ASIAKKAIDEN ARVIOINTEJA KOTIHOIDON LAADUSTA IHMISLÄHEINEN HOITO-MITTARILLA ARVIOITUNA
Sini Kantola
Pro gradu- tutkielma Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Maaliskuu 2018
SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT
JOHDANTO ... 1
HOIDON JA PALVELUJEN LAATU ... 4
Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon laadusta aiempien tutkimusten mukaan ………..5
2.1.1 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit henkilökunnan ammatillisuudesta ... 10
2.1.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon henkilöstöresursseista ... 10
2.1.3 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit hoitoon osallistumisesta ja tiedon saannista ... 11
2.1.4 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit psyykkisten ja fyysisten tarpeiden huomioinnista ………12
2.2 Yhteenveto kotihoidon asiakkaiden hoidon laadun arvioinneista ... 13
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 16
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 17
4.1 Aineiston keruu... 17
4.2 Ihmisläheinen hoito -mittari ... 17
4.3 Aineiston analysointi ... 21
5 TULOKSET ... 23
5.1 Tutkimukseen osallistuneet kotihoidon asiakkaat ... 23
5.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon laadusta ... 25
5.2.1 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon henkilökunnan ammatillisuudesta 26 5.2.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit fyysisten tarpeiden huomioinnista ... 28
5.2.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit hoitoon osallistumisesta ja tiedonsaannista .... 29
5.2.3 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit yhteistyöstä ... 31
5.2.4 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kipujen ja pelkojen lievityksestä ... 31
5.2.5 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit henkilöstöresursseista ... 32
5.2.6 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit tulosmuuttujista ... 35
5.2.7 Kotihoidon asiakkaiden antamat yleisarvosanat kotihoidon henkilökunnalle ... 35
5.3 Kotihoidon asiakkaiden taustamuuttujien yhteys laadun arviointeihin. ... 36
5.4 Kotihoidon asiakkaiden toiveet kotihoidon palveluiden laadun kehittämiseksi ... 41
6 POHDINTA ... 44
6.1 Keskeisten tulosten tarkastelua ... 44
6.2 Luotettavuus ... 50
6.3 Eettisyys... 51
6.4 Johtopäätökset ja suositukset sekä jatkotutkimusaiheet ... 53
LÄHTEET ... 54
LIITTEET
Liite 1. Liitetaulukko 1. Taulukko valituista artikkeleista.
TAULUKOT
Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku.
Taulukko 2. Summamuuttujien alfa -kertoimet.
Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden kotihoidon asiakkaiden taustatiedot.
Taulukko 4. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon laadusta summamuuttujittain tarkasteltuna.
Taulukko 5. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon henkilökunnan ammatillisuudesta.
Taulukko 6. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit fyysisten tarpeiden huomioinnista.
Taulukko 7. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit hoitoon osallistumisesta ja tiedonsaannista.
Taulukko 8. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit yhteistyöstä.
Taulukko 9. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kipujen ja pelkojen lievityksestä.
Taulukko 10. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon henkilöstöresursseista.
Taulukko 11. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit tulosmuuttujista.
Taulukko 12. Kotihoidon asiakkaiden antamat yleisarvosanat kotihoidon henkilökunnalle.
Taulukko 13. Kotihoidon asiakkaiden taustamuuttujien yhteys hoidon laadun arviointeihin 1/2.
Taulukko 14. Kotihoidon asiakkaiden taustamuuttujien yhteys hoidon laadun arviointeihin 2/2.
KUVIOT
Kuvio 1. Kotihoidon laadun osa-alueet asiakkaiden arvioimana.
Kuvio 2. Ihmisläheinen kotihoito -mittarin summamuuttujat.
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TIIVISTELMÄ Terveystieteiden tiedekunta
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus
Kantola, Sini Asiakkaiden arviointeja kotihoidon
laadusta Ihmisläheinen hoito -mittarilla arvioituna
Pro gradu -tutkielma, 58 sivua, 1 liite (5 sivua)
Ohjaajat: Apulaisprofessori, TtT Tarja Kvist ja Kliininen tutkija, TtT Tarja Välimäki
Maaliskuu 2018
Kotihoidon laatua on tutkittu sekä kansallisesti että kansainvälisesti jo vuosikymmeniä.
Useimmiten kotihoidon asiakkaat arvioivat hoidon laadun hyväksi. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata kotihoidon asiakkaiden arviointeja kotihoidon laadusta ja tunnistaa taustatekijöiden yhteyksiä asiakkaiden arviointeihin. Tavoitteena on löytää kotihoidon kehittämiskohteita niin että tulosten perusteella kotihoitoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Ihmisläheinen hoito -mittarilla toukokuussa 2017. Tutkimus toteutettiin yhden kaupungin kotihoidossa, jossa kyselylomakkeita jaettiin 200:lle kotihoidon asiakkaalle. Kyselyyn vastasi 68 asiakasta, vastausprosentti oli 34. Vastaajien keski-ikä oli 81,5 vuotta. Suurin osa vastaajista oli eläkkeellä ja asui yksin. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS Windows 24-ohjelmalla ja avoimien kysymysten analysoinnissa käytettiin sisällön analyysia. Tilastollisessa analyysissa käytettiin Kruskal-Wallisin testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä.
Asiakkaat olivat yleisesti tyytyväisiä kotihoidon laatuun. He arvioivat kotihoidon laadun hyväksi, kiitettäväksi tai erinomaiseksi kaikilla hoidon osa-alueilla. Asiakkaat arvioivat parhaimmaksi hoidon laadun osa-alueeksi henkilökunnan ammatillisuuden. Asiakkaiden mukaan kotihoidon henkilökunta kohteli heitä asiallisesti ja ystävällisesti. Asiakkaat kokivat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään ja että heidän arviointiin omasta voinnistaan luotettiin.
Kotihoidon laadusta heikoimman arvosanan sai henkilöstöresurssit. Asiakkaiden mukaan kotihoidon henkilökuntaa on liian vähän, joka aiheuttaa kiireen tuntua kotihoidon käynneille.
Lisäksi kotihoidon hoitohenkilökunnan arvioitiin vaihtuvan liian usein. Monet kotihoidon asiakkaista toivoivat myös lisää kodinhoidollisia palveluita, kuten siivous- ja asiointiapua sekä apua ulkoiluun. Kotihoidon hoitajilta toivottiin enemmän aikaa ikääntyneille sekä täsmällisyyttä käyntiaikoihin. Sukupuolella, ammattiasemalla, pohjakoulutuksella, iällä sekä vuorokausi- ja viikkokäyntien määrillä todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys arviointeihin kotihoidon laadusta.
Tutkimuksessa saadut tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, että kotihoidon laatu arvioidaan hyväksi ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Asiakkaat kuitenkin toivovat kotihoidon palveluiden tuottamista heidän tarpeidensa mukaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaatiossa kotihoidon palveluita kehitettäessä. Huomiota tulee kiinnittää hoidon jatkuvuuteen sekä palveluiden suunnitteluun asiakkaan tarpeiden perusteella.
Avainsanat: kotihoito, hoidon laatu, asiakas, Ihmisläheinen hoito -mittari
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND ABSTRACT Faculty of Health Sciences
Department of Nursing Science Nursing Science
Nurse Teacher Education
Kantola, Sini Clients` evaluations of home care quality assessed by Humane Caring Scale.
Master’s Thesis, 58 pages, 1 appendice (5 pages) Supervisors: Associate professor, PhD Tarja Kvist and Clinical
researcher, PhD Tarja Välimäki March 2018
The quality of home care has been studied nationally and internationally for decades. In most cases, home care clients evaluate home care quality as good. The purpose of this study is to describe home care clients’ assessments of home care quality and to recognize the relationships between background factors and the clients` assessments. The aim is to find targets for development in home care and find results that could be used in developing home care so that it would respond better to clients’ needs.
The data of this study were collected using the Humane Caring Scale in May 2017. This study was carried out in the home care of one city, where questionnaires were shared to 200 home care clients. 68 clients responded to the questionnaire, and thus, the response rate was 34. The mean age of the respondents was 81.5 years. The majority of the respondents were retired and lived alone. The quantitative data was analysed with SPSS Windows 24 programme, and the open questions were analysed with content analysis. In quantitative analysis, the Kruskal–
Wallis test and the Mann–Whitney U-tests were used.
Usually, the home care clients were satisfied with the quality of home care. They assessed home care quality as good, commendable, or excellent in every sector of care. The clients assessed the sector of professionality as best. According to the clients, the home care staff treats them appropriately and friendly. The clients felt that they are appreciated as themselves and that the staff trusted their own evaluation of their condition. The poorest score was given to workforce resources. According the clients, there are not enough staff, which causes the feel of hurry in home care visits. They also criticised the turnover of the workforce. Many home care clients wished for more housekeeping services, such as cleaning and help with running errands and with outdoor activities. From the home care nurses, the clients wished for more time spent with the elderly and punctuality to visiting times. It was discovered that the gender, professional status, education, age, and the amount of visits in one day and in a week had a statistical significance in assessments of the quality of home care.
The results of this study confirm earlier results of studies that have shown that home care quality is often assessed to be good and that the clients are satisfied with the received care. However, the clients wish that the home care services would be produced to suit their needs. These results can be used in developing services in the target organization. It is important to pay attention to the continuity of care and designing services based on the clients’ needs.
Key words: home nursing, home care, quality of care, client, Humane Caring Scale
JOHDANTO
Viime vuosikymmeninä ikääntyneiden hoito on painottunut yhä enemmän kotihoitoon laitoshoidon sijaan (Hasson ym. 2011, Turjamaa ym. 2014, 2015, Björnsdòttir ym. 2015, Miettinen ym. 2017). Syynä muutokseen on ikääntyneiden määrän kasvaminen (STM 2013) ja kotihoidon kustannustehokkuus laitoshoitoon verrattuna (Bilotta & Vergani 2008, THL 2014, Björnsdòttir ym. 2015). Usein myös ikääntyneet itse toivovat voivansa asua kotona mahdollisimman pitkään (Harrefors ym. 2009, Tepponen 2009, Paljärvi 2012, Turjamaa 2014, Miettinen ym. 2017).
Kotihoito on jatkuvasti yleistyvä palvelumuoto ikääntyneille henkilöille, joiden arjessa selviytyminen on heikentynyt. Kotihoidon kehittäminen ja uudistaminen on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista (THL 2017c). Myös vuonna 2013 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki (980/2012) painottaa kotihoidon ja kodinomaisten ratkaisujen ensisijaisuutta. Vanhuspalvelulain rinnalla julkaistiin uudistetut laatusuositukset, jotka tukevat kotihoidon ensisijaisuutta ja siihen liittyviä ratkaisuja. Laatusuosituksen tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. (Noro ym. 2014.) Kotihoidolla tarkoitetaan yleisesti kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa, kotiin annettavien palvelujen kokonaisuutta (Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen yksikkö 2015, Valvira 2015, STM 2017, THL 2017a). Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluun sisältyviä tukipalveluita ovat esimerkiksi ateria- ja siivouspalvelut sekä turvapuhelinpalvelut.
Kotisairaanhoito puolestaan on palvelu‐ ja hoitosuunnitelman mukaista tai tilapäistä sairaanhoidollista toimintaa, joka toteutetaan potilaan kotona moniammatillisesti (Hautsalo ym.
2012, STM 2017, THL 2017a.)
Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden kotona selviytyminen (Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen yksikkö 2015, Turjamaa ym. 2015) sekä tuottaa iäkkäille yhdenvertaiset, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut (STM 2018).
Kotihoidon tavoitteena on tukea itsenäistä asumista ja mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään (Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen yksikkö 2015). Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on tärkeää, että hoitosuunnitelmat tehdään yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen tarpeidensa mukaisesti, sillä asiakkaat ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja pystyvät antamaan omaa asiantuntijuuttaan hoitosuunnitelman tekoon (Turjamaa ym. 2015).
Ikääntyneiden joukko on hyvin heterogeeninen avun tarpeen ja toimintakyvyn osalta. Tämän vuoksi ikääntyneiden ja heidän omaisten tuottama tieto avun tarpeesta ja toimintakyvystä on tärkeää, jotta palveluista voidaan räätälöidä jokaiselle kotihoidon asiakkaalle juuri hänen tarpeitaan vastaavat. (Hautsalo ym. 2012, Foebel ym. 2015.) Ikääntyneen ottaminen mukaan hoidon suunnitteluun lisää myös henkilön koherenssin tunnetta (Tuloisela-Rutanen 2012).
Vahva koherenssin tunne eli tunne oman elämän hallinnasta on puolestaan yhteydessä hyvään terveyteen ja vahvaan stressinhallintakykyyn (Vastamäki 2010). Päävastuu hoidon tarpeen arvioinnista on asiakasta eniten hoitavalla työntekijällä. Arviointia tulee tehdä säännöllisesti ja sovitusti yhdessä asiakkaan kanssa. (Hammar 2008.)
Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito. Laissa ikääntyneellä iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. (Vanhuspalvelulaki 980/2012.)
Marraskuussa 2016 säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli Suomessa noin 73 500 ja säännöllistä kotihoitoa sai 11,5% koko Suomen yli 75-vuotiaasta väestöstä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi määritellään asiakkaat, joilla kotihoidon käyntejä on ollut laskentakuukauden aikana joko voimassa olevan palvelu- ja hoitosuunnitelman perusteella tai käyntejä on muuten ollut säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Kotihoidon asiakkaiden määrän nousu on 0,3%
edelliseen vuoteen verrattuna. (THL 2017a.)
Aiempien tutkimusten mukaan enemmistö tai hieman yli puolet kotihoidon asiakkaista on naisia ja keski-ikä vaihtelee tavallisimmin 75-85 vuoden välillä (Tepponen 2003, Hammar
3 2008, Eloranta ym. 2009, Mofina & Gurthie 2014, Foebel ym. 2015). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tilaston mukaan Suomessa 66% kotihoidon asiakkaista on naisia (THL 2017a). Suomessa ja Pohjoismaissa myös kotihoidon asiakkaiden asuminen yksin on yleistä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa yli 80% kotihoidon asiakkaista oli yksinasuvia (Hammar 2008, Eloranta ym. 2009.) Asiakastyytyväisyysmittaus on yksi yleisimmin käytetyistä mittareita arvioitaessa hoidon tai terveydenhuollon laatua (Abusalem ym. 2012). Useimmiten kotihoidon asiakkaat vastaavat olevansa tyytyväisiä saamaansa hoitoon (Hautsalo ym. 2012).
Tutkimusaiheena kotihoidon laatututkimus asiakkaiden näkökulmasta on hyvin ajankohtainen, sillä kotihoito on jatkuvasti yleistyvä palvelumuoto ikääntyneille henkilöille, joiden arjessa selviytyminen on heikentynyt. On tärkeää, että tuotetut palvelut vastaavat asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita, jolloin hoito on tehokasta ja vaikuttavaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata kotihoidon asiakkaiden arviointeja kotihoidon laadusta ja tunnistaa taustatekijöiden yhteyksiä asiakkaiden arviointeihin. Tavoitteena on löytää kotihoidon kehittämiskohteita niin että tulosten perusteella kotihoitoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.
HOIDON JA PALVELUJEN LAATU
Hoidon laatu on ollut jo pitkään niin hallituksen, yksityisten organisaatioiden kuin tutkijoidenkin huomion kohteena (Smith ym. 2017) ja sitä on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti (Kvist 2004, Brooks-Carthon ym. 2011, Voutilainen ym. 2014). Myös nimenomaan kotihoidon laatu on ollut kiinnostuksen kohteena jo vuosia (Bilotta & Vergani 2008, Van Houdt & Lepeleire 2010, Chang ym. 2015). Hoidon laadun mittaaminen on kuitenkin haastavaa, koska laadukkaan hoidon määritelmä ei ole yksiselitteinen. Sen ulottuvuuksia ovat oikea-aikaisuus, osaaminen, turvallisuus, sujuvuus, vaikuttavuus ja potilaskeskeisyys. (Reponen & Roine 2016.)
Hyvä sosiaali- ja terveydenhuollon laatu tarkoittaa, että asiakas saa tarpeensa mukaista palvelua oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Hyvä laatu on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon tai näyttöön perustuvaa palvelua, joka tuottaa asiakkaalle hyvinvointia ja pyrkii terveyden ja hyvinvoinnin maksimointiin sekä riskien minimointiin. (THL 2017b.) Asiakastyytyväisyysmittaus on yksi yleisimmin käytetyistä mittareista arvioitaessa hoidon tai terveydenhuollon laatua. Abusalemin ym. (2012) tekemän tutkimuksen mukaan terveydenhuoltoon tarvitaan kuitenkin vielä luotettavia mittareita hoidon laadun arvioimiseksi.
(Abusalem ym. 2012.)
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen keskeinen toimintaperiaate on, että asiakas tai potilas voi toiminnallaan, valinnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa omaan terveyteensä tai sosiaaliseen selviytymiseensä. Hänellä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin, tehdä valintoja hoitoonsa liittyen ja hänen oma näkemyksensä hoidon tarpeesta ja merkityksestä otetaan huomioon. Asiakkaan omaa asiantuntijuutta terveyden- ja elämäntilanteensa tuntijana kunnioitetaan. Hoitosuhde perustuu vuorovaikutukseen hoitohenkilökunnan ja asiakkaan sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Asiakaskeskeisyys on ammatillista potilaan tarpeisiin, toiveisiin ja odotuksiin vastaamista hoidossa, yksilön kunnioitusta ja itsemääräämisoikeuden toteumista. (Kuntaliitto 2011, STM 2013, THL 2017b.)
Hyvää hoitoa toteutettaessa ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa hoidon sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Yhteistyö ja tiedon kulku hoitoon osallistuvien tahojen välillä tulee olla saumatonta. Hyvän hoidon lopputuloksena on tyytyväinen potilas, joka on saanut hoidosta parhaan mahdollisen terveyshyödyn. (Kuntaliitto 2011, STM 2013, THL 2017b.) Palvelujen
5 saatavuus ja saavutettavuus ovat myös keskeisiä asioita sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta puhuttaessa. Palvelujen saatavuus on hyvää silloin, kun asiakas saa palvelut kohtuullisessa ajassa riippumatta asuinpaikastaan, sosioekonomisesta asemastaan, sukupuolestaan tai muista etnisistä tekijöistä. (STM 2013, THL 2017b.)
Suomessa erilaisten potilaslähtöisten hoitotulosmittareiden käyttö on saanut hyvää jalansijaa.
Hoidon kliinistä tehokkuutta ja potilasturvallisuutta kuvaavien mittareiden lisäksi hoidon laatuun liittyy oleellisesti myös potilaan tai asiakkaan hoitokokemus. Se on tulosmuuttujana pehmeämpi ja kuvaa potilaan saamaa kohtelua, kuten arvostusta, myötätuntoa ja kunnioitusta.
Myös hoitokokemusta voidaan mitata potilaskyselyillä. Potilaslähtöinen raportointi on nykytiedon valossa takautuvia rekisteriselvityksiä käyttökelpoisempi tietolähde. Potilaan näkökulma on tärkeä, mutta on muistettava, että se muodostaa vain yhden osa-alueen laadukkaan hoidon kokonaisuudessa. Siksi hoidon laadun mittaaminen tulisi suunnitella huolellisesti ja valita riittävän monipuolisesti hoidon laatua ja sen tuottamaa terveyshyötyä kuvaavat, käyttötarkoitukseensa validoidut mittarit. (Reponen & Roine 2016.)
Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon laadusta aiempien tutkimusten mukaan
Kirjallisuuskatsaus kotihoidon laadusta tehtiin keväällä 2016 ja päivitettiin vuonna 2017.
Hakusanoina käytettiin "home care", "home health care" "home care service*", "patient satisfaction", "client satisfaction", "user satisfaction" ja "customer satisfaction", "user perspective", "client perspective" sekä "quality of care" ja näiden eri yhdistelmiä sekä suomenkielisiä vastineita. Tiedonhakua tehtiin CINAHL, Medic, Scopus- ja PubMed- tietokannoista sekä manuaalisesti hoitotieteen alan lehdistä. Tiedonhakuun pyydettiin neuvoa Itä-Suomen yliopiston informaatikolta.
Hakujen kautta löydettiin yhteensä 27 tutkimusta, joista lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 13 tutkimusta. Artikkelien lisäksi aineistoon valittiin mukaan kaksi väitöskirjaa sekä yksi pro gradu -tasoinen tutkimus. Pro gradu -tutkielma otettiin poikkeuksellisesti mukaan aineistoon sen vuoksi, että se arvioitiin Hawkerin ym. (2002) laadunarviointiasteikon mukaan tieteellisesti laadukkaaksi. Laadunarvioinnissa pro gradu -tutkielma sai jokaisesta arvioitavasta alueesta täydet pisteet ja kokonaispistemääräksi muodostui kriteeristön maksimipistemäärä (36/36).
Kesällä ja syksyllä 2017 tehtiin uusi tietokantahaku entisillä hakusanoilla ja hieman muunnelluilla hakulausekkeilla. Tiedonhakua tehtiin uutena Medline-tietokannasta.
Tavoitteena oli saada tuoreimmat tutkimukset kotihoidon laadusta mukaan tutkielman kirjallisuuskatsaukseen. Medline-tietokantahaku ei tuottanut uusia tuloksia kotihoidon laadusta. PubMedistä sen sijaan löydettiin yksi tuore tutkimus (Westerberg ym. 2017). Uusien tietokantahakujen kautta löydettiin lisäksi muutama uusi tutkimusartikkeli, joista saatiin tukea tutkielman teoreettiseen taustaan (Mofina & Gurthie 2014, Björnsdóttir ym. 2015, Foebel ym.
2015). Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien määrään on vaikuttanut niiden saatavuus, sillä mukaan on otettu mukaan ainoastaan artikkelit, jotka olivat vapaasti saatavilla Itä-Suomen yliopiston tunnuksilla tai muuten maksuttomasti.
Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset (n=13) koostuivat CINAHL (n=6), Medic (n=2), PubMed (n=1) sekä manuaalisen haun kautta löydetyistä tutkimuksista (n=4). Manuaalista hakua tehtiin selaamalla Googlea tietokantahaussa käytetyillä hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä, lukemalla Hoitotiede- ja Tutkiva Hoitotyö-lehdet vuosilta 2006 – 2016 sekä käymällä läpi mukaan otettujen väitöskirjojen lähdeluettelot. Tiedonhaku ja valitut tutkimukset on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Tutkimusten sisäänottokriteerit kirjallisuuskatsauksessa olivat 1) tutkimus käsittelee kotihoidon asiakastyytyväisyyttä 2) näkökulma on ikääntyneissä asiakkaissa 3) tutkimus on tieteellinen artikkeli tai muu tieteellisesti tuotettu laadukas julkaisu.
Kirjallisuuskatsaukseen tehdyssä ensimmäisessä tietokantahaussa tutkimukset rajattiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin (peer reviewed) sillä se kertoo tutkimuksen luotettavuudesta ja hyvästä laadusta. Vuonna 2017 tehdyssä tietokantahaussa rajausta vertaisarvioituihin tutkimuksiin ei enää tehty, koska tutkimuksia pyrittiin löytämään mahdollisimman paljon lisää.
Aikarajauksena käytettiin aikaväliä 2006 – 2017, koska viiden vuoden rajaus ei tuottanut riittävästi tuloksia. Aineistoon valittiin lisäksi yksi tutkimus aikarajauksen ulkopuolelta (Andersson ym. 2004), sillä se sopi tutkielman teoreettiseen viitekehykseen käsitellessään kotihoidon asiakastyytyväisyyttä.
Aineistosta jätettiin pois tutkimukset, joissa 1) laatua arvioivat omaiset tai työntekijät 2) tutkimus kohdistui lapsiin tai tiettyyn vaikeaa sairautta sairastavaan potilasryhmään 3) toimintaympäristö oli jokin muu kuin kotihoito, esimerkiksi hoitokoti. Kirjallisuuskatsaukseen valituista julkaisuista määrällisiä tutkimuksia on seitsemän ja laadullisia neljä. Lisäksi kahdessa tutkimuksessa on käytetty triangulaatiota eli yhdistelty sekä laadullisia että määrällisiä
7 aineistoja ja tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksista kahdeksan on tehty Suomessa, kolme Ruotsissa, yksi Kanadassa ja yksi Venäjällä. Aineiston keruumenetelminä oli käytetty joko haastattelua (n=6) tai lomakekyselyä (n=5). Kahdessa tutkimuksessa, joissa käytettiin aineistojen ja tutkimusmenetelmien triangulaatiota, käytettiin aineistonkeruussa sekä haastatteluja että kyselylomakkeita. Kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku on kuvattu taulukossa 1. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet artikkelit on esitelty liitetaulukossa 1 liitteessä 1.
Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Tulokset Valittu
CINAHL “home care” OR “home health care”
OR “home health service” AND satisfaction OR “patient
satisfaction”
2006-2016 Peer- Reviewed
379 3
“home health care” OR “home care”
AND “patient” OR “client”
2012-2017 1781 1
“home care” AND “quality of care” 2006-2016 489 1
Quality* OR
“quality of care”
AND “home care” OR “home health service*” OR “home care service*”
AND client* OR patient*
2006-2016 130 1
Medic “home care” OR “home care services”
AND quality OR “quality of care”
AND “patient satisfaction”
2006-2016 6 2
Scopus “home care” OR “home health service*” OR “home health care” OR
“home nursing” AND “patient satisfaction” OR “client satisfaction”
OR “customer satisfaction” OR “user satisfaction” OR “user perspective”
OR “patient perspective” AND quality
2010-2016 545 0
PubMed “home care services” AND “care quality” AND “care satisfaction”
5 years 704 1
Manuaalinen haku 4
Yhteensä n= 13
9
Aiempien tutkimusten mukaan kotihoidon asiakkaat ovat yleisesti tyytyväisiä kotihoidon laatuun (Andersson ym. 2004, Struyk ym. 2006, Byrne ym. 2011, Halonen 2012, Karlsson ym.
2012, Paljärvi 2012, Westerberg ym. 2017.) Asiakkaat ovat kuitenkin esittäneet paljon kotihoidon kehittämiskohteita. Turjamaan ym. (2014) tutkimuksessa kotihoidon asiakkaat kokivat kotihoidon hajanaiseksi, koska kaikkia palveluita ei saanut helposti yhdeltä kotihoidon palveluntuottajalta.
Kotihoidon asiakkaiden mielestä kehittämistä olisi käyntien ajoittamisessa asiakkaalle sopivaan aikaan ja ajan lisäämisessä käynneille (Byrne ym. 2011, Hautsalo ym. 2012, Paljärvi 2012, Karlsson ym. 2012, Westerberg ym. 2017). Tyytymättömyyttä ilmaistaan usein myös hoitajien runsaasta vaihtuvuudesta ja palveluiden vähyydestä (Tepponen 2009, Byrne ym. 2011, Paljärvi 2012, Turjamaa ym. 2014, Westerberg ym. 2017). Yksilöllisen ja asiakkaan tarpeiden mukaisen hoidon edellytys on hoidon jatkuvuus, jota edistää luottamuksellisen hoitosuhteen syntyminen hoitajien pysyvyyden ja tuttuuden kautta (Tepponen 2009). Ongelmalliseksi asiakkaat kokevat sen, jos he eivät tiedä kuka tai milloin kotihoidosta on tulossa, jolloin asiakkaan on hankala suunnitella muita menojaan (Byrne ym. 2011, Hautsalo ym. 2012, Westerberg 2017). Toisaalta Anderssonin ym. (2004) tai Elorannan ym. (2010) tutkimuksessa kotihoidon asiakkaat eivät kokeneet, että hoitohenkilökunta olisi ollut liian vaihtuvaa ja lisäksi monissa tutkimuksissa asiakkaat ovat tyytyväisiä kotihoidon täsmällisiin käyntiaikoihin. Kyseisissä tutkimuksissa 80- 90% vastaajista arvioi hoitajien tulevan asiakkaalle sopivana ja ennalta sovittuna aikana (Andersson ym. 2004, Tepponen 2009, Eloranta 2010, Halonen 2012).
Asiakkaat toivovat kotihoidolta enemmän kodinhoidollisia töitä, kuten siivousapua sekä asiointi- ja ulkoiluapua. (Tepponen 2003, 2009, Andersson ym. 2004, Hautsalo ym. 2012, Paljärvi 2012, Karlsson ym. 2012.) Sen sijaan ruokailussa avustaminen ja hygieniasta huolehtiminen on koettu riittäväksi (Paljärvi 2012, Turjamaa ym. 2014). Perushoitotyön toimiin ollaan tyytyväisiä ja niiden arvioidaan toteutuvan hyvin (Hasson & Arnetz 2011). Osa kotihoidon asiakkaista ei ymmärrä, miksi ei saa kotihoidolta kaikkia tarvitsemiaan palveluita ja kokevat etteivät palvelut kohtaa heidän tarpeitaan (Byrne ym. 2011).
Yhteistyö omaisten kanssa todetaan joskus puutteelliseksi ja hoitajien ammattitaitoa toivotaan kehitettävän (Hautsalo ym. 2012, Westerberg ym. 2017). Kotihoidon palveluista toivotaan joustavampia ja lisää panostusta omahoitajamenetelmään (Hautsalo ym. 2012). Lääkehoidon toteutumisesta on tutkimusten mukaan vaihtelevia kokemuksia. Halosen (2012) tutkimuksessa
60% vastaajista arvioi lääkehoidon suunnittelun onnistuneen ja lääkehoidon toteutuneen virheettömästi (78%), kun taas Karlssonin ym. (2012) tutkimuksessa lääkehoidon toteutukseen ei oltu täysin tyytyväisiä. Myös Tepponen (2009) toteaa kotihoidon asiakkaiden olleen tyytyväisimpiä saamansa hoidon määrään sairaanhoidollisissa tehtävissä, kuten lääkehoidossa ja hoitotoimenpiteissä.
2.1.1 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit henkilökunnan ammatillisuudesta
Kotihoidon asiakkaat kokevat tyytyväisyyttä kotihoidon henkilökunnan ystävällisyydestä, arvokkaasta ja kunnioittavasta kohtaamisesta sekä hiljaisuudesta ja luotettavuudesta (Andersson ym. 2004, Halonen 2012, Karlsson ym. 2012). Yleensä kotihoidon henkilökunta arvioidaan tiedollisesti ja taidollisesti ammattitaitoiseksi ja heidän toimintaansa pidetään luotettavana (Andersson ym. 2004, Byrne ym. 2011, Halonen 2012).
Turjamaan ym. (2014) tutkimuksessa kotihoidon asiakkaat tunsivat vahvaa luottamusta hoitajiin, mikä oli pitkäkestoisen suhteen ansiota. Asiakkaat kokivat, että saman hoitajan jatkuvat käynnit edistivät heidän kotona selviytymistään. Hyvän luottamuksellisen suhteen ansiosta osa asiakkaista arvioi voivansa kertoa kotihoidon henkilökunnalle käynnin aikana henkilökohtaisia asioitaan, kuten ilojaan ja surujaan. (Turjamaa ym. 2014.) Asiakkaat kokevat, että kotihoidon henkilökunta keskustelee keskenään ja informoi toisiaan asiakkaan tilanteesta ja hoitajat ovat aina tietoisia asiakkaan sen hetkisestä tilanteesta. Asiakkaat kuitenkin toivoivat, että hoitajat puhuisivat asiakkaan kanssa hoidosta ja hoidon tarpeistaan enemmän. (Eloranta ym. 2010.)
2.1.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon henkilöstöresursseista
Kotihoidon asiakkaat kokevat kotihoidon käynnit usein kiireisiksi ja levottomiksi ja hoitajien joutuvan tekemään useita asioita samanaikaisesti (Andersson ym. 2004, Tepponen 2009, Paljärvi 2012, Turjamaa ym. 2014). Asiakkaat yhdistävät kotihoidon työolosuhteet yhdeksi kiireen ja stressin aiheuttajaksi kotihoidon työntekijöille. He uskovat myös, että sijaisten ja työntekijöiden vaihtuvuuden suuri määrä aiheuttavat suuren osan heidän mainitsemistaan ongelmista, kuten puutoksen hoidon jatkuvuudessa ja heikon aikataulujen yhteensovittamisen.
11 (Westerberg ym. 2017.) Toisaalta on myös olemassa kokemuksia kotihoidon kiireettömyydestä (Halonen 2012). Yhteyden saanti kotihoidon lääkäriin koetaan toisinaan ongelmalliseksi.
Halosen (2012) tutkimuksessa kaikilla asiakkailla ei ollut edes mahdollisuutta kotihoidon lääkärin palveluihin, sillä neljäsosa vastaajista olisi toivonut lääkärin kotikäynnin järjestymistä.
2.1.3 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit hoitoon osallistumisesta ja tiedon saannista
Toisinaan kotihoidon asiakkaat kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta osallistua hoidon suunnitteluun, eikä heiltä ole kysytty oleellisia tietoja hoitoon liittyen (Karlsson ym. 2012, Westerberg ym. 2017) tai etteivät he voineet vaikuttaa tehtyihin päätöksiin ja sen vuoksi ajattelevat, että on parempi pysyä hiljaa ja tyytyä tilanteeseen(Westerberg ym. 2017). Halosen (2012) tutkimuksessa mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoon nähtiin huonompana, vaikka vastaajat olivat yleisesti tyytyväisiä hoidon toteutumiseen ja saadut palvelut koettiin tarpeen mukaisiksi. Vaikka yli puolet vastanneista koki saaneensa mahdollisuuden osallistua hoitonsa suunnitteluun, arvioi viidesosa vastaajista, ettei omaan hoitoon osallistuminen ja päätöksenteko ollut heille mahdollista tai he eivät ilmaisseet mielipidettään lainkaan. Vastaajat toivoivat enemmän keskustelua ja hengellisistä tarpeista huolehtimista. Asiakkaat kokivat myös saaneensa hyvin tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta (Halonen 2012.)
Turjamaan ym. (2014) tutkimuksessa asiakkaiden ottaminen huomioon hoidon suunnittelussa nähtiin yhtenä merkittävänä tekijänä mahdollistamaan asiakkaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tutkimuksen mukaan asiakkaiden huomioiminen hoidon suunnittelussa toteutui ja asiakkaille mahdollistettiin erilaisia merkityksellisiä ja inspiroivia aktiviteetteja, kuten leipominen, kahvittelu tai lehden lukeminen yhdessä. Nämä asiat nähtiin kotona selviytymistä tukevina tekijöinä. Asiakkaan omat voimavarat nähtiin myös keskeisinä kotona asumiselle. (Turjamaa ym. 2014.) Halosen tutkimukseen vastanneet arvoivat, että heidän elämäntilanteensa otettiin täysin huomioon hoitoa suunniteltaessa ja 81% vastaajista koki saavansa juuri sellaista hoitoa mitä he tarvitsevat. Suurin osa asiakkaista (72%) arvioi voineensa ilmaista mielipiteensä hoitoa koskevissa asioissa ja 65% tunsi, että heidän arviointiinsa omasta voinnistaan luotettiin. (Halonen 2012.) Informaation saantiin (Hasson &
Arnetz 2011) sekä tiedonkulkuun omaisten ja hoitajien välille toivottiin joissakin tutkimuksissa parannusta (Eloranta ym. 2010, Hautsalo ym. 2012). Kotihoidon asiakkaille ei välttämättä ole niinkään tärkeää saada päättää, kuka hoitaja heidän luonaan käy. Tepposen (2009)
tutkimukseen vastanneista vain joka kolmas kotihoidon asiakas halusi päättää, kuka hoitaja hänen luonaan käy.
2.1.4 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit psyykkisten ja fyysisten tarpeiden huomioinnista
Aiempien tutkimusten mukaan kotihoito keskittyy pääasiassa asiakkaan päivittäisissä toimissa avustamiseen. Sen sijaan kotihoidon asiakkaat ovat tyytymättömiä sekä psyykkisten että henkisten tarpeiden huomiointiin (Tepponen 2009, Hasson & Arnetz 2011, Eloranta ym. 2010, 2012, Halonen 2012, Turjamaa ym. 2015). Elorannan ym. (2012) tutkimuksessa selvitettiin kotihoidon asiakkaiden psykososiaalisen tuen toteutumisesta, johon vastausten perusteella oltiin yleisesti tyytymättömiä. Kotihoidon asiakkaat kokivat, ettei kotihoidon henkilökunta ollut tietoinen heidän kiinnostuksen kohteistaan tai harrastuksistaan (Eloranta ym. 2010).
Halosen (2012) tutkimukseen vastanneista vain 7% oli täysin samaa mieltä siitä, että hoitajat keskustelevat heidän kanssaan sukupuolielämään liittyvistä tai hengellisistä asioista.
Samankaltaiset tulokset ilmenivät Tepposen (2009) väitöskirjatutkimuksessa, jossa asiakkaat olivat tyytymättömimpiä psykososiaalisen tuen toteutumiseen. Myös Paljärvi (2012) toteaa, ettei kotihoito tue riittävästi vanhusten sosiaalisia suhteita ja psyykkistä hyvinvointia. THL:n ASLA-tutkimuksen mukaan joka kolmas kotihoidon asiakas kokee olevansa paljon yksin vasten omaa tahtoaan (THL 2017d).
Kotihoidon asiakkaiden turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa yhteydensaanti hoitohenkilökuntaan, joka on koettu usein helpoksi ja hyvin toteutuneeksi (Tepponen 2009, Halonen 2012). Valtaosa vastaajista oli kokenut kotona olemisen turvalliseksi (Halonen 2012).
ASLA-tutkimukseen vastanneista kotihoidon asiakkaista yhdeksän kymmenestä kotihoidon asiakkaasta arvioi saavansa apua nopeasti sitä tarvitessaan ja tämä lisäsi turvallisuuden tunnetta (THL 2017d).
Psyykkisten tarpeiden huomioinnin lisäksi myös fyysisten tarpeiden huomiointi koetaan toteutuvan heikosti. Kotihoidon asiakkaat ovat monesti sitä mieltä, että mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin voisi olla enemmän ja liikkumiseen sekä asiointiin saatu apu on riittämätöntä (Tepponen 2009, Hasson & Arnetz 2011). Asiakkaat toivovat paljon enemmän apua erilaisiin asiointikäynteihin ja ulkoiluun (Tepponen 2003, 2009, Andersson ym. 2004, Hautsalo ym. 2012, Paljärvi 2012, Karlsson ym. 2012, THL 2017d).
13 2.2 Yhteenveto kotihoidon asiakkaiden hoidon laadun arvioinneista
Kotihoidon asiakkaat arvioivat yleensä kotihoidon laadun hyväksi. Kotihoidon henkilökunnan ammatillisuus ja henkilökohtaiset ominaisuudet koetaan lähes poikkeuksetta hyviksi.
Tyytyväisiä ollaan hoitajien ystävällisyyteen, arvokkaaseen ja kunnioittavaan kohteluun sekä luotettavuuteen. Myös henkilökunnan ammattitaito koetaan useimmiten hyväksi. Kahdessa tutkimuksessa kritisoitiin henkilökunnan kielitaitoa (Hautsalo ym. 2012, Westerberg ym. 2017) ja toisessa näistä toivottiin lisäksi henkilökunnan ammattitaitoa kehitettävän (Westerberg ym.
2017).
Yhteistyö omaisten kanssa koettiin toisinaan puutteelliseksi ja informaation kulkua hoitajien sekä omaisten välillä toivottiin kehitettävän. Myös arvioinnit hoitoon osallistumisesta ja tiedonsaannista olivat vaihtelevia. Useimmiten asiakkaat kokivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa omaan hoitoonsa tai sen suunnitteluun. Kuitenkin Halosen (2012) tutkimukseen vastanneet asiakkaat arvoivat, että heidän elämäntilanteensa otettiin täysin huomioon hoitoa suunniteltaessa ja 81% vastaajista koki saavansa juuri sellaista hoitoa mitä he tarvitsevat. Suurin osa asiakkaista (72%) arvioi myös voineensa ilmaista mielipiteensä hoitoa koskevissa asioissa ja 65% tunsi, että heidän arviointiinsa omasta voinnistaan luotettiin.
(Halonen 2012.)
Kehittämiskohteita kotihoidolle mainittiin paljon ja mielipiteet vaihtelivat tutkimuksittain.
Monissa tutkimuksissa kotihoidon asiakkaat kokivat kotihoidon käynnit kiireisiksi ja toivoivat käynneille lisää aikaa. Toisaalta joissakin tutkimuksissa kiirettä ei oltu koettu lainkaan. Myös kotihoidon hoitohenkilökunnan vaihtuvuus koettiin usein liian suureksi, kun taas toisissa tutkimuksissa vaihtuvuutta ei koettu ongelmana. Toiset asiakkaista halusivat samojen tuttujen hoitajien käyvän useammin ja hoidon jatkuvuuden todettiin vaikuttavan luottamuksellisen hoitosuhteen syntymiseen, kun toiset eivät kokeneet tarpeelliseksi päättää kuka hoitaja heidän luonaan käy. Käyntiajoissa mainittiin usein olevan parantamisen varaa. Asiakkaat kokivat hankalana sen, etteivät he tienneet mihin aikaan kotihoito tulee käymään ja joutuivat sovittamaan omia menojaan kotihoidon käyntien mukaan.
Psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen koettiin monissa tutkimuksissa huonoksi. Kotihoidon asiakkaat saattoivat kokea, ettei henkilökunta ollut tietoisia tai kiinnostuneita heidän harrastuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Psykososiaalisen tuen arvioitiin toteutuneen heikosti. Asiakkaat toivoivat kotihoidon henkilökunnalta enemmän keskustelua
sukupuolielämään ja hengellisiin asioihin liittyen. Paljärvi (2012) totesi väitöskirjassaan, ettei kotihoito tue riittävästi vanhusten sosiaalisia suhteita ja psyykkistä hyvinvointia.
Kahdessa tutkimuksessa (Halonen 2012, Turjamaa ym. 2014) mainittiin asiakkaiden kokema turvallisuus hoitoon liittyen. Molemmissa tutkimuksissa asiakkaat kokivat hoitonsa ja kotona asumisensa turvalliseksi. Turvallisuuden tunnetta lisäsi mahdollisuus saada yhteys kotihoitoon tarvittaessa. Yhteyden saanti koettiin helpoksi ja hyvin toteutuneeksi. Toisaalta kotihoidon lääkärin palveluihin ei aina oltu tyytyväisiä. Osa asiakkaista ei ollut nähnyt kotihoidon lääkäriä lainkaan.
Myös fyysisten tarpeiden huomiointiin toivottiin parannusta. Kotihoidon asiakkaat toivoivat enemmän mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin ja enemmän apua ulkona liikkumiseen sekä erilaisiin asiointeihin. Tutkimusten mukaan kotihoidon palvelut ovat keskittyneet suurimmaksi osaksi hoidollisiin ja jokapäiväisiin toimiin, kuten ruokailussa avustamiseen, henkilökohtaisen hygienian hoitoon ja lääkehoitoon. Kotihoidon asiakkaat kuitenkin toivoisivat kotihoidolta enemmän erilaisia palveluita, kuten siivous-, ulkoilu- ja asiointiapua.
Lääkehoitoon ja sen virheettömyyteen ollaan usein tyytyväisiä. Kotihoidon asiakkaiden laadun arviointeihin vaikuttavat tekijät esitetään kuviossa 1.
15
Kuvio 1. Kotihoidon laadun osa-alueet asiakkaiden arvioimana.
KO TIHOID ON LAAD UN AR V IOIN TII N VA IKU TT AVA T T EKIJÄ T AS IAK KA IDEN NÄ KÖKULMA STA
Yhteistyö ja hoitoon osallistuminen Asiakkaan tarpeen
mukaiset palvelut Riittävät henkilöstöresurssit
Kotihoidon henkilökunnan
ammatillisuus Ystävällisyys
Käyntien ajoittaminen Tiedonkulku hoitajien välillä Tiedollinen ja taidollinen ammattitaito Luotettavuus Arvostava ja kunnioittava kohtelu
Lisää aikaa käynneille Yksilöllinen hoito Hoitajien pysyvyys Hoidon jatkuvuus Pitkäkestoinen suhde Käyntien levottomuus Monet samanaikaiset työt
Kiire
Liian vähän palveluita Lisää siivousapua,
ulkoilu- ja
asiointiapua
Psyykkiset tarpeet Joustavammat palvelut
Hengelliset tarpeet Lääkärin palvelut
Omaiset Tiedonkulku
Hoitoon osallistuminen
Vaikuttaminen omaan hoitoon
Tiedonsaanti
Päätöksenteko
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotihoidon asiakkaiden arviointeja kotihoidon laadusta ja tunnistaa taustatekijöiden yhteyksiä asiakkaiden arviointeihin. Tavoitteena on tunnistaa kotihoidon kehittämiskohteita niin että tulosten perusteella kotihoitoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.
Tutkimuskysymykset ovat:
1.) Millaiseksi kotihoidon asiakkaat arvioivat kotihoidon laadun?
2.) Mitkä asiakkaiden taustatekijät ovat yhteydessä hoidon laadun arviointeihin?
3.) Miten asiakkaat toivovat kehitettävän kotihoitoa ja sen laatua?
17 4 AINEISTO JA MENETELMÄT
4.1 Aineiston keruu
Aineisto on kerätty tätä tutkimusta varten muokatulla Ihmisläheinen hoito -kyselylomakkeella.
Ihmisläheinen hoito -mittari on alun perin kehitetty sairaalaympäristöön (Töyry 2001, Kvist 2004), joten kysymyksien sanamuotoja muutettiin paremmin kotihoidon kontekstiin sopivaksi ja poistettiin joitakin väittämiä, jotka liittyivät enemmän sairaalamaailmaan.
Kotihoidon henkilökunta jakoi kyselylomakkeita tietyllä viikolla toukokuussa 2017 kotihoidon asiakaskäyntien yhteydessä yhteensä 200:lle kotihoidon asiakkaalle, joiden he arvioivat olevan kykeneviä vastaamaan kyselyyn. Näin ollen tutkimuksen ulkopuolelle jäivät esimerkiksi vakavaa muistisairautta sairastavat henkilöt. Vastaajat saivat kyselylomakkeen mukana postimaksetun vastauskuoren, joka oli osoitettu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta vastaavalle henkilölle.
Kyselylomakkeita palautui 72. Neljä lomaketta hylättiin virheellisten tai puutteellisen tietojen vuoksi. Analysoitavaa aineistoa kertyi 68 lomaketta ja lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 34. Muistutus – tai uusintakyselyä ei toteutettu, koska asiakkaiden henkilötietoja ei kerätty eikä uusintakyselyä olisi voitu kohdentaa kyselyyn vastaamattomille asiakkaille.
4.2 Ihmisläheinen hoito -mittari
Ihmisläheinen hoito –mittari (ILH) on kehitetty alun perin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja sitä on käytetty mittaamaan potilaiden arviointeja hoidon laadusta jo 1990-luvulla.
Mittarin kehittämisessä hankittiin aluksi aineistoa lähes 4000 KYS:n potilaalta. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan, mitä heidän mielestään on ihmisläheinen hoito. Tuloksista muodostui viisi avainaluetta: potilaan ja hänen yksityisyytensä ja yhteisöllisyytensä arvostaminen, potilaalle tiedon antaminen ja hänen ottaminen mukaan hoitonsa suunnitteluun, tunne-elämän huomioon ottaminen, potilaan fyysisen terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ihmisläheisen hoidon edellytysten järjestäminen. Näiden viiden osa-alueen avulla muodostettiin kyselylomake vuodeosasto- ja poliklinikkapotilaita varten. Mittarin kattavuutta ja kysymysten ymmärrettävyyttä arvioitiin sekä potilaiden että hoidonantajien näkökulmista.
Mittari on todettu luotettavaksi erilaisten lausuntojen ja tilastollisten menetelmien avulla.
(Töyry 2001.)
Mittaria on kehitetty sittemmin eri ympäristöihin sopivaksi ja sillä on kerätty tutkimusaineistoja niin potilailta, hoitohenkilökunnalta kuin johdoltakin (Kvist 2004, Kvist ym. 2007, 2013, Tervo-Heikkinen ym. 2008, Voutilainen ym. 2014). Koska mittari on kehitetty sairaalaympäristöön, on suuri osa sillä kerätyistä aineistoista koskenut sairaalahoidon laadun arviointia (Töyry 2001, Partanen 2002, Kvist 2004, Kvist ym. 2007, 2013, Tervo-Heikkinen ym. 2008, Voutilainen ym. 2014). Mittaria on käytetty myös pro gradu -tutkielmissa (Hartikainen 2013, Zibulski 2014). Useimmiten ILH -mittaria käyttäneissä tutkimuksissa potilaat/asiakkaat ovat arvioineet hoidon laadun hyväksi (Kvist ym. 2007, Tervo-Heikkinen ym. 2008, Kvist ym. 2012, Voutilainen ym. 2014).
Tässä tutkimuksessa mittarin kysymyksiä muokattiin kotihoidon ympäristöön sopiviksi.
Alkuperäisiin väittämiin, kuten ”hoitohenkilökunta oli ammattitaitoista” muutettiin muotoon
”kotihoidon henkilökunta on ammattitaitoista.” Samoin esimerkiksi väittämä ”hoitoyksikön ilmapiiri oli myönteinen” vaihdettiin muotoon ”kotihoidon käydessä luonani ilmapiiri on myönteinen.”
Kyselylomakkeessa oli 46 Likert-asteikollista väittämää, joiden lisäksi lomakkeessa kysyttiin taustatietoina sukupuolta, ikää, asumismuotoa, koulutusta, ammattiasemaa sekä lomakkeen täyttäjää ja kotihoidon käyntikertoja vuorokaudessa sekä viikossa. Lomakkeessa kysyttiin myös kotihoidon asiakkuuden kestoa. Kyselylomakkeessa pyydettiin antamaan yleisarvosana kouluasteikolla 4-10 kotihoidon hoitajille ja lääkäreille sekä esitettiin kaksi avointa kysymystä, joissa vastaajat saivat kertoa kehittämistoiveitaan sekä vapaasti muuta haluamaansa asiaa.
Kyselylomakkeen yksittäisistä muuttujista laskettiin seitsemän keskiarvosummamuuttujaa (Kuvio 2). Kotihoidon henkilöstön ammatillisuuden keskiarvosummamuuttuja sisältää 18 muuttujaa, fyysisiin tarpeisiin vastaamisen sekä kipujen ja pelkojen lievittämisen keskiarvosummamuuttuja neljä muuttujaa, hoitoon osallistumisen ja tiedonsaannin 11 muuttujaa, henkilöstön yhteistyön keskiarvosummamuuttuja kaksi muuttujaa sekä riittävien henkilöstöresurssien keskiarvosummamuuttujaa viidellä muuttujalla. Tulosmuuttuja kuvaa tutkimuksen selitettävää tekijää, joka tässä tutkimuksessa muodostui kahdesta muuttujasta
”Olen tyytyväinen saamaani hoitoon” ja ”Asetimme yhdessä henkilökunnan kanssa selkeän tavoitteen hoidolleni.” Muokatun Ihmisläheinen hoito -mittarin keskiarvosummamuuttujat on esitetty kuviossa 2.
19
Ihmisläheinen kotihoito -mittari
Kuvio 2. Ihmisläheinenkotihoito -mittarin summamuuttujat.
Kyselylomake täyttää Heikkilän (2014) asettamat määritelmät hyvän kyselylomakkeen tunnusmerkeistä, sillä helpot kysymykset on esitetty lomakkeessa ensimmäiseksi, teksti ja kysymykset ovat hyvin aseteltuja, vastausohjeet ovat selkeät ja yksinkertaiset ja lomakkeessa kysytään aina vain yhtä asiaa kerrallaan. Lisäksi kysymykset etenevät loogisesti, ne on numeroitu juoksevasti ja vastaukset on helppo syöttää sekä käsitellä tilastollisella ohjelmalla.
(ks. Heikkilä 2014.)
Tutkimuskysymyksiä oli kolme. Ensimmäiseen kysymykseen "millaiseksi kotihoidon asiakkaat arvioivat kotihoidon laadun?" haettiin vastausta 46 Likert-asteikollisella väittämällä.
Mittarin vastausvaihtoehdot olivat: 1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = en osaa Henkilöstön
yhteistyö Muuttujia 2 Kipujen ja
pelkojen lievittäminen
Muuttujia 4 Riittävät henkilöstöresurssit
Muuttujia 5
Fyysisiin tarpeisiin vastaaminen
Muuttujia 4
Hoitoon osallistuminen ja
tiedon saanti Muuttujia 11 Henkilöstön
ammatillisuus Muuttujia 18
Tulosmuuttujat
Muuttujia 2
sanoa, 4 = osittain samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Toiseen tutkimuskysymykseen
"Mitkä asiakkaiden taustatekijät ovat yhteydessä hoidon laadun arviointeihin?" etsittiin vastausta tarkastelemalla vastaajien taustatietoja ja vertaamalla niitä summamuuttujien keskiarvoihin. Koska muuttujat eivät noudattaneet normaalijakaumaa, tutkittiin taustatekijöiden vaikutusta muuttujiin parametrittomalla Mann-Whitneyn U-testillä. Kolmas kysymys oli ”Miten asiakkaat kehitettävän kotihoitoa ja sen laatua?” Kysymyslomakkeessa oli kaksi avointa kysymystä, joihin asiakkaat saivat kertoa kehitysehdotuksiaan koskien kotihoitoa ja sen laatua sekä muuta haluamaansa asiaa.
Mittarin luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfa -kertoimilla, jotka kuvaavat mittarin osa- alueiden johdonmukaisuutta eli sitä, mittaavatko muuttujat samaa asiaa. Mittarin alfa - kertoimeksi muodostui 0,97, joka on varsin korkea arvo. Myös muodostettujen summamuuttujien alfa -kertoimet ovat edellä mainittujen kriteereiden mukaan kaikki hyväksyttyjä (Taulukko 2). Cronbachin alfa kertoimet vaihtelevat aina 0-1,0 välillä. Mittarin hyvän luotettavuuden rajana pidetään yleensä ≥ 0,80 arvoa (Liukkonen 2011, Heikkilä 2014), mutta joidenkin lähteiden mukaan jo 0,60 arvo olisi hyväksyttävä (Heikkilä 2014).
Taulukko 2. Keskiarvosummamuuttujien alfa -kertoimet.
Summamuuttuja Cronbachin alfa -
kerroin
Ihmisläheinen hoito -mittari 0,97 Henkilöstön ammatillisuus 0,92 Hoitoon osallistuminen ja tiedon saanti 0,92 Riittävät henkilöstöresurssit 0.90
Henkilöstön yhteistyö 0,79
Kipujen ja pelkojen lievittäminen 0,71 Fyysisiin tarpeisiin vastaaminen 0,68
21 4.3 Aineiston analysointi
Aineiston analysointi aloitettiin käymällä kaikki kyselylomakkeet läpi ja numeroimalla ne juoksevin numeroin. Tässä vaiheessa hylättiin neljä vastauslomaketta, koska niiden tiedot olivat puutteelliset tai virheellisesti merkityt. Tämän jälkeen kvantitatiivisen aineiston tallennus aloitettiin SPSS Windows 24-ohjelmalla. Tallennuksen jälkeen aineisto tarkastettiin huolellisesti. Aineistosta laskettiin taustamuuttujien frekvenssit, jonka jälkeen taustamuuttujat luokiteltiin ryhmiin selkeämmän luettavuuden vuoksi. Muuttujat luokiteltiin mahdollisimman samankokoisiin ryhmiin helpottamaan ryhmien välistä vertailua.
Vastaajien iät luokiteltiin kolmeen luokkaan 49-70-vuotiaisiin, 71-85-vuotiaisiin ja 86-97- vuotiaisiin. Kotihoidon viikkokäynnit luokiteltiin myös kolmeen luokkaan 1-3 kertaan viikossa, 4-10 kertaan viikossa ja 11-35 käyntikertaan viikossa. Vuorokausikäynnit luokiteltiin neljään eri luokkaan: 1, 2, 3 ja 4-5 käyntikertaan vuorokaudessa. Kotihoidon asiakkuus luokiteltiin kolmeen luokkaan seuraavasti: Alle 1 vuosi, 2-4 vuotta ja 5-13 vuotta.
Seuraavaksi aineistosta laskettiin frekvenssejä ja keskiarvoja yksittäisille muuttujille. Tämän jälkeen muuttujien normaalijakautuneisuutta testattiin Kolmogorov-Smirnovin testillä. Testissä muodostettiin histogrammeja, joista voitiin nähdä, ettei muuttujat pääsääntöisesti noudattaneet normaalijakaumaa. Koska muuttujat eivät noudattaneet normaalijakaumaa, päädyttiin käyttämään tilastollisessa testauksessa ei-parametrisiä testejä Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskal-Wallisin testi.
Aineistosta on laskettu keskiarvoja ja keskihajontoja alkuperäisille luokittelemattomille muuttujille. Vaikka keskihajonnan laskeminen yleensä edellyttää välimatka- tai suhdeasteikollista muuttujaa eikä mielipidekyselyssä käytetty Likert-asteikko tarkasti ottaen täytä kyseistä vaatimusta, on Karjalaisen (2010) mukaan perusteltua laskea keskihajontoja tutkimuksessa, jossa useissa kysymyksissä on käytetty samaa asteikkoa. Tällöin voidaan ajatella, että vastaajat ovat mieltäneet asteikon välimatka-asteikolliseksi. (Karjalainen 2010.) Likert-asteikollisten väittämien vastauksista laskettiin keskiarvoja ja muodostettiin keskiarvoihin perustuvat laatutasot seuraavasti: 1-1,5 = välttävä laatu, 1,6-2,5= tyydyttävä laatu, 2,6-3,5= hyvä laatu, 3,6-4,5= kiitettävä laatu ja 4,6-5,0= erinomainen laatu. Samaa luokittelua on käyttänyt Zibulski (2014) pro gradu -tutkielmassaan.
Aineiston analysoinnissa oltiin kiinnostuneita taustamuuttujien yhteydestä kotihoidon asiakkaiden antamiin arviointeihin kotihoidon laadusta. Taustamuuttujien yhteyttä arviointeihin testattiin Kruskal-Wallisin ja Mann-Whitneyn U-testeillä. P-arvona pidettiin yleisesti käytettyä 0,05 rajaa, joka tarkoittaa 5 prosentin virhemarginaalia. Nollahypoteesina (Ho) oli, että taustamuuttujalla ei ole yhteyttä asiakkaan antamaan arvioon kotihoidon laadusta ja vastahypoteesina (H1) että taustamuuttujalla on yhteys asiakkaan antamaan arvioon.
Avoimet kysymykset käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, joka tarkoittaa tekstiaineiston tutkimusta laadullisella menetelmällä (Tilastokeskus 2012). Sisällönanalyysin tarkoituksena on tarkastella aineistoa etsien siitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä saada tieto tiivistettyyn muotoon (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Sisällönanalyysin avulla voidaan muodostaa tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli (Kyngäs ym. 2011), kuten tässä tutkielmassa muodostettu kuvio (Kuvio 1). Avoimia vastauksia kuvaillaan frekvenssien ja prosenttiosuuksien avulla määrällisten tulosten yhteydessä.
23 5 TULOKSET
5.1 Tutkimukseen osallistuneet kotihoidon asiakkaat
Tutkimukseen osallistui yhteensä 72 kotihoidon asiakasta. Neljä kyselylomaketta hylättiin virheellisten tai puutteellisten tietojen vuoksi, joten lopullinen osallistujamäärä oli 68. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli naisia (n=43). Vastaajien ikä vaihteli 49-97 vuoden välillä keski-iän ollessa 81,5 vuotta. Suurin osa vastaajista oli täyttänyt lomakkeen itse (n=30) tai yhdessä omaisen kanssa (n=24). Yleisimmin kyselyyn vastannut henkilö asui yksin (75%).
Koulutukset jakaantuivat melko tasaisesti ja useimmiten vastaajalla ei ollut koulutusta tai oli jokin muu, kuin ammatti- tai korkeakoulutus. Suurin osa vastanneista (85%) ilmoitti olevansa eläkkeellä (Taulukko 3).
Kotihoidon asiakkuuden kestot vaihtelivat kahden kuukauden ja 13 vuoden välillä.
Keskimääräinen aika kotihoidon asiakkaana oli 2,8 vuotta. Kotihoidon viikkokäynneissä oli suuria eroja käyntimäärien vaihdellessa yhden ja 35 käynnin välillä. Keskiarvo viikkokäyntien määrälle oli 8, tosin tähän kohtaan vastanneita oli vain 37 henkilöä. Vuorokausikäynteihin vastanneita oli 53, joista yli puolella (68%) kotihoito kävi 1-2 kertaa vuorokaudessa. Vajaalla neljänneksellä (23%) vastanneista kotihoito kävi kolme kertaa vuorokaudessa ja 9%:a 4-5 kertaa vuorokaudessa. Tarkemmat tiedot kyselyyn vastanneiden asiakkaiden taustamuuttujista on taulukossa 3.
Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden kotihoidon asiakkaiden (N=68) taustatiedot.
Taustamuuttuja n % Taustamuuttuja n %
Sukupuoli
nainen 43 64
Kotihoidon asiakkuus/vuotta
Alle 1 16 33
Mies 24 36 2-4 25 51
Yhteensä 67 100 5-13 8 16
Ikä yhteensä 49 100
49-70 10 14 Kotihoidon käynnit/viikko
71-85 31 46 1-3 13 35
86-97 27 40 4-10 13 35
Yhteensä 68 100 11-35 22 30
Koulutus yhteensä 48 100
Korkeakoulu 18 27 Kotihoidon
käynnit/vuorokausi
Ammattitutkinto 22 33 1 18 34
ei koulutusta/muu 26 39 2 18 34
Yhteensä 66 100 3 12 23
Ammattiasema 4-5 5 9
ylempi toimihenkilö 4 6 yhteensä 53 100
alempi toimihenkilö/työntekijä 4 6 Lomakkeen täyttäjä
Eläkeläinen 54 85 asiakas 30 47
Muu 2 3 asiakas yhdessä omaisen kanssa 24 37
Yhteensä 64 100 omainen 3 5
Asumismuoto asiakas yhdessä hoitajan kanssa 7 11
Yksin 51 75 yhteensä 64 100
puolison tai avopuolison kanssa 16 23,5 lasten tai jonkun muun henkilön kanssa 1 1,5
Yhteensä 68 100
25 5.2 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon laadusta
Kotihoidon asiakkaat arvioivat kotihoidon laadun kiitettäväksi tai erinomaiseksi kaikilla muilla, paitsi henkilöstöresurssien osa-alueella (Taulukko 4). Summamuuttujista parhaimmaksi asiakkaat arvioivat kotihoidon ammatillisuuden (ka 4,37, kh 0,64). Seuraavaksi parhaiten asiakkaiden mielestä toteutuu fyysisten tarpeiden huomiointi (ka 4,28, kh 0,82). Yhteistyön sekä kipujen ja pelkojen lievityksen osa-alueet asiakkaat arvioivat melko tasaisesti kiitettävälle tasolle (ka 3,75-3,81). Henkilöstöresursseille muodostui kaikista matalin keskiarvo (ka 3,48), joka vastaa kuitenkin muodostetun laatuasteikon mukaan hyvää laatua (Taulukko 5).
Tutkimuksen tulosmuuttujat ovat tutkimuksen selitettäviä tekijöitä, jotka tässä tutkimuksessa olivat muuttuja ”Olen tyytyväinen saamaani hoitoon”, joka sai kiitettävän keskiarvon (ka 4,45, kh 0,86) sekä ”Asetimme yhdessä henkilökunnan kanssa selkeän tavoitteen hoidolleni”, joka sai hyvää laatua vastaavan keskiarvon (3,46) (Taulukko 4).
Taulukko 4. Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit (N=68) kotihoidon laadusta summamuuttujittain tarkasteltuna.
Summamuuttuja Kysymysten
määrä
Vastaajat (n)
Keskiarvo (ka) Keskihajonta (kh)
Ammatillisuus 18 68 4,37 0,64
Fyysisten tarpeiden huomiointi 4 65 4,28 0,82
Hoitoon osallistuminen ja tiedon saanti
11 68 4,03 0,88
Yhteistyö 2 66 3,81 0,96
Kipujen ja pelkojen lievitys 4 66 3,75 0,92
Henkilöstöresurssit 5 66 3,48 1,17
Tulosmuuttujat 2 67 3,97 0,88
5.2.1 Kotihoidon asiakkaiden arvioinnit kotihoidon henkilökunnan ammatillisuudesta
Kotihoidon henkilökunnan ammatillisuuden toteutumista mitattiin 18 muuttujalla. Muuttujista muodostettiin keskiarvosummamuuttuja ”Ammatillisuus”, joka sai keskiarvoksi 4,37 vastaten kiitettävää laatua. Ammatillisuuden osa-alueista parhaimmaksi arvioitiin ystävällinen kohtelu (ka 4,73), josta lähes kaikki vastaajista (97%) oli täysin tai osittain samaa mieltä. Heikoimmaksi arvioitiin kotihoidon lääkärien ammattitaitoisuus, joka oli kuitenkin kiitettävä (ka 3,92). Puolet vastaajista oli samaa mieltä kotihoidon lääkärien ammattitaitoisuudesta ja puolet eivät osanneet sanoa. Sen sijaan hoitohenkilökunnan ammattitaidosta 79% vastaajista oli samaa mieltä (ka 4,17) (Taulukko 5).
Kotihoidon asiakkaiden mukaan heitä arvostettiin (87%) ja heidät hyväksyttiin omana itsenään (94%). Asiakkaat arvioivat, että heidän asioihinsa paneudutaan sopivasti (82%) ja heidän huoliaan kuunnellaan (82%). He kokivat myös, että heidän arvioon omasta voinnistaan luotetaan (91%). Suurin osa asiakkaista arvioi, että heidän hoitonsa perustuu tarpeisiinsa (87%), hoito on turvallista (84%) ja heidän omat voimavarat otetaan huomioon hoidossa (89%). Lähes kaikki vastaajat (91%) olivat sitä mieltä, että heidän vointiaan kysytään riittävästi. Eniten hajontaa oli arvioinneissa avun saannista tarvittaessa ja kipuihin vakavasti suhtautumisesta (kh 1,07) ja vähiten ystävällisessä kohtelussa (kh 0,62) (Taulukko 5).
Avoimissa vastauksissa hoitajilta toivottiin ihmisläheisyyttä, rauhallista kuuntelua ja syvällisempää perehtymistä asioihin. Kaksi vastaajista toivoi, että kotihoidon hoitajilla olisi parempi suomen kielen taito. Lisäksi yksi vastaaja toivoi omahoitajuuden käyttöönottoa ja yksi lisää mieshoitajia. Hoitajilta toivottiin myös terveen järjen käyttöä, sähköisen asioinnin lisäämistä ja aikaseurannan vähentämistä. Kolmessa avoimessa vastauksessa toivottiin kotihoidon käyntiaikojen pitävän paikkaansa tämänhetkistä paremmin. Kaksi vastaajaa oli tyytyväisiä tämänhetkisiin kotihoidon palveluihinsa ja neljä vastaajaa oli tyytymättömiä kotihoidon lääkärin palveluihin.
” kotihoidon lääkäriä en ole nähnyt. En tiedä kuka on lääkärini.”
Yksi vastaaja toivoi enemmän moniammatillisuutta kotihoitoon.
” Moniammatillisen yhteistyön lisäämistä hoidossa-> esim. fysioterapia, viriketoiminta yms.”
27 Taulukko 5. Kotihoidon asiakkaiden (N=68) arvioinnit kotihoidon henkilökunnan ammatillisuudesta.
Ammatillisuus Osittain tai täysin samaa
mieltä
Osittain tai täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Ka Kh
Minua kohdellaan
ystävällisesti
n 64
% 97
n 2
% 3
n -
%
- 4,73 0,62
Minua kohdellaan
asiallisesti
63 94 3 5 1 2 4,67 0,84
Vointiani kysytään riittävästi
61 91 4 6 2 3 4,60 0,92
Minut hyväksytään omana itsenä
64 94 2 3 2 3 4,56 0,76
Kotihoidon käydessä ilmapiiri on myönteinen
59 89 3 5 4 6 4,47 0,80
Minun omat voimavarat huomioidaan hoidossa
58 89 4 6 3 5 4,43 0,84
Voin puhua
luottamuksellisesti henkilökunnalle asioistani
57 85 4 6 6 9 4,42 0,89
Koin olevani tervetullut kotihoitoon
55 81 2 3 11 16 4,41 0,86
Arviointiini omasta voinnistani luotetaan
59 91 2 3 4 6 4,40 0,80
Minua arvostetaan 58 87 2 3 7 10 4,37 0,85
Hoitoni perustuu tarpeisiini 59 87 7 10 2 3 4,37 1,00
Hoitoni on turvallista 56 84 8 12 3 5 4,34 1,02
Saan apua tarvittaessa 58 87 8 12 1 2 4,33 1,07
Kipuihini suhtaudutaan vakavasti
54 82 5 8 7 11 4,26 1,07
Huoliani kuullaan 56 82 7 10 5 7 4,24 0,97
Kotihoidon
hoitohenkilökunta on ammattitaitoista
52 79 6 9 8 12 4,17 1,01
Asioihini paneudutaan sopivasti
54 82 10 15 2 3 4,09 1,03
Kotihoidon lääkärit ovat ammattitaitoisia
30 51 - - 29 49 3,92 0,95
