3. Globalisaation monet kasvot
3.4 Globaalikehityksen skenaariot
3.4 Globaalikehityksen skenaariot
Edellä olevien muuttujaluokkien pohjalta laadittiin neljä globaalikehityksen skenaariota. Muuttujaluokkia painotettiin sen mukaan, mitkä niistä näh-tiin työpajoissa toimivan skenaarioiden käynnistäjinä. Sääntönä pidetnäh-tiin, että skenaarioiden tulee olla mahdollisimman neutraaleja. Niiden kautta ei saisi leimata koko globalisaatiokehitystä yhden polittisen tai taloudellisen kehitystavoitteen mukaiseksi. Silti esimerkiksi nimen tulisi kuvata skenaa-rion luonnetta mahdollisimman hyvin. Globalisaatioskenaariot eivät ole tarkkoja tulevaisuuskuvia tai kehityspolkuja, vaan kuvauksia mahdollisista yleismaailmallisista henkisistä ilmapiireistä, jotka voivat vaikuttaa saman yhteisön ja jopa yksilön tulevaisuudessa yhtä aikaa.
Ensimmäisen skenaarion nimeksi annettiin kotipesä. Sen teema on kan-sallinen ja muunkin tyyppinen eristäytyminen, joka johtuu suojautumi-sesta globaaleilta konflikteilta ja muilta haitallisiksi ennakoiduilta tapahtu-milta (esim. sodat, terrorismi ja hillitsemätön maahanmuutto). Skenaarion ominaispiirre on hoitaa oma pesänsä ja antaa muiden hoitaa omansa.
Toisen skenaarion nimeksi annettiin maailmanparlamentti, joka koros-taa globalisaation poliittista luonnetta. Sen teema on talouden avautumisen rinnalla vahvistuva maailmanlaajuinen sopimuksellisuus, kansainvälinen tasa-arvo ja kestävää kehitystä tavoittelevat normit.
Kolmannen skenaarion nimeksi annettiin McWorld. Termi kuvaa avoi-men globalismin ihanteellista ja särötöntä kehitystä, jossa kapitalismin ”nä-kymätön käsi” korjaa mahdolliset epäkohdat.
Neljännen skenaarion nimeksi annettiin Zapatista. Nimi viittaa meksi-kolaisten chiapas-intiaanien sosiaaliseen liikkeeseen, joka pyrki sissitoimin-nallaan lisäämään kaaosta valtaapitävien horjuttamiseksi ja parantamaan maattomien asemaa Meksikossa. Zapatista-termillä kuvataan globalisaati-oon liittyvää yllätyksellisyyttä sekä sissitoiminnan tavoin vaikeasti ennakoi-tavia ajallisia ja paikallisia muutoksia, joita globalisaatioon liittyy. Aidon sosiaalisen vastuullisuuden lisäksi Zapatistaan kuuluu paikoitellen voima-kas ”tarkoitus pyhittää keinot” -ideologia, joka voi syrjäyttää toiminnan alkuperäisiä tavoitteita.
Seuraavaksi esitellään lyhyet versiot laadituista globalisaatioskenaariois-ta, jotka on raportoitu tarkemmin Häyrysen ym. raportissa Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot30.
Skenaarioiden nimiksi valittiin kotipesä, maailmanparlamentti, McWorld ja Zapa-tista. Kotipesä-skenaario kuvaa kansallista ja muuta eristäytymistä, maailmanpar-lamentti-skenaario talouden avautumisen rinnalla vahvistuvaa maailmanlaajuista sopimuksellisuutta ja McWorld-skenaario avoimen globalismin kehitystä, missä ka-pitalismin ”näkymätön käsi” korjaa mahdolliset epäkohdat. Zapatista-skenaariolla kuvataan globalisaatioon liittyvää yllätyksellisyyttä sekä vaikeasti ennakoitavia ajal-lisia ja paikalajal-lisia muutoksia.
3.4.1. ”Kotipesä” – eristäytyminen
R Taustalla on itsetietoinen kansallinen eristäytyminen ja pysyvyyden ihannointi. Pyritään konfliktien ja kiusallisten kohtaamisten välttämiseen.
R Finanssivetoisuus vähenee ja kaupankäynti saattaa hidastua.
R Kansallispohjainen julkinen sektori säilyy vahvana.
R Globaalit ympäristöriskit jäävät vähälle huomiolle.
R Kotimaisiin energiaratkaisuihin panostetaan paljon.
R Paikallisia konflikteja syntyy hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen vuoksi.
Kotipesä-skenaariossa maailma on kulttuurisesti eriytynyt. Yhteiskunnat ovat jakautuneet eri elämänalueet (kuten koulutus, harrastus, työ) katta-viin sosiaalisiin ”pilareihin”. Kulttuurille ovat ominaisia traditiot, uskon-to, etnisyys, hitaat muutokset ja nykyajan pysyvyys. Kotipesään liittyy riski yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja luovuuden karsinoitumisesta yksittäisiin yhteiskunnallisiin – kielellisiin, uskonnollisiin, etnisiin, sosioekonomisiin – ryhmittymiin. Nationalismi on hallitseva ideologia.
Suurmaat ovat ottaneet maailmanpolitiikan ohjat käsiinsä eikä ylikansal-lisilla järjestöillä (YK, WTO, IAEA) ole voimia uhmata niitä oikeudenmu-kaisuuskysymyksillä. Vahvemman lakiin perustuva ja epäreilulta vaikuttava kontrolli aiheuttaa selkkauksia eri puolilla maailmaa, mutta sotilaallinen voimatasapaino ehkäisee globaalien konfliktien syntymistä. Taloudellisten ongelmiensa ja energiariippuvuutensa vuoksi Yhdysvallat pyrkii suojele-maan sille tärkeitä raaka-ainereittejä, mikä nostaa muun muassa öljyn maa-ilmanmarkkinahintaa. Muista keskeisistä valtioista Kiina haluaa aktiivisella ulkopolitiikalla varmistaa jatkuvasti kasvavan energiatarpeensa tyydyttä-misen. Euroopan unionissa vallitsee yksimielisyys yhdentymisen tarpeesta, mutta yhdentymispyrkimyksiä haittaa suurten jäsenmaiden haluttomuus sitoutua niille epäedullisiin päätöksiin. Kansalaistoiminnan merkitys kan-sainvälisessä yhteistyössä kasvaa poliittisen nationalismin seurauksena. Vä-estönkasvu tasaantuu.
Kotipesän maailmantaloudessa ovat vallalla protektionistiset talousjär-jestelmät. Kansallisvaltioiden ohella ne toteutuvat usein toisiinsa sidottujen maiden välisinä kulttuurisina investointiverkostoina. Kiina, Intia ja Brasilia suojautuvat kansallisilla päätöksillä, kun Yhdysvallat yrittää lisätä vientiään halvan dollarin avulla. Kansallispohjainen julkinen sektori on säilynyt teol-lisissa maissa vahvana. Kaiken kaikkiaan maailmantalouden kasvu on ta-saista ja erot eri maiden bruttokansantuotteiden välillä säilyvät muuttumat-tomina. Kaikkein köyhimpien maiden talouskasvu vaikeutuu entisestään.
Ympäristöasioihin keskittyvät liikkeet, innovaatiot ja strategiat ovat lä-hinnä paikallisia ja globaali ympäristöpolitiikka on näivettynyt.
kaisuna sovelletaan usein kansakuntien välisiä bilateraalisia sopimuksia ja myös kotimaisiin ja paikallisiin energiaratkaisuihin panostetaan paljon.
Ydinvoiman suosio kasvaa. Teknologinen kehitys on ajoittain varsin nope-aa, mutta innovaatiot leviävät hitaasti, koska panostukset ovat pääasiassa kansallisia tai yrityskohtaisia ja niihin liittyy tiukkoja hyödyntämisrajoituk-sia. Siksi myös teknoelitismi vakiintuu.
Elävää kuvaa muinaisesta sinivalkoisesta kotipesästä ja lintukodosta.
Lähde: Suomen elokuva-arkisto.
3.4.2. ”Maailmanparlamentti”
– globaali sopimuksellisuus R Taustalla ovat kansainväliset tasa-arvoon ja
kestävään kehitykseen pyrkivät normit.
R Julkinen sektori on vahva.
R Kulttuurien tasa-arvo ja yhteistyö ovat itseisarvoja.
R Maallistuminen valtaa alaa ja väestönkasvu tasaantuu.
R USA:n, Kiinan ja Intian kasvu muuttuu hillitymmäksi.
R Kansainväliset ympäristönormit hyväksytään laajasti;
globaalit energiaohjelmat toimivat.
R Sääntöjen valvonnassa ja kontrollissa tapahtuu ylilyöntejäkin.
Maailmanparlamentti-skenaariossa pyritään poliittisin keinoin aikaansaa-maan kansainvälisiä sääntöjä ja lisäämään konfliktien rauhanomaisia rat-kaisuja. Välillä globaalit normit johtavat pakotteisiin säännönrikkojia vas-taan, mutta kaiken kaikkiaan maailma ja esimerkiksi Lähi-itä ovat rauhal-lisempia kuin muissa skenaarioissa. Euroopan unionin liittovaltiokehitys etenee ja uudistettu perustuslakisopimus ratifioidaan. Kansalaistoiminta ja antiglobalisaatioliike maltillistuvat poliittisiksi neuvonantajiksi yhteiskun-nissa vallitsevan vahvan luottamuksen ansiosta. Yhteiskunnat ja kirkot ovat maallistuneet, mikä on johtanut väestönkasvun ja muuttoliikkeen tasaan-tumiseen. Ikääntymisen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin on löydetty joukko poliittisia ja teknologisia ratkaisuja. Säänte-lytarpeesta johtuen maailmanparlamentti-skenaarioon voi liittyä ahdistavaa kontrollia ja valvontaa.
Kansainväliset ympäristönormit on hyväksytty laaja-alaisesti ja ilmas-tonmuutosta pyritään voimakkaasti hillitsemään. Ympäristöliikkeet hyväk-sytään ja ne osallistuvat ympäristöongelmien ratkaisuun yhteistyössä mui-den toimijoimui-den kanssa. Euroopan unionin energiapolitiikka ja kattavuu-deltaan laajentunut Kioto-sopimus kannustavat sekä energiansäästöön että uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Pitkäjänteisen kehitystyön ansiosta Euroopan energiariippuvuus muista maista vähenee. Kehittyvien maiden ekotehokas tuotanto ja sen menestys asiakasmarkkinoilla lisäävät tuotan-non ja palveluiden ympäristövastuullisuutta.
Maailmanparlamentti-skenaariossa vallalla on demokraattisen maail-mankylän ihanne. Kulttuurien välinen tasa-arvo ja yhteistyö koetaan it-seisarvoiksi erilaisten kulttuurin välineellisten arvojen sijaan. Luovia eri-koisuuksia siedetään hyvin, koska luovuutta pidetään ainoana sallittuna keinona ohittaa relativistinen tasa-arvo. Koulutusjärjestelmät ovat säilyneet kansallisesti ja kulttuurisesti suojattuina, mikä kahlitsee jossain määrin tie-don leviämistä.
Talouden finanssivetoisuus on vähentynyt ja perinteisten talousalueiden kehitysetumatka on pienentynyt. Vaikka teknologia on kehittynyt hitaas-ti, sitä koskevaa päätöksentekoa pyritään hajauttamaan mahdollisimman paljon esimerkiksi yhteisrahoitusprojektien avulla. Kehittyvät maat menes-tyvät voimakkaan informaatioteknologian diffuusion ansiosta. Kiina, Intia ja Brasilia ovat talouskasvun vetureita. Kaupan esteet säilyvät merkittävinä, koska entiset talouden suurvallat muuttuvat etumatkansa kaventuessa epä-luuloisiksi globaalia sopimuksellisuutta kohtaan. Raaka-aine-epävarmuutta on kuitenkin onnistuttu lieventämään pitkälle ulottuvilla toimitussopi-muksilla. Jotkut kokevat ylikansalliset rajoitukset vapaan yritteliäisyyden ja -kaupan vastaisina, mutta suurin osa ihmisistä hyväksyy tiukan linjan monopoleja ja kartelleja vastaan. Rikkaat väestönosat ovat pysyneet suh-teellisen rikkaina ja osa köyhistäkin on alkanut vaurastua.
YK edustaa globaalia sopimuksellisuutta.
Kuva: UN General Assembly, UN Photo Library
0
3.4.3. ”McWorld” – taloudellinen avoimuus R Taustalla markkinaehtoinen sääntely,
sotia ja muita häiriöitä vältellään.
R USA ja Kiina ovat talouskasvun moottoreita.
R Ihmiset ja ajatukset saavat liikkua vapaasti, mutta silti vallalla on yksiarvoinen universalismi.
R Luonnonympäristön rasitus on suurta.
R Teknologia leviää uusille aloille mutta sosiaalisesti epätasaisesti.
R Uutta kysyntää syntyy köyhyyden rajapinnoilla.
R Kuilu kehittyneiden ja kehittymättömien maiden välillä jyrkkenee.
McWorld-skenaariossa toimii markkinaehtoinen sääntely. Kvartaalitaloudel-le tyypillinen nopea tuloksenteko on muodostunut yksityiselKvartaalitaloudel-le ja julkisel-le sektoriljulkisel-le keskeiseksi tavoitteeksi. Kaupan lait ratkaisevat, joten sodat ja muut yhteiskunnalliset heilahtelut koetaan niiden kannalata haittana. Mo-nikansalliset yritykset ottavat aktiivisesti osaa globaalin kehityksen ohjaami-seen. Yritysten ja politiikan johtajat ovat itsevarmoja ja luottavat toisiinsa, vaikka kaikki kansalaiset eivät aina luota heihin. Talouden kokonaiskasvu on melko nopeaa, mutta epätasaista. Kokonaiskulutus kasvaa tuntuvasti ja uutta kysyntää syntyy köyhän maailman vaurastuessa. Varallisuuserot ovat kuitenkin suuria niin maiden välillä kuin niiden sisällä.
Yhdysvallat, Kiina ja myöhemmässä vaiheessa Intia ovat maailmanta-louden moottoreita. Kasvutalouksiin on investoitu paljon. Maailmanpoli-tiikassa valta on keskittynyt ja Yhdistyneiden Kansakuntien mandaatti on muuttunut entistä pienemmäksi. Ajanjakson 2005–2025 alussa maailman-politiikan painotukset vaihtelevat yhden valtion voimaan perustuvasta rau-hantilasta (Pax Americana) tarkoin rajattuihin sotilaallisiin operaatioihin.
Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä ja taloudellinen riippuvuus Kiinasta kasvaa ja amerikkalaiset kokevat sen riskiksi omalle suvereenisuudelle. Kii-na alkaa suojella kauppareittejään (terässilkkitie), mikä lisää voimankäytön riskiä maailmanpolitiikassa. Toimivan Lissabonin strategian vuoksi Euroo-pan unioni pärjää aluksi hyvin, mutta vuoden 2015 jälkeen talousalueen kasvu alkaa taantua tuottavuuden kasvun hidastuessa. Suuria EU:n yhteisiä kysymyksiä (ikääntyminen, yhteinen puolustus) ei ole onnistuttu ratkai-semaan. Jakson loppupuolella sisäinen poliittinen liikehdintä voimistuu Kiinassa ja muissa nopean talouskasvun maissa tuloerojen kasvun ja kärjis-tyneiden ympäristöongelmien vuoksi.
McWorldissa ihmiset ja ajatukset saavat liikkua vapaasti, mutta kulttuuri tulkitaan maailmanpolitiikan osaksi ja ”yhteiseksi” elämäntavaksi. Kulttuu-rissa toimii ”globaalin formaatin laki”, jossa yksi modernisaatio ja yksi kult-tuurinen malli muodostuu ihmisten mielikuvissa muita
si. Luovuus on sidottu yksilöllisyyden ja globaalien menestysformaattien luomaan ideaaliin. McWorld on monille mentaalisesti helpoin tapa elää, mutta se synnyttää eniten myös vastaliikkeitä, joista osa on luonteeltaan väkivaltaisia.
Teknologia on levinnyt uusille aloille, mutta markkinaehtoisuus ei tue sosiaalisesti tasaista leviämistä. Jako on jyrkentänyt kuilua kehittyneiden ja kehittymättömien maiden välillä. Teknologian perinteiset edelläkävijäyh-teiskunnat ovat taantumassa ja vaihtumassa osittain toisiin. Tietoyhteis-kuntakehitys kokee vakavia takaiskuja pilailun ja kasvavan internet-rikolli-suuden vuoksi.
Talouskasvun takia energiankysyntä on McWorldissa suurta ja korkea hinta kannustaa energian säästämiseen. Vaikka päästökauppa jatkuu, hinta- ja tuotantosyklien luoma epävarmuus, fossiilisten energiamuotojen kasvava käyttö sekä sitovien ylikansallisten sopimusten puute ohjaa kuluttajia ja teollisuutta perinteisiin energiamuotoihin, etenkin hiili- ja ydinvoimaan.
Energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat McWorld-skenaariossa selväs-ti muita skenaarioita suuremmat. Ympäristöpoliselväs-tiikalla ehditään reagoida vain välttämättömään. Hartaana toiveena esitetään, etteivät kasvutaloudet olisi yhtä piittaamattomia ympäristön suhteen kuin aiemmin teollistuneet maat olivat oman talouskasvunsa kiihtyessä. Niukkuus ja käytön monipuo-listuminen aiheuttavat kilpailua maa-alan suhteen.
Avoin globalisaatio lisää kansainvälisten yritysten kasvumahdollisuuksia ja valtaa. Kuvaaja: © Wolfgang Kaehler/Corbis/Skoy
3.4.4. ”Zapatista” – tempoilevuus
R Taustalla valtioiden kyvyttömyys ylläpitää haluamaansa yhteiskuntakehitystä.
R Menestyskriteerit eriytyvät kulttuurisesti. Luottamus ja lojaalisuus kohdistuvat lähipiiriin. Tuloerot ovat suuret.
R Kauppasodat ovat yleisiä ja paikallisten innovaatioiden merkitys kasvaa.
R Monikansallisten yritysten riskinhallintakustannukset ovat suuret.
R USA säilyy maailmanpoliisina ja terrorismi eskaloituu.
R Omasta ympäristöstä otetaan kaikki irti piittaamatta globaaleista vaikutuksista.
R Talousrakenteen keventyessä ympäristö kuormittuu vähemmän.
Zapatista-skenaariossa kulttuuriset suhteet noudattavat konvergenssia. Val-litseva oletus on, että ennemmin tai myöhemmin kaikki saavuttaisivat (ja haluaisivat saavuttaa) yhdenmukaisen kulttuurisen ideaalitason. Siksi erilai-suutta siedetään, mutta kiinnikuromisajatuksen rinnalle syntyy merkittäviä konvergenssin ohitusyrityksiä – kulttuureja, jotka rikkovat vallalla olevaa järkiperäisyyden paradigmaa: syntyy esimerkiksi köyhän Etelän omia me-nestysreseptejä. Kulttuurit mielletään innovaatioita ja strategisia ratkaisuja tuottavina malleina, ”kapitalismin jälkiruokina”, joista luovimmat yksilöt ja yritykset hakevat voittonsa. Näkemykseen sisältyy ymmärtäväinen, hol-hoava ja romantisoivakin suhtautuminen jäljessä tuleviin kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Uskonnolliset ja ideologiset koulutusjärjestelmät voimistu-vat.
Zapatistassa valtiot ja yritykset eivät pysty ylläpitämään ja valvomaan yh-teiskunnallista kehitystä haluamallaan tavalla. Ideologiset ja uskonnolliset yhteisöt voimistuvat ja media sirpaloituu. Luottamus ja lojaalisuus kohdis-tuvat ainoastaan lähipiiriin. Kiinan vaikutusvalta ja vaikutushalu kasvavat, mutta Yhdysvaltojen johto haluaa säilyttää asemansa maailmanpolitiikan johtajana. Kansalliset sotilasbudjetit kasvavat ja yllättäviäkin sotilaalliseen yhteistyöhön perustuvia liittoutumia syntyy. Euroopan unionissa ei pystytä ehkäisemään yhteisön sisäisen eikä yhteisön ja Venäjän välisen luottamus-pulan kasvua.
Zapatistassa Maailmankauppajärjestö WTO saa purettua kaupan rajoja, mutta silti yhä kapeammat alueet vetävät investointeja uusien talousalueso-pimusten ansiosta. Kiina, Intia, Brasilia, Meksiko ja Venäjä avautuvat ja muuttuvat massiivisten investointien kohteeksi. Finanssipääoma ohjautuu nopean kasvun markkinoille, koska niillä on suurin tuotto-odotus, (joskin samalla suurin riski). Talouskehityksen epätahtisuus ja vaihtelevuus eri ta-lousalueilla lisää yritysten riskinhallintakustannuksia. Tuloerot korostuvat
niin maiden kuin väestöryhmien välillä. Euroopan unioni yrittää hallita hankalia suhdannevaihteluita sallimalla vakaussopimuksessa määriteltyjen budjettialijäämien voimakkaan kasvun. Kauppasodat ovat yleisiä ja ne voi-vat perustua sekä uskonnollisiin ja poliittisiin että epäideologisiin ja prag-maattisiin syihin.
Teknologinen kehitys on hidasta ja teknologinen diffuusio heikkoa tiukkojen kilpailuesteiden ja ylikansallisen teknologiayhteistyön niukkuu-den vuoksi. Yhteistyötä ei koeta mielekkääksi lyhytjänteisen suunnittelun ja opportunistisen tavoitteenasettelun vuoksi. Paikallisia tuotantoon ja lii-kenteeseen liittyviä ympäristökatastrofeja tapahtuu usein kansainvälisen valvonnan puutteiden vuoksi. Kamppailu hupenevista raaka-aineista ki-ristyy. Ympäristöfatalismi (”ongelma on mahdoton ratkaista”) ja muiden syyttely lisääntyy. Uusiutuvien energiamuotojen kehittelyyn ei muodostu investointimotivaatiota, vaikka öljyn hinta vaihteleekin rajusti. Talouskas-vun hidastuessa energiankulutuksen kasvu ja ilmastomuutos etenevät mui-ta skenaarioimui-ta vähemmän.
Yhteiskunnallinen tyytymättömyys leimahtaa ajoittain näkyviksi katu-mielenosoituksiksi.Kuvaaja: © Wolfgang Kaehler/Corbis/Skoy
3.5. Mitä globalisaatioskenaariot