Hankevaihtoehto VE2 – laajennus maalle

Kuva 3-11. Jätealueen pinnalle kertyvien sadevesien johtaminen.

Veden käsittelyssä varaudutaan passiivisen reaktiivisen suodatuksen käyttöön tu-levaisuudessa sinkkitehtaan sulkemisen jälkeen, kun suotovesiä ei enää voida ot-taa tehot-taan prosessiin eikä puhdistamolle. Reaktiivista suodatusta käytetään, mi-käli suotovedet mereen johdettuina aiheuttaisivat EU:n riskinarvioinnissa määri-tetyn haitattoman pitoisuuden (PNEC) ylittymisen. Reaktiivista suodatusta voi-daan käyttää sulkemisen jälkeisenä seuranta-aikana, jolloin siihen pumpataan jä-tealueen sisäisiä suotovesiä, sekä sen jälkeen, johtamalla siihen patoseinän ulko-puolisen, haitta-aineita keräävän salaojan vedet. Reaktiivinen suodatus mahdol-listaa sen, että jätealueen vesien aktiivinen pumppaaminen ja puhdistaminen voidaan asteittain lopettaa, erityisesti jos teollinen toiminta alueella lakkaa.

(Geobotnia Oy 2012)

Passiivinen reaktiivinen suodatus perustuu veden virtaamiseen omalla paineel-laan reaktiivisten massojen lävitse siten, että massa sitoo joko saostamalla tai ad-sorptiolla haitta-aineet ja suotautunut vesi voidaan johtaa ympäristöön. Reaktii-vinen suodatus voi koostua joko erillisestä suodatussäiliöstä tai maarakenteesta, johon suodatinkerrokset rakennetaan. Maasuodattimet ovat käyttöajaltaan pit-käikäisiä. (Envitop Oy 2007)

Laajennus jatkaa jätealueen käyttöikää nykyisillä jätemäärillä yli 40 vuotta.

laajuu-della, VE2a ja VE2b (Kuva 3-12 ja Kuva 3-13). Suppeamman alueen (VE2a) pinta-ala on noin 30 ha ja laajemman alueen (VE2b) pinta-pinta-ala 50 ha.

Kuva 3-12. Periaatekuva maa-alueelle suuntautuvasta laajennuksesta (VE2a).

Kuva 3-13. Periaatekuva maa-alueelle suuntautuvasta laajennuksesta (VE2b).

Suppeampi laajennusvaihtoehto VE2a rajautuu lännessä nykyiseen kaatopaik-kaan, pohjoisessa Natura 2000 -alueeseen ja Kokkolan Veden jätevedenpuhdis-tamon kiinteistöön ja idässä Harrinniemen pohjavesialueeseen. Vaihtoehto VE2a on ulotettu niin laajaksi kuin alueen muu maankäyttö ja olosuhteet (pohjavesi-alue) luontaisesti mahdollistavat.

Hankevaihtoehtona VE2b tarkastellaan tätä laajempaa aluetta, joka ulottuu idäs-sä teollisuusalueen rajalle lähelle Hopeakivenlahdentietä, Harrinniemen pohja-vesialueen päälle. Muilta osin rajaus vastaa vaihtoehdon VE2a laajuutta. Vaihto-ehto VE2b voi osoittautua toteutuskelvottomaksi, mutta se on huomioitu YVA-menettelyssä, jotta vaikutukset on saatu arvioitua. Vaihtoehdon VE2b etuna olisi jätetäyttöalueen pidempi käyttöikä.

Vaihtoehdon VE2 pohjarakenne toteutetaan nykyisen kaatopaikan eristysraken-netta vastaavalla pystyeristysseinämällä tai vaihtoehtoa VE1 vastaavalla tiiviillä pohjarakenteella valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen mukaisen vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisena.

Laajennusalueen rakennusvaiheet:

• Laajennusalue raivataan pintamaista pohjamaan silttiseen/hiekkaiseen kerrokseen saakka.

• Valitusta eristysvaihtoehdosta riippuen rakennetaan reuna-alueelle joko nykyistä kaatopaikkarakennetta vastaava uusi pystyeristysseinämä tai reunapenger ja koko alueelle tiivis pohjarakenne ulottaen se reunapenke-reiden luiskille.

• Valitusta eristysvaihtoehdosta riippuen laajennusalueelle pystyeristyssei-nämän sisäpuolelle rakennetaan salaojitus- ja viemäröintiputkisto. Tiiviillä pohjalla tehtäessä pohjakerroksen kuivatuskerrokseen asennetaan sala-ojat ja kokoojaputket, joista suotovedet kerätään pumppaamolle ja edel-leen tehtaan prosessiin puhdistettavaksi.

Rakennusvaihe on normaalia maarakennustyötä. Alueella työn toteuttamiseen tarvitaan arviolta kolme kaivinkonetta. Maa-ainesten tarve on vähäinen ja inten-siivisimmässä rakennusvaiheessa alueelle tulee vuorokaudessa arviolta 10 rekka-kuormaa materiaaleja.

Tiiviillä pohjarakenteella toteutettaessa, tehdään rakennekerrokset tasoitetun ja tiivistetyn pohjamaan päälle. Alueen ympärille tehdään moreenipenger, pohjalle 1 m vahvuinen mineraalitiiviste ja sen päälle keinotekoinen tiiviste. Tiivisteker-rosten päälle tulee 0,5 m vahvuinen kuivatuskerros, johon sijoittuvat salaojalin-jat. Pohjan ja reunan moreenipenger verhoillaan 0,5 m vahvuisella murskeker-roksella. Materiaalitarve vaihtoehdossa VE2 suppealla ja laajalla toteutuksella on esitetty taulukossa (Taulukko 3-7). Rakenteen toteutus pohjakalvolla toteutettu-na on esitetty kuvassa (Kuva 3-14). Rakennustyöt kestävät vaihtoehdossa VE2a arviolta neljä ja vaihtoehdossa VE2b arviolta lähes seitsemän vuotta.

Taulukko 3-7. Materiaalitarve vaihtoehdossa VE2, tiivis pohja.

Kerros VE2a VE2b

Mineraalieriste 1 m 297 000 m³ 495 000 m³

Kuivatuskerros 0,5 m 149 000 m³ 248 000 m³

Murskeverhous 0,5 m 149 000 m³ 248 000 m³

Moreenipenger 34 000 m³ 50 000 m³

Yhteensä 629 000 m³ 1 041 000 m³

Kuva 3-14. Jätealueen rakenne, eristyksen toteutus tiiviillä pohjarakenteella.

Nykyinen kaatopaikan pystyeristysseinä jää kaatopaikan laajennuksen alle. Se suojataan moreeni- ja louhepenkereellä, joilla tasataan jätteestä seinämän tule-via kuormituksia. Kaatopaikan laajennusosan tiiviit rakenteet ulotetaan penke-reen päälle. Nykyinen suotovesien keräys jää toimintaan niin kauaksi aikaa kun siihen suotautuu vesiä. Kuvassa (Kuva 3-15) on esitetty uuden ja vanhan raken-teen yhdistäminen, kun uusi rakenne toteutetaan tiiviillä pohjalla.

Vesien hallitsemiseksi alueen ympärille tehdään kokoojaviemäri ja salaojien ko-koojaputket, joihin johdetaan alueen pohjalle kuivatuskerrokseen asennettaviin salaojaputkiin kertyvät vedet. Suotovedet johdetaan pumppaamolle ja sieltä teh-taan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Alueen pinnalle kertyvät vedet johde-taan ojituksella ja pinnan kallistuksilla keräilyaltaaseen, josta vettä pumpajohde-taan jä-tevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ojitusta ja pinnan kallistuksia muutetaan

täytön edetessä vastaamaan kulloistakin täyttöalaa. Suoto- ja sadevesien keräys-järjestelmä vastaa vaihtoehdon VE1 toteutustapaa.

Kuva 3-15. Jätealueen nykyisen ja uuden rakenteen yhdistäminen, uusi rakenne toteu-tettu tiiviillä pohjarakenteella.

Kuva 3-16. Jätealueen rakenne, eristyksen toteutus patoseinällä.

Mikäli alueen eristys toteutetaan nykyisen kaltaisella rakenteella, pystyeristys-seinällä, on pohjarakenteisiin tarvittava massamäärä vähäinen. Alueen ympärille tehdään moreenipenger, jonka yhteyteen upotetaan pystyeristysseinä. Moreenin tarve on suppeamassa vaihtoehdossa VE2a noin 34 000 m³ ja laajemmassa VE2b noin 50 000 m³.

Pystyeristysseinä toteutetaan bentoniitin ja muovikalvon avulla ja se ulotetaan kallioon tai tiiviiseen pohjamaakerrokseen saakka. Rakenne on esitetty kuvassa (Kuva 3-16). Seinämän sisäpuolelle sijoitetaan suotovesijärjestelmä, josta vettä pumppaamalla pohjavesipinta jätetäytön alapuolella pidetään ympäröivää aluet-ta maaluet-talammalla. Pohjaveden viraluet-taus suunaluet-tautuu siten jätealueen suunaluet-taan.

Pumpattu vesi puhdistetaan tehtaan jäteveden puhdistamossa.

Nykyinen patoseinä jää jätetäytön laajennuksen alle. Sen suojaksi tehdään mo-reenista ja louheesta penger, jolla tasoitetaan patoseinään jätetäytöstä kohdistu-vaa kuormitusta. Nykyisen ja uuden rakenteen yhdistäminen on esitetty kuvassa (Kuva 3-17). Nykyinen suotovesijärjestelmä tulee jäämään jätetäytön alapuolelle ja poistuu käytöstä. Sillä ei ole enää merkitystä pohjaveden alentamisessa, kun täyttöalueen laidalla on uusi patoseinämä ja suotovesijärjestelmä, joilla vesipinta pidetään täyttöalueella ympäristöään matalammalla tasolla.

Kuva 3-17. Jätealueen nykyisen ja uuden rakenteen yhdistäminen, uusi rakenne toteu-tettu patoseinämänä.

Vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE1, vain osa jätealueesta pidetään avoimena ja loppu osa on väliaikaisesti peitettynä. Avoinna pidetään neljän kuukauden täyttö-tilavuutta vastaava ala (20 000 - 200 000 m²) kerrallaan ja se täytetään ja tiiviste-tään lopulliseen kerrosvahvuuteen. Käytössä olevan alueen koko on määritelty si-ten, että talvikaudella läjitettävä aines saada sijoitettua kokonaisuudessaan

alu-eelle. Talvella läjitetty jäte voidaan tiivistää luotettavasti vasta pakkaskausien jäl-keen. Avoimena olevan jätetäytön pinta-ala on sama kummassakin laajennus-vaihtoehdossa VE2a ja VE2b.

Jätteiden sijoitus ja pölyn hallinta toteutetaan kuten vaihtoehdossa VE1. Taulu-kossa (Taulukko 3-8) on esitetty rakennus-, käyttö- ja sulkemisvaiheessa alueella toimivat kalusto- ja kuljetusmäärät.

Kun lopullinen täyttökorkeus on saavutettu, jätealue peitetään tiiviillä pintaker-roksella vastaavin rakentein kuin vaihtoehto VE1. Koska jätealueen laajennus ulo-tetaan samaan korkeuteen kuin nykyisellä alueella, voidaan peittokerrokset to-teuttaa saumattomasti yhtenäisenä tiivisterakenteena. Vesien käsittelyä jatke-taan niin kauan kuin alueelta muodostuu suotovesiä ja tehjatke-taan toiminnan päätyt-tyä käsittely järjestetään vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE1 passiivisilla raken-teilla.

Taulukko 3-8. Jätealueen laajennus ja käyttö VE2, kuljetukset ja kalusto.

Rakennus Käyttö Sulkeminen

Kuljetukset (ajoa/vrk) (ajoa/vrk) (ajoa/vrk)

Kuorma-auto 10 0 20

Dumpperi 0 45 0

Kalusto (kpl) (kpl) (kpl)

Kaivinkone 3 1 3

Kauhakuormaaja 1 1 1

Alueen lopullinen korkeus tulee olemaan nykyisen kaatopaikan tavoin noin +39,5…+40 m (NN) ja jätettä alueelle voidaan sijoittaa arviolta 10,1 Mm³ (VE2a) tai 16 Mm³ (VE2b). Laajennus jatkaa jätealueen käyttöikää nykyisillä jätemäärillä yli 30 vuotta (VE2a) tai jopa yli 50 vuotta (VE2b).