Ihmisläheinen hoito –mittari (ILH) on kehitetty alun perin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja sitä on käytetty mittaamaan potilaiden arviointeja hoidon laadusta jo 1990-luvulla.
Mittarin kehittämisessä hankittiin aluksi aineistoa lähes 4000 KYS:n potilaalta. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan, mitä heidän mielestään on ihmisläheinen hoito. Tuloksista muodostui viisi avainaluetta: potilaan ja hänen yksityisyytensä ja yhteisöllisyytensä arvostaminen, potilaalle tiedon antaminen ja hänen ottaminen mukaan hoitonsa suunnitteluun, tunne-elämän huomioon ottaminen, potilaan fyysisen terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ihmisläheisen hoidon edellytysten järjestäminen. Näiden viiden osa-alueen avulla muodostettiin kyselylomake vuodeosasto- ja poliklinikkapotilaita varten. Mittarin kattavuutta ja kysymysten ymmärrettävyyttä arvioitiin sekä potilaiden että hoidonantajien näkökulmista.
Mittari on todettu luotettavaksi erilaisten lausuntojen ja tilastollisten menetelmien avulla.
(Töyry 2001.)
Mittaria on kehitetty sittemmin eri ympäristöihin sopivaksi ja sillä on kerätty tutkimusaineistoja niin potilailta, hoitohenkilökunnalta kuin johdoltakin (Kvist 2004, Kvist ym. 2007, 2013, Tervo-Heikkinen ym. 2008, Voutilainen ym. 2014). Koska mittari on kehitetty sairaalaympäristöön, on suuri osa sillä kerätyistä aineistoista koskenut sairaalahoidon laadun arviointia (Töyry 2001, Partanen 2002, Kvist 2004, Kvist ym. 2007, 2013, Tervo-Heikkinen ym. 2008, Voutilainen ym. 2014). Mittaria on käytetty myös pro gradu -tutkielmissa (Hartikainen 2013, Zibulski 2014). Useimmiten ILH -mittaria käyttäneissä tutkimuksissa potilaat/asiakkaat ovat arvioineet hoidon laadun hyväksi (Kvist ym. 2007, Tervo-Heikkinen ym. 2008, Kvist ym. 2012, Voutilainen ym. 2014).
Tässä tutkimuksessa mittarin kysymyksiä muokattiin kotihoidon ympäristöön sopiviksi.
Alkuperäisiin väittämiin, kuten ”hoitohenkilökunta oli ammattitaitoista” muutettiin muotoon
”kotihoidon henkilökunta on ammattitaitoista.” Samoin esimerkiksi väittämä ”hoitoyksikön ilmapiiri oli myönteinen” vaihdettiin muotoon ”kotihoidon käydessä luonani ilmapiiri on myönteinen.”
Kyselylomakkeessa oli 46 Likert-asteikollista väittämää, joiden lisäksi lomakkeessa kysyttiin taustatietoina sukupuolta, ikää, asumismuotoa, koulutusta, ammattiasemaa sekä lomakkeen täyttäjää ja kotihoidon käyntikertoja vuorokaudessa sekä viikossa. Lomakkeessa kysyttiin myös kotihoidon asiakkuuden kestoa. Kyselylomakkeessa pyydettiin antamaan yleisarvosana kouluasteikolla 4-10 kotihoidon hoitajille ja lääkäreille sekä esitettiin kaksi avointa kysymystä, joissa vastaajat saivat kertoa kehittämistoiveitaan sekä vapaasti muuta haluamaansa asiaa.
Kyselylomakkeen yksittäisistä muuttujista laskettiin seitsemän keskiarvosummamuuttujaa (Kuvio 2). Kotihoidon henkilöstön ammatillisuuden keskiarvosummamuuttuja sisältää 18 muuttujaa, fyysisiin tarpeisiin vastaamisen sekä kipujen ja pelkojen lievittämisen keskiarvosummamuuttuja neljä muuttujaa, hoitoon osallistumisen ja tiedonsaannin 11 muuttujaa, henkilöstön yhteistyön keskiarvosummamuuttuja kaksi muuttujaa sekä riittävien henkilöstöresurssien keskiarvosummamuuttujaa viidellä muuttujalla. Tulosmuuttuja kuvaa tutkimuksen selitettävää tekijää, joka tässä tutkimuksessa muodostui kahdesta muuttujasta
”Olen tyytyväinen saamaani hoitoon” ja ”Asetimme yhdessä henkilökunnan kanssa selkeän tavoitteen hoidolleni.” Muokatun Ihmisläheinen hoito -mittarin keskiarvosummamuuttujat on esitetty kuviossa 2.
19
Kuvio 2. Ihmisläheinenkotihoito -mittarin summamuuttujat.
Kyselylomake täyttää Heikkilän (2014) asettamat määritelmät hyvän kyselylomakkeen tunnusmerkeistä, sillä helpot kysymykset on esitetty lomakkeessa ensimmäiseksi, teksti ja kysymykset ovat hyvin aseteltuja, vastausohjeet ovat selkeät ja yksinkertaiset ja lomakkeessa kysytään aina vain yhtä asiaa kerrallaan. Lisäksi kysymykset etenevät loogisesti, ne on numeroitu juoksevasti ja vastaukset on helppo syöttää sekä käsitellä tilastollisella ohjelmalla.
(ks. Heikkilä 2014.)
Tutkimuskysymyksiä oli kolme. Ensimmäiseen kysymykseen "millaiseksi kotihoidon asiakkaat arvioivat kotihoidon laadun?" haettiin vastausta 46 Likert-asteikollisella väittämällä.
Mittarin vastausvaihtoehdot olivat: 1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = en osaa Henkilöstön
sanoa, 4 = osittain samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Toiseen tutkimuskysymykseen
"Mitkä asiakkaiden taustatekijät ovat yhteydessä hoidon laadun arviointeihin?" etsittiin vastausta tarkastelemalla vastaajien taustatietoja ja vertaamalla niitä summamuuttujien keskiarvoihin. Koska muuttujat eivät noudattaneet normaalijakaumaa, tutkittiin taustatekijöiden vaikutusta muuttujiin parametrittomalla Mann-Whitneyn U-testillä. Kolmas kysymys oli ”Miten asiakkaat kehitettävän kotihoitoa ja sen laatua?” Kysymyslomakkeessa oli kaksi avointa kysymystä, joihin asiakkaat saivat kertoa kehitysehdotuksiaan koskien kotihoitoa ja sen laatua sekä muuta haluamaansa asiaa.
Mittarin luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfa -kertoimilla, jotka kuvaavat mittarin osaalueiden johdonmukaisuutta eli sitä, mittaavatko muuttujat samaa asiaa. Mittarin alfa -kertoimeksi muodostui 0,97, joka on varsin korkea arvo. Myös muodostettujen summamuuttujien alfa -kertoimet ovat edellä mainittujen kriteereiden mukaan kaikki hyväksyttyjä (Taulukko 2). Cronbachin alfa kertoimet vaihtelevat aina 0-1,0 välillä. Mittarin hyvän luotettavuuden rajana pidetään yleensä ≥ 0,80 arvoa (Liukkonen 2011, Heikkilä 2014), mutta joidenkin lähteiden mukaan jo 0,60 arvo olisi hyväksyttävä (Heikkilä 2014).
Taulukko 2. Keskiarvosummamuuttujien alfa -kertoimet.
Summamuuttuja Cronbachin alfa
-kerroin
Ihmisläheinen hoito -mittari 0,97 Henkilöstön ammatillisuus 0,92 Hoitoon osallistuminen ja tiedon saanti 0,92 Riittävät henkilöstöresurssit 0.90
Henkilöstön yhteistyö 0,79
Kipujen ja pelkojen lievittäminen 0,71 Fyysisiin tarpeisiin vastaaminen 0,68
21 4.3 Aineiston analysointi
Aineiston analysointi aloitettiin käymällä kaikki kyselylomakkeet läpi ja numeroimalla ne juoksevin numeroin. Tässä vaiheessa hylättiin neljä vastauslomaketta, koska niiden tiedot olivat puutteelliset tai virheellisesti merkityt. Tämän jälkeen kvantitatiivisen aineiston tallennus aloitettiin SPSS Windows 24-ohjelmalla. Tallennuksen jälkeen aineisto tarkastettiin huolellisesti. Aineistosta laskettiin taustamuuttujien frekvenssit, jonka jälkeen taustamuuttujat luokiteltiin ryhmiin selkeämmän luettavuuden vuoksi. Muuttujat luokiteltiin mahdollisimman samankokoisiin ryhmiin helpottamaan ryhmien välistä vertailua.
Vastaajien iät luokiteltiin kolmeen luokkaan 49-70-vuotiaisiin, 71-85-vuotiaisiin ja 86-97-vuotiaisiin. Kotihoidon viikkokäynnit luokiteltiin myös kolmeen luokkaan 1-3 kertaan viikossa, 4-10 kertaan viikossa ja 11-35 käyntikertaan viikossa. Vuorokausikäynnit luokiteltiin neljään eri luokkaan: 1, 2, 3 ja 4-5 käyntikertaan vuorokaudessa. Kotihoidon asiakkuus luokiteltiin kolmeen luokkaan seuraavasti: Alle 1 vuosi, 2-4 vuotta ja 5-13 vuotta.
Seuraavaksi aineistosta laskettiin frekvenssejä ja keskiarvoja yksittäisille muuttujille. Tämän jälkeen muuttujien normaalijakautuneisuutta testattiin Kolmogorov-Smirnovin testillä. Testissä muodostettiin histogrammeja, joista voitiin nähdä, ettei muuttujat pääsääntöisesti noudattaneet normaalijakaumaa. Koska muuttujat eivät noudattaneet normaalijakaumaa, päädyttiin käyttämään tilastollisessa testauksessa ei-parametrisiä testejä Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskal-Wallisin testi.
Aineistosta on laskettu keskiarvoja ja keskihajontoja alkuperäisille luokittelemattomille muuttujille. Vaikka keskihajonnan laskeminen yleensä edellyttää välimatka- tai suhdeasteikollista muuttujaa eikä mielipidekyselyssä käytetty Likert-asteikko tarkasti ottaen täytä kyseistä vaatimusta, on Karjalaisen (2010) mukaan perusteltua laskea keskihajontoja tutkimuksessa, jossa useissa kysymyksissä on käytetty samaa asteikkoa. Tällöin voidaan ajatella, että vastaajat ovat mieltäneet asteikon välimatka-asteikolliseksi. (Karjalainen 2010.) Likert-asteikollisten väittämien vastauksista laskettiin keskiarvoja ja muodostettiin keskiarvoihin perustuvat laatutasot seuraavasti: 1-1,5 = välttävä laatu, 1,6-2,5= tyydyttävä laatu, 2,6-3,5= hyvä laatu, 3,6-4,5= kiitettävä laatu ja 4,6-5,0= erinomainen laatu. Samaa luokittelua on käyttänyt Zibulski (2014) pro gradu -tutkielmassaan.
Aineiston analysoinnissa oltiin kiinnostuneita taustamuuttujien yhteydestä kotihoidon asiakkaiden antamiin arviointeihin kotihoidon laadusta. Taustamuuttujien yhteyttä arviointeihin testattiin Kruskal-Wallisin ja Mann-Whitneyn U-testeillä. P-arvona pidettiin yleisesti käytettyä 0,05 rajaa, joka tarkoittaa 5 prosentin virhemarginaalia. Nollahypoteesina (Ho) oli, että taustamuuttujalla ei ole yhteyttä asiakkaan antamaan arvioon kotihoidon laadusta ja vastahypoteesina (H1) että taustamuuttujalla on yhteys asiakkaan antamaan arvioon.
Avoimet kysymykset käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, joka tarkoittaa tekstiaineiston tutkimusta laadullisella menetelmällä (Tilastokeskus 2012). Sisällönanalyysin tarkoituksena on tarkastella aineistoa etsien siitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä saada tieto tiivistettyyn muotoon (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Sisällönanalyysin avulla voidaan muodostaa tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli (Kyngäs ym. 2011), kuten tässä tutkielmassa muodostettu kuvio (Kuvio 1). Avoimia vastauksia kuvaillaan frekvenssien ja prosenttiosuuksien avulla määrällisten tulosten yhteydessä.
23 5 TULOKSET
5.1 Tutkimukseen osallistuneet kotihoidon asiakkaat
Tutkimukseen osallistui yhteensä 72 kotihoidon asiakasta. Neljä kyselylomaketta hylättiin virheellisten tai puutteellisten tietojen vuoksi, joten lopullinen osallistujamäärä oli 68. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli naisia (n=43). Vastaajien ikä vaihteli 49-97 vuoden välillä keski-iän ollessa 81,5 vuotta. Suurin osa vastaajista oli täyttänyt lomakkeen itse (n=30) tai yhdessä omaisen kanssa (n=24). Yleisimmin kyselyyn vastannut henkilö asui yksin (75%).
Koulutukset jakaantuivat melko tasaisesti ja useimmiten vastaajalla ei ollut koulutusta tai oli jokin muu, kuin ammatti- tai korkeakoulutus. Suurin osa vastanneista (85%) ilmoitti olevansa eläkkeellä (Taulukko 3).
Kotihoidon asiakkuuden kestot vaihtelivat kahden kuukauden ja 13 vuoden välillä.
Keskimääräinen aika kotihoidon asiakkaana oli 2,8 vuotta. Kotihoidon viikkokäynneissä oli suuria eroja käyntimäärien vaihdellessa yhden ja 35 käynnin välillä. Keskiarvo viikkokäyntien määrälle oli 8, tosin tähän kohtaan vastanneita oli vain 37 henkilöä. Vuorokausikäynteihin vastanneita oli 53, joista yli puolella (68%) kotihoito kävi 1-2 kertaa vuorokaudessa. Vajaalla neljänneksellä (23%) vastanneista kotihoito kävi kolme kertaa vuorokaudessa ja 9%:a 4-5 kertaa vuorokaudessa. Tarkemmat tiedot kyselyyn vastanneiden asiakkaiden taustamuuttujista on taulukossa 3.
Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden kotihoidon asiakkaiden (N=68) taustatiedot.
Taustamuuttuja n % Taustamuuttuja n %
Sukupuoli
nainen 43 64
Kotihoidon asiakkuus/vuotta
Alle 1 16 33
Mies 24 36 2-4 25 51
Yhteensä 67 100 5-13 8 16
Ikä yhteensä 49 100
49-70 10 14 Kotihoidon käynnit/viikko
71-85 31 46 1-3 13 35
86-97 27 40 4-10 13 35
Yhteensä 68 100 11-35 22 30
Koulutus yhteensä 48 100
Korkeakoulu 18 27 Kotihoidon
käynnit/vuorokausi
Ammattitutkinto 22 33 1 18 34
ei koulutusta/muu 26 39 2 18 34
Yhteensä 66 100 3 12 23
Ammattiasema 4-5 5 9
ylempi toimihenkilö 4 6 yhteensä 53 100
alempi toimihenkilö/työntekijä 4 6 Lomakkeen täyttäjä
Eläkeläinen 54 85 asiakas 30 47
Muu 2 3 asiakas yhdessä omaisen kanssa 24 37
Yhteensä 64 100 omainen 3 5
Asumismuoto asiakas yhdessä hoitajan kanssa 7 11
Yksin 51 75 yhteensä 64 100
puolison tai avopuolison kanssa 16 23,5 lasten tai jonkun muun henkilön kanssa 1 1,5
Yhteensä 68 100
25 5.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon laadusta
Kotihoidon asiakkaat arvioivat kotihoidon laadun kiitettäväksi tai erinomaiseksi kaikilla muilla, paitsi henkilöstöresurssien osa-alueella (Taulukko 4). Summamuuttujista parhaimmaksi asiakkaat arvioivat kotihoidon ammatillisuuden (ka 4,37, kh 0,64). Seuraavaksi parhaiten asiakkaiden mielestä toteutuu fyysisten tarpeiden huomiointi (ka 4,28, kh 0,82). Yhteistyön sekä kipujen ja pelkojen lievityksen osa-alueet asiakkaat arvioivat melko tasaisesti kiitettävälle tasolle (ka 3,75-3,81). Henkilöstöresursseille muodostui kaikista matalin keskiarvo (ka 3,48), joka vastaa kuitenkin muodostetun laatuasteikon mukaan hyvää laatua (Taulukko 5).
Tutkimuksen tulosmuuttujat ovat tutkimuksen selitettäviä tekijöitä, jotka tässä tutkimuksessa olivat muuttuja ”Olen tyytyväinen saamaani hoitoon”, joka sai kiitettävän keskiarvon (ka 4,45, kh 0,86) sekä ”Asetimme yhdessä henkilökunnan kanssa selkeän tavoitteen hoidolleni”, joka sai hyvää laatua vastaavan keskiarvon (3,46) (Taulukko 4).
Taulukko 4. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit (N=68) kotihoidon laadusta summamuuttujittain tarkasteltuna.
Summamuuttuja Kysymysten
määrä
Vastaajat (n)
Keskiarvo (ka) Keskihajonta (kh)
Ammatillisuus 18 68 4,37 0,64
Fyysisten tarpeiden huomiointi 4 65 4,28 0,82
Hoitoon osallistuminen ja tiedon saanti
11 68 4,03 0,88
Yhteistyö 2 66 3,81 0,96
Kipujen ja pelkojen lievitys 4 66 3,75 0,92
Henkilöstöresurssit 5 66 3,48 1,17
Tulosmuuttujat 2 67 3,97 0,88
5.2.1 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon henkilökunnan ammatillisuudesta
Kotihoidon henkilökunnan ammatillisuuden toteutumista mitattiin 18 muuttujalla. Muuttujista muodostettiin keskiarvosummamuuttuja ”Ammatillisuus”, joka sai keskiarvoksi 4,37 vastaten kiitettävää laatua. Ammatillisuuden osa-alueista parhaimmaksi arvioitiin ystävällinen kohtelu (ka 4,73), josta lähes kaikki vastaajista (97%) oli täysin tai osittain samaa mieltä. Heikoimmaksi arvioitiin kotihoidon lääkärien ammattitaitoisuus, joka oli kuitenkin kiitettävä (ka 3,92). Puolet vastaajista oli samaa mieltä kotihoidon lääkärien ammattitaitoisuudesta ja puolet eivät osanneet sanoa. Sen sijaan hoitohenkilökunnan ammattitaidosta 79% vastaajista oli samaa mieltä (ka 4,17) (Taulukko 5).
Kotihoidon asiakkaiden mukaan heitä arvostettiin (87%) ja heidät hyväksyttiin omana itsenään (94%). Asiakkaat arvioivat, että heidän asioihinsa paneudutaan sopivasti (82%) ja heidän huoliaan kuunnellaan (82%). He kokivat myös, että heidän arvioon omasta voinnistaan luotetaan (91%). Suurin osa asiakkaista arvioi, että heidän hoitonsa perustuu tarpeisiinsa (87%), hoito on turvallista (84%) ja heidän omat voimavarat otetaan huomioon hoidossa (89%). Lähes kaikki vastaajat (91%) olivat sitä mieltä, että heidän vointiaan kysytään riittävästi. Eniten hajontaa oli arvioinneissa avun saannista tarvittaessa ja kipuihin vakavasti suhtautumisesta (kh 1,07) ja vähiten ystävällisessä kohtelussa (kh 0,62) (Taulukko 5).
Avoimissa vastauksissa hoitajilta toivottiin ihmisläheisyyttä, rauhallista kuuntelua ja syvällisempää perehtymistä asioihin. Kaksi vastaajista toivoi, että kotihoidon hoitajilla olisi parempi suomen kielen taito. Lisäksi yksi vastaaja toivoi omahoitajuuden käyttöönottoa ja yksi lisää mieshoitajia. Hoitajilta toivottiin myös terveen järjen käyttöä, sähköisen asioinnin lisäämistä ja aikaseurannan vähentämistä. Kolmessa avoimessa vastauksessa toivottiin kotihoidon käyntiaikojen pitävän paikkaansa tämänhetkistä paremmin. Kaksi vastaajaa oli tyytyväisiä tämänhetkisiin kotihoidon palveluihinsa ja neljä vastaajaa oli tyytymättömiä kotihoidon lääkärin palveluihin.
” kotihoidon lääkäriä en ole nähnyt. En tiedä kuka on lääkärini.”
Yksi vastaaja toivoi enemmän moniammatillisuutta kotihoitoon.
” Moniammatillisen yhteistyön lisäämistä hoidossa-> esim. fysioterapia, viriketoiminta yms.”
27 Taulukko 5. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit kotihoidon henkilökunnan ammatillisuudesta.
Minut hyväksytään omana itsenä
64 94 2 3 2 3 4,56 0,76
Kotihoidon käydessä ilmapiiri on myönteinen
59 89 3 5 4 6 4,47 0,80
Minun omat voimavarat huomioidaan hoidossa
Koin olevani tervetullut kotihoitoon
Kotihoidon lääkärit ovat ammattitaitoisia
30 51 - - 29 49 3,92 0,95
5.2.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit fyysisten tarpeiden huomioinnista
Fyysisten tarpeiden huomiointia mitattiin neljällä muuttujalla, joista muodostettiin keskiarvosummamuuttuja ”Fyysisten tarpeiden huomiointi”. Summamuuttuja sai keskiarvon 4,28. Vastaajien mielestä heikoimmin toteutui liikkumisessa avustaminen (ka 3,67, kh 1,45) ja parhaiten sopiva ruoan saanti (ka 4,70, kh 0,68). Selvä enemmistö (91%) vastaajista oli tyytyväisiä ruuan ja (89%) juoman sopivaan saantiin. Henkilökohtaisen puhtauden ylläpitämisessä avustaminen toteutui myös suurimman osan mielestä kiitettävästi (ka 4,37, kh 1,05) (Taulukko 6). Yhdessä avoimessa vastauksessa mainittiin tarve liikkumisessa avustamiselle.
”Löytyisi tarvittaessa saattaja esim. lääkärikäynneille. Riittäisi henkilökuntaa esim. ulkoiluttamaan vanhusta.”
Taulukko 6. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit fyysisten tarpeiden huomioinnista.
Fyysisten tarpeiden huomiointi
Osittai n tai täysin samaa mieltä
Osittain tai täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Ka Kh
n % n % n %
Saan ruokaa sopivasti 51 91 1 2 4 7 4,70 0,68
Saan juomaa sopivasti 50 89 2 4 4 7 4,63 0,77
Minua autetaan tarvittaessa
henkilökohtaisen puhtauden ylläpidossa
52 83 5 8 6 10 4,37 1,05
Minua autetaan tarvittaessa
liikkumisessa
39 62 13 21 11 18 3,67 1,45
29 5.2.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit hoitoon osallistumisesta ja tiedonsaannista
Hoitoon osallistumista ja tiedon saantia mitattiin 11 muuttujalla. Muuttujista muodostettiin keskiarvosummamuuttuja ”Hoitoon osallistuminen ja tiedon saanti”, joka sai keskiarvoksi kiitettävän 4,03. Vastaajat arvioivat tiedonsaannin sairaudestaan hyväksi, joskin se sai matalimman keskiarvon tämän summamuuttujan väittämistä (ka 3,67, kh 1,28). Tiedonsaannin hoidostaan asiakkaat kokivat toteutuneen paremmin (ka 4,03, kh 1,29). Yli puolet (63%) vastanneista oli täysin tai osittain samaa mieltä riittävästä tiedon saannista sairautensa osalta sekä mahdollisuudestaan osallistua hoitonsa suunnitteluun, toisaalta lähes viidesosa vastaajista oli eri mieltä tai ei osannut sanoa. Parhaimmin toteutuneeksi asiakkaat arvioivat ymmärrettävällä kielellä puhumisen (ka 4,58, kh 0,80), josta 94% vastaajista oli samaa mieltä (Taulukko 7).
Selkeän ohjauksen saannista joka viides oli eri mieltä tai ei osannut sanoa (ka 3,86, kh 1,21).
Omaisen huomioon ottaminen toteutui 69 prosentin mielestä hyvin, kun 22 prosenttia ei osannut sanoa (ka 4,03, kh 1,18). Kotihoidon asiakkaat eivät aina kokeneet saavansa riittävästi tietoa lääkehoidostaan, sillä neljäsosa vastaajista oli eri mieltä lääkehoitoa koskevasta riittävästä tiedonsaannista (ka 3,71). Tämän väittämän kohdalla myös arviointien hajonta oli suurinta (kh 1,44). Suurin osa vastaajista (87%) arvioi voivansa esittää hoitoonsa liittyviä kysymyksiä (ka 4,37, kh 0,99) ja voivansa tarvittaessa keskustella kahden kesken henkilökunnan kanssa (ka 4,41, kh 0,95). Sairauteensa liittyvien rajoitusten selittämisestä ymmärrettävästi oli reilu puolet samaa mieltä ja viidennes eri mieltä (ka 3,75, kh 1,29) (Taulukko 7).
Taulukko 7. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit hoitoon osallistumisesta ja tiedonsaannista.
Hoitoon osallistuminen ja tiedonsaanti asioistani kahden kesken henkilökunnan kanssa
Saan riittävästi tietoa hoidostani
48 72 10 15 9 13 4,03 1,29
Omaiseni otetaan riittävästi huomioon
Saan riittävästi tietoa lääkehoidostani
41 63 17 26 7 11 3,71 1,44
Minulla on mahdollisuus osallistua hoitoni suunnitteluun
42 63 13 19 12 13 3,69 1,29
Saan riittävästi tietoa sairaudestani
48 72 10 15 9 13 3,67 1,28
31 5.2.3 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit yhteistyöstä
Kotihoidon henkilökunnan yhteistyötä mitattiin kahdella muuttujalla. Muuttujista muodostettiin keskiarvosummamuuttuja ”Yhteistyö” ja sen keskiarvoksi saatiin kiitettävä 3,81.
Hieman yli puolet vastanneista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että henkilökunta kunnioittaa toistensa asiantuntemusta (ka 3,80, kh 0,94) ja toimii hyvässä yhteistyössä keskenään (3,85, kh 1,16) (Taulukko 8). Yhdessä avoimessa vastauksessa tuli kuitenkin esiin toive paremmasta yhteistyötä omaisten kanssa.
” Enemmän yhteistyötä omaisten kanssa asiakkaan hoitoa ja huolenpitoa koskevissa asioissa.”
Taulukko 8. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit yhteistyöstä.
Yhteistyö Osittain
tai täysin samaa mieltä
Osittain tai täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Ka Kh
n % n % n %
Henkilökunta toimii hyvässä yhteistyössä keskenään
36 55 7 11 22 34 3,85 1,16
Henkilökunta
kunnioittaa toistensa asiantuntemusta
35 53 3 5 28 42 3,80 0,94
5.2.4 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kipujen ja pelkojen lievityksestä
Kipujen ja pelkojen lievitystä mitattiin neljällä muuttujalla, joista muodostettiin keskiarvosummamuuttuja ”Kipujen ja pelkojen lievitys”. Summamuuttuja sai keskiarvon 3,75 vastaten kiitettävää laatua. Parhaimmaksi vastaajat arvioivat oikea-aikaisen lääkehoidon (ka 4,06), josta 75% oli osittain tai täysin samaa mieltä (kh 1,13). Heikoimmaksi arvioitiin muiden
hoitomuotojen käyttämisen kivun hoidossa, joka arvioitiin laadultaan hyväksi (ka 3,47). Tämän väittämän kohdalla oli myös eniten hajontaa (kh 1,36). Pelkojen lievittämisen (ka 3,70, kh 1,14) ja ymmärrettävän ohjauksen kipujen hoidosta vastaajat arvioivat toteutuvan kiitettävästi (ka 3,73, kh 1,28) (Taulukko 9). Avoimissa vastauksissa yksi vastaaja oli esittänyt toiveen siitä, että asiakkaan kivut huomattaisiin ja niihin reagoitaisiin nopeammin.
” pitäisi enemmän kiinnittää huomiota potilaan kipuihin ja reagoida nopeammin.”
Taulukko 9. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit kipujen ja pelkojen lievityksestä.
Kipujen ja pelkojen
5.2.5 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit henkilöstöresursseista
Henkilöstöresurssit arvioitiin summamuuttujista heikoimmin toteutuneeksi osa-alueeksi (ka 3,48) vastaten laadun arviointiasteikolla hyvää laatua. Yksittäisten väittämien keskiarvoja tarkasteltaessa todettiin vastaajien arvioineen henkilökunnan riittävyyden heikoiten
33 toteutuneeksi koko kyselylomakkeen osa-alueista, joskin se silti vastasi hyvää laatua (ka 2,98).
39 prosenttia vastanneista oli eri mieltä henkilökunnan riittävyydestä (kh 1,43). Yli puolet vastanneista oli kuitenkin sitä mieltä, että henkilökunnalla oli heille riittävästi aikaa niin aamuvuoroissa (ka 3,88, kh 1, 35), iltavuoroissa (ka 3,57, kh 1,37) kuin viikonloppuisinkin (ka 3,60, kh 1,42). 62 prosenttia vastaajista oli myös sitä mieltä, että kotihoidon käydessä ilmapiiri on kiireetön (ka 3,42, kh 1,37) (Taulukko 10).
Avoimissa vastauksissa viiden prosentin mielestä kotihoidon henkilökunta vaihtuu liian usein ja he toivoivat vakituisten, tuttujen hoitajien käyvän heidän luonaan säännöllisesti. Osa vastaajista koki, että he joutuvat opastamaan liikaa uutta henkilökuntaa toimissaan.
” nykyisin liian vaihtuva ja vierasmaalaispitoinen henkilökunta”
” samat henkilöt kävisivät, vaihtuvuus on nyt vähän suurta, joutuu opastamaan uusille ihmisille.”
Viiden prosentin mielestä aikaa hoitokäynneillä oli liian vähän ja he toivoivat kotihoidon hoitajilta lisää aikaa. Moni vastaajista koki, että liian vähäinen henkilökuntamäärä ja muut käynnillä tapahtuvat asiat, kuten kirjaaminen ja hälytyspuheluihin vastaaminen vievät liikaa hoitajan aikaa käynnillä.
” hoidon muutamasta minuutista saattaa huveta aikaa ja syödä hoitajan
keskittymiskykyä hälyytyspuhelut. Hoitajien aikaa vievät myös välimatkat paikasta toiseen, voimista puhumattakaan.”
” toivon, että hoitajilla olisi enemmän aikaa. He saattavat olla ainoa ihmiskontakti päivän aikana. Löytyisi tarvittaessa saattaja esim. lääkärikäynneille. Riittäisi henkilökuntaa esim. ulkoiluttamaan vanhusta..”
Viisi vastaajaa (8%) toivoi vähemmän kiirettä. Lähes kaikki heistä mainitsivat toivovansa lisää aikaa hoitajilta ja he usein yhdistivät kiireen ja ajanpuutteen johtuvan liian vähäisestä henkilökuntamäärästä.
” kiireen tuntuun vaikuttaa liian vähäinen työntekijöiden määrä..”
”… Aina kiire. Sääliksi käy heitä- kun aina on kiire”
Eniten avoimissa kysymyksissä tuli esiin toiveita henkilökunnan lisäyksestä. 11 vastaajaa (27%) vastanneista oli sitä mieltä, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän ja resursseja lisäämällä saataisiin vähennettyä hoitajien kiirettä ja sitä kautta enemmän aikaa asiakkaalle.
” ehdottomasti lisää henkilökuntaa ja siten enemmän aikaa olla asiakkaan luona."
” henkilökuntaa lisää, että ei olisi niin kiire. Kaikkia sopimuksessa olevia tehtäviä ei aina ehditä tekemään. Jotkut ehtivät, jotkut eivät.”
Taulukko 10. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit kotihoidon henkilöstöresursseista.
Henkilöstöresurssit Osittain tai täysin samaa mieltä
Osittain tai täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Ka Kh
n % n % n %
Henkilökunnalla on minulle riittävästi aikaa aamuvuorossa
45 73 14 23 3 5 3,88 1,35
Henkilökunnalla on minulle riittävästi aikaa viikonloppuisin
35 60 18 31 5 9 3,60 1,42
Henkilökunnalla on minulle riittävästi aikaa iltavuorossa
31 60 14 27 7 14 3,57 1,37
Kotihoidon käydessä luonani ilmapiiri on kiireetön
40 62 24 37 1 2 3,42 1,37
Henkilökuntaa on riittävästi
23 36 25 39 16 25 2,98 1,43
35 5.2.6 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit tulosmuuttujista
Kaiken kaikkiaan vastaajat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja arvioivat hoidon laadun kiitettäväksi (ka 4,45). Hoidon tyytyväisyyteen oli vastannut kaikki yhtä vastaajaa lukuun ottamatta. Vastanneista 91% oli täysin tai osittain samaa mieltä tyytyväisyydestä saamaansa hoitoon (kh 0,85) (Taulukko 11).
Vajaa puolet vastaajista arvioi asettaneensa hoidolleen selkeän tavoitteen yhdessä henkilökunnan kanssa (ka 3,46). Hajontaa arvioinneissa tavoitteen asettamisesta hoidolle oli enemmän, sillä viidesosa oli eri mieltä ja kolmasosa ei osannut sanoa (kh 1,27).
Taulukko 11. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit tulosmuuttujista.
Tyytyväisyys hoitoon
Osittain tai täysin samaa mieltä
Osittain tai täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Ka Kh
n % n % n %
Olen tyytyväinen saamaani hoitoon
61 91 5 8 1 2 4,45 0,85
Asetimme yhdessä henkilökunnan kanssa selkeän tavoitteen hoidolleni
30 46 13 20 22 34 3,46 1,27
5.2.7 Kotihoidon asiakkaiden antamat yleisarvosanat kotihoidon henkilökunnalle
Kotihoidon asiakkaita pyydettiin antamaan kotihoidon henkilökunnalle yleisarvosana kouluarvosana-asteikolla 4-10, jossa 4-5 = huono, 6 = välttävä, 7 = tyydyttävä, 8 = hyvä ja 9-10 = kiitettävä. Sekä hoitajat että lääkärit saivat hyvän keskiarvon (8,12-8,36). Hajontaa oli enemmän lääkäreiden arvosanoissa (kh 1,62) kuin hoitajien arvosanoissa (kh 1,09) (Taulukko 12).
Taulukko 12. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) antamat yleisarvosanat kotihoidon henkilökunnalle.
Kysymys Vastaajat (n) Keskiarvo
(ka)
Keskihajonta (kh)
Arvosana lääkäreille 33 8,12 1,62
Arvosana hoitajille 66 8,36 1,09
5.3 Kotihoidon asiakkaiden taustamuuttujien yhteys laadun arviointeihin.
Tarkasteltaessa asiakkaiden taustamuuttujien yhteyttä hoidon laadun arviointeihin summamuuttujittain todettiin, ettei asiakkaiden taustamuuttujilla ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä hoidon laadun arviointeihin. Sen vuoksi taustamuuttujien tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin yksitellen jokaista muuttujaa kohden.
Taustamuuttujien yhteyttä hoidon laadun arviointeihin testattiin Kruskall-Wallisin- ja Mann-Whitneyn U-testillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin viiden prosentin virhemarginaalia (p<0,05). Lomakkeen täyttäjällä, asumismuodolla tai kotihoidon asiakkuusvuosilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kotihoidon osa-alueiden arviointeihin millään hoidon osa-alueilla. Sen sijaan asiakkaiden sukupuolen, ammattiaseman, pohjakoulutuksen ja iän sekä viikko- ja vuorokausikäyntien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja hoidon eri osa-alueilla.
Sukupuolella todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys arviointiin hoidon turvallisuudesta (p=0,033) sekä kipujen hoidossa käytettäviin muihin hoitomuotoihin (p=0,016). Naiset olivat miehiä useammin sitä mieltä, että heidän hoitonsa on turvallista (Taulukko 13). Kysymykseen vastanneista naisista oli täysin samaa mieltä hoidon turvallisuudesta 74% (ka 4,45), kun miehistä täysin samaa mieltä hoidon turvallisuudesta oli 42% vastanneista (ka 4,13).
Miehet taas kokivat naisia useammin kivun hoidossa käytettävän kipulääkityksen lisäksi myös muita hoitomuotoja (p=0,016) (Taulukko 13). Kysymykseen vastanneista naisista oli täysin samaa mieltä seitsemän 18% (ka 3,13), kun miehistä täysin samaa mieltä oli 41% (ka 4,00).
Täysin eri mieltä kipujen hoidossa käytettävistä muista hoitomuodoista oli vastanneista naisista 21%, kun miehistä täysin eri mieltä oli yksi vastaaja (5%).
37 Ammattiasema oli myös yhteydessä arviointiin kipujen muiden (lääkkeettömien) hoitomuotojen käytöstä (p=0,049) (Taulukko 13). Suurin osa vastaajista oli eläkeläisiä ja heistä neljäsosa oli samaa mieltä kipujen hoidossa käytettävistä muista hoitomuodoista (ka 3,33).
Muista ammattiryhmistä samoin vastasi ylemmistä toimihenkilöistä (ka 4,25) sekä muun ammattiryhmän (ka 4,50) edustajista yhdet vastanneet henkilöt. Työntekijät arvioivat muiden hoitomuotojen käytön kriittisimmin (ka 1,50), sillä heistä kaikki vastaajat olivat joko täysin tai osittain eri mieltä väittämästä. Alemmista toimihenkilöistä kaikki olivat samaa mieltä siitä, että heidän hoidossaan käytetään kipulääkkeiden lisäksi myös muita hoitokeinoja (ka 5,00) (Taulukko 13).
Pohjakoulutuksella todettiin olevan tilastollinen yhteys arvionteihin muuttujasta ”Minulle selitetään ymmärrettävästi sairauteeni liittyviä rajoituksia” (p=0,043) (Taulukko 13). Vastaajat
Pohjakoulutuksella todettiin olevan tilastollinen yhteys arvionteihin muuttujasta ”Minulle selitetään ymmärrettävästi sairauteeni liittyviä rajoituksia” (p=0,043) (Taulukko 13). Vastaajat