Globalisaation tulevassa kehityksessä

Kertynyt aineisto oli sekä numeerista että tekstimuotoista. Vastaajajou-kon pienuuden vuoksi numeerinen aineisto muokattiin vain jakaumiksi, joiden tulkinnasta käytiin keskustelua itse kyselyn aikanakin. Tekstimuo-toinen aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen keinoin, joista käytös-sä oli aineistolähtöinen sikäytös-sällönanalyysi⁹¹. Aineistossa esiintyvä tulevaisuus-käsitysten ja ajattelutapojen kirjo oli kuvattavissa tyypittelyn avulla⁸. Tämä oli mahdollista, koska asiantuntijoiden vastauksissa esiintyvät yhtäläisyydet ja erot olivat riittävän säännönmukaisia. Tällöin keskenään samankaltai-set vastauksamankaltai-set voitiin esittää tiiviissä muodossa niin sanottuina tyyppeinä eli yleistyksinä vastauksista löydetyistä näkökulmista ja argumentaatioista.

Tyypittelyn avulla muodostettiin neljä ajattelutapaa metsäsektorin tulevai-suudesta. Niitä tarkastellaan lisää luvussa 4.8.

Koska vastaajat paneutuivat hyvin vaihtoehto- ja avovastausten sekä nii-den perustelujen kirjoittamiseen, muodostui kerätty aineisto laajaksi ja sä-vykkääksi. Aineiston perusteella oli mahdollista muodostaa monipuolinen kuva metsäalan tilanteesta, tulevaisuudesta ja uusiutumisen edellytyksistä.

Aineiston pohjalta muotoutunut kuva Suomen metsäsektorin tilanteesta, tulevaisuudesta ja uusiutumisen edellytyksistä sekä esteistä on monessa suhteessa varsin erilainen kuin miksi se on muotoutunut muissa metsäalan tulevaisuusselvityksissä tai julkisessa keskusteluissa viime aikoina.

4.3. Globalisaation tulevassa kehityksessä nähdään paljon epävarmuutta

Suomen metsäsektorin kehityssuunnat -selvityksen haastatteluissa ja delfoi-kyselyissä esille nousseet arviot ja näkemykset poikkeavat monessa suhtees-sa suomalaista tulevaisuuskeskustelua viime vuosina hallinneesta, vapaata kustannuskilpailua korostavasta globalisaatiotulkinnasta. Asiantuntijat ky-seenalaistivat vallitsevat käsitykset globalisaatiokehityksestä ja sen metsä-sektorivaikutuksista.

Muutama haastateltava arvioi, että maailmankauppa ei lähivuosina au-tomaattisesti vapaudu lisää, vaan ”uusblokkiutuminen” on aivan yhtä to-dennäköinen kehityssuunta. Myös ilmastonmuutoksen, energiakysymysten ja kuituraaka-aineesta käytävän kilpailun kiristymisen nähtiin vaikuttavan Haastatteluissa ja delfoi-kyselyissä paljastui, että vallitsevaan käsitykseen globali-saation esteettömästä kehityksestä ei uskottu, vaikka useat metsäsektorin päätökset siihen perustuvatkin. Tulevaisuudessa on syytä varautua kasvaviin riskeihin esimer-kiksi kansainvälisten tehdasinvestointien yhteydessä, maailmankaupan protektio-nistiseen ilmapiiriin, maailman poliittisen tasapainon muutoksiin ja voimakkaasti nousevaan energianhintaan ilmastonmuutokseen varautumisen seurauksena.

paljonkin maailmantalouden ja metsäsektorin kehityksen suuntaan. Jotkut asiantuntijat katsoivat bioenergiantuotannon lisääntymisen aiheuttaman raaka-ainekilpailun vaikuttavan metsäsektoriin jatkossa enemmän kuin sinänsä haasteellisen puun saatavuuden. Monet arvioivat, että metsäteolli-suuden globalisoitumiskehitys hidastuu merkittävästi tai muuttaa muoto-aan ennen kaikkea erilaisten metsien käyttöpaineiden seurauksena.

Myös delfoi-kyselyn ensimmäisellä kierroksella annetut vastaukset hei-jastelevat selkeästi sitä, että globalisaation nykyinen kehityssuunta saattaa jatkossa kohdata vaikeuksia. Esimerkiksi 91 prosenttia vastaajista arvioi ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien tiukkenevan vähintään kohtalaisesti tulevaisuudessa ja 83 prosenttia näki maailmanpoliittisen il-mapiirin jatkossa konfliktiherkkänä.

Myös lähes kaikissa kirjallisissa kommenteissa kiinnitettiin huomiota vähintään yhteen kehityskulkuun, joka voimistuessaan saattaisi muuttaa globalisaation tai metsäsektorin kehityksen suuntaa. Eniten kommentteja esitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista, trooppisen kuidun riittävyy-destä sekä maailmantalouden ja -kaupan kehityksestä. Useampi vastaaja piti esimerkiksi trooppisen kuidun hinnannousua jatkossa hyvin toden-näköisenä: ”Trooppisilla alueilla maalla on kilpailevaa käyttöä, muutakin kuin kuidun tuotanto. Maattomat tahtovat maata viljeltäväksi, karjankas-vattajat lisämaata, energiayhtiöt maata biomassan tuotantoon, luonnon-suojelijat – –.”

Moni vastaaja arveli, että tulevaisuudessa on syytä varautua kasvaviin riskeihin kehittyviin maihin tehtävien tehdasinvestointien yhteydessä, maailmankaupan protektionistiseen ilmapiiriin ja rajuihinkin ilmaston-muutoksen vaikutuksiin: ”Kansainväliset konfliktit ja ilmaston muutos sisältävät yllätysmomentteja: ilmaston muutos voi olla tulevan suurkon-fliktin syy.” Polarisoitumista arvioitiin tapahtuvan myös maailmantalouden avautumisessa, koska ”kehittyneet maat haluavat avautumista ja kehittyvät maat pyrkivät suojaamaan omia intressejään”.

Viime vuosina Suomen ja länsimaiden keskustelua hallinnut käsitys siitä, että globalisaatiolla on vain yksi suunta, ei saa tukea tästä kyselys-tä. Maailma ja sen myötä metsäsektorin globaali toimintaympäristö voivat muuttua olennaisesti ja kansainvälisiin investointeihin liittyvät riskit voivat merkittävästi lisääntyä. Samalla perustelut metsäteollisuuden tuotannon siirtymiselle pohjoisesta etelään kustannuskilpailun vuoksi ja tulkinnat markkinoiden uusjaosta voivat menettää merkitystään.

Delfoi-kyselyn toisella kierroksella syvennettiin arviointia siitä, miten Suomen metsäsektorin pitäisi varautua seuraavan 10–20 vuoden ajanjak-solla tapahtuviin kehityskulkuihin, joissa globalisaatio muuntuisi vaikeasti ennustettavaksi. Tätä tarkoitusta varten kyselyyn rakennettiin ensimmäisen kyselykierroksen vastauksien ja tämän kirjan kolmannessa luvussa kuvat-tujen globalisaatioskenaarioiden avulla niin kutsuttu tempoilevan

lisaation skenaario (ks. tekstilaatikko). Tässä skenaariossa kansainvälinen talous- ja politiikkakehitys johtaa maailman jakautumiseen uudelleen mää-riteltyihin taloudellisiin, kulttuurisiin tai ideologisiin blokkeihin, joiden muoto ja merkitys vaihtelevat niin maantieteellisesti kuin ajallisesti.

Tempoilevan globalisaation skenaario

Tempoilevan globalisaation skenaariossa maailmantalous on edelleen melko avoin ja maiden välillä käydään kauppaa laajastikin, mutta kaupan esteitä asetetaan etukäteen ennustamattomalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että varsinkin monet suuret maat ja maaryhmät pyrkivät huolehtimaan strategisista intresseistään, kuten energian ja keskeisten raaka-aineiden saannista. Konfliktien määrä kasvaa ja energian hinta nousee.

Maailmanpolitiikan kehitys on vaikeasti ennakoitavaa, epäluulojen sävyttämää ja monen talouteen, politiikkaan tai ympäristöön liittyvän yllätystekijän tahdittamaa. Maailmantaloudessa ja -politiikassa ei ole yhtä keskusta eikä johtoajatusta, vaan ainoastaan vaihtuvia liittolais-suhteita ja varsin vähän yhteisesti sovittuja sääntöjä. Ainoa merkittävä poikkeus tästä saattaa olla seurauksiltaan voimistuva ilmastonmuu-tos, jonka globaaleista hillitsemis- ja sopeutustoimista voi syntyä laiha sopu.

Tässä skenaariossa perinteisten metsäteollisuustuotteiden kysyntä ei juuri kasva vanhoissa teollisuusmaissa lukuun ottamatta puun käyttöä rakentamisessa ja energiantuotannossa. Kannattavuutensa parantami-seksi ja kasvumahdollisuutensa säilyttämiparantami-seksi läntiset metsäteollisuus-yritykset painottavat investointeja maihin, joissa on runsaat puuvarat ja nopea kysynnän kasvu. Venäjästä tulee Suomen metsäalalle keskeinen investointikohde Aasian ja Etelä-Amerikan lisäksi.

Koska kysynnän kasvu on vaikeasti ennakoitavissa talouden epä-varmuuden ja tempoilevuuden takia, teollisuuden investointiriskit ja niihin varautumisen kustannukset kasvavat merkittävästi. Joissakin ta-pauksissa investoinnit ulkomaille ovat tuottoisia, joissakin taas petty-myksiä ja yllätyksiä täynnä kustannusten noustessa ja investointiriskien realisoituessa. Muutama Etelä-Amerikkaan perustettu läntinen sellu- ja paperitehdas kansallistetaan, joukossa on suomalaislähtöinenkin teh-das.

Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa, kuinka todennäköinen tempoilevan globalisaation skenaario on, miten skenaarioon pitäisi metsäsektorilla va-rautua ja mitä muita ennakoimattomia kehityskuluja voisi maailmassa tu-levaisuudessa ilmetä (kuva 4.1).

Kuva 4.1. Onko kuvattu tempoileva globalisaatio 1 = todennäköinen, 2 = mahdollinen, 3 = epätodennäköinen vai 4 = mahdoton?

Useita nykyisen maailmantilanteen piirteitä sisältävä, mutta samalla sees-teisestä kehityskuvasta monessa suhteessa selvästi poikkeava skenaario oli yllättäen vastaajien silmissä varsin mahdollinen. Vain viisi prosenttia vas-taajista piti skenaariota epätodennäköisenä. Muiden mielestä se oli mah-dollinen tai jopa todennäköinen kehityskulku.

Tulos voidaan tulkita niin, että maailman ja metsäsektorin kehitys voi vastaajien mielestä jatkossa hyvinkin kulkea suuntiin, jotka eivät ole jat-koa 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun globalisaatiokehitykselle. Erään vastaajan kommentti skenaariosta oli: ”Pidän epätodennäköisenä, että glo-balisaatiokehitys jatkuisi häiriöttä. Trendiajattelu johtaa meitä harhaan.

Epäjatkuvuuskohta tulee tavalla tai toisella”. Tulos on haastava erityisesti nykyisten trendien jatkumiseen perustuvien strategioiden kannalta.

Muutkin tästä skenaariosta tai muista tulevista kehityskuluista esitetyt kommentit olivat pääosin skenaarion tempoilevia kehityspiirteitä tukevia.

Kommenttien yleissävy kuvastuu hyvin erään vastaajan huomiosta: ”Jo nyt monet kuvatun skenaarion idut ovat nähtävissä”.

Useissa kommenteissa tuotiin esille merkkejä siitä, että maailman po-liittinen ja taloudellinen voimatasapaino on muuttumassa ja kansallisten intressien varjelu on lisääntymässä erityisesti suurten maiden politiikassa.

Monen vastaajan näkemyksen mukaan tästä voi seurata poliittisten kon-fliktien eskaloitumista maiden välillä ja häiriöitä kaupankäynnissä, suora-naista protektionismiakin: ”Maailmankaupan avautuminen hidastuu, kun tajutaan, että jokainen ajaa pohjimmiltaan vain omia etujaan”. Erityisesti Kiinan ja Venäjän politiikassa nähtäviä protektionistisia pyrkimyksiä pidet-tiin huolestuttavina, mutta toisaalta kysytpidet-tiin myös: ”Onko suurten mai-den strategisten intressien vaalimisessa jotakin uutta?”

14

25

2 0 0

10 20 30

1 2 3 4

Ilmastonmuutos nähtiin useissa kommenteissa tekijänä, joka edetessään voi johtaa luonnonkatastrofeihin, ilmastopakolaisuuteen ja yhteiskunnalli-siin mullistukyhteiskunnalli-siin. Ilmastonmuutos katsottiin myös ihmiskuntaa mahdolli-sesti yhdistäväksi tekijäksi.

Moni vastaaja näki energianhintojen nousun tai vähintään niiden vaih-telun väistämättömänä lisääntyvän kysynnän, eri maiden harjoittaman po-litiikan ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vuoksi. Jos liikenne otetaan päästökaupan piiriin, kuljetuskustannukset nousevat ja yhteisvaikutukset maailmankauppaan ja tuotannon logistiikkaan voivat olla merkittäviä.

Kaiken kaikkiaan delfoi-kyselyjen aineisto viittaa siihen, että jatkossa moniin itsestään selvinä pidettyihin oletuksiin globalisaation etenemisestä ja metsäsektorin kehityksestä on syytä suhtautua varauksella ja yllättäviin-kin muutoksiin on syytä varautua. EU:n ja Venäjän energiakiistat, keskus-telut Yhdysvaltojen omaa tuotantoa suojaavien tullien nostamisesta sekä Latinalaisen Amerikan orastavat eristäytymispyrkimykset ovat jo nähtävissä olevia merkkejä globalisaatiokehityksen suunnan mahdollisesta muutokses-ta. Kaiken kaikkiaan on hyvin mahdollista, että jatkossa turvallisuus-, ener-gia- ja ympäristökysymykset vaikuttavat yhtä paljon globalisaatiokehityk-sen suuntaan kuin talouden lainalaisuudet. Tämä ei sinällään vielä kumoa vapaakaupan perusteille syntynyttä globalisaatiota eikä pysäytä kansainvä-listä kauppaa ja yhteistyötä, mutta voi lisätä globalisaation protektionistisia ja yhteishallinnan piirteitä.

Vaikka asiantuntijoiden käsitykset ovat monissa kysymyksissä hyvin erisuuntaisia, olisi silti virhe sivuuttaa esitetyt huomiot ja epäilykset vain puuttuvan yksimielisyyden vuoksi. Esimerkiksi metsäteollisuuden keskit-tymistä kasvaville markkinoille voidaan pitää riskialttiina, jos investointi-päätösten taustalla olevat globalisaatiokehitykseen liittyvät oletukset osoit-tautuvat vääriksi.

4.4. Nykyiset menestystekijät eivät riitä