9.2.1 Pinta- ja pohjavesille asetetut tavoitteet
Ensimmäisellä suunnittelukierroksella Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella luokiteltiin kaikkiaan 264 pintave-simuodostumaa. Näistä 26 järvi-, 29 joki- sekä 2 rannikkovesimuodostuman arvioitiin tarvitsevan lisäaikaa hyvän tilan tavoitteen saavuttamiseksi joko vuoteen 2021 tai vuoteen 2027 (taulukko 9.1). Perusteluina ta-voitteen myöhentämiselle olivat
vesiekosysteemin hidas toipuminen vesien tilaa muuttavien ja kuormittavien toimintojen vaikutuksista.
happamat sulfaattimaat, joilta tulevan kuormituksen hallintaan ei ole riittävän tehokkaita menetelmiä;
114
vasta kehitteillä olevat karjatalouden lantaongelman ratkaisemiseen tarvittavat tekniset menetelmät;
viiveet suunnittelussa, neuvotteluissa ja lupakäsittelyssä;
maatalouden lisätoimenpiteiden ja ohjauskeinojen käyttöön saanti vasta hoitokauden loppupuolella;
maa- ja metsätaloudessa tehtävien toimenpiteiden vaikutus täysimääräisesti usean vuoden viiveellä;
hyvin pitkä viive peltojen fosforilukujen alentamisessa;
vesiekosysteemin hidas toipuminen.
Tavoitteiden saavuttamisen ajankohta arvioitiin ensimmäisellä suunnittelukierroksella vain luokitelluille pinta-vesimuodostumille.Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon se, että tuolloin luokiteltiin huomattavasti vähemmän pintavesimuodostumia (264) kuin toisella kierroksella (1 234). Antinkankaan pohjavesialueella pohjaveden haitta-aineiden pitoisuudet olivat olleet selvästi yli laatunormien, joten sille arvioitiin tarvittavan jatkoaikaa hyvän tilan saavuttamiseksi jopa vuoteen 2027.
Taulukko 9.1. Vuonna 2009 päättyneellä vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukierroksella asetetut vesien hyvän tilan saavuttamisen tavoitevuodet Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen pintavesimuodostumille. Luvuissa ovat mukana myös keinotekoiset ja voimakkaasti muu-tetut vedet sekä erityisalueet. (<1; osuus alle 1 %)
Vesimuodostuma
9.2.2 Toimenpiteiden toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen
Ensimmäisellä suunnittelukierroksella luokitelluista vesienhoitoalueen pintavesimuodostumista 51:lle asetet-tiin hyvän ekologisen tilan tavoite vuoteen 2015. Uusimman luokittelun (2013) pohjalta vaikuttaa siltä, että näistä 34 ei saavuta tuolloin tavoitetta. Lisäksi vesienhoitoalueella oli kahdeksan hyvässä tilassa olevaa ve-simuodostumaa, joiden tilan arvioitiin olevan vaarassa heikentyä ilman lisätoimenpiteitä. Näistä kolmen tila-luokka on heikentynyt ja viiden pysynyt ennallaan. Vesien tilassa tapahtuneiden muutosten tulkinta on lyhyellä aikavälillä hankalaa. Muutokset edelliseen, vuonna 2008 tehtyyn luokitukseen ovat vähäisiä, koska monet vesien tilaa parantavat toimenpiteet olivat käynnistymässä vasta hoitokauden loppupuolella ja vesistöjen toi-puminen voi viedä hyvinkin pitkän ajan.
Vesien tilassa tapahtuneiden muutosten arviointia hankaloittaa se, että luokitteluaineistot ovat ajallisesti osin päällekkäiset ja luokittelukriteereitä on uudistettu ja tarkennettu ensimmäisen luokittelukierroksen jäl-keen. Lisäksi uusia luokittelutekijöitä on otettu käyttöön ja luokkarajoja on tarkistettu kattavampien aineistojen sekä muiden valtioiden kanssa tehdyn luokittelun harmonisoinnin myötä.
Edistyminen toimenpiteiden toteutuksessa
Konkreettisten toimien toteutuksessa on tapahtunut ensimmäisellä vesienhoitokaudella myönteistä kehitystä kaikilla toimialoilla. Vesienhoidon aikataulusta ollaan tästä huolimatta yleisesti ottaen myöhässä. Valtioneu-voston periaatepäätös valtakunnalliseksi vesienhoidon toteutusohjelmaksi valmistui vuonna 2011 (Suomen ympäristö 8/2011) ja ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli periaatteet toimenpiteiden toteutu-misen seurannasta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2012). Toteutusohjelmassa esitetään ympäristötavoitteiden
115 saavuttamiseksi eri toimialoilla tarvittavia toimia ja ohjauskeinoja sekä toteutuksen vastuutahot. Toteutusoh-jelmaan on koottu myös hallinnonalojen yhteiset kärkihankkeet, joilla tuetaan vesienhoidon tehokasta toteu-tusta. Ensimmäisen hoitokauden päättyessä arvioitiin toimenpiteiden toimeenpanotilannetta (taulukko 9.2).
Taulukko 9.2. Ensimmäisen vesienhoitokauden toimenpiteiden toteutuminen Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella vuonna 2015.
Toimiala Toteutustilanne vuonna 2015 ja perustelut vajauksille
Yhdyskunnat
Toimenpiteet ovat edenneet lähes suunnitellusti. Jätevedenpuhdistusta on keskitetty isompiin yksi-köihin ja pienempiä puhdistamoita on lakkautettu. Kuntien määrittelemät vesihuoltolaitosten toiminta-alueet kattavat kaikki taajamat ja niissä on toteutettu yhteinen vesihuolto. Viemäröintiohjelman mu-kaisia viemäröintihankkeita on toteutettu suunnitellusti. Vapaaehtoinen suositussopimus on edistänyt yhdyskuntien vesiensuojeluhankkeiden toteutusta.
Haja- ja loma-asutus
Säädösmuutokset viivästyttävät toimenpiteiden toteutusta. Määräaikaa jätevesien käsittelyn ajan-mukaistamiselle on jatkettu 15.3.2018 asti. Viemäröintiohjelman tavoitteet talouksien saattamiseksi viemäriverkostojen piiriin haja-asutusalueilla saavutetaan alueella hyvin vuoteen 2016 mennessä, jonka jälkeen valtion tuki vesihuoltotoimenpiteisiin loppuu.
Teollisuus Teollisuuden toimenpiteet on toteutettu pääosin lupamenettelyn kautta.
Kalankasvatus Kalankasvatukselle on laadittu sijainninohjaussuunnitelma ja kalankasvatuksen ympäristönsuoje-luohje on päivitetty.
Turvetuotanto
Turvetuotannon vesiensuojelu on parantunut. Uusilla alueilla on otettu käyttöön joko ympärivuotinen tai kesäaikanen pintavalutuskenttä pumppaamalla. Vanhoilla alueilla lupamääräysten tarkistuksen yhteydessä on yleensä tehostettu vesiensuojelua ottamalla käyttöön pintavalutuskenttä tai muutta-malla kesäaikainen pintavalutus ympärivuotiseksi.
Metsätalous
Metsätalouden toimenpiteistä koulutus ja tehostettu vesiensuojelusuunnittelu on toteutunut hyvin.
Kunnostusojitusmäärä ja siitä aiheutunut kuormitus vesistöihin ovat olleet arvioitua vähäisempiä.
Kunnostusojituksen tehostetussa vesiensuojelussa ei päästy tavoitteeseen, mutta hoitokauden lop-pua kohti toiminta tehostui mm. uuden vesilain ojitusilmoitusvelvollisuuden myötä.
Maatalous
Kaikki maatalouden toimenpiteet ovat käynnistyneet, mutta toimenpidemäärät eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 kautta ei ollut mahdol-lista rahoittaa lisää uusia toimenpiteitä ohjelmakauden lopussa ja uuden ohjelmakauden 2014–2020 käynnistyminen viivästyi vuoteen 2015 eikä sen kautta saatu apua toimenpiteiden toteuttamiseen ve-sienhoitokauden lopussa suunnitellusti. Osalle toimenpiteistä (esim. suojavyöhykkeet) tuki ei ole ollut viljelijöille riittävän houkutteleva. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja säätösalaojitus on toteutu-nut hyvin. Lannan hyödyntäminen on toteututoteutu-nut reilusti yli suunnitellun. Neuvontaa ja koulutusta on toteutettu laajalti useissa hankkeissa.
Maa-ainesten otto
Maa-ainesten ottoa koskevat toimenpiteet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa, koska toi-mintaan ei ole voitu osoittaa riittävästi resursseja. Hanke pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaalla kesällä 2011. Soranottoalueiden kun-nostustarvetta koskeva hanke (SOKKA) valmistui vuonna 2015.
Pohjaveden suojelu-suunnitelmat ja tutki-mus
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinta ja päivitys on edistynyt hyvin saadun lisärahoituk-sen turvin. Osa suunnitelluista pohjavesiselvityksistä on tehty. Toiminnanharjoittajien pohjavesiseu-rantaa on laajennettu ja suunnitelluista seurannoista lähes puolet on toteutunut. Yhteensä 75:lle ve-sienhoitoalueen pohjavesialueelle on päivitetty tai laadittu suojelusuunnitelma.
Liikenne Liikennettä koskevat toimenpiteet ovat toteutuneet aikataulussa.
Vesistöjen kunnos-tus, säännöstely ja rakentaminen
Vesistökunnostustoimenpiteet ovat toteutuneet lähes suunnitellussa aikataulussa. Syynä joidenkin toimenpiteiden viivästymiseen on resurssien puute sekä se, että toteutuminen on pitkälti kiinni pai-kallisten tahojen omasta aktiivisuudesta. Paikallista aktiivisuutta onkin pyritty edistämään. Uusia yh-distyksiä on syntynyt ja hankkeita on toteutettu useita eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Vesistösään-nöstelyn kehittämistoimenpiteet ovat edistyneet suunnitellussa aikataulussa.
Pilaantuneet alueet Pilaantuneiden maiden kunnostukset eivät toteutuneet kokonaisuudessaan.
Edistyminen ohjauskeinojen toimeenpanossa
Ohjauskeinoilla tuetaan vesienhoidon konkreettisten toimien toteutusta. Ensimmäisellä vesienhoitokaudella käytössä oli 81 valtakunnallista, eri sektoreille kohdentuvaa ohjauskeinoa. Lähes kaikki ohjauskeinot ovat käynnistyneet, mutta niiden vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida kattavasti. Edistystä on tapahtu-nut mm. metsätaloudessa, turvetuotannossa ja kunnostustoimenpiteiden toteutuksessa. Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelusuosituksia ja menettelyitä on kehitetty TASO-hankkeessa ja luonnonhoito-hankkeita on rahoitettu kestävän metsätalouden varoista. Vesistökunnostuksia ja kalatieluonnonhoito-hankkeita edistetään
116 kalatie- ja kunnostusstrategioilla. Säännöstelyjä kehitetään yhdessä tulvariskien hallinnan kanssa. Yhdyskun-tien ja haja-asutuksen jätevesien hulevesiopas ja haja-asutusalueiden viemäröintiohjelma hyväksyttiin 2012.
Haja-asutuksen jätevesineuvontaan on saatu lisärahoitusta. Teollisuuden ja turvetuotannon päästöjä halli-taan ympäristölupamenettelyllä ja maankäytön suunnittelulla. Myös riskien hallintaa on parannettu. Kalankas-vatukselle on laadittu sijainninohjaussuunnitelma ja kalankasvatuksen ympäristöohje on päivitetty. Ympäris-töministeriö on myöntänyt lisärahoitusta pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiseksi. Pohjavesien suojelua koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu ja suojelusuunnitelmien laatimista on edistetty. Maatalouden toimen-piteiden toteutukseen vaikuttaa monelta osin EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Manner-Suomen maaseu-dun kehittämisohjelma vuosille 2014–2020 hyväksyttiin valtioneuvostossa huhtikuussa 2014.
Ensimmäisessä vesienhoitosuunnitelmassa (2009–2015) esitettiin lisäksi alueellisia, joko koko vesien-hoitoaluetta tai yksittäistä toimenpideohjelma-aluetta koskevia hallinnollisia, tiedollisia tai rahoituksellisia oh-jauskeinoja. Näissä esitettiin sisällöllisiä tarkennuksia valtakunnallisiin ohjauskeinoihin. Lisäksi tuotiin esille tarve vesienhoidon huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa, mikä koskee useita eri sektoreita. Toi-meenpanon aikataulua sekä vastuutahoja täsmennettiin laatimalla alueelliset toteutusohjelmat.Toimenpitei-den toteuttaminen perustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen, mikä on hidastanut toimeenpanoa alueella.
Suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen käytettävissä oleva rahoitus ei ole myöskään vastannut tarvetta.
Toimeenpanon varmistamiseksi tarvitaan lisää aktiivisia uusia toimijoita sekä hallintojen ja toimialojen rajat ylittäviä keinoja.
Mitkä ovat vesienhoitoalueen kriittisiä kohteita?
Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiä ovat erityisesti eteläisen osa-alueen intensiivisen maatalouden kuormittamat, mutta myös muut hajakuormituksen ja ihmistoimintojen muuttamat vesimuodos-tumat sekä maaperästä aiheutuva happamuus.
Rehevöityneen vesistön tila paranemiseen voi kulua jopa vuosikymmeniä. Jotta vesien hyvä tila voidaan saavuttaa suunnitelmassa määritellyillä aikatauluilla, tulee toimenpiteiden toteutukseen panostaa voimak-kaasti. Vaikka toimeenpanossa on tapahtunut osalla sektoreista merkittävää kehitystä, on osalla kuormituk-sen kannalta merkittävistä sektoreista, kuten maataloudessa ja haja-asutuksessa, toimenpiteiden toimen-pano edennyt hitaasti. Kaikkia ohjauskeinoja ei ole pantu toimeen riittävästi tai ne eivät ole olleet riittävän tehokkaita. Merkittävästi toimeenpanoon on vaikuttanut resurssien puute.
Pohjavesien hyvä kemiallinen tila voidaan turvata esitettävillä toimenpiteillä vesienhoitoalueen pohjave-simuodostumissa. Toimenpiteet vähentävät kuitenkin hyvin hitaasti haitta-ainepitoisuuksia ja pohjaveden puhdistuminen vaatii aikaa. Tämän vuoksi Raahen Antinkankaalla tavoitteena oleva hyvä kemiallinen tila ar-vioidaan edelleen saavutettavan mahdollisesti vasta vuonna 2027. Edelleen on pohjavesialueita, joiden ti-lasta ei ole tutkittua tietoa. Näiden kohteiden selvittämiseen on panostettu viime vuosina ja selvityksiä jatke-taan toisella vesienhoitokaudella.