Hankevaihtoehto VE1 – laajennus merelle

Hankevaihtoehtona VE1 tarkastellaan kaatopaikan laajennusta merialueelle ny-kyiseltä jätealueelta länteen-luoteeseen (Kuva 3-7). Valtioneuvoston kaatopai-koista antaman asetuksen (331/2013) mukaan kaatopaikkaa ei saa sijoittaa me-reen, mutta laajennusvaihtoehto VE1 rakennettaisiin täyttämällä merialuetta maa-alueeksi ja läjittämällä veden pinnan yläpuolelle. Hankkeessa ei näin ollen ole kyse kaatopaikan sijoittamisesta mereen. Myös nykyinen kaatopaikka on muodostettu merialuetta täyttämällä.

Boliden Kokkola Oy on vuonna 2007 teettänyt Geobotnia Oy:llä tarkastelun meri-alueelle tehtävän läjityksen erilaisista teknisistä toteutustavoista. Tarkastelussa on huomioitu neljä vaihtoehtoista toteutustapaa, joiden toteutettavuutta on ar-vioitu teknisestä, taloudellisesta, ympäristöluvituksen sekä vaiheittaisen raken-tamisen näkökulmista:

• Läjitys veden alle, rakentaminen märkätyönä

• Läjitys veden alle, rakentaminen kuivatyönä

• Läjitys kuivana pidettävään altaaseen, rakentaminen kuivatyönä

• Läjitys veden pinnan yläpuolelle

Näistä on valittu ympäristön kannalta paras vaihtoehto jatkosuunnitteluun, läjitys vedenpinnan yläpuolelle (Kuva 3-8), jonka mukaisena arvioidaan. Muiden teknis-ten toteutustapojen arvioiminen YVA-menettelyssä ei ole tarpeellista, koska ne jo alustavan arvion mukaan voidaan todeta ympäristön kannalta haitallisemmiksi tai toteutuskelvottomiksi (jätteen sijoitus veden alle).

Laajennusalueen rakennusvaiheet ovat:

• Rakennetaan reunapenger alueen ympäri louheesta

• Sisäosa täytetään tiivistämiskelpoisilla ylijäämämailla, maa-aineksella tai ruoppausmassoilla

• Kun koko alue on merivesipinnan yläpuolella, tiivistetään täyttö, jotta väl-tetään painumien aiheuttamat pohjarakenteen vauriot

• Reunapenkereelle tehdään noin 2 m korotusvalli (+3,5 NN)

• Alueelle rakennetaan tiivis pohjarakenne, jonka ulkoreuna nostetaan ko-rotusvallia vasten. Pohjarakenne tehdään valtioneuvoston kaatopaikoista antaman asetuksen mukaisena.

• Pohjakerroksen kuivatuskerrokseen asennetaan salaojat ja reunapenke-reen kokoojaputket, joista suotovedet kerätään tehtaan prosessiin puh-distettavaksi.

Kuva 3-7. Periaatekuva merialueelle suuntautuvasta laajennuksesta (VE1).

Kuva 3-8. Periaatekuva laajennusalueen rakenteesta.

Alueen rakennustyöt ovat maarakennustöitä veteen tehtävän louhepenkereen rakentamisvaihetta lukuun ottamatta. Rakennusvaiheessa alueella työt toteuttaa arviolta kolme kaivinkonetta ja materiaaleja tuodaan rekkalasteina kymmenen vuotta kestävän rakennusajan arviolta 20 kuormaa vuorokaudessa. Louhepenke-reen rakennusvaiheessa työ tehdään märkätyönä tiivistämällä louhetta meLouhepenke-reen penkereen suuntaisesti edeten. Tämän jälkeiset työvaiheet toteutetaan louhe-penkereen sisäpuolella täyttäen ja tiivistäen aluetta maa-aineksella. Täyttövai-heessa alueelta poistettava vesi johdetaan laskeutusaltaan kautta mereen ja tar-vittaessa, mikäli veden laatu sitä edellyttää, tehtaan jäteveden puhdistamoon kä-siteltäväksi ennen johtamista mereen.

Merialueelle tulevan laajennusalueen pinta-ala tulisi olemaan noin 40 ha. Län-nessä se rajoittuu ns. pommisaareen ja pohjoisreuna jatkaa rantaviivaa likimain Gråsjälsbådan niemen pohjoisrannan suuntaisena. Laajennusalueen etelä-lounaspuolelle tulee jättää vesialuetta Kokkolan sataman tarpeisiin, eikä laajen-nusta voida ulottaa satamakentän rakenteisiin saakka. Merialueelle tehtävä laa-jennus on rajattu niin laajaksi kuin mahdollista.

Kokkolan edustalla sedimenttikerros on pääsääntöisesti ohut ja pohjamaa kanta-vaa, mikä on mahdollistanut jätealueen aikaisemman laajennuksen meren suun-taan sekä muut teollisuusalueella tehdyt laajennukset merelle. Suunnitellun laa-jennusalueen kohdalla vesialueen syvyyttä, pohjanmuotoja ja pohjasedimentin laatua kartoitettiin kaikuluotauksilla kesällä 2016. Luotaukset teki Ottomarino.

Luotausten mukaan alueen pohjanlaatu on hiekkaa ja kivikkoa. Syvemmälle men-täessä pommisaaren läheisyydessä pohjalla on pehmeää liejua. Mikäli vaihtoehto VE1 valitaan toteutukseen, laajennusalueen pohjan kantavuus tullaan varmista-maan kairauksin suunnittelun edetessä ja alueen täyttöjen toteutus suunnitel-laan painumien välttämiseksi kairaustulokset huomioiden.

Laajennus merelle edellyttää laajoja täyttöjä. Taulukkoon on koottu materiaali-tarve rakennusvaiheessa (Taulukko 3-5). Täyttöalueen ympärille muodostetaan aluksi louhepenger, johon tarvitaan noin 243 000 m³ louhetta. Mantereen puolel-le ja pommisaaren laidalpuolel-le ei opuolel-le tarvetta rakentaa louhepengertä, koska niillä laidoilla on jo valmiit pengerrakenteet rajoittamaan täyttöjä.

Täyttöihin käytetään puhtaita ylijäämämaita, maa-aineista tai tiivistämiskelpoisia mineraaliaineksesta koostuvia ruoppausmassoja arviolta noin 1 941 000 m³ktr.

Täytöstä arviolta puolet muodostuu täyttöihin soveltuvista ruoppausmassoista ja puolet on toisaalta tuotavia maa-aineksia. Alueen keskimääräinen vesisyvyys on 5,3 m ja maksimisyvyys 10,6 m. Täyttöihin käytetään tarkoitukseen soveltuvia tii-vistämiskelpoisia viranomaisten hyväksymiä massoja.

Laajennusalueen vesipinnantason yläpuolinen reunapenger tehdään moreenista ja ulotetaan tasolle +3,5 (NN), selvästi ylimmän mahdollisen merivedenkorkeu-den yläpuolelle. Merivemerivedenkorkeu-den keskikorkeus on -0,5 (NN) ja ylin merivesi HW on +1,4 m meriveden keskikorkeudesta eli tasolla +0,9 (NN). Suunniteltu pengerkorkeus on 2,6 m ylimmän meriveden tason yläpuolella ja siten myös poikkeukselliset me-rivedenkorkeusolosuhteet ja aallokon vaikutus huomioiden riittävän turvallisella tasolla. Se on selvästi normaalirakentamiselle suunniteltua tasoa korkeammalla.

Reunapenkereelle ja täyttöalueelle tehdään murskeverhous. Moreenia tarvitaan

penkereen tekemiseen noin 50 000 m³ktr ja murskeverhoukseen 0,5 m vahvuisen kerroksen tekemisiin noin 222 000 m³ktr mursketta.

Alueen reunalle tulevalla reunapenkereellä turvataan se, ettei jätettä pääse vari-semaan tai sortumaan mereen. Penger ei ole patoturvallisuuslain mukainen pato, koska se ei ”estä rakenteen takana olevan nesteen tai nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviämistä”. Alueelle läjitettävä jäte kuivataan ennen sijoitusta kaatopai-kalle eikä se käyttäydy nestemäisesti. Myös jätetäyttöön muodostuvat suotovedet kerätään ja johsuotovedetaan hallitusti käsittelyyn. Patoturvallisuuslainsäädäntö ja -ohjeistus eivät virallisesti koske alueelle tehtävää pengertä. Penger- ja muutkin rakenteet suunnitellaan joka tapauksessa stabiliteetiltaan riittävän turvallisiksi.

Pohjalle tehdään 1 m vahvuinen mineraalitiiviste (444 000 m³ktr), jonka päälle asennetaan keinotekoinen tiiviste. Tiivisteiden päälle tulee 0,5 m vahvuinen kui-vatuskerros hiekasta (222 000 m³ktr). Tiivisteet ulotetaan reunapenkereelle.

Mantereen puolella tiiviste ulotetaan nykyisen jätealueen reunapenkereeseen.

Taulukko 3-5. Materiaalitarve vaihtoehdossa VE1

Kerros VE1

Täyttömaat (korotus) 1 941 000 m³

Louhepenger 243 000 m³

Mineraalieriste 1 m 444 000 m³ Kuivatuskerros 0,5 m 222 000 m³ Murskeverhous 0,5 m 222 000 m³

Moreenpenger 50 000m³

Yhteensä 3 122 000 m³

Kokonaistarve pohjarakenteen eri maa-aineksille on 3 122 000 m³ktr. Täyttöjen saatavuutta ja laatua selvitetään suunnittelun edetessä ja nyt YVA-menettelyn yhteydessä täyttömaiden saatavuus ja ympäristövaikutukset tarkastellaan yleisel-lä tasolla. Täyttömaista ei tälyleisel-lä hetkelyleisel-lä voi olla valmista suunnitelmaa, koska alu-een rakentaminen aloitetaan aikaisintaan noin 10 vuoden kuluttua. Maa-ainesten laajamittainen otto saattaa edellyttää YVA-menettelyä, joka laaditaan tarvittaes-sa, mikäli jätealueen laajennus päädytään toteuttamaan vaihtoehdon VE1 mukai-sena.

Suoto- ja sadevesien hallitsemiseksi alueelle tehdään salaoja- ja kokoojaviemäri-järjestelmä, jolla kerätään keinotekoisen eristekerroksen yläpuoliseen kuivatus-kerroksen kertyvät vedet. Alueen ympärille moreenipadon sisäpuolelle tehdään kokoojaviemäri kuivatuskerroksen päätyville vesille. Lisäksi aluetta kiertää sala-ojan kokoojaputki, johon johdetaan alueen keskiosasta salaojaputket. Vedet oh-jataan painovoimaisesti pumppaamoille, joista ne pumpataan tehtaan jäteve-denpuhdistamolle käsiteltäväksi. Salaoja- ja kokoojaviemärijärjestelmä sekä pumppaamot on esitetty kuvassa (Kuva 3-9).

Jätteet suodatetaan Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalla ennen siirtoa nau-hasuodattimilla ja kuljetetaan alueelle suodinkuivana sakkana autokuljetuksena.

Boliden Kokkola Oy:n jätettä kuljetettaisiin alueelle kahdella dumpperilla,

yh-teensä 45 kuormaa päivässä kuutena päivänä viikossa. Jätteen lastaus ja purku hoidetaan kaivinkoneella. Jätteen sijoittamista on esitetty kuvassa (Kuva 3-10).

Kuva 3-9. Salaojat, kokoojaviemärit ja pumppaamot.

Kuva 3-10. Jätteen sijoittaminen alueelle, täyttötapa.

Taulukossa (Taulukko 3-6) on esitetty rakennus-, käyttö- ja sulkemisvaiheessa alueella toimiva kalusto- ja kuljetusmäärät.

Taulukko 3-6. Jätealueen laajennus ja käyttö VE1, kuljetukset ja kalusto.

Rakennus Käyttö Sulkeminen

Kuljetukset (ajoa/vrk) (ajoa/vrk) (ajoa/vrk)

Kuorma-auto 20 0 20

Dumpperi 0 45 0

Kalusto (kpl) (kpl) (kpl)

Kaivinkone 3 1 3

Kauhakuormaaja 1 1 1

Vaikka jäte sijoitetaan alueelle nykyistä kuivempana, ei pölyä muodostu merkit-tävissä määrin. Vain osa jätealueen laajennuksesta pidetään kerrallaan avoinna, ja loppuosa alueesta on väliaikaisesti peitettynä. Avoimena pidetään neljän kuu-kauden täyttötilavuutta vastaava osa, joka täytetään ja tiivistetään lopullisen ker-rosvahvuuteen. Täyttövahvuudesta riippuen avoimena on kerrallaan 20 000–

200 000 m² laajuinen osa. Käytössä olevan alueen koko on määritelty siten, että talvikaudella läjitettävä aines saada sijoitettua kokonaisuudessaan. Talvella läji-tetty jäte voidaan tiivistää luotettavasti vasta pakkaskausien jälkeen.

Myöskään avoimena oleva jätealue ei ole pölyämisherkkä kuin tietyissä vähälu-misissa talviolosuhteissa ja tällaiset tilanteet ovat hallittavissa. Jätteen pölyämistä hallitaan tarvittaessa kastelemalla vedellä tai muulla pölynsidonta-aineella kui-vimpien kausien aikana.

Toiminta-aikana alueen pinnalle tulevat sadevedet ohjataan väliaikaisesti peite-tyltä ja avoimelta alueelta pinnan kallistuksilla kohti alueen keskivaiheille tehtäviä keräilyojia. Keräilyojien vesi päätyy valumavesien keräilyaltaaseen, josta se joh-detaan pumppaamolle ja edelleen tehtaan jäteveden käsittelyyn. Ojitusta ja ke-räilyaltaan sijaintia muutetaan tarvittaessa täytön edetessä. Sadevesien johtami-nen on esitetty kuvassa (Kuva 3-11).

Vaihtoehdon VE1 laajennusalueen lopullinen korkeus tulee olemaan nykyisen kaatopaikan tavoin +39,5…+40 (NN) ja jätettä alueelle voidaan sijoittaa arviolta 13,2 Mm³. Laajennusalueen täytyttyä muodostetaan sen päälle tiiviit peittoker-rokset. Peitto koostuu 0,5 m vahvuisesta mineraalieristeestä, bentoniittimatosta, HPDE-kalvosta, kuivatuskerroksesta (0,5 m), suodatinkankaasta ja 0,7 m vahvui-sesta peittokerrokvahvui-sesta. Koska nykyinen kaatopaikka ja suunniteltu laajennus tul-laan täyttämään samaan korkeustasoon, voidaan pintarakenne toteuttaa sau-mattomasti yhtenäisellä tiivisteratkaisulla.

Kuva 3-11. Jätealueen pinnalle kertyvien sadevesien johtaminen.

Veden käsittelyssä varaudutaan passiivisen reaktiivisen suodatuksen käyttöön tu-levaisuudessa sinkkitehtaan sulkemisen jälkeen, kun suotovesiä ei enää voida ot-taa tehot-taan prosessiin eikä puhdistamolle. Reaktiivista suodatusta käytetään, mi-käli suotovedet mereen johdettuina aiheuttaisivat EU:n riskinarvioinnissa määri-tetyn haitattoman pitoisuuden (PNEC) ylittymisen. Reaktiivista suodatusta voi-daan käyttää sulkemisen jälkeisenä seuranta-aikana, jolloin siihen pumpataan jä-tealueen sisäisiä suotovesiä, sekä sen jälkeen, johtamalla siihen patoseinän ulko-puolisen, haitta-aineita keräävän salaojan vedet. Reaktiivinen suodatus mahdol-listaa sen, että jätealueen vesien aktiivinen pumppaaminen ja puhdistaminen voidaan asteittain lopettaa, erityisesti jos teollinen toiminta alueella lakkaa.

(Geobotnia Oy 2012)

Passiivinen reaktiivinen suodatus perustuu veden virtaamiseen omalla paineel-laan reaktiivisten massojen lävitse siten, että massa sitoo joko saostamalla tai ad-sorptiolla haitta-aineet ja suotautunut vesi voidaan johtaa ympäristöön. Reaktii-vinen suodatus voi koostua joko erillisestä suodatussäiliöstä tai maarakenteesta, johon suodatinkerrokset rakennetaan. Maasuodattimet ovat käyttöajaltaan pit-käikäisiä. (Envitop Oy 2007)

Laajennus jatkaa jätealueen käyttöikää nykyisillä jätemäärillä yli 40 vuotta.