• Ei tuloksia

Facebookin (2009a) profiilin Tiedot-välilehti

Sisällönanalyysissa blogien ja profiilien staattisesta sisällöstä tutkitaan ainoastaan käyttäjälähtöistä sisältöä (ks. luku 2.2.2). Näin ollen Vuodatus.netin blogeista tutkitaan staattisen sisällön osalta ainoastaan yläpalkissa sijaitseva blogin otsikko ja sivupalkin sisältö Arkisto-kenttää lukuun ottamatta. Facebookin profiileista tutkitaan puolestaan yläpalkissa sijaitseva profiilin nimi, vasemman sivupalkin ja Tiedot-välilehden sisältö.

4.1.1.2 Dynaaminen sisältö

Dynaamiseksi sisällöksi kutsutaan tässä tutkimuksessa blogien ja profiilien sisältöä, jota päivitetään usein ja jossa päivitysaika on myös esillä. Vuodatus.netissä ylä- ja sivupalkin väliin sijoittuvat blogimerkinnät muodostavat blogin dynaamisen sisällön (ks. liite 1). Facebookissa dynaaminen sisältö sijaitsee puolestaan profiilin Seinäksi kutsutulla sisältövälilehdellä (ks. liite 2). Siten Facebookin dynaamista sisältöä

kutsutaan jatkossa seinämerkinnöiksi. Dynaamiselle sisällölle tunnusomaista on se, että merkinnät esitetään käänteisessä kronologisessa järjestyksessä, jolloin niistä vain tuoreimmat merkinnät tietyltä ajalta ovat esillä.

Vuodatus.netissä blogimerkinnät luodaan hallintasivujen kirjoituseditorilla, ja ne voivat sisältää kirjoitusta, hymiöitä, kuvia ja linkkejä. Blogimerkinnöistä esitetään oletusarvoisesti uusin merkintä ensin. Blogimerkinnän yläosassa on sen otsikko ja julkaisuaika, eli päivämäärä ja kellonaika, jotka blogin ylläpitäjä voi itse valita.

Päivämäärää tai kellonaikaa muuttamalla blogimerkinnän julkaisemisen voi ajastaa siten myös tulevaisuuteen. Blogimerkinnän alaosassa on linkit sen mahdollisiin kategorioihin sekä kommenttien lisäämiseen ja niiden lukemiseen. Tätä oletusarvoista rakennetta on kuitenkin mahdollista muuttaa hallintasivujen asetuksista. Blogin oletusarvoinen rakenne ja perusominaisuudet, kuten blogimerkintöjen arkistointi, kommentointi-mahdollisuus ja käänteinen kronologinen järjestys ovat edellä kuvattujen ominaisuuksien puolesta Vuodatus.netissä varsin tyypillisiä verrattuna aiemmissa tutkimuksissa selvitettyihin ominaisuuksiin (ks. Herring ym. 2005).

Facebookin dynaamisen sisällön muodostava Seinä (Wall) on eräänlainen julkinen ilmoitustaulu, jossa profiilin omistaja voi jakaa muiden kanssa erilaista sisältöä, kuten kirjoituksia, linkkejä, kuvia ja videoita. Seinällä julkaistaan myös profiilin omistajan toimintaa koskevia automaattisia ilmoituksia, kuten jos tämä on muokannut profiilinsa tietoja, liittynyt uuteen verkostoon, luonut uuden kaverisuhteen, tai päivittänyt tilansa kirjoittamalla jotain ”Mitä mietit?” -kenttään. Seinä on kuitenkin interaktiivinen, koska profiilin omistajan kaverit voivat myös oletusarvoisesti lisätä Seinälle omia kommenttejaan. Seinämerkinnnöistä tuorein merkintä esitetään ensin. Merkinnän otsikkona on julkaisuajankohta, eli päivämäärä tai suhteellinen julkaisuaika, kuten

”Tänään” tai ”Eilen”. Merkinnän jälkeen on ilmoitettu tarkempana julkaisuaikana vielä kellonaika. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin seinällä profiilin omistajan ja kaverin kesken käyty edestakainen keskustelu, josta esitetään vain yksi merkintä ja loput merkinnät on koottu omalle sivulleen, jonne pääsee Keskusteluhistoria-linkin kautta.

Staattisen sisällön osalta sisällönanalyysissa on tarkastelussa koko aineisto, eli 50 Vuodatus.netin blogia ja 50 Facebookin profiilia. Dynaamista sisältöä tutkitaan

aineiston laajuuden vuoksi kuitenkin vain siltä osin, kun se tuottaa tutkimusongelman kannalta jotain uutta tietoa, eli kunnes aineisto saturoituu. Sisällönanalyysin tuloksia tarkastellaan myöhemmin luvussa 4.3.

4.1.2 Sisällön ja toisten käyttäjien hakeminen

Sosiaalisessa mediassa on tärkeää, että käyttäjät voivat löytää helposti itseään kiinnostavaa sisältöä ja muita käyttäjiä, koska se on edellytys käyttäjien välisen vuorovaikutuksen syntymiselle. Lietsalan ja Sirkkusen (2008: 22–23) mukaan sosiaalisessa mediassa käyttöliittymät on suunniteltu pitkälti samalla tavalla siten, että ne edesauttavat käyttäjiä hakeutumaan kiinnostavan sisällön pariin. Tähän on olemassa monia apuvälineinä, kuten hakutoiminnot, ryhmät, suosikit, arvostelut, kategoriat, asiasanat ja syötteet (emt). Vuodatus.net ja Facebook tarjoavat käyttäjilleen monipuolisesti tällaisia välineitä, minkä ansiosta ne voidaankin luokitella sosiaaliseksi mediaksi. Tässä luvussa tarkastellaan sisällön ja toisten käyttäjien hakemiseen liittyviä tekniikoita paitsi tutkimuskohteen ymmärtämiseksi, myös siksi, että näitä tekniikoita hyödynnettiin aineistonkeruussa. Näin ollen tässä yhteydessä tarkastellaan myös aineistonkeruuseen liittyviä yksityiskohtia.

Vuodatus.netissä ja Facebookissa hakutoiminnot ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisia, mikä johtuu palveluiden erilaisesta käyttötarkoituksesta. Vuodatus.net tarjoaa lähinnä apuvälineen sisällön hakemiseen, kun taas Facebookissa on monipuoliset hakuvälineet sekä sisällön että toisten käyttäjien hakemiseen. Tämä johtuu siitä, että blogit toimivat lähinnä itseilmaisun välineenä (Herring ym. 2005; Lenhart & Fox 2006), jolloin hakeutuminen toisten käyttäjien pariin perustuu lähinnä johonkin yhteiseen mielenkiinnon kohteeseen, eli sisältöön. Facebookin keskeisimmäksi käyttö-tarkoitukseksi on puolestaan osoitettu lukuisissa tutkimuksissa käyttäjien tarve seurata ja pitää yhteyttä olemassa oleviin kavereihin ja muihin entuudestaan tuntemiin ihmisiin (Acquisti & Gross 2006; Lampe, Ellison & Steinfield 2006; Joinson 2008). Näin ollen Facebookissa sisältöä tärkeämpää on se, että käyttäjät voivat löytää tiettyjä ihmisiä palvelusta.

Lampe ym. (2006: 167) korostavat, että Facebookin käyttäjät harjoittavat enimmäkseen

“sosiaalista etsintää” (social search), jossa he etsivät tarkoituksenmukaisesti entuudestaan tuntemia ihmisiä. “Sosiaalinen selailu” (social browsing), jossa tavoitteena on löytää uusia tuttavuuksia, on puolestaan huomattavasti harvinaisempaa (emt.). Vuodatus.netissä ei ole tarjolla varsinaista hakutoimintoa muiden käyttäjien tarkoituksenmukaiseen etsintään, vaan samanmielisten ihmisten pariin hakeudutaan lähinnä blogien sisällön perusteella. Vuodatus.netin hakutoiminnot tukevat siten enemmän sosiaalista selailua. Blogien kategorialistaus (ks. luku 1.2.1) toimii palvelussa kuitenkin hakua helpottavana ominaisuutena, koska sen avulla voidaan hakea tiettyyn aihepiiriin kuuluvia blogeja. Blogien kategoriat ovat palvelun määräämiä, ja niistä blogin ylläpitäjä valitsee blogilleen sopivan vaihtoehdon, yhden tai useamman, jonka mukaan blogi sijoitetaan palvelun blogihakemistoon. Kategorialistauksessa kategorian nimen vieressä ilmoitetaan suluissa kyseiseen kategoriaan kuuluvien blogien lukumäärä, mikä helpottaa kategorian suosion arvioimista.

Kuviossa 6 on esimerkki yksittäisen blogin näkymästä kategorialistauksessa. Siinä näkyy blogin nimi, Kirjoittaja-kenttään lisätty kuvaus, osoite ja viimeinen päivitysaika, mikä helpottaa blogien valikoimista. Blogin nimi toimii linkkinä, jonka kautta sen sisältöä pääsee katselemaan. Koska kategorioiden käyttö ei ole kuitenkaan pakollista, eivät kaikki blogit ole mukana kategorialistauksessa. Lisäksi kategorialistauksessa näkyvät vain sellaiset blogit, jotka ovat julkisia (ks. luku 4.1.4). Toisaalta sopivilla hakusanoilla blogit ovat yleensä löydettävissä myös yleisillä hakukoneilla, kuten Googlella, tai blogien hakupalveluilla, kuten Blogilistan kautta.