kimpimäki 2015, s. 301.
52 Van Koppen ym. 2010, s. 357.
53 Neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, laittoman huumausainekaupan ri-kostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta.
54 Kimpimäki 2015, s. 310.
55 Palo 2010, s. 168–169.
Järjestäytyneelle rikollisuudelle on siis useita kansainvälisissä sopimuksissa sovittuja mää-ritelmiä.56 Palon mukaan pakolliset reunaehdot kansallisille rikollisryhmän määritelmille pe-rustuvat kansainvälisestä sääntelystä Palermon yleissopimukseen57, Euroopan unionin valti-oiden vuoden 1998 yhteiseen toimintaan58 sekä tulevaisuudessa myös järjestäytyneen rikol-lisuuden torjuntaa koskevaan puitepäätökseen59.60 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kan-sainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Palermon yleissopimuksen 2 artiklassa järjestäytynyt rikollisryhmä on määritelty seuraavasti: ”[j]ärjestäytynyt rikollisryhmä tar-koittaa sellaista kolmen tai useamman henkilön muodostamaa rakenteeltaan jäsentynyttä ryhmää, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja jonka tarkoituksena on tehdä yksi tai useampi vakava rikos tai tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädetty teko välittömän tai välillisen taloudellisen tai muun aineellisen hyödyn saamiseksi”. Yhteisen toiminnan vuoden 1998 sopimuksen 1 artiklan mukaan ”rikollisjärjestöllä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön muodostamaa tietyn ajan kestävää järjestäytynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen sellaisia rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vä-hintään neljän vuoden pituinen vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamis-toimenpide tai sitä ankarampi rangaistus, olivatpa nämä rikokset itsessään tavoitteena tai keino saada aineellista hyötyä ja tarpeen mukaan vaikuttaa aiheettomasti viranomaisten toi-mintaan.”61
Neuvoston puitepäätöksen 1 artiklan mukaan
”1) ’rikollisjärjestöllä’ [tarkoitetaan] rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja joka koostuu useammasta kuin kahdesta henkilöstä, jotka toimivat yhdessä tehdäkseen rikoksia, joista voi enimmillään seurata vähintään neljän vuoden pituinen
56 Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta 7.3.2013, s. 4. Järjestäy-tynyttä rikollisuutta koskee Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ylikansallisen järjestäytyneen rikollisuuden vas-tainen yleissopimus (SopS 20/2004). Sopimuksen mukaan siihen liittyneiden valtioiden tulee säätää kansalli-sesti rangaistavaksi mm. rikollisjärjestön toimintaan osallistuminen, rahanpesu sekä lahjonta. Huumausaineri-koksia ei erikseen sopimuksessa mainita, mutta sopimuksella on yhtäläisiä tavoitteita Wienin huumausaineso-pimuksen (SopS 44/1994) kanssa. OM 2002, s. 9, 17, 22, 24.
57 Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus, 1371/2003, SopS 18/2004.
58 Euroopan unionin neuvosto, Yhteinen toiminta 21 päivältä joulukuuta 1998, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella, rikollisjärjestöön osallistumisen kriminali-soinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa, (98/733/YOS) EYVL L 351, 29.12.1998.
59 Euroopan unionin neuvoston puitepäätös, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta, (2008/841/YOS) EUVL L 300/42, 11.11.2008.
60 Palo 2010, s. 153.
61 Palo 2010, s. 157.
tai sitä ankarampi vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide, saa-dakseen niistä suoraan tai välillisesti taloudellista tai muuta aineellista hyötyä;
2) ’rakenteeltaan jäsentyneellä yhteenliittymällä’ yhteenliittymää, jota ei ole satunnaisesti muodostettu rikoksen välitöntä tekemistä varten, jonka jäsenillä ei tarvitse olla nimenomaisesti määriteltyjä tehtäviä, jonka jäsenyyden ei tarvitse olla jatkuvaa ja jolla ei tarvitse olla kehitty-nyttä rakennetta.”
Lisäksi EU:ssa on käytössä EU:n neuvoston päätöksen62 11-kohtainen määritelmä ENFO-POL-määritelmä. Ryhmä katsotaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi, jos se täyttää luettelon kohdista vähintään kohtien 1, 3, 5 ja 11 edellytykset ja sen lisäksi vähintään kahden muun kohdan edellytykset:
1. Ryhmään kuuluu enemmän kuin kaksi henkilöä.
2. Kullakin ryhmän jäsenellä on ryhmässä oma, määrätty tehtävä.
3. Ryhmä toimii pitkän tai rajoittamattoman ajan.
4. Ryhmässä on sisäinen kuri ja kontrolli.
5. Ryhmää epäillään törkeistä rikoksista.
6. Ryhmä toimii kansainvälisellä tasolla.
7. Ryhmä käyttää väkivaltaa tai muita uhkailukeinoja.
8. Ryhmä käyttää peiteyhtiöitä.
9. Ryhmä harjoittaa rahanpesua.
10. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin, oikeusviranomaisiin tai talouselämän edustajiin.
11. Ryhmän toiminnassa on taloudellisen hyödyn ja/tai vallan tavoittelu määräävänä tekijänä.
Palon mukaan kaikki ryhmittymät, jotka täyttävät ENFOPOL-määritelmän kriteerit, täyttä-vät myös EU:n yhteiseen toimintaan sisältyvän määritelmän kriteerit, sillä ENFPOL-määri-telmä on tarkemmin rajattu.63 ENFOPOL-määritelmän mukaan tyypillinen huumausaineri-koksia tekevä yhteenliittymä täyttää usein aina vaadittavien neljän kohdan lisäksi kohdat 2, 4 ja 6, mutta tästä huolimatta koventamisperustetta on suoraan harvoin sovellettu, sillä EN-FOPOL-määritelmä ei ole oikeudellisesti sitova.64
62 EU:n neuvoston päätös 6204/2/97 ENFOPOL 35 REV 2.
63 Palo 2010, s. 157.
64 HE 263/2014 vp, s. 19.
Moninaiset määritelmät ovat aiheuttaneet ongelmia lainkäytössä.65 Tosiasiassa järjestäyty-nyt rikollisuus toimii monenlaisilla tavoilla, mutta tuomioistuimissa kapeahko legaalimääri-telmä määrittää sen, mikä katsotaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi lain tarkoittamalla ta-valla. Sen sijaan Junnisen mukaan ongelma on päinvastainen: hänen mukaansa käytettäessä kyseistä 11-kohdan kriteeristöä muodostuu tilanne, että kaikki rikoksia tekevät ryhmät tule-vat luokitelluiksi järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi.66 Näin ei kuitenkaan ole lainkäytössä ta-pahtunut.
2.1.3 Järjestäytynyt rikollisuus rikoslaissa ja järjestäytyneen rikollisuuden kansallinen