EU:n komission opettajankoulutusstrategian vahvuudet

Aluksi kysyin valiokunnan jäseniltä heidän käsityksiään opettaja-koulutus strategian vahvuuksista ja heikkouksista. Vastaukset paljastivat myös vastaajien tiedot komission toimista ja EU:n eri opettajankoulutus-ohjelmista. Vain kaksi parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunnan 31 jäsenestä mainitsi vastauksessaan komission opettajankoulutus tiedon-annon (2007) vaikka muun muassa komissaari Jan Figel (haastattelu 13.11.2007) sanoi pitävänsä sitä kommunikea-luonteesta huolimatta komission opettajankoulutusstrategiana. Myös ministerineuvosto oli hyväksynyt sen yhteiseksi toimintamalliksi.

”Perustavaa laatua oleva fakta on se, että komissio on esitellyt asiasta tiedonannon, ja sen heikkous on siinä, ettei se ole sitova suo-situs.” (MEP27)

”Opettajankoulutuksen laadun parantamisen asiakirja on avain menestykselliseen ja korkealaatuiseen koulutusjärjestelmään.”

(MEP31)

Neljä koulutus- ja kulttuurivaliokunnan jäsentä esitti näkemyksenään, ettei komissiolla ole varsinaista opettajankoulutusstrategiaa. Kahden jäsenen mielestä opettajankoulutus on jäsenmaiden päätösvaltaan kuuluva asia. He arvioivat komission opettajankoulutustiedonannon (2007) ja sen pohjalta parlamentissa laaditun mietinnön vahvistavan olemassa olevia muita koulutusohjelmia ja avoimen koordinaation käyttöä opettajankoulutuksessa.

”Minun on todettava, ettei EU:lla ole yhtenäistä strategiaa tällä erityisellä alueella.” (MEP22)

”Onko strategiaa? Ainoa mahdollisuus on Comenius -verkosto, ja se on tehty erityisestä esityksestä, sillä muulta osin opettajankoulutus on kansallisen läheisyysperiaatteen alainen.” (MEP14)

”Ei eurooppalaista kompetenssia (toimivaltaa)…komissiolla on tut-kimuksia ja esityksiä, mutta niiden täytäntöönpanossa neuvosto on heikko.” (MEP1)

Komission opettajankoulutusstrategian heikkouksista tai sen vahvuuk-sista ei ollut minkäänlaista käsitystä 12 vastaajalla. Heistä kuusi oli jättänyt vastauksen kohdalle tyhjän viivan ja viisi vastasi, ettei tunne asiaa tai ettei hänellä ole siitä mitään tietoa. Yhden edustajan vastauk-sessa oli tämän kysymyksen kohdalla vain kaksi kysymysmerkkiä.

”En tiennyt että sellaista olisi.” (MEP4)

”En tunne asiaa.” (MEP15)

”En osaa sanoa.” (MEP11)

” - ??” (MEP18)

Euroopan integraatioon kielteisesti suhtautuvaan poliittiseen ryhmään kuuluvan parlamentin jäsenen (MEP6) vastauksessa ei varsinaisesti vastattu kysymykseen. Kyse oli enemmänkin hänen omista poliittisista mielipiteistään nouseva näkemys siitä, mikä EU:n ja kansallisvaltioi-den suhde kyseessä olevassa kysymyksessä tulisi olla. Hänen vastauk-sensa kuitenkin sisälsi ajatuksen, että EU:lla on yhteinen strategia tai toimintapolitiikka tällä alueella, mutta se on sellainen, mitä hän ei voi hyväksyä.

”EU:n ei tule kertoa meille miten meidän pitäisi opettaa lapsiamme – –, eikä EU:n tule pyrkiä vaikuttamaan koulutukseen. Opettajan-koulutus on toinen esimerkki siitä kuinka [EU] pyrkii soluttautu-maan ja vaikuttasoluttautu-maan opettajien mieliin ja avaasoluttautu-maan ne [EU]

propagandalle ilman mitään vaihtoehtoja.” (MEP6)

Lopuissa 15 vastauksessa oli yhtä lukuun ottamatta viittauksia ole-massa oleviin koulutusohjelmiin. Näissä vastauksessa ei suoranaisesti otettu kantaa strategian olemassa oloon tai sen vahvuuksiin tai heik-kouksiin, vaan todettiin esimerkiksi seuraavaa:

”On suuri tarve yhteiselle kaikkien jäsenmaiden kattavalle opetta-jankoulutusstrategialle.” (MEP30)

Kolmessa vastauksessa mainittiin strategiana EU:n Elinikäisen oppi-misen ohjelma (LLP), kolmessa mainittiin sen alaohjelma Comenius ja yhdessä sen toinen alaohjelma Grundvik. Lisäksi Lissabonin strategia sekä EU:n komission koulutuksen seurannan asiantuntijatyöryhmät mainittiin kertaalleen.

”Mikäli tiedän oikein, Euroopan komissiolla ei ole varsinaista opet-tajankoulutusstrategiaa, paitsi että se rahoittaa siihen liittyviä toi-mia yhteisöohjelmiensa kautta: alkuopetusharjoittelua tulevaisuuden opettajille ja työn ohessa harjoittelua opettajille joilla ei ole yliopisto-tasoista koulutusta, näihin rakennettujen sektorikohtaisten raamien puitteissa Comenius -ohjelman kautta – –.” (MEP23)

”Vahvuutena on elinikäisen oppimisen ohjelma [LLP] ja ne mah-dollisuudet mitä se tarjoaa.” (MEP28)

”Tietojen ja kokemusten vaihto jäsenmaiden asiantuntijaryhmien [experts groups] välillä heidän menettelytavoistaan ja käytännöistä opettajan koulutuksessa [vertaisoppimistoiminta].” (MEP17) Muissa vastauksissa ei mainittu ohjelmia tai strategiapapereita, vaan niissä vain nostettiin esille vastaajan käsityksiä komission koulutus strategian vahvuuksista tai heikkouksista ja siitä, mitä opettajan-koulutuksen osalta komission tulisi tehdä tai vaatia jäsenmailta.

”Kaiken opettajankoulutuksen EU:ssa tulisi täyttää yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet.” (MEP10)

”Vahvuus on, että komission strategia on käytössä.” (MEP8) Vastauksissa nousi esille myös pääosin kommunikeasta peräisin olevia ajatuksia Euroopan laajuisen parhaiden käytäntöjen jakamisen mer-kityksestä, opettajankoulutuksen laadun parantamisesta sekä parem-masta yhteistyöstä jäsenvaltioiden välillä. Vaikka nämä vastaajat eivät nimenneet strategiapaperia, heillä kuitenkin oli kohtuullisen selkeä ja hyvä kuva siitä, millaisia toimia EU:n tasolla ollaan toteuttamassa yhteisesti avoimen koordinaation puitteissa.

”Laadukas opettajankoulutus on avain menestyksekkäälle ja korkea-tasoiselle koulutusjärjestelmälle. Euroopan komissio on ymmärtä-nyt tämän ja sisällyttäymmärtä-nyt tätä tavoitetta tukevan lähestymistavan useisiin tiedonantoihin.” (MEP 31)

”Vahvuutena on tietoisuus siitä, että me tarvitsemme paremmin integroidun eurooppalaisen koulutusalueen, sekä enemmän yhtäläi-syyksiä sisältävän opetussuunnitelman ja opettajankoulutusjärjes-telmän.” (MEP25)

”Vahvuutena ohjelmissa on parhaiden käytäntöjen jakaminen.

Heikkouksia ei ole.” (MEP3)

”Vahvuutena on hyvä teoreettinen tausta opettajienkoulutukselle.

Heikkoutena on se, ettei ole laaja käytännön harjoittelua todellisissa olosuhteissa.” (MEP7)

Komission opettajankoulutusstrategian heikkouksina koulutus- ja kulttuurivaliokunnan jäsenet nostivat esille muun muassa EU:n yhtei-sen toimivallan puuttumiyhtei-sen, taloudellisten resurssien vähäisyyden esimerkiksi opettajien vaihto-ohjelmien toteuttamisessa sekä koor-dinaation puuttumisen. Koordinaatiolla voitaisiin yhdessä vahvistaa opettajankoulutusta ja keskustella sen laadusta ja tarkoituksenmukai-suudesta. Myös heikkouksien tiedostaminen heijasteli komission esille nostamia puutteita, joten tältä osin parlamentin jäsenten käsitykset ovat varsin yhdensuuntaiset komission pyrkimysten kanssa.

”Heikkoutena on se, että on liian vähän rahaa ja koordinaation puute.” (MEP13)

”Komission strategian heikkoutena on se, ettei oikeusperusta ole perussopimuksissa.” (MEP28)

”Heikkoutena on, ettei vaihto-ohjelmia ole riittävästi kehitetty.”

(MEP20)

”Komission ohjelman heikkous on, ettei opettajien pätevyysvaati-muksia ole tunnustettu kaikissa jäsenvaltioissa. Kaikkien opettajien ei välttämättä tarvitse valmistua ylemmän korkeakoulutuksen lai-toksista.” (MEP19)

Euroopan parlamentin koulutusvaliokunnan jäsenten vastauksista on, muutamaa ideologisesti EU-vastaista vastaajaa lukuun ottamatta (mm.

MEP6), tulkittavissa halu kehittää opettajankoulusta EU:n alueella ja jäsenmaiden kesken. Vaikka komission opettajankoulutusta koskevien toimien tuntemus ei ole vahvaa, pidetään kuitenkin koulutusyhteis-työtä myös tällä alueella merkityksellisenä. Tähän vaikuttaa se tosiasia, että koulutusohjelmien parissa työskentelevät parlamentin jäsenet ovat useita kertoja kuulleet valiokunnan kokouksissa EU:n koulutusohjel-mien myönteisestä vaikutuksesta kasvuun ja työllisyyteen sekä koulu-tustason yleiseen paranemiseen.

Valiokunnan jäsenten mielipiteet jakautuvat enemmän siinä, miten yhteiset toimet ja strategiat pitäisi toteuttaa EU:n laajuisesti. Myös vahvuuksien ja heikkouksien arvioinnissa nousi esille yllättäviä eroja.

Kun esimerkiksi yksi parlamentin jäsenistä mielsi EU:n

opettajan-koulutusstrategian vahvuudeksi tavoitteen, jonka mukaan kaikilla opettajilla tulisi olla korkeakoulututkinto (MEP10), piti toinen par-lamentin jäsen tätä tavoitetta tarpeettomana (MEP19). Samanlai-sia osin vastakkaiSamanlai-sia ajatukSamanlai-sia nousi esille myös muista komission toimista. Esimerkiksi miltei poikkeuksetta vahvuutena pidettyjä koulutus ohjelmat (MEP28) kritisoitiin siitä, ettei niitä ole kehitetty tarpeeksi (MEP20). EU:n yhteisten opettajankoulutusta koskettavien ohjelmien rahoituksen niukkuus mainittiin myös. Tämän voi tulkita kertovan siitä, että parlamentin jäsenet haluavat enemmän vaikutta-vuutta ja laajuutta ohjelmille.

7.4.2 Oman kotimaan opettajankoulutuksen vahvuudet ja heikkoudet