Henkilöstöryhmien tuottamat puhetavat ja puherakenteet

Henkilöstöryhmien puheenvuorojen puherakenteiden muodostamat puheta-vat on koottu seuraavaan kuvioon. Sen avulla tarkastelen henkilöstöryhmien tyypillisiä puhetapoja. Tuonnempana (luku 7.9.2) esitän rakenneulottuvuuk-sittain henkilöstöryhmien välisiä vuorovaikutusmalleja ja niille yhteisiä pu-hetapoja.

Puhe- tapojen vaihtele-vuus Puheenaiheet

Kulttuuriset kehykset

Henkilöstö- ryhmät

Positiot

Strategiatekstit

Diskursiiviset

54 41 5 52 45 3 40 23 34 3

42 57 1 34 65 1 32 25 39 4

74 20 6 70 24 6 57 11 30 2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

lineaarinen sekä-että ei arv. yksiääninen moniääninen ei arv. ongelmapuhe ratkaisupuhe toteava puhe ei arv.

LOGIIKKA DIALOGISUUS EETOS

% TYÖNTEKIJÄT

TOIMIHENKILÖT PAIKALLISJOHTO

Kuvio 29. Henkilöstöryhmien diskursiiviset puherakenteet

Edellisestä kuviosta todetaan, että työntekijät puhuvat kohdeyrityksessä tut-kituissa puheenaiheissa keskimäärin kohtalaisen lineaarisella logiikalla var-sin yksiäänisesti. Heillä on käytössä ratkaisueetosta hieman vähemmän kuin ongelma- ja toteamuseetosta, joiden osuus on yhtä iso. Kuitenkin ratkaisu-puheen osuus heillä on muita ryhmiä suurempi. Paikallisjohto puhuu hyvin lineaarisella logiikalla ja hyvin yksiäänisellä puhetavalla käyttäen eniten kaikista ryhmistä ongelmaeetosta, melko paljon toteavaa eetosta ja muita vä-hemmän ratkaisueetosta. Toimihenkilöt puhuvat yhtä paljon lineaarisella ja kehämäisellä logiikalla hyödyntäen muita ryhmiä enemmän moniäänistä dia-logia ja vastaavasti vähemmän yksiäänistä monodia-logia. Heillä esiintyy tasai-sesti ongelma- tai toteamuspuheen ja melko vähän ratkaisupuheen eetosta.

Retoriset

12 3 22 32 26 5 18 32 23 15 2 10

34 3 6 9 42 6 34 10 28 23 1 4

34 7 30 3 19 7 8 9 30 43 1 9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

tal., tekn., tuot. laki, eettinen moralisoiva arkikokemus yhteisöllinen ei arv. ymmärtävä puolusteleva vakuutteleva arvosteleva pakko ei arv.

LOGOS PAATOS

% TYÖNTEKIJÄT

TOIMIHENKILÖT PAIKALLISJOHTO

Kuvio 30. Henkilöstöryhmien retoriset puherakenteet

Edellisen kuvion mukaan työntekijät puhuvat muita ryhmiä enemmän koke-muksellisten ja muita ryhmiä vähemmän tuotannollisten ja yhteisöllisten pe-rustelujen logoksella. Heillä on eniten puolustavaa ja vähiten vakuuttelevaa paatosta. Lisäksi heillä esiintyy muiden ryhmien tapaan jonkin verran arvos-televaa paatosta. Paikallisjohto puhuu muita enemmän moralistisella ja mel-ko usein tuotannollisella logoksella ja heillä on muita vähemmän mel- kokemuk-sellista logosta. He tuottavat muita enemmän vakuuttelevaa ja muiden kans-sa arvostelevaa paatosta yhtä paljon. Toimihenkilöt puhuvat muita enemmän yhteisöllisellä ja tuotannollisella logoksella. Heille on tyypillistä sekä muita enemmän ymmärtävä että melko usein arvosteleva ja aika ajoin vakuutteleva paatos.

Seuraavassa taulukossa havainnollistan henkilöstöryhmien eriytyviä ja yhteisiä puhetapoja. Taulukkoon on koottu ryhmittäin tyypillisimmät ja kes-kenään jaetut kohdeyrityksen työpuheiden metarakenteet.

Taulukko 10. Henkilöstöryhmien puheiden eriytyvät ja yhteiset osuudet Ryhmä /

Puhe- rakenne

Työntekijät (%) Toimihenkilöt (%) Paikallisjohto (%)

Logiikan Pelkistäen ryhmien puhetapojen esiintymistä voidaan tulkita taulukosta kah-della tavalla. Joko henkilöstöryhmien voisi todeta rakentavan työpuheitaan varsin eriytyvistä puherakenteista koostuvilla puhetavoilla tai yhtä hyvin voisi havaita puherakenteissa yhteisiä puherakenteiden aineksia. On ilmeistä, että pelkästään puheenaiheen konteksti ei tuota puheenaiheiden vaihtelevuut-ta, vaan tulee viitteitä muista vaikutteista. On todettavissa, että jotkut puhe-tavat aktivoituvat kaikissa ryhmissä kuten arvosteleva ja vakuutteleva paatos tai kahden ryhmän kesken kuten lineaarinen logiikka tai yksiääninen puhe työntekijöillä ja paikallisjohdolla tai tuotannollinen logos ja ymmärtävä paa-tos toimihenkilöillä ja paikallisjohdolla. On oletettavaa, että jotkut ryhmien kautta vaikuttavat taustatekijät ovat tässä mukana, samalla säätelemässä ryhmien välisiä vuorovaikutusasetelmia.

Seuraavassa tarkennan kuvausta siitä, missä määrin puhetavat ovat ryhmätyypillisiä ja miltä osin ne vuorovaikutukseen liittyvästi esiintyvät usealla ryhmällä samassa puheenaiheessa. Tarkastelu perustuu liitteisiin 10 ja 11.

Työntekijöiden puhe noudattaa logiikaltaan varsin lineaarista rakennet-ta. Siitä rakentuu tutkituissa työkonteksteissa tämän ryhmän puheenvuorois-sa jokseenkin yksiäänistä selontekoa. Puheenvuorojen perustelujen logos no-jaa heillä melko vahvasti arkikokemukseen. Retoriikan paatoksessa on

jon-kin verran omien toimintojen puolustelua, mutta myös yhteisöllisiä peruste-luja tulee esiin. Ratkaisueetosta on hieman enemmän kuin muissa ryhmissä.

Kootusti työntekijäryhmä puhuu useimmiten suoraviivaisella logiikalla mo-nologisesti tai hieman harvemmin kehämäisellä logiikalla dialogisesti. Pu-heenvuoroja perustellaan muita ryhmiä enemmän työkokemuksen perusteel-la ja jossakin määrin muiden ryhmien tapaan yhteisöllisillä argumenteilperusteel-la.

Puheen paatos on hiukan muita henkilöstöryhmiä useammin oman tai oman ryhmän toimintaa puolustavaa sävyä. Puhetapaan sisältyy muiden ryhmien tapaan toisen henkilöstöryhmän toiminnan arvostelevaa paatosta.

Paikallisjohdon puheen logiikka on vielä lineaarisempaa ja dialoginen rakenne noudattaa vielä yksiäänisempää monologia kuin työntekijäryhmässä.

Puheen sisältö viittaa muita ryhmiä enemmän työongelmia painottavaan ee-tokseen. Argumentit, joilla puhetta perustellaan tässä ryhmässä ovat useim-miten logokseltaan taloudellisia, tuotannollisia ja teknisiä tai jonkin toisen henkilöstöryhmän toimintoja moralisoivia. Yleisin retorinen paatos liittyy toimintojen arvosteluun ja muita ryhmiä vähemmän sosiaaliseen tukemiseen.

Pelkistäen paikallisjohdon puhetavat ovat kaikkein eniten suoraviivaisen lo-giikan mukaista monologista ongelmapuhetta, joka muita enemmän sisältää moralisoivia argumentteja ja toisten henkilöstöryhmien arvostelua. Puheen-vuorojen keskeisinä logoksina (toimihenkilöryhmän tavoin) tulevat luonnol-lisesti esiin teknis-taloudellis-tuotannolliset argumentit.

Toimihenkilöiden puhetavat rakentuvat kehämäisen logiikan ja moni-äänisen dialogin pohjalta. Työpuheiden sisällön eetos muotoutuu tässä ryh-mässä muuta henkilöstöä enemmän neutraalisti toteavaksi. Perustelujen lo-goksessa tulee talous-, tuotanto-, tai teknisiä argumentteja esiin yhtä paljon kuin paikallisjohdolla. Sen lisäksi tämä ryhmä käyttää muita ryhmiä enem-män myöskin työpuheiden yhteisöllisiä argumentteja ja suhteellisen paljon toisten ryhmien toimintoja ymmärtävää tukemista. Paatokseltaan tyypillinen toimihenkilöiden käyttämä tunnesävy liittyy omien toimintojen oikeuttami-seen vakuuttelevalla retoriikalla mutta sitäkin enemmän ja ryhmistä eniten tulee esiin toisten henkilöstöryhmien sosiaalista tukemista. Kaikkiaan toimi-henkilöt puhuvat ryhmistä eniten kehämäisellä logiikalla ja moniäänisellä dialogilla käyttäen eniten neutraalia toteamuseetosta ja soveltaen eniten ymmärtävää paatosta.

Kaikille henkilöstöryhmille yhteiset puherakenteet liittyvät lineaarisen logiikan suosimiseen ja korkeahkoon ongelmakeskeisen puheen määrään.

Edellistä tulee esiin kaikilla vähintään kahdessa viidestä kaikista viiden pu-heenaiheen puheenvuoroista ja jälkimmäistä esiintyy jokaisessa ryhmässä vähintään runsaassa kolmanneksessa työpuheista. Toinen samansuuntainen yhteinen puherakenteen tekijä on melko vähäisen kehämäisen logiikan esiin-tyminen ja vähäinen ratkaisueetoksen käyttö. Yksiäänistä puhetta ilmenee kaikissa ryhmissä selvästi enemmän kuin moniäänistä puhetta. Työpuheiden perustelutapojen kohdalla on kaikkia ryhmiä yhdistävä logosrakenne se, että

jokainen henkilöstöryhmä tuottaa yhteisöllisiä argumentteja vähintään vii-denneksessä työpuheista. Ainoa kaikille jossain määrin yhteinen paatos liit-tyy arvostelevaan retoriikkaan, jota esiinliit-tyy vähintään viidenneksessä kaik-kien henkilöstöryhmien tutkittujen puheenaiheiden työpuheista.