Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Ensisijainen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu jokaiselle tutkijalle ja tutkimusryhmälle, mutta myös tutkimusyksikön johtajalle sekä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johdolle (Suomen akatemia 2017).
Tutkimusetiikkaan kuuluu työskentely hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Hyvään tieteelliseen käytäntöön luetaan rehellinen, huolellinen ja tarkka työskentely koko tutkimusprosessin ajan aina tulosten tallentamisesta arviointiin, jota on pyritty toteuttamaan mahdollisimman tarkasti tämän tutkielman teossa tarkastamalla aineisto jokaisessa työskentelyvaiheessa esimerkiksi kirjausvirheiden varalta. Tutkimuksen eettisessä toteutuksessa on huomioitava myös eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät sekä avoimuus tulosten julkaisussa. Tämän tutkielman teossa on toteutettu systemaattinen tiedonhaku tieteellisistä tietokannoista. Myös tulokset on esitetty avoimesti niin,
ettei mitään tuloksia ole jätetty esittämättä. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, Itä-Suomen yliopisto 2017.)
Tutkimuksen aiheen valinta on myös yksi eettinen valinta tutkimuksen teossa. Tutkimuksen teossa on pohdittava esimerkiksi sitä, onko oikein tutkia mitä aihetta tahansa? (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Kotihoidon asiakastyytyväisyyskyselyn valintaan tutkielman aiheeksi vaikuttivat sekä tutkijan oma mielenkiinto että toimintaympäristön tarve saada tietoa asiakkaiden arvioista kotihoidon laadusta ja palveluista. Näin ollen tutkimusaihe voidaan luokitella hyväksi, sillä se oli tutkijaa itseä kiinnostava ja hoitotieteen tieteenalalle sopiva.
Aiheella on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä tulosten avulla voidaan parantaa kotihoidon palvelujen laatua.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettinen toimikunta on arvioinut tutkimuksen eettisyyden ja antanut sille myönteisen lausunnon. Ennen tutkimuksen aloittamista tutkimukselle myönnettiin tutkimuslupa tutkimuksen kohdeorganisaatiosta. Suostumusta tutkimukseen osallistuvilta ei tarvittu erikseen, sillä kyselylomakkeeseen vastaaminen oli itsessään suostumus tutkimukseen osallistumiseen.
Tutkittaville jaettiin kyselylomakkeen yhteydessä tiedote tutkimuksesta, jossa oli keskeiset tiedot tutkimuksen tarkoituksesta ja etenemisestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin yhden kaupungin kotihoidosta ja otos jäi pieneksi. Tämän vuoksi anonymiteetin huomioiminen oli erityisen tärkeää, koska kyselyyn vastanneet asiakkaat saattaisivat olla tunnistettavissa aineistosta. Anonymiteetistä huolehdittiin kyselylomakkeiden palauttamisella suoraan maksetulla kirjekuorella tutkimuksesta vastaavalle henkilölle Itä-Suomen yliopistolle.
Kyselylomakkeita ei myöskään oltu koodattu mitenkään valmiiksi, joten ei voida tietää ketkä kyselyyn ovat vastanneet. Tutkimukseen osallistuminen on ollut vapaaehtoista ja tiedotteessa annettiin yhteystiedot henkilölle, jolta sai halutessaan kysyä lisätietoja tutkimuksesta. Tutkimus ei ole aiheuttanut haittaa tutkittaville. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden asiakkaiden tuli olla kognitiivisesti kykeneviä vastaamaan kyselylomakkeeseen, jolloin etenkin vaikeaa muistisairautta sairastavat asiakkaat jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksen aineisto säilytetään Itä-Suomen yliopistolla tutkijan huoneessa lukitussa kaapissa ja aineisto hävitetään asianmukaisesti tutkimuksen päätyttyä. Tutkimusaineisto ei ole ollut missään vaiheessa ulkopuolisten saatavilla tai käsittelyssä. Yksittäisiä vastaajia ei ole myöskään mahdollista tunnistaa tutkimustulosten raportoinnista.
53 6.4 Johtopäätökset ja suositukset sekä jatkotutkimusaiheet
1. Asiakkaat kokevat monesti ongelmalliseksi hoitajien vaihtuvuuden ja toivovat saman hoitajan käyvän heidän luonaan useammin.
Kotihoidossa tulisi kiinnittää huomiota hoitosuhteen jatkuvuuteen esimerkiksi omahoitajamenetelmään panostamalla.
2. Monet kotihoidon asiakkaat toivovat kotihoidolta laajempia kodinhoidollisia palveluita, kuten siivousta. Apua toivotaan nykyistä enemmän myös ulkoilussa ja muissa asioinneissa kodin ulkopuolella.
Kotihoidon palveluita tulisi kehittää enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.
3. Tyytymättömiä ollaan usein kotihoidon käyntiaikoihin ja siihen, että hoitajien käynnit koetaan kiireisiksi. Joidenkin asiakkaiden mielestä kotikäynnillä menee liikaa aikaa kirjaamiseen ja muihin asioihin kuin asiakkaan kanssa toimimiseen. Osa asiakkaista arvioi, ettei kaikki hoitajat ehdi tehdä käynnillä sovittuja asioita.
Kotihoidon henkilöstöresursseista tulisi pitää huolta, jotta asiakkaiden luona ehdittäisiin tekemään sovitut asiat.
4. Selkeä hoidon tarpeen määrittely on puutteellista.
Hoidon tarve tulee määritellä jokaisen kotihoidon asiakkaan kohdalla yksilöllisesti yhteistyössä asiakkaan ja hoitohenkilökunnan kanssa. Hoidon tarpeen määrityksen mukaan hoidolle tulee asettaa selkeä tavoite, johon asiakas voi sitoutua. Tavoitteet tulee asettaa yhdessä asiakkaan kanssa.
5. Kotihoidon asiakkaat kokevat usein, ettei heille selitetä riittävän selkeästi kotihoitoon liittyviä rajoituksia, heidän sairauteensa, hoitoonsa tai lääkehoitoonsa liittyviä asioita.
Kotihoidon tarvetta määriteltäessä on asiakkaille järjestettävä aikaa ja mahdollisuus keskustella kotihoitoon ja heidän omaan hoitoonsa liittyvistä asioista.
Jatkotutkimusta olisi mielenkiintoista tehdä laajemmin Suomessa ja tutkia, onko maantieteellisellä sijainnilla merkitystä kotihoidon asiakastyytyväisyyteen. Tulevaisuudessa tulisi myös selvittää, miten asiakkaiden näkökulmasta tehtyjen hoidon laadun arviontien tuloksia on hyödynnetty?
Tämän tutkimuksen tiimoilta tehdään tutkimusta myös henkilökunnan ja omaisten arvioinneista kotihoidon laadusta, joten tutkimuksen valmistuttua on mielenkiintoista verrata tutkimustuloksia eri näkökulmista.
LÄHTEET
Abusalem S, Myers JA & Aljeesh Y. 2012. Patient satisfaction on home health care. Journal of Clinical Nursing 22, 2426-2435.
Ahonen O, Ikonen H & Koivukoski S. 2014. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/hyvin-suunniteltu-puoliksi-tehty/. Luettu 17.1.2018.
Andersson S, Haverinen R & Malin M. 2004. Vanhusten kotihoito kolmesta näkökulmasta.
Vanhukset, työntekijät ja johto integroinnin ja asiakaskeskeisyyden arvioijana.
Yhteiskuntapolitiikka 69(5), 482-494.
Avalon L & Roziner I. 2016. Satisfaction with the relationship from the perspectives of family caregivers, older adults and their home care workers. Aging and Mental Health 20(1), 56-64.
Brooks-Carthon JM, Kutney-Lee A, Sloane DM, Cimiotti JP & Aiken LH. 2011. Quality of care and patient satisfaction in hospitals with high concentrations of black patients. Journal of Nursing Scholarship 43(3), 301-310.
Bilotta C & Vergani C. 2008. Quality of private personal care for elderly people with a disability living at home: correlates and potential outcomes. Health and Social Care in the Community 16(4), 354–362.
Björnsdòttir K, Ceci C & Purkis ME. 2015. The ”right” place to care for older people: home or institution? Nursing Inquiry 22(1), 64-73.
Byrne K, Sims-Gould J, Frazee K & Martin-Matthews A. 2011. “I`m satisfied…But”: Clients`
and Families` contingent responses about home care. Home Health Care Services Quarterly 30, 161-177.
Chang SC, Shiu MN, Chen HT, Ng Y-Y, Lin LC & Wu AC. 2015. Evaluation of care quality for disabled older patients living at home and in institutions. Journal of Clinical Nursing 24, 3469-3480.
Doron I, Gal I, Shavit M & Weisberg-Yosub P. 2011. Unheard voices: complaint patterns of older persons in the health care system. European Journal of Ageing 8(63), 63-71.
Eloranta S, Arve S, Isoaho H & Routasalo P. 2009. Home care from the perspective of older clients and their professional carers. Archives of Gerontology and Geriatrics 51, 180-184.
Foebel AD, van Hout HP, van der Roest HG, Topinkova E, Garms-Homolova V, Frijters D, Finne-Soveri H, Jónsson PV, Hirder JP, Bernabei R & Onder G. 2015. Quality of care in European home care programs using the second generation interRAI Home Care Quality Indicators (HCQIs). BMC Geriatrics 15,148.
Halonen M. 2012. Kotisairaalatyyppinen hoito – asiakkaan kokemuksia tehostetusta kotisairaanhoidosta. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro gradu- tutkielma.
Hammar T. 2008. Palvelujen yhteensovittaminen kotihoidossa ja kotiutumisessa – kotihoidon asiakkaiden avun tarve ja palvelujen käyttö sekä PALKO-mallin vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Tampereen yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja.
55 Harrefors C, Sävenstedt S & Axelsson K. 2009. Elderly people’s perceptions of how they want to be cared for: an interview study with healthy elderly couples in Northern Sweden. Nordic College of Caring Science 23, 353-360.
Hartikainen T. 2013. Lääkäriaseman asiakkaiden arviointeja sairaanhoitajan vastaanoton laadusta. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Hasson H & Arnetz J. 2011. Care recipients’ and family members’ perceptions of quality of older people care: a comparison of home-based care and nursing homes. Journal of Clinical Nursing 20, 1423-1435.
Hautsalo K, Rantanen A & Åstedt-Kurki P. 2012. Family functioning, health and social support assessed by aged home care clients and their family members. Journal of Clinical Nursing 22(19-20), 2953-2963.
Heikkilä T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9.uudistettu painos. Edita Publishing Oy, Helsinki 2014. http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.pdf.
Luettu 31.7.2017.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen yksikkö 2015. Selvitys kotihoidon asiakastyytyväisyydestä.
https://www.tampere.fi/material/attachments/uutiskeskus/tampere/k/JB3reMruu/kotihoito_kys ely2015.pdf. Luettu 1.2.2016.
Itä-Suomen yliopisto 2017. Tutkimusetiikka. http://www.uef.fi/tutkimusetiikka. Luettu 28.10.2017.
Karjalainen L. 2010. Tilastotieteen perusteet. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.
Karlsson S, Edberg AK, Jakobsson U & Hallberg IR. 2012. Care satisfaction among older people receiving public care and service at home or in special accommodation. Journal of Clinical Nursing 22(3-4), 318-330.
Kuntaliitto. 2011. Koivuranta-Vaara P (toim.). Terveydenhuollon laatuopas. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Luettu 14.7.2017.
Kvist T. 2004. Hoidon laatu – potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia? Kuopion yliopisto.
Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja.
Kvist T, Vehviläinen-Julkunen K & Jokela V. 2007. Do organizational factors explain the quality of care? Journal of Nursing Care Quality 22(4), 365-370.
Kvist T, Mäntynen R, Turunen H, Partanen P, Miettinen M, Wolf GA & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. How magnetic are Finnish hospitals measured by transformational leadership and empirical quality outcomes? Journal of Nursing Management 21(1), 152-164.
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O. 2011. Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23(2), 138-148.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980. Luettu 25.3.2018.
Liukkonen J. 2011. Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen. PowerPoint-esitys.
Miettinen M, Tiihonen M, Hartikainen S & Nykänen I. 2017. Prevalence and risk factors of frailty among home care clients. BMC Geriatrics 17(266) 2-6.
Mofina AM & Guthrie DM. 2014. A comparison of home care quality indicator rates in two Canadian provinces. BMC Health Services Research 14(37), 1-11.
Noro A, Mäkelä M, Jussmäki T & Finne-Soveri H. 2014. Ikäihmisten palvelut murroksessa.
Teoksessa Noro A & Alastalo H. (toim.) Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Suomen yliopistopaino Oy, Tampere.
Paljärvi S. 2012. Muuttuva kotihoito -15 vuoden seurantatutkimus Kuopion kotihoidon organisoinnista, sisällöstä ja laadusta. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Väitöskirja.
Partanen P. 2002. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Kuopion yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja.
Reponen E & Roine R. 2016. Tyytyväinen potilas=laadukas terveydenhuolto? Lääkärilehti
42(71), 2630-2631.
http://www.laakarilehti.fi.ezproxy.uef.fi:2048/ajassa/nakokulmat/tyytyvainen-potilas-laadukas-terveydenhuolto/. Luettu 5.2.2018.
Saaranen-Kauppinen A & Puusniekka A. 2006. Eettiset kysymykset. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_1.html. Luettu 28.10.2017.
Smith LM, Anderson WL, Pronier C, Thornburg V, Butler JP, Teichman L, Dean-Whittaker D
& Goldstein E. 2017. Patient experience and process measures of quality of care at home health agencies: Factors associated with high performance. Home Health Care Services Quarterly 36(1), 29-45.
STM. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-34153.pdf?sequene=1. Luettu 27.1.2018.
STM. 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017: 6.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkai su_fi_kansilla.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 4.2.2018.
STM. 2018. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke). http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito. Luettu 27.1.2018.
Stryuk R, Alexandrova A, Belyakov I & Chagin K. 2006. Client satisfaction with home care services in rural Russia. Journal of aging & social policy 18(1), 87-105.
Suomen akatemia. 2017. Tutkimusetiikka. http://www.aka.fi/etiikka. Luettu 28.10.2017.
Tepponen P. 2003. Yli 75-vuotiaiden kotihoitoasiakkaiden palvelujen toteutuminen pääkaupunkiseudulla - Tutkimus Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungeissa. Helsingin yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja.
57 Tepponen M. 2009. Kotihoidon integrointi ja laatu. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Väitöskirja.
Tervo-Heikkinen T, Kvist T, Partanen P, Vehviläinen-Julkunen K & Aalto P. 2008. Patient satisfaction as a positive nursing outcome. Journal of Nursing Care Quality 23(1), 58-65.
Terveys- ja hoitosuunnitelma. 2018.
https://www.sochv.jakobstad.fi/download/18299/A%20href=. Luettu 17.1.2018.
THL. 2014. Vanhusten hoidon laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa.
https://www.thl.fi/fi/-/vanhusten-hoidon-kustannustehokkuutta-ja-laatua-voidaan-parantaa.
Luettu 27.1.2018.
THL. 2017a. Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2016. Tilastoraportti 19/2017.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134680/Tr19_17.pdf?sequence=3. Luettu 8.8.2017.
THL. 2017b. https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/laatu. Luettu 14.7.2017.
THL. 2017c. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O). https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kehitetaan-ikaihmisten-kotihoitoa-ja-vahvistetaan-kaiken-ikaisten-omaishoitoa-i-o-. Luettu 27.1.2018.
THL. 2017d. Koettu hoidon laatu asiakkaan näkökulmasta (ASLA). Tuloksia.
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/asla/tuloksia. Luettu 25.3.2018.
Tilastokeskus. 2012. Laadulliset tutkimusmenetelmät auttavat ymmärtämään ajankäyttöpäiväkirjojen ongelmia. https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-24_006.html?s=3. Luettu 31.10.2017.
Tuloisela-Rutanen MS. 2012. Elämänkokemukset ja koherenssin tunne - typologinen tutkimus grounded theory -metodologiaa soveltaen. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta.
Väitöskirja.
Turjamaa R. 2014. Older people`s individual resources and reality in home care. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja.
Turjamaa R, Hartikainen S, Kangasniemi M & Pietilä AM. 2014. Living longer at home: a qualitative study of older clients` and practical nurses` perceptions of home care. Journal of Clinical Nursing 23(21-22), 3206-3217.
Turjamaa R, Hartikainen S, Kangasniemi M & Pietilä AM. 2015. Is it time for a comprehensive approach in older home care clients’ care planning in Finland? Scandinavian Journal of Caring Sciences 29(2), 317-324.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 28.10.2017.
Töyry E. 2001. Hoidon ihmisläheisyys erikoissairaanhoidossa - Mittarin kehittäminen ja käyttö.
Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto 2017.
Tutkimusetiikka. http://www.uef.fi/tutkimusetiikka. Luettu 28.10.2017.
Valvira. 2015. Kotiin annettavat palvelut.
http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-palvelut/kotiin-annettavat-palvelut.
Luettu 25.3.2018.
Van Houdt S & De Lepeleire J. 2010. Does the use of care plans improve the quality of home care? Quality in Primary Care18(3),161–72.
Vastamäki J. 2010. Koherenssin tunne ja työttömyys. Väitöskirjatutkimuksen keskeisiä
tuloksia. Kuopion yliopisto.
https://www2.uef.fi/documents/1462980/1462987/Koonti_FI_Vastam%C3%A4ki_Jaana_Dis sertation.pdf/8b164daa-7963-4b0e-826a-141aac8fd3f2. Lettu 5.2.2018.
Voutilainen A, Kvist T, Sherwood PR & Vehviläinen-Julkunen K. 2014. A new look at patient satisfaction. Nursing Research 63(5), 333-345.
Vilpas P. 2017. Kvantitatiivinen tutkimus. Metropolia.
https://users.metropolia.fi/~pervil/kvantsu/Moniste.pdf. Luettu 31.7.2017.
Vilkka H. 2007. Tutki ja mittaa – Määrällisen tutkimuksen perusteet. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Westerberg K, Hjelte J & Josefsson S. 2017. Understanding eldercare users’ views on quality of care and strategies for dealing with problems in Swedish home help services. Health and Social Care In The Community 25(2), 621-629.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2008. Mittaaminen: mittarin luotettavuus.
Menetelmäopetuksen tietovaranto.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/mittaaminen/luotettavuus.html. Luettu 3.8.2017.
Zibulski K. 2014. Potilaiden arviointeja hoidon laadusta terveyskeskuksen vuodeosastolla. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Liite 1. Taulukko valituista artikkeleista. (1/5) Liitetaulukko 1. Taulukko valituista artikkeleista.
Tekijät, vuosi ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto Menetelmät Keskeiset tulokset
Andersson ym. 2004. 67-95-vuotiaita, joista naisia oli 17 ja miehiä viisi. palveluihin, vaikkakin esiin tuli myös kritiikkiä. Sekä kotihoidon asiakkaat että henkilökunta olivat yleisesti sitä mieltä, että palveluja pitäisi olla enemmän.
Byrne ym. 2011. menetelmin ja taulukoin.
73% (n=60) oli tyytyväisiä palveluihin, 27% ilmaisi negatiivista näkemystä.
Turhautumista ja tyytymättömyyttä näkökulmaa ja tapoja, joilla edistetään informaation kulkua.
Liite 1. Taulukko valituista artikkeleista. (2/5) vähintään 65 vuoden ikä ja säännöllisen kotihoidon asiakkuus. Satunnaisotannalla poimimalla joka kymmenes kotihoitoa saavista asiakkaista.
Asiakkaiden keski-ikä 84 vuotta, heistä yksinasuvia naisia oli 91%.
Aineisto kerättiin
Tulos on tärkeä ja osoittaa tarpeen kehittää kotihoitoa niin, että toteutunut tuki vastaa nykyistä paremmin (n=57). Asiakkaista 26 oli naisia ja 21 miehiä. Keski-ikä oli 66 vuotta. vaikuttaa omaan hoitoonsa nähtiin kuitenkin huonompana. Keskustelu ja hengellisestä puolesta huolehtiminen nähtiin myös liian vähäisenä.
Hasson &
Arnetz 2010.
Ruotsi
Vertailla hoidon saajien ja heidän läheistensä näkemyksiä hoidon
Kotihoidon asiakkaat arvioivat hoidon laadun merkittävästi matalammaksi, kuin hoitokodin asukkaat molemmissa maakunnissa.
Korkeimmat pisteet saivat perushoitotyön elementit ja matalimmat henkilökunnalta saadut tiedot ja tarjotut aktiviteetit.
Liite 1. Taulukko valituista artikkeleista. (3/5)
Hautsalo ym.
2016. Suomi
Kuvata kotihoidon asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksia kotihoidosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kotihoidon kehittämiseen
asiakasnäkökulmasta.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella kotihoidon asiakkailta ja heidän läheisiltään.
Kyselylomake jaettiin 200:lle kotihoidon asiakkaalle. Osallistumiskriteereinä kotihoidon palveluiden käyttäminen yli 6kk ajan, kotihoidon käynnit vähintään kerran viikossa, asiakas oli kykenevä vastaamaan lomakkeen kysymyksiin. hyvin ja vastanneen odotuksia. Osa vastaajista oli kuitenkin kokenut terveysongelmia 65- vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä, jotka saavat kunnallista hoitoa ja -palveluita.
Otos koostui eteläisen Ruotsin viiden maakunnan kunnallista hoitoa ja -palveluita saavaista henkilöistä (n=166). Henkilöt olivat 65 vuotta täyttäneitä, heille oli myönnetty kunnallista kotihoitoa, asuivat hoitokodissa tai joilla oli vähintään kaksi kotihoidon käyntiä kuukaudessa. hoitoonsa ja aikojen pitävyyteen.
Paljärvi 2012. Suomi
Analysoida kotihoidon käsitettä ja sisältöä sekä kuvata ja tulkita kotihoitoa ja sen toimintaympäristöä 2) Kuvata sisällön ja organisoinnin muutoksia 3) Arvioida kotihoidon laadun muutoksia 15 vuoden aikana vanhusasiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden arvioimana ja selittää integroinnin yhteyksiä muutoksiin.
Otokseen otettiin mukaan asiakkaita, jotka olivat olleet kotihoidon asiakkaita vähintään puoli vuotta ja jotka kykenivät vastaamaan kyselyyn. kotihoitoon ei ollut omaisten tai asiakkaiden näkökulmasta juurikaan
Liite 1. Taulukko valituista artikkeleista. (4/5)
56) ja 3) kahden vertailukaupungin kotihoidon asiakkaista (n = 130) sekä omaisilta (n = 126) ja ja laadulliset sisällön analyysilla.
Tutkimustulosten perusteella
Liite 1. Taulukko valituista artikkeleista. (5/5)
Sekä asiakkaat että lähihoitajat kuvasivat
kotihoitoa organisaatiojohtoiseksi, mutta korostivat yksilöllisen kohtaamisen merkitystä. Tulosten mukaan kotona asumista voidaan tukea tarjoamalla yksilöllisesti suunniteltua hoitoa. Se edellyttää asiakkaan näkökulmien kunnioittamista ja heidän voimavarojensa edistämistä. Asiakkaat kokivat kotihoidon käynnit kiireisiksi ja kotihoidon ylipäätään hajanaiseksi.
Tulosten mukaan lähes kaikki vastaajista olivat yleisesti tyytyväisiä hoitoonsa. Kuitenkin kaikki paitsi yksi vastaajista mainitsi myös ongelmia, kuten käyntiajat ja hoitohenkilökunnan vaihtuvuus.
He myös esittivät ongelmien aiheuttajina
työolosuhteita, jonka vuoksi työntekijävaihtuvuus ja sitä kautta sijaisten tarve on suurta.