Kuten Helle (2009, 91) muistuttaa toimitusten työyhteisöissä kohtaavat niin van-hat kuin uudet journalistit, joiden työtavat ja ihanteet poikkeavat suuresti toisis-taan. Nämä erot saattavat Helteestä aiheuttaa ristiriitoja sekä vaikuttaa siihen, mi-ten muutokseen vastataan.
Tekemieni tutkimushaastattelujen perusteella haastateltavat kokivat saavansa äänensä kuuluviin toimituksissa, mitä tuli juttuideoihin ja arkipäiväiseen työsken-telyyn. Muutamat haastateltavat jopa kertoivat onnistuneensa vaikuttamaan työ-paikkansa palaverikäytäntöihin. Lisäksi yksi haastatelluista kertoi vaikuttaneensa siihen, että koko toimituksen kännyköihin ladattiin työtä helpottava sovellus. Myös toimitusten eri osastoilla haastateltavat tunsivat saavansa ansaitsemaansa arvos-tusta. Juttujen ideoinnissa ja pienissä rakenteellisissa muutoksissa, kuten uusien palstojen suunnittelussa ja juttutyyppien valinnassa jokainen toimittaja pääsi vai-kuttamaan toimituksen arkeen. Useissa haastatteluissa muistutettiin siitä, että muutokseen vaikuttaa suunnattomasti henkilöstö. Yksi haastateltavista kertoi myös erään lehtensä osaston laadun parantuneen ja kehittyneen esimiehen
vaih-tumisen myötä. Innovoiva, ideoiva ja uskaltava esimies vei osaston työnlaadun uu-delle tasolle. Samanlaisia huomioita nousi esille myös muissa haastatteluissa.
Kyl must tuntuu, että toimituksissa tosi paljon on kiinni siitä niistä ihmisistä ketä siellä on ja erityisesti niistä esimiehistä ketä on. (Haastateltava E)
Pääsääntöisesti haastateltavat kokivat, että heitä arvostettiin työyhteisössä, eikä ikä tai sukupuoli ollut kynnyskysymyksenä. Muutamilla oli jopa ollut mahdollisuus luottamustehtävien tai esimiessijaisuuksien vuoksi päästä mukaan toimitusosas-ton ulkopuolisiin palavereihin. Esimerkiksi pääluottamusmiehinä toimineet olivat kasvattaneet niin arvostusta, valtaansa kuin mahdollisuuttaan saada äänensä kuu-luviin. Tällaiset tarinat olivat kuitenkin harvassa. On syytä korostaa, että työnteki-jän asema toimituksessa vaikutti merkittävästi siihen, kuinka paljon tämän mielipi-teitä kysyttiin. Tällaiseksi esimerkiksi haastateltavat nostivat pelkästään toimitta-jan ja tuottatoimitta-jan välisen eron vaikutusmahdollisuuksista puhuttaessa.
Yksi esimiestehtävissä työskennellyt valitti myös, ettei annetuilla kehitysideoilla ollut merkitystä, sillä säästösyistä journalismia tehtiin tekniikan ehdoilla. Näke-mykset kyllä kuunneltiin, mutta niitä ei otettu vakavasti. Asiat jäivät toteuttamatta, sillä päätöksiä tekivät muut kuin journalistit. Haastateltava kummastelikin tilan-netta ja totesi, ettei maakuntalehteä voida kehittää ainoastaan tekniikan määrittä-missä rajoissa.
Usea kertoi haluavansa päästä vaikuttamaan lehden tekemiin muutoksiin, mutta toistaiseksi heidän mielipidettään ei ollut kysytty. Monissa tapauksissa toimitus sai kuulla muutoksista viimeisten joukossa, mikä lisäsi epävarmuutta ja osittain tur-hautuneisuutta, kun yksittäiset toimittajat kokivat jääneensä tärkeiden ratkaisujen ulkopuolelle. Tällaisia tärkeitä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi verkon maksu-muuri tai tabloid-uudistus. Poikkeuksiakin toki on, sillä esimerkiksi Aamulehdessä työskentelevien haastateltavien mukaan heillä oli mahdollisuus kertoa lukijoiden ohella mielipiteensä tabloid-uudistuksesta. Lisäksi toimitus pidettiin ajan tasalla tulevista muutoksista.
Mielipiteissä, millaisiin muutoksiin haastateltavat haluaisivat vaikuttaa, löytyi ero-ja. Toisia kiinnostivat yleisesti kaikki maakuntalehdessä tehtävät muutokset. Joku-nen ilmaisi, ettei esimerkiksi ulkoasun uudistamiJoku-nen kiinnostanut tippaakaan.
Eri-tyisen kiinnostuneita oltiin mahdollisuudesta vaikuttaa lehden sisältöihin. Tämä johtui pitkälti siitä, että haastateltavat kokivat sisällön kuuluvan toimittajan ydin-osaamisalueelle. Halukkuus vaikuttaa maakuntalehden murrokseen oli paljon si-sältövaikuttamista pienempää.
Haastateltava A:n lisäksi myös moni muu perusteli tätä epävarmuudella omista ideoistaan ja niiden laadusta.
En mä niin kun toisaalta sit tiedä, onko mulla sellasia ideoita ja ajatuksia, että ne ois niin hyviä, että kannattas lähteä suin päin toteuttamaan. (Haastateltava A)
Huolimatta siitä, ettei vaikutusvalta toimituksessa tehtäviin päätöksiin ollut suuri 1980-luvulla syntyneillä toimittajilla, he kokivat asemansa toimituksessa merki-tykselliseksi. Mielipiteitä kuunneltiin ja niitä arvostettiin, mutta loppujen lopuksi suunnitelmista huolimatta vain vähän toteutettiin.
Moni koki myös asemansa toimituksessa sellaiseksi, ettei puuttuminen suuriin lin-jauksiin ollut mahdollista.
En mä nyt ehkä oo siinä roolissa, että mä mitään tämmösiä isoja linjoja niin kun kehittämisideoita lähettelisinkään, että päivittäistä lehen tekoo. Kyllä täällä varmastikin,
jos puhutaan juttujen teosta ja tämmösestä niin kyllähän nyt semmosessa ideat otetaan vastaan. (Haastateltava M)
Mediataloissa valta jakautuu osastojen esimiesten, uutispäälliköiden tai -tuottajien, päätoimittajien, hallituksen tai omistajaportaan kesken. Päivittäisessä lehtityössä valtaapitäviä olivat osastojen esimiehet, uutispäälliköt ja tuottajat. Päätoimittajan vastuulla oli toimia linkkinä toimituksen ja yrityksen hallituksen välillä. Huomatta-van moni haastateltavista kyseenalaisti päätoimittajien mahdollisuudet vaikuttaa hallituksissa tehtäviin lopullisiin päätöksiin. Päätoimittajien valta jakoi mielipiteitä, sillä osa haastateltavista uskoi vakaasti oman lehtensä päätoimittajan mahdolli-suuksiin sanoa viimeinen sana esimerkiksi muutosta käsittelevissä päätöksissä.
Yleisesti koettiin, että johtoporras jäi odottavalle kannalle, eikä uskaltanut tehdä päätöksiä. Haastateltava A:n huomion mukaan päätökset jäivät yleensä toteutta-matta siksi, ettei riskiratkaisuja haluttu tehdä. Hallitusten näkökulmasta riskinotto olisi voinut heikentää bisnestä entisestään. Löytyi haastateltavista myös niitä, jotka uskoivat päätoimittajilla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa lehtiensä journalistisiin ratkaisuihin.
Pitkään jatkuneet säästötoimenpiteet olivat vaikuttaneet haastateltavien käsityk-siin mahdollisuuksista jalostaa maakuntalehden työskentelyä. Niin kauan kuin ide-ointi toi säästöjä tai ei kuluttanut rahaa, myös vaikuttaminen oli mahdollista.
Se homma ikään kuin toppaa justiin mun esimiesten tasolle, että sitten niin siitä eteenpäin ei toivomuksia kuunnella, varsinkaan jos niillä on mitään
tekemistä rahan kanssa. (Haastateltava E)
Eräs haastateltava mainitsi myös sen, ettei tiennyt kenelle idea milloinkin pitäisi kertoa.
Haastattelujen perusteella oli huomattavissa, että toimituksissa arvostetaan työn-tekijöitä. Työsuhteen laadulla, henkilön iällä ja sukupuolella ei nähty olevan vaiku-tusta mahdollisuuksiin kehittää toimitustyötä. Ideoita myös kuunneltiin, niitä ky-seltiin ja haluttiinkin toimittajilta, tosin ei kaikissa asioissa. Lopulliset päätökset tehtiin niin korkealla norsunluutorneissa, ettei käytännön toimittajan työllä ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Kyllähän ne niitä lukuja kovasti osaa lukea. Eihän ne mistään mitään tajua, että eihän ne siitä tekemisestä tajua.-- Se on nähty niin moneen kertaan sekin
sivumäärät pysyy samana ja pitäis mieluiten vielä kasvattaakin ja pitäs tehdä laadukkaampaa sisältöä lukijoille, mutta mieluiten puolet pienemmällä porukalla. Oma tunne on se,
että tulee aika ulkopuolelta nuo uudistukset tai tulee sieltä toimituksen
ulkopuolelta. Että me sitten vaan vastataan siihen, miten käsketään toimia. (Haastateltava E)
Vastausten perusteella vaikuttaminen oli mahdollista, mutta se koettiin hankalaksi ja hitaaksi ‒ jopa turhaksi. Koska joissain tapauksissa päätoimittajien visiotto-muutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa epäiltiin, on toimituksissa mietittävä seuraa-vaan pulmaan ratkaisuja:
Lähtökohtasesti [se on] johdon ongelma, jos johto ei pysty tekemään päätöksii, jotka pitäis jalkauttaa. (Haastateltava D)
Haastateltava D:n havaintoa tukee muun muassa Pietilä (2007, 320), jonka mukaan lehtitalot kaipaavat hyviä muutosjohtajia, jotta perässä laahaavat päätökset saatai-siin vauhtiin ja niiden avulla aikaiseksi nopeasti tuloksia.